OHJAAMO OVENA TYÖELÄMÄÄN Sanna Matikainen Toimialajohtaja 2.11.2016
MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMINEN ESTEET JA EDISTYSASKELEET Maahanmuuttajanuorten / maahanmuuttajataustaisten nuorten työllisyystilanne sekä työllistämisen edistämisen keinoja
KUKA ON MAAHANMUUTTAJANUORI? - Ensimmäinen sukupolvi = ulkomailla syntyneitä. - Toinen sukupolvi on lapsia, jotka ovat syntyneet Suomessa maahanmuuttajavanhempien perheeseen. (tilastoidaan ulkomaan kansalaisiksi eli maahanmuuttajiksi, vaikka he eivät olisi koskaan edes käyneet vanhempiensa lähtömaassa tai synnyinmaassa). - Lapsuudessa ja nuoruudessa muuttaneet ovat ns. välisukupolvi - Maahanmuuttajan ja valtaväestön yhteiset lapset ovat kansainvälisten parisuhteiden lapsia. Heistä osalla on Suomen kansalaisuus, osalla kaksoiskansalaisuus ja osa voi olla ulkomaan kansalaisia. - Muuttoiän on todettu vaikuttavan esimerkiksi koulumenestykseen, kielen oppimiseen, ammattiasemaan ja etniseen identiteettiin.
KUKA ON MAAHANMUUTTAJANUORI? nainen, 29-vuotta, Belgia 2014 Filosofian tohtori/biolääketiede/biomedical Sciences työkokemus: 5 vuotta yliopistolaboratoriossa kielitaito: ranska (äidinkieli), englanti, hollanti, saksa ja suomi Opiskelija työllistyi top-paikkaan heti kotoutumiskoulutuksen jälkeen Onko meillä ennakkokäsityksiä siitä, mitä ajattelemme, kun puhumme maahanmuuttajanuorista?
MIKÄ ON MAAHANMUUTTAJANUORTEN TYÖLLISYYSTILANNE? - Maahanmuuttajaväestön ikärakenne kantaväestöä nuorempi paljon työvoimapotentiaalia - Työllisyysaste on kantaväestöä matalampi ja työttömyysprosentti on korkeampi (kantaväestö 15-24 v. 11,8 %, maahanmuuttajat 20-24 v. yli 40 %) - Euroopan maiden keskitasoon verrattuna Suomessa työttömyysasteen ero kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä isompi kuin muualla - Työttömyysaste vaihtelee eri kansallisuusryhmillä ja Suomen sisällä eri alueilla (taustatekijöiden vaikutus?)
MIKÄ ON MAAHANMUUTTAJANUORTEN TYÖLLISYYSTILANNE? Maahanmuuttajat ovat Suomessa keskimäärin hyvin koulutettuja osataanko nähdä mahdollisuutena, ei ongelmana? Suomessa arvostetaan suomalaista koulutusta ja suomalaista työkokemusta Tutkintojen rinnastaminen ja tunnustaminen tärkeää Peruskoulun päättävillä maahanmuuttajanuorilla on iso riski jäädä jatkokoulutuksen ulkopuolelle tai keskeyttää koulutus Vähän koulutusta ja kielitaitoa vaativat työtehtävät katoamassa? Maahanmuuttajanuoret ohjautuvat kantaväestöä useammin ammatilliseen koulutukseen 18-24 vuotiailla työllisyyskehitys on hyvä heti koulutuksen päättymisen tai muun toimenpiteen jälkeen
MIKÄ ON TILANNE NYT TILASTOJEN VALOSSA? ULKOMAALAISTEN NUORTEN TYÖLLISYYSTILANNE 2016 ELOKUUN LOPUSSA (TYÖNVÄLITYSTILASTO, TEM) Työttömyyden rakenne Syys-16 (työttömät työnhakijat) Syys-15 (työttömät työnhakijat) Muutos Lkm Muutos % Alle 25- vuotiaat ulkomaalaiset 1863 2026-163 -8.0% Alle 25- vuotiaat suomalaiset 42 298 44 961-2263 - 5,9%
ULKOMAALAISTEN NUORTEN TYÖLLISYYSTILANNE 2016 ELOKUUN LOPUSSA POHJOIS-POHJANMAALLA (TYÖNVÄLITYSTILASTO, TEM) Alle 25- vuotiaat Yhteensä Työssä Työllisty mistä edistäväs sä palvellus sa Koulutuk sessa Työtön/ Lomautettu 432 32 20 231 134 15 Työvoim an ulkopuolella 25-29- vuotiaat 484 65 15 195 172 37
MILLAISIA ESTEITÄ NUORILLA MAAHANMUUTTAJILLA ON TYÖLLISTYMISEN POLULLA? Mitä lisäarvoa työnantaja saa palkkaamalla maahanmuuttajataustaisen nuoren?
TYÖLLISTYMISEEN TARVITAAN Osaamista ja oikeaa asennetta Työnhakutaitoja
OSAAMINEN = KOULUTUS Koulutus: maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on hyvin erilaisia koulutustarpeita kuten suomalaisillakin nuorilla ohjaajalla on iso vastuu, että nuori on oikeassa paikassa oikeaan aikaan Tarpeet vaihtelevat luku- ja kirjoitustaidon koulutuksista yliopistokoulutukseen ALMA, VALMA, NUMA, LUVA, Perusopetukseen valmistava, Aikuisten perusaste, TVP-koulutukset. Kenellä on kokonaisuus hallussa? Onko osalle peruskoulu liian iso kakku ja opetetaanko perusopetuksessa relevantteja asioita? Koskeeko koulutuksellisen tasa-arvon ideaali maahanmuuttajia? PISA-tutkimus ei tue tätä
OSAAMINEN = KOULUTUS Koulutuksellinen tasa-arvo on taattava (koulutuksen kehittämissuunnitelmassa 2011-2016 maahanmuuttajataustaisten oppijoiden kohdalla tavoitteena koulutukseen osallistumisen edistäminen) Ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon suorittanut huomattavasti pienempi osa kuin kantaväestöstä Keskeyttämisriski suuri; kielitaito ja opiskelutaidot hyvät käytännöt oppilaitosten arkeen! Nivelvaihe perusopetuksesta toiselle asteelle on erityisen haastava se on niille maahanmuuttajanuorille, joilla siirtymiin liittyy useita samanaikaisia prosesseja kuten esimerkiksi muutto Suomeen vasta vähän ennen nivelvaihetta Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa, että maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on riittävästi oikeanlaisia tukitoimia tarjolla (esim. miten S2-opetus on järjestetty?) Koulutuksen järjestäjän vastuulla on osin myös se, etteivät opiskelijat ole väärään aikaan väärässä paikassa
OSAAMINEN = TYÖKOKEMUS Työssäoppimisjaksoilla iso merkitys työllistymisen edistäjinä Kaikenlainen työkokemus eduksi nuoren työnhaussa Osaamisen tunnistaminen ja tekeminen näkyväksi haaste ohjaajille ja oppilaitoksille (AOTT)
OSAAMINEN = KIELITAITO Mikä on riittävä kielitaito perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen, lukiokoulutukseen, korkeakouluihin tai työelämään? Kielitaitovaatimukset vaihtelevat alakohtaisesti, mutta myös sen mukaan, miten työvoimaa on saatavilla Syvällisen, opiskelussa tarvittavan kielitaidon hankkimiseen uudella kielellä menee keskimäärin 5-7 vuotta Tanskan malli; kielitaitotasotavoite ei ole kaikille sama, se vaihtelee A2.2-C1 tasolla riippuen opiskelijan opiskeluvalmiuksista ja tavoitteista
TYÖYHTEISÖTAIDOT = ASENNE - Työelämän pelisäännöt haltuun
TYÖNHAKUTAIDOT Mistä avoimia työpaikkoja löytyy, piilotyöpaikat, verkostoituminen Työnhaun kanavat Mitä lisäarvoa minä tuon työnantajalle? (kielitaito, kulttuurin tuntemus, muu osaaminen?) Työnhaun asiakirjat ja työhaastatteluun valmistautuminen
MILLAISIA KEINOJA ON KÄYTÖSSÄ TAI KOKEILTAVANA, MILLAISIA EDISTYSASKELIA, HYVIÄ KOKEMUKSIA ON SAATU? - Avoin ammattiopisto maahanmuuttajille; tutkinnon osan suorittaminen, vahva S2-tuki - Työelämän suomen kieltä maahanmuuttajille; KULKU -koulutukset; ammatilliseen koulutukseen suuntaava, vahva ammatillisesti suuntautunut S2-opetus - Uusi kotoutumiskoulutusmalli, ammattikoto - NAO tyyppinen valtionosuusrahoitus maahanmuuttajille tutkinnon osan suorittamiseen vahvalla S2-opetuksella tuettuna - MANO hanke, nivelvaiheen ohjaus 16-25 -vuotiaille maahanmuuttajanuorille Ohjaamon rooli vastaava?; keskitetty ohjaus ja tiedonsiirto koulutuksen nivelvaiheissa
MITÄ OHJAAMOISSA / YHTEISKUNNASSA YLEENSÄ PITÄISI TEHDÄ? Ohjataan nuori oikealle polulle oikeaan aikaan; aito tietoisuus koulutustarjonnasta ja vaadituista taidoista Osaamis- ja ammattitaitokartoitukset ja kielitaitokartoitukset ohjauksen tueksi Huomioidaan, että maahanmuuttajanuoret ovat hyvin moninainen ryhmä ja heidän tarpeensa ovat yksilöllisiä, huomioidaan lisäksi alueelliset erot suomalaisilla työmarkkinoilla Perusperiaatteet samat kuin suomalaisia nuoria ohjattaessa; missä nuori on hyvä sen vahvistaminen Ohjaus- ja koulutustoiminnan vakiinnuttaminen rakenteisiin
MITÄ OHJAAMOISSA / YHTEISKUNNASSA YLEENSÄ PITÄISI TEHDÄ? Verkostoitumisen tukeminen, osallisuuden vahvistaminen Ennakkoluulot? Vaikeuksia esim. pankkitilin avaamisessa Positiivinen erityiskohtelu? Annetaanko työnantajille kannustimia maahanmuuttajanuoren palkkaamiseen? Palkkatuki, työssäoppiminen lisäävät työllistymismahdollisuuksia Yrittäjyyteen kannustaminen (esim. Oulussa hyvää yhteistyötä Yritystakomon ja Business Oulun kanssa)
LÄHTEITÄ: Martikainen Tuomas, Saukkonen Pasi ja Säävälä Minna; Muuttajat, kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta, 2013 Maahanmuuttajien työllistyminen, Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut; Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2014 Antti Eronen, Valtteri Härmälä, Signe Jauhiainen, Hanna Karikallio, Risto Karinen, Antti Kosunen, Jani-Petri Laamanen, Markus Lahtinen Työnvälitystilasto, TEM Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen tila lukuvuonna 2009-2010, OPH 2011