Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus Sisältö

Samankaltaiset tiedostot
TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS

TULOSLASKELMA

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

Tampereen Veden talous

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL KUOPIO TILINPÄÄTÖSTIEDOT

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

Tampereen Veden talous

Kuopion Vesi Liikelaitos Haapaniementie KUOPIO TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Haapaniementie 30 PL KUOPIO TILINPÄÄTÖSTIEDOT

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

MERIKARVIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL KUOPIO TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Vakinaiset palvelussuhteet

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a

ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA

KUUMA-johtokunta Liite 11a

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

KUUMA-johtokunta Liite 12a

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Lempäälän Vesi-liikelaitos TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Investoinnit

Pelastusjohtaja Jari Sainio

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Joensuun Vesi -liikelaitos. Vuosikertomus Vuosikertomus 2012

Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus Sisältö

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

KONSERNITULOSLASKELMA

JOROISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus Sisältö

Katsaus vuoteen Henkilöstö. Palvelujen myynti ja laskutus. Vesilaitostoiminta. Viemärilaitostoiminta. Vesistöjen tarkkailu

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

TIEDOTE TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA Yleistä

BBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj Tuloslaskelma ja tase

Haminan Energian vuosi 2016

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2017

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2016

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.


KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 )

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

Konsernituloslaskelma

Kärkölän Vesi TOIMINTAKERTOMUS

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

LOIMAAN VESI OSAVUOSIKATSAUS I / 2017

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Konsernituloslaskelma

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös

Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus. Joensuun Vesi -liikelaitoksen strategiset päämäärät vuosille

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOS Port of Uusikaupunki. Talouden toteutuminen 1-11/2010

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2015

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös

TAMPEREEN VESI LIIKELAITOS VUODEN 2018 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Osavuosikatsaus 1-8 / 2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

Y-tunnus Kotipaikka Vaasa. Oy RAVERA Ab

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

6/26/2017. xxx. Muutettu TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2016

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

Transkriptio:

Vuosikertomus 2010

Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 Sisältö Katsaus vuoteen 2010... 4 Joensuun Veden toiminta ajatus, liikeidea ja arvot... 5 Henkilöstö... 6 Palvelujen myynti ja laskutus... 8 Vesilaitostoiminta... 10 Viemärilaitostoiminta... 12 Vesistöjen tarkkailu... 16 Kehittäminen ja erillisprojektit... 17 Tuloslaskelma... 18 Rahoituslaskelma... 19 Tase... 20 Tilinpäätöksen liitetiedot... 22

Katsaus vuoteen 2010 Organisaatio ja kuntaliitosmuutosvuosien jälkeen vuosi 2010 aloitettiin saattelemalla pitkäaikainen johtaja täysin palvelleena ansaituille eläkepäiville. Erkki Kettusen kädenjälki näkyy pitkään joensuulaisten vesihuollon kehittäjänä ja laitoksen johtajana. Konkarin evästykset jatkajalle olivat tuttuun tapaan jämerät ja selkeät eivätkä jättäneet arvailuille sijaa. Vahvasti luodun perinnön ja koko henkilöstön tuen saattelemana hyvät eväät askelmerkeille annettiin käyttööni. Vuoden erinomaisesta tuloksesta kiitokset edeltäjälleni ja koko laitoksen henkilöstölle ovat paikallaan jo heti alkuun. Tapahtuneiden aluelisäysten ja organisaatiomuutosten ohella on merkittävä sija ja haaste ikääntyvässä henkilöstössä. Aivan lähivuosien aikana tulee eläköitymään osaajistamme noin kolmannes. Murrokseen on valmistauduttu hyvissä ajoin, mutta kaiken sen tiedon, taidon ja asenteen poistumisen korvaaminen tulee olemaan haastavaa ja onnistumisen edellytyksenä tulee olemaan houkuttelevuus työnantajana, vahva asema omalla toimialalla sekä henkilöstömme hyvinvoinnista huolehtiminen. Henkilöstörakenteen muutoksen ohella piilee ikääntyvä haaste myös toisaalla. Näkyvät laitosrakenteet ovat helposti havainnoitavissa ja arvioitavissa, mutta maan alle tähtäävien toimenpiteiden oikea kohdentaminen ja niiden riittävyyden varmistaminen lisää vaikeusastetta kerrakseen. Perushuolenpitoa ei tule jättää unohduksiin, vaan varmistaa rakenteiden ja järjestelmien tulevaisuus pitkän aikavälin jatkuvalla kunnossapidolla. Laadukkaiden vesien eteen on tehty jo vuosikymmenet pitkäjänteistä työtä, niin myös vuonna 2010. Pienillä vedenottamoilla Enossa ja Tuupovaarassa toteutettiin veden tasaisen laadun turvaavia investointeja ja merkittävin hanke Jaamankankaalla rakentui jo lähes valmiiksi. Kontiolahden kunnan kanssa hyvässä yhteistyössä toteutettu pohjavedenottamo tulee turvaamaan kanta- Joensuun vesihuoltoa oleellisesti. Suurin osa vuoden investointikohteista toteutettiin yhteishankkeina teknisen viraston kanssa. Uusien asuin- ja työpaikka-alueiden rakentamiset ja kunnallistekniset saneeraukset jatkuivat vilkkaina. Liikenneviraston ja kaupungin yhteishankkeena toteutettava kehätien rakentaminen toi mukanaan haasteita, joihin ei kaikilta osin oltu varauduttu. Kaupungin ohittavan kehätien työmaan mukana joutuvat vanhat vesihuoltorakenteet väistymään eikä uusien rakentamisen laadussa ole voitu tinkiä. Kuntaliitosrahoituksen avustamana jatkettiin vuoden aikana Enon haja-asutuksen vesihuollon kehittämistä Uimaharjun taajaman liepeillä rakentamalla runkolinjoja muutaman kymmenen savun vesihuollon turvaksi. Haja-asutusten kanssa halutaan muutoinkin tehdä tuloksellista yhteistyötä ja olla mukana kehittämässä koko Joensuun kaupungin alueen vesihuoltoa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Mikäli rinnallemme saadaan muodostettua toinen hyvin haja-asutusta yhdistävä vesiosuuskuntatoimija, voidaan yhteistyöllä päästä osapuolia täydentävään malliin, jossa molempien vahvuudet korostuvat omilla toiminta-alueillaan. Seudullisesti avattiin uusi merkittävä yhteys, kun kesälomien jälkeen Polvijärven suunnalta ensimmäiset jätevedet pumpattiin Kuhasaloon. Ensivaiheessa tullaan naapurikunnan eteläisten osien jätevedet johtamaan Joensuuhun ja aivan lähivuosina kunnan taajaman. Suunnitteluvaiheen jälkeen on uusia toimitiloja päästy konkreettisesti Muuntamontiellä rakentamaan ja vuoden 2011 koitos tulee olemaan huolto- ja korjaamotoimintojen muutto. Toiminnot tulevat olemaan tulevan talven hajallaan, mutta kokonaisuuden valmistuttua vuoden 2012 aikana päästään nauttimaan uusista, toimivista ja pysyvistä tiloista muiden teknisten yhteistyökumppaneidemme kyljessä. Laadukkaat vedet, luotettavuus ja hyvä palvelu mahdollistuvat ammattitaitoisen ja asennoituneen henkilöstön myötä, joiden taustalla toimii laaja ja luotettava kumppanuusverkosto eri yhteistyötahoilta. Kiitokset koko Joensuun Veden henkilökunnan puolesta johtokunnallemme, asiakkaillemme ja kaikille sidosryhmille. Juha Lemmetyinen Johtaja 4

Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 Joensuun Veden toiminta ajatus, liikeidea ja arvot Joensuun Veden tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain mukaisesti toiminta-alueellaan vedenhankinnasta, jätevesien poisjohtamisesta ja puhdistuksesta sekä hulevesien ja perustusten kuivatusvesien poisjohtamisesta. Joensuun Vesi vastaa kunnallisena liikelaitoksena kaupungin ja sopimuksen tehneiden naapurikuntien vesihuollosta sopimusten mukaisessa laajuudessa sekä muista toimialaansa liittyvistä palveluista siten, että toiminta on itsekannattavaa ja kaupunginvaltuuston asettama tulostavoite saavutetaan. Joensuun Veden arvot ovat laadukkaat vedet, luotettavuus ja hyvä palvelu. Keskeisimmät tunnusluvut 2010 Tilinpäätös 2009 Talousarvio 2010 Tilipäätös 2010 Liikevaihto, milj. euroa 11,06 11,78 12,69 Investoinnit, milj. (netto) 4,27 6,05 4,35 Vesijohtoverkosto (km) 734 723 738 Viemäriverkosto (km) 780 744 790 Veden myynti (1000 m³/a) 4 053 4 016 4 143 Vesimaksu (euroa/m³; sis. alv 22% > 1.7. alk. 23%) 1,35 1,49 1,50 Laskutettu jätevesi (1000 m³/a) 3 364 3 350 3 383 Jätevesimaksu (euroa/m³; sis. alv 22% > 1.7. alk. 23%) 1,77 1,95 1,97 Vakinainen henkilöstö 53 54 54 Tuotot 2010 Kulut 2010 Jätevesimaksut 43 % Vesimaksut 39 % Yhteisviemäröintisopimukset 5 % Muut tuotot 5 % Perusmaksut 4 % Liittymismaksut 4 % Poistot 29 % Henkilöstökulut 21 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 21 % Palvelujen ostot 14 % Korot 11 % Muut kulut 4 % 5

Henkilöstö Joensuun Veden palveluksessa oli kertomusvuoden lopussa 54 henkilöä. Henkilökunnasta tuntipalkkaisia oli 36 henkilöä ja kuukausipalkkaisia 18 henkilöä. Laitokselle palkattiin vanhuus- ja osa-aikaeläkkeiden myötä useita henkilöitä. Keväällä eläkkeelle jääneen johtajan tilalle palkattiin avoimen haun kautta seuraaja. Työnjohtotehtävissä Enon alueella toimineen rakennusmestarin paikka jätettiin henkilöstösuunnitelman mukaisesti täyttämättä. Kesällä eläköityneelle laitoshuoltajalle saatiin seuraaja kaupungin sisäisen haun kautta ja kaksi laitosasentajaa sekä sähköasentaja palkattiin ulkoisen haun kautta. Asentajien tehtäviin haettiin erityisen runsaslukuisesti. Luottamusmiehet JHL:n luottamusmiehenä toimi Torikatu 38 B:n toimiyksikössä Juha Roivas ja jätevedenpuhdistamolla Ari Kinnunen. TYHY-toiminta Joensuun kaupungin työhyvinvointiohjelman TYHY2010 ohjeistus on huomioitu myös Joensuun Veden työsuojelu-, työterveyshuolto-, koulutus- ja virkistystoiminnassa. Työpaikkaterveydenhuolto Työterveyshuoltopalvelut hoiti kaupungin työterveysasema perustuen laadittuun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työterveyslääkärinä toimi Pertti Lukkarinen ja työterveyshoitajana Leena Mitrunen. Sairauspoissaolopäiviä, jotka sisältävät työtapaturmista johtuvat poissaolot, kertyi yhteensä 744 kalenteripäivää, joka on noin 13,8 päivää henkilöä kohti. Koulutustoiminta Pääosa koulutuksesta toteutettiin ulkopuolisten koulutuspalvelujen avulla ja koulutus oli pääosin ammatillista koulutusta. Ulkopuolisiin koulutuksiin käytettiin 47 henkilötyöpäivää ja koulutuksiin osallistui 15 henkilöä. Lisäksi esimiehet osallistuivat kaikille kaupungin palveluksessa oleville esimiehille suunnattuun kaupungin järjestämään koulutukseen. Vuosittainen laitosta koskeva tiedotustilaisuus henkilökunnalle pidettiin joulukuussa. Virkistystoiminta Henkilökunnan yhteinen kevätretki tehtiin koskimaisemiin Lieksan Ruunaalle. Syksyllä korvattiin keväällä pitämättä jääneet pilkkikilpailut onkikilpailuilla Enossa. Pikkujoulua vietettiin teatterin ja hyvän ruuan merkeissä. Henkilöstön ikärakenne 25-30 v. (1 hlö) yli 55 v. (15 hlö) 31-40 v. (10 hlö) 51-55 v. (10 hlö) 41-50 v. (18 hlö) Keski-ikä 49 vuotta 6

Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 60-vuotiaat Antero Willman (vas.), Soini Venäläinen, Olli Puhakka ja Leo Tuupanen 50-vuotiaat Timo Kolehmainen ja Anne Savolainen Eläkkeelle siirtyivät rakennusmestari Matti Pirinen, laitoshuoltaja Mirja Kopponen ja johtaja Erkki Kettunen Henkilöstön määrä (htv) 60 50 Kuukausipalkkaiset Tuntipalkkaiset 40 30 20 10 0 2006 2007 2008 2009 2010 7

Palvelujen myynti ja laskutus Vettä toimitettiin laitoksen omalle toiminta-alueelle 3,98 milj. m3 ja lisäksi Joensuussa ja Kontiolahden kunnassa sijaitseville vesiosuuskunnille yhteensä 164 000 m3. Joensuun Veden vesijohtoverkostoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä kertomusvuoden lopussa on arvioitu 61 000 henkilöksi, joka on noin 83 % kaupungin koko asukasmäärästä. Vastaavat luvut jätevesiviemäriverkoston osalta ovat 59 000 henkilöä ja noin 80 %. Joensuun Veden järjestämän muun vesihuollon (vesipostit) piiriin kuului yksi talous. Ominaiskulutus Joensuun Veden toimintaalueella on n. 220 l/as./d. Tonttijohtoja rakennettiin 246 kpl ja käytöstä poistettiin 18 tonttijohtoa. Vesimittareita oli vuoden lopussa käytössä 11 855 kappaletta. Suurkuluttajien vesimittarit on luettu kerran kuukaudessa osittain itseluentana. Omakotitalojen ja muiden kuluttajien vesimittarinluku on tapahtunut vain kerran vuodessa pääosin itseluentana muiden laskujen perustuessa arvioon. Suurkuluttajat on laskutettu kuukausittain ja muut kahden kuukauden välein. Laitoksen toimisto hoiti vesi- ja jätevesilaskutuksen Logica Suomi Oy:n Vesikanta-asiakastietojärjestelmällä. Laskujen tulostuspalvelu on keskitetty koko kaupungin osalta Enfo Oyj:lle. Veden myynnistä on laitokselle kertynyt tuloja 4,96 milj. euroa ja veden perusmaksuista 0,28 milj. euroa. Vesi- ja jätevesilaskutus perustuu vesimittarin osoittamaan veden kulutukseen ja sillä perusteella määräytyvään kiinteistöstä viemäriin johdettavaan jätevesimäärään. Näin laskutettu jäteveden määrä oli 3,38 milj. m3. Lisäksi yhteisviemäröintisopimuskumppaneilta laskutetun jäteveden määrä oli n.1,6 milj. m3. Tuloja jätevesilaskutuksesta kertyi 5,41 milj. euroa, jäteveden perusmaksuista 0,26 milj. euroa ja yhteisviemäröintisopimuksista 0,69 milj. euroa. Liittymismaksutuloja kertyi 0,47 milj. euroa. Veden hinta oli alkuvuodesta 1,49 /m3 ja arvonlisäverokorotuksen jälkeen 1.7.2010 alkaen 1,50 /m3. Jätevesimaksu oli vastaavasti 1,95 /m3 ja 1,97 /m3 1.7.2010 alkaen sekä liittymismaksu 1,68 /m2 ja 1,70 /m2 1.7.2010 alkaen. Veden ja jäteveden perusmaksu perittiin mittarin koon mukaan. Laitoshuoltaja Karita Jeskanen 8

Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 Myydyn veden ja laskutetun jäteveden määrä milj. m³/v 5 4 3 Myyty vesi Laskutettu jätevesi 2 1 0 2006 2007 2008 2009 2010 Suurimmat vedenkuluttajat (m³/vuosi) Valio Oy / Joensuun Meijeri P-K:n Keskussairaala Onttolan vesiosuuskunta Yliopiston kiinteistöt Suhmuran vesiosuuskunta Karjalan Tekstiilipalvelu oy Virkistysuimala Vesikko Lakan Betoni Oy 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 Vedenkulutus rakennustyypeittäin Kerrostalot 31 % Omakotitalot 24 % Teollisuusrakennukset 15 Rivi- ja luhtitalot 11 % Hoitoalan rakennukset 4 % Liikerakennukset 3 % Muut rakennukset 12 % 9

Vesilaitostoiminta Veden hankinta ja käsittely Kertomusvuonna Joensuun Vedellä oli käytössä 15 vedenottamoa, joista kolme toimi varavedenottamona. Ottamoista neljä sijaitsee Kontiolahden kunnassa ja loput Joensuun kaupungin alueella. Joensuun Veden ja Kontiolahden kunnan yhteishankkeena toteutettavan Jaamankankaan (Kylmälammen) pohjavedenottamon rakentaminen saatiin pääosin päätökseen siten, että ottamo otetaan käyttöön vuoden 2011 keväällä. Huosiolammen ja Matosärkän pienillä vedenottamoilla tehtiin parannustoimenpiteitä veden tasaisen laadun turvaamiseksi. Kaikki Joensuun Veden kulutukseen toimittama vesi on pohjavettä, joka ei vaadi veden puhdistusta, vaan ainoastaan alkaloinnin ph:n säätämiseksi. Pääosin vedenkäsittelylaitoksilla on käytössä kalkkikivialkalointi ja joillakin pienemmillä laitoksilla alkalointiin käytetään soodaa. Joensuun Vedellä on kymmenen alkalointilaitosta ja niillä kaikilla on käytössä UV-laitteistot veden varmuusdesinfiointiin ja mahdollisuus kemialliseen desinfiointiin. Veden laatu Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratorio on tehnyt vuoden aikana huomattavan määrän tutkimuksia sekä raakavedestä että verkostovedestä ympäristölautakunnan vuosille 2007-2010 hyväksymän valvonta- ja käyttötarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelma noudattaa sosiaali- ja terveysministeriön terveydensuojelulain nojalla 26.5.2000 voimaan tullutta asetusta (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Näytteitä otetaan raakavesikaivoista, pumppaamoilta ja verkostoista. Verkostonäytteistä tutkitaan vähintäänkin haju, maku, sameus, väri, ph, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani ja koliformiset bakteerit. Verkostonäytepisteistä osa on vakioita ja osa vaihtuvia. Myös ottamoiden suojaalueilta otetaan näytteitä. Näytteenotosta huolehtii Joensuun Veden henkilökunta. Pumppaamoilla on ph:n ja sameuden jatkuvatoiminen automaattinen mittaus Joensuun Veden omana käyttötarkkailuna. Tutkimustulokset osoittivat, että vesi on korkealaatuista ja täyttää hyvin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Veden jakelu Joensuun Vedellä on ollut käytössä 12 vesisäiliötä, joista kahdeksan on Vesianalyysit kulutukseen pumpatusta vedestä Yhteenveto 1.1.2010-31.12.2010 Rantakylä Onttola Kerola Heinävaara Tuupovaara Kovero Koliform. bakt. (pmy/100ml) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Sameus (FTU) <0.12 <0.11 <0.11 <0.12 <0.1 <0.1 Väriluku <5 <5 <5 <5 <5 <5 Sähkönjoht. (µs/m) 167,00 120,00 112,00 75,00 100,00 91,50 Alkaliteetti (mmol/l) 0,71 0,72 0,88 0,52 0,71 0,81 Kokonaiskovuus (mmol/l) 0,70 0,52 0,52 0,31 0,43 0,42 Lämpötila (C ) 5,80 5,90 5,10 5,80 5,70 6,90 ph (ph) 8,00 7,90 8,20 7,70 7,70 7,90 Rauta (µg/l) <20 <20 <20 <20 <20 <20 Mangaani (µg/l) <10 <10 <10 <10 <10 <10 10

Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 ylävesisäiliöitä. Yhteensä näillä säiliöillä on käyttöallastilavuutta 11 430 m3. Kiihtelysvaaraan suunnitellun vesitornin rakentamisesta luovuttiin teetetyn lisäselvityksen perusteella ja vedenjakelu alueella turvataan muilla keinoin. Verkostoon pumpatun veden määrä oli 14 000 m3/d ja pumppauksen energian kulutus oli 0,39 kwh/m3. Vesijohtoverkostoa saneerattiin Hukanhaudalla, Enossa ja Mutalassa. Verkostojen uudisrakentaminen perustui tonttien luovutusohjelmaan. Verkostokartoitukset Enon alueella saatiin päätökseen. Käytössä olevan jakeluverkoston pituus kertomusvuoden lopussa oli 738 km. Putkimäärästä on muoviputkia 549 km, valurautaputkia 163 km ja muita putkia 26 km. Verkoston pituus kuluttajahenkilöä kohti oli n.10 m. Vuoden lopussa oli käytössä yksi sähkölämmitteinen vesiposti. Poikkeuksellisen laajat ukkosmyrskyjen aiheuttamat sähkökatkokset onnistuttiin hoitamaan varavoimakonein ja konekantaa lisättiin edelleen hankkimalla uusi automaattikäynnisteinen varavoimakone Heinävaaran alkalointilaitokselle. Ainoa merkittävämpi vedenjakelukatkos sattui elokuun lopulla päävesijohdon rikkoutuessa Hammaslahdessa, jolloin taajaman vedenjakelu keskeytyi useiksi tunneiksi perjantaiiltana. Mahdollisimman häiriöttömän vesihuollon turvaamiseksi vauriotapauksissa myös normaaliviikkotyöajan ulkopuolella toimii Joensuun Vedellä jatkuva asentajavarallaolo viikoittain. Tämän lisäksi laitoksella on vastaavasti mestarivarallaolo vastaten myös muun yhdyskuntatekniikan toiminnasta päivystysaikana. Sähköasentaja Pekka Jelkänen Sulkuventtiilin asennus runkovesijohtoon/ kehätie 11

Viemärilaitostoiminta Viemäriverkosto Haja-asutusalueiden osalta parannettiin jätevesihuoltoa rakentamalla Enossa Antintie Alajoki Koukkujoki -alueelle verkostot osin myös vesijohdon osalta. Muilta osin jäte- sekä sadevesiviemäriverkostoa saneerattiin ja laajennettiin pääosin katujen pohjaustöiden yhteydessä. Merkittävimmät rakennuskohteet sijaitsivat Karhunmäessa, Hukanhaudalla, Enossa, Mutalassa ja kehätiehen liittyen. Käytössä olevan viemäriverkoston pituus oli kertomusvuoden lopussa yhteensä 790 km, mikä tekee jokaista kaupungin asukasta kohden n. 10,8 metriä. Verkostosta oli jätevesiviemäreitä 481 km, sadevesiviemäreitä 286 km ja sekaviemäreitä 23 km. Putkimäärästä oli betoniputkia 336 km, muoviputkia 452 km ja muita putkia 2 km. Kertomusvuoden lopussa oli laitoksella toiminnassa 162 jätevesipumppaamoa, joista kymmenen on kaukokäyttöjärjestelmän ulkopuolella. Sadevesipumppaamoita oli 9 ja niistä yksi on kaukokäyttöjärjestelmässä. Liitoskuntien automaatiojärjestelmien uudistamista jatkettiin liittämällä lisää pumppaamoja kaukovalvontaan ja nykyaikaistamalla valvontamenetelmiä. Jätevedenpuhdistamot Joensuun Vedellä on käytössä neljä jätevedenpuhdistamoa Puhdistamoilla käsiteltiin kertomusvuoden aikana yhteensä 6,6 milj. m3 jätevettä. Kuhasalon jätevedenpuhdistamo on pääpuhdistamo ja sinne on johdettu koko kantakaupungin, Kiihtelysvaaran, Pyhäselän Reijolan ja Niittylahden viemäröityjen alueiden jätevedet teollisuus mukaan lukien. Kaupungin solmimien yhteisviemäröintisopimusten mukaisesti johdettiin Kuhasaloon myös kaikki Kontiolahden ja Liperin kuntien viemäröityjen alueiden jätevedet sekä loppukesästä alkaen Polvijärven kunnan eteläisten osien jätevedet. Tuupovaaran jätevedenpuhdistamolla käsitellään Tuupovaaran kirkonkylän ja Koveron jätevedet, Hammaslahden jätevedenpuhdistamolla Hammaslahden taajaman jätevedet ja Enon jätevedenpuhdistamolla Enon kirkonkylän jätevedet. Uimaharjun jätevedet käsitellään Stora Enson Uimaharjun tehtaan jätevedenpuhdistamossa. Hammaslahden ja Tuupovaaran Laitosasentaja Mikko Vilokkinen Laitosasentaja Mika Vartiainen Vesijohto- ja viemäriverkostojen kehittyminen km 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 12

Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 puhdistamojen ylijäämälietteet käsitellään Kuhasalon pääpuhdistamolla ja Enon puhdistamon Stora Enson tehdaspuhdistamolla. Lietteen jatkokäsittelyn hoitaa ulkopuolinen urakoitsija. Itä-Suomen ympäristölupavirastolta v. 2008 saadusta myönteisestä Kuhasalon jätevedenpuhdistamon ympäristöluvasta saatiin valitusprosessin tuloksena korkeimman hallinto-oikeuden päätös kertomusvuoden lopulla. Päätös edellyttää selvityksen tekemistä biologisen prosessin osalta ja selvityksen saattamista sen mahdollisesti edellyttämine toimenpideesityksineen Itä-Suomen aluehallintoviraston käsittelyyn toukokuun 2011 loppuun mennessä. Vuoden 2009 lopulla Enon kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseksi jätetty ympäristölupahakemus oli kertomusvuoden lopussa edelleen viranomaiskäsittelyssä. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti Enon jätevedenpuhdistamon saneeraussuunnittelu kuitenkin teetettiin. Loppuvuodesta Stora Enson ja Joensuun Veden kesken käytyjen neuvottelujen perusteella Uimaharjun jätevesien käsittelyä jatketaan Stora Enson Uimaharjun tehtaan jätevedenpuhdistamossa. Molemmat osapuolet hyväksyivät asiaa koskevan päivitetyn sopimuksen alkuvuodesta 2011. Tuupovaaran jätevedenpuhdistamolla jouduttiin bioroottorin katkeamisen vuoksi laitosta ajamaan yhden roottorin varassa nelisen viikkoa. Puhdistustulokseen tällä ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta. Kuhasalon jätevedenpuhdistamolla toimintavarmuutta ylläpidettiin mm. uusimalla lämmityskattiloiden polttimot, mädättämöjen kaasumittarit ja termisen kuivauksen yksikköön lamellihihna sekä termisen kuivauksen piippu. Myös OKIilmastimet huollettiin. Kuhasalon tulokuormaa lisäsivät hetkellisesti Liperissä heinäkuussa järjestetyt yli 70 0000 osallistujan Suviseurat. Puhdistamojen käyttö ja hoito tapahtuu normaalina työaikana. Muuna aikana häiriötilanteiden korjauksesta vastaa varallaolohenkilöstö. Jätevesien tarkkailu Puhdistamojen toiminnan tarkkailu hoidettiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen (nykyisin Pohjois-Kar- jalan ELY-keskus) hyväksymien lupaehtojen mukaisten tarkkailuohjelmien perusteella. Jätevedenpuhdistamon oma laboratorio tarkkaili Kuhasalon osalta veden laatua ja laitoksen toimintaa useamman kerran viikossa käyttötarkkailuna. Muilla puhdistamoilla käyttötarkkailu on vastaavasti useita kertoja kuukaudessa. Tämän lisäksi tutkittiin Kuhasalon veden laatua ja puhdistustehoa vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja kuivatun lietteen laatua neljännesvuosittain sekä muiden puhdistamojen veden laatua neljä kertaa vuodessa Savo- Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Vesinäytteet otettiin automaattisilla näytteenottimilla vuorokauden kokoomanäytteinä. Jätevedenpuhdistamoilla ei ollut jätevesien ohijuoksutuksia. Yhteisviemäröintisopimuksen piiriin kuuluvien Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien alueella ei ollut ylivuotoja kertomusvuonna. Kuhasalon, Tuupovaaran, Hammaslahden ja Enon jätevedenpuhdistamot täyttivät vuositasolla kaikki niille asetetut jäteveden käsittelyvaatimukset. Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 13

Viemärilaitostoiminta Puhdistamoiden mitoitukset ja puhdistusvaatimukset Mitoitus Kuhasalo Q keskim. 25 000 m³/d Q mit 1 700 m³/h BHK7 7 000 kg/d kok-p 260 kg/d Kokonaisvirtaama v. 2010: 6 053 794 m³ Puhdistusvaatimukset Puhdistustulos v. 2010 BHK7 < 10 mg/l RED > 93 % neljännesvuosi- ja vuosikeskiarvo 6,2 mg/l RED 97,3 % kok-p < 0,40 mg/l RED > 95 % neljännesvuosikeskiarvo kok-p < 0,30 mg/l RED > 96 % vuosikeskiarvo 0,20 mg/l RED 98,2 % COD < 125 mg/l RED > 75 % 44 mg/l RED 91,9 % Kiintoaine < 35 mg/l RED > 90 % 6,8 mg/l RED 97,5 % Em. arvot mukaan lukien laitoksen sekä pumppaamoiden mahdolliset ohijuoksutukset. Lisäksi puhdistamolla on pyrittävä puhdistamon nykyisen prosessin sallimissa rajoissa mahdollisimman hyvään nitrifikaatioon. Mitoitus Tuupovaara Q keskim. 320 m³/d Q mit 30 m³/h BHK7 112 kg/d kok-p 5 kg/d Kokonaisvirtaama v. 2010: 108 636 m³ Puhdistusvaatimukset Puhdistustulos v. 2010 BHK7 < 15 mg/l RED > 90 % puolivuosikeskiarvo 3,9 mg/l RED 97,0 % kok-p < 0,70 mg/l RED > 93 % puolivuosikeskiarvo 0,42 mg/l RED 93,3 % Em. arvot mukaan lukien puhdistamon häiriötilanteet ja muualla viemärilaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvat ylijuoksutukset ja ohitukset. Mitoitus Hammaslahti Q keskim. 820 m³/d BHK7 180 kg/d kok-p 9 kg/d Kokonaisvirtaama v. 2010: 91 123 m³ Puhdistusvaatimukset Puhdistustulos v. 2010 BHK7 < 15 mg/l RED > 90 % puolivuosikeskiarvo 4,8 mg/l RED 96,8 % kok-p < 0,70 mg/l RED > 93 % puolivuosikeskiarvo 0,29 mg/l RED 96,8 % Em. arvot mukaan lukien puhdistamon häiriötilanteet ja muualla viemärilaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvat ylijuoksutukset ja ohitukset. Mitoitus Enon kirkonkylä Q keskim. 640 m³/d BHK7 224 kg/d kok-p 9,6 kg/d Kokonaisvirtaama v. 2010: 318 968 m³ Puhdistusvaatimukset Puhdistustulos v. 2010 BHK7 < 15 mg/l RED > 90 % puolivuosikeskiarvo 8,4 mg/l RED 93,0 % kok-p < 0,70 mg/l RED > 92 % puolivuosikeskiarvo 0,36 mg/l RED 93,1 % 14 Em. arvot mukaan lukien puhdistamon häiriötilanteet ja muualla viemärilaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvat ylijuoksutukset ja ohitukset.

Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 Kuhasalon jätevedenpuhdistamon toimintatilastoja m³/d 25 000 Virtaama puhdistamolle kg/d 5 000 BHK 7 (tuleva) 20 000 4 000 15 000 3 000 10 000 2 000 5 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 0 2006 2007 2008 2009 2010 kg/d kok-p (tuleva) kg/d kok-n (tuleva) 200 1 000 190 800 180 600 170 400 160 200 150 2006 2007 2008 2009 2010 0 2006 2007 2008 2009 2010 kg/d COD (tuleva) kg/d Kiintoaine (tuleva) 10 000 10 000 8 000 8 000 6 000 6 000 4 000 4 000 2 000 2 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 0 2006 2007 2008 2009 2010 kg TS/kk Lietteen kuiva-ainemäärä Kaasun käyttö 125 000 500 000 100 000 400 000 75 000 300 000 50 000 200 000 25 000 100 000 0 tammi maalis touko heinä syys marras 0 tammi-maalis huhti-kesä heinä-syys loka-joulu Kuivattu liete Termisesti kuivattu liete Kaasun tuotto (m³) Sähkön tuotto (kwh) Lämmön tuotto (kwh) 15

Vesistöjen tarkkailu Pielisjoen ja Pyhäselän vesistön ja kalaston yhteistarkkailua jatkettiin vuosille 2009 2016 päätetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelman ovat hyväksyneet osaltaan Pohjois- Karjalan ympäristökeskus ja TEkeskus (nykyisin Pohjois-Karjalan ELY-keskus). Ohjelman mukaisen vesistötarkkailun hoiti Itä-Suomen yliopiston Biotieteiden tiedekunnan Ekologian tutkimusinstituutti koko Pielisjoen ja Pyhäselän pohjoisosan kuormittajien yhteistoimeksiantona. Tutkimusinstituutti on hoitanut myös em. alueen kalastotarkkailun. Em. ohjelmien piiriin kuuluvat sekä Kuhasalon että Enon jätevedenpuhdistamot. Itä-Suomen yliopiston irtisanottua sopimuksen päättymään vuoden 2010 loppuun on sekä kalaston että vesistön tarkkailu raportointeineen päätetty antaa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:lle vuosille 2011 2016. Kalojen velvoiteistutuksia edellytettiin Kuhasalon ja Hammaslahden jätevedenpuhdistamoilta ja ne hoiti Pro Agria Pohjois-Karjala ry. Tuupovaaran jätevedenpuhdistamon osalta vesistötarkkailun hoiti Joensuun yliopiston Biotieteiden tiedekunnan Ekologian tutkimusinstituutti ja yliopisto irtisanoi tämän sopimuksen päättyväksi lokakuun loppuun 2010. Uusi sopimus solmittiin Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy:n kanssa vuosille 2011-2015, samalle ajanjaksolle uusitun, ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Hammaslahden jätevedenpuhdistamon osalta tarkkailua jatkaa Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy. 16

Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 Kehittäminen ja erillisprojektit Laitoksen johdosta, tulosyksiköiden vastaavista ja henkilöstön edustajasta koostuva johtoryhmä käsitteli kokouksissaan henkilökunnan yhteisiä asioita, laitoksen taloutta ja kehittämistä. Joensuun Veden uusien toimitilojen suunnittelu Muuntamontielle muiden kaupungin teknisten palvelujen yhteyteen saatiin päätökseen huolto- ja korjaamotilojen suunnittelun osalta ja rakentaminen tältä osin käynnistyi syksyllä Muuntamontie 6:ssa. Muuntamontie 5 yhteyteen laajennuksena toteutettavan hallintorakennuksen suunnittelu eteni aikataulussa ja rakentaminen tullaan aloittamaan keväällä 2011. Rakennuttajana toimii Joensuun kaupungin Tilakeskus. Joensuun Vesi on mukana useiden tahojen yhteisessä Kuopion yliopiston vetämässä Modernit menetelmät yhdyskuntien jäteveden käsittelyn kokonaisvaltaisessa tehostamisessa -kehittämishankkeessa sekä Pohjois- Karjalan pohjavesien suojelusuunnitelma hankkeessa, jonka vetäjänä toimii Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Molemmat hankkeet ovat EAKR-projekteja ja ajoittuvat useille vuosille. Joensuun Vesi osallistui myös Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen johdolla laadittuun Joensuun kaupungin haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnitelmaan ja toukokuussa kaupunkisuunnittelujaoston päätöksellä käynnistettyyn koko kaupunkia koskevaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitykseen, jossa ovat mukana laajasti kaupungin eri tahot. Joensuun Vesi osallistui myös yhdessä teknisen viraston kanssa Penttilänrannan lämpöpumppuhankkeen esiselvitykseen, jossa selvitetään Kuhasalon jätevedenpuhdistamon puhdistetun jäteveden sisältämän lämmön hyödyntämismahdollisuuksia. Joensuu-Huhmari-Polvijärvi -vesihuoltohankkeessa on Joensuun Veden tehtävänä toimia asiantuntijana. Hankkeen valmistumisen myötä tullaan Polvijärven kunnan jätevedet johtamaan Joensuuhun ja Huhmarin suunnan siirtoviemäri otettiinkin jo käyttöön heinäkuun lopulla. Yhteistyötä jo vakiintuneen käytännön mukaisesti jatkettiin kuntien kanssa voimassa olevien sopimuksien puitteissa. Lähivuosien keskeisenä tavoitteena on edelleen vesihuollon riskien torjuminen ja toimivuuden turvaaminen vaatimusten kasvaessa taloudellisten, Suojaputkien pohjalaatan valu/ kehätie laadullisten ja ympäristönäkökohtien osalta. Poikkeusolojen toimivuutta testattiin osallistumalla alueelliseen POKA2010 valmiusharjoitukseen. Toisaalta vesihuoltoalan ammattilaisten korkea keski-ikä asettaa omat vaatimuksensa rekrytoinnille ja alan yleinen kehitys nykyisen ja uuden henkilökunnan ammattitaidosta huolehtimiselle. Nykyisen henkilökunnan ammattitaidon ylläpidosta onkin huolehdittu osallistumalla alan koulutuksiin ja esimiesvalmennuksiin. Tutkintotavoitteisissa koulutuksissa yksi henkilökunnasta suoritti yamktutkinnon ja kolme vesihuoltoalan ammattitutkinnon. 17

Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2010 1.1. - 31.12.2009 Liikevaihto 12 688 911,30 11 060 334,17 Valmistus omaan käyttöön 302 019,02 483 036,09 Liiketoiminnan muut tuotot 104 379,24 43 855,72 Muut tuet ja avustukset 165 770,83 162 366,03 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 215 073,88-1 942 198,31 Palvelujen ostot -1 710 916,58-1 679 356,75-3 925 990,46-3 621 555,06 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 670 926,17-1 602 751,07 Henkilösivukulut Eläkekulut -405 846,80-410 895,91 Muut henkilösivukulut -118 541,88-121 120,37-2 195 314,85-2 134 767,35 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 034 531,36-2 989 453,19 Liiketoiminnan muut kulut -369 225,1-254 465,02 Liikeylijäämä 3 736 018,57 2 749 351,39 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot kunnalta 883,37 20 579,42 Korkotuotot muilta 41 433,79 2 143,06 Muut rahoitustuotot 3 644,05 3 955,08 Kunnalle maksetut korkokulut -323 100,00-353 700,00 Muille maksetut korkokulut 0,00-161,38 Korvaus peruspääomasta -817 699,08-817 699,08 Muut rahoituskulut -24,47-39,38-1 094 862,34-1 144 922,28 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä 2 641 156,23 1 604 429,11 Ylijäämä ennen varauksia 2 641 156,23 1 604 429,11 Poistoeron lisäys 0,00-244 859,43 Poistoeron vähennys 74 931,00 73 211,33 Investointivarauksen lisäys -1 000 000,00-750 000,00 Investointivarauksen vähennys 0,00 244 859,43 Tilikauden ylijäämä 1 716 087,23 927 640,44 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,6 7,4 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 9,6 7,4 Voitto, % 20,8 14,5 18

Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 Rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2010 1.1. - 31.12.2009 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä 3 736 018,57 2 749 351,39 Poistot ja arvonalentumiset 3 034 531,36 2 989 453,19 Rahoitustuotot ja -kulut -1 094 862,34-1 144 922,28 Tulorahoituksen korjauserät 0,00-23 820,00 5 675 687,59 4 570 062,30 Investointien rahavirta Investointimenot (-) -4 512 990,76-4 576 232,61 Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) 164 119,04 280 870,64 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot (+) 0,00 23 820,00-4 348 871,72-4 271 541,97 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 326 815,87 298 520,33 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta -78 450,00-30 930,00-78 450,00-30 930,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -10 091,27-11 037,31-10 091,27-11 037,31 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -910 285,73-634 205,11 Saamisten muutos muilta -587 532,23 88 659,64 Korottomien velkojen muutos kunnalta -13 453,49 16 327,23 Korottomien velkojen muutos muilta 325 285,64-183 675,92-1 185 985,81-712 894,16 Rahoituksen rahavirta -1 274 527,08-754 861,47 Rahavarojen muutos 52 288,79-456 341,14 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 88 718,88 36 430,09 Rahavarat 1.1. 36 430,09 492 771,23 52 288,79-456 341,14 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 130,5 106,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 127,9 105,9 Lainanhoitokate 4,1 3,3 Kassan riittävyys, pv 3 1 Kassan riittävyys, pv,huomioituna konsernitili 176 154 Quick ratio 0,8 5,0 Current ratio 0,8 5,0 19

Tase VASTAAVAA 31.12.2009 31.12.2009 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 237 138,28 237 138,28 Rakennukset 150 210,45 160 595,41 Kiinteät rakenteet ja laitteet 33 269 692,34 32 186 979,38 Koneet ja kalusto 284 379,66 284 989,23 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 718 728,98 476 107,05 34 660 149,71 33 345 809,35 Sijoitukset Muut saamiset 217 390,00 138 940,00 217 390,00 138 940,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 173,51 347,05 173,51 347,05 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 2 428 204,87 1 902 377,86 Saamiset kunnalta 5 673 504,63 4 763 218,90 Siirtosaamiset 110 929,91 49 051,15 8 212 639,41 6 714 647,91 Rahat ja pankkisaamiset 88 718,88 36 430,09 VASTAAVAA YHTEENSÄ 43 179 071,51 40 236 174,40 20

Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 VASTATTAVAA 31.12.2009 31.12.2009 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 13 628 317,64 13 628 317,64 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 10 508 174,55 9 580 534,11 Tilikauden yli-/alijäämä 1 716 087,23 927 640,44 25 852 579,42 24 136 492,19 POISTOERO JA VARAUKSET Poistoero 754 841,67 829 772,67 Vapaaehtoiset varaukset 5 096 979,52 4 096 979,52 5 851 821,19 4 926 752,19 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta 0,00 9 000 000,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 10 091,24 Liittymismaksut ja Muut velat 5 851 821,19 822 160,49 5 851 821,19 9 832 251,73 Lyhytaikainen Lainat kunnalta 9 000 000,00 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä 10 091,24 10 091,27 Ostovelat 811 951,72 532 486,02 Korottomat velat kunnalta 168 981,49 182 434,98 Muut velat 234 218,27 225 644,65 Siirtovelat 427 267,69 390 021,37 10 652 510,41 1 340 678,29 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 43 179 071,51 40 236 174,40 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 73,4 72,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 88,5 99,2 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 euroa 12 224 10 508 Lainakanta 31.12., 1000 euroa 9 010 9 020 21

Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöstä laadittaessa noudatettavat arvostusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa ja jotka on tarkoitettu käytettäväksi liikelaitoksen toiminnassa alle kolme vuotta, on kirjattu vuosikuluiksi. Suunnitelman mukaiset poistoajat ja -menetelmät ovat: Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset 40 vuotta tasapoisto Tehdas- ja tuotantorakennukset 20 vuotta tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Vedenjakeluvekkko 8 % menojäännöspoisto Viemäriverkko 8 % menojäännöspoisto Vesihuoltolaitoksen kiinteät laitteet ja rakenteet 10 % menojäännöspoisto Muut kiinteät koneet laitteet ja rakenteet 20 % menojäännöspoisto Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Autot 30 % menojäännöspoisto Kuorma-autot, traktorit ja muut raskaat työkoneet 25 % menojäännöspoisto Muut koneet laitteet ja kalusteet 30 % menojäännöspoisto Tietokonelaitteet 40 % menojäännöspoisto Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Avustusten käsittely Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi. Tuloslaskelman ja taseen esittämistapa Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuudessa ei ole merkittäviä muutoksia. 22

Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 2010 2009 Liikevaihto Vesimaksut 4 954 766,88 4 415 049,23 Jätevesimaksut 5 408 687,69 4 861 483,41 Perusmaksut 545 868,59 487 339,32 Liittymismaksut 472 331,65 261 445,53 Yhteisviemäröintisopimukset 693 675,90 633 915,67 Muut liikevaihtoon sisältyvät tuotot 613 580,59 401 101,01 Liikevaihto yhteensä 12 688 911,30 11 060 334,17 Liiketoiminnan muut tuotot Saadut vakuutuskorvaukset 78 386,70 0,00 Liiketoiminnan muut tuotot 25 992,54 43 855,72 104 379,24 43 855,72 Muut tuet ja avustukset Enon jätevesihuolto/kuntaliitoshanke avustus 150 000,00 150 000,00 Muut tuet ja avustukset 15 770,83 12 366,03 165 770,83 162 366,03 Tuotot yhteensä 12 959 061,37 11 266 555,92 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot (v. 2009-2013) 3 364 797,00 Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno (v. 2009-2013) 5 046 875,00 Ero (euroa) -1 682 078 Ero (%) -33 % Keskimääräisen investointi- ja poistotason erotus johtuu saneeraus investointien määrästä. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 2010 2009 Liiketoiminnan muut tuotot Kuljetusvälineiden myyntivoitot 0,00 23 820,00 0,00 23 820,00 23

Tilinpäätöksen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat/aineettomat ja aineelliset hyödykkeet AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa-ja vesial/kiint. liittymismaksut Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja kesk.er.hank. Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 237 138,28 160 595,41 32 186 979,38 291 843,34 103 059,79 32 039 900,57 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00 4 192 189,18 78 179,65 242 621,93 4 512 990,76 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00-164 119,04 0,00 0,00-164 119,04 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poisto 0,00-10 384,96-2 945 357,18-78 789,22 0,00-3 034 531,36 Arvonalenn. ja niiden palautukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 237 138,28 150 210,45 33 269 692,34 284 379,66 718 728,98 34 660 149,71 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 237 138,28 150 210,45 33 269 692,34 284 379,66 718 728,98 34 660 149,71 SAAMISTEN ERITTELY 2010 2009 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset MAA- JA VESIALUEET ERITTELY 2010 2009 Saamiset kunnalta ja liikelaitoksilta Myyntisaamiset 0,00 20 912,03 0,00 8 209,70 Lainasaamiset 0,00 5 650 412,23 0,00 4 742 649,59 Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 2 327,62 Siirtosaamiset 0,00 2 180,37 0,00 10 031,99 0,00 5 673 504,63 0,00 4 763 218,90 Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 172 441,05 0,00 166 428,89 0,00 172 441,05 0,00 166 428,89 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0,00 30 983,82 0,00 32 173,08 Siirtosaamiset 0,00 1,200 0,00 0,00 0,00 32 183,82 0,00 32 173,08 Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut 42 274,60 42 274,60 Muut maa- ja vesialueet 194 863,68 194 863,68 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Pohjola Vakuutus Oy/ vakuutuskorvaus P-K:n Sähkö Oy/ hyvityslaskut 237 138,28 237 138,28 2010 2009 72 407,97 0,00 27 043,37 41 088,24 Muut erät 11 478,57 7 962,91 110 929,91 49 051,15 Saamiset osakkuus- ja muilta omistusyhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 10 984,66 0,00 10 741,02 0,00 10 984,66 0,00 10 741,02 Saamiset muilta Myyntisaamiset 173,51 2 213 795,34 347,05 1 693 034,87 Siirtosaamiset 0,00 109 729,91 0,00 49 051,15 173,51 2 323 525,25 0,00 1 742 086,02 Saamiset yhteensä 173,51 8 212 639,41 347,05 6 714 647,91 24

Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2010 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 2010 2009 Oman pääoman erittely Peruspääoma 1.1. 13 628 317,64 13 628 317,64 Peruspääoma 31.12. 13 628 317,64 13 628 317,64 Kertyneet yli- / alijäämät 1.1. 10 508 174,55 9 580 534,11 Tilikauden tulos 1 716 087,23 927 640,44 Kertyneet yli- / alijäämät 31.12. 12 224 261,78 10 508 174,55 Oma pääoma yht. 25 852 579,42 24 136 492,19 Vieras pääoma Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Lainat kunnalta 0,00 9 000 000,00 9 000 000,00 0,00 0,00 9 000 000,00 9 000 000,00 0,00 Korottomat velat kunnalta Ostovelat 0,00 168 464,49 0,00 182 151,91 Siirtovelat 0,00 517,00 0,00 283,07 0,00 168 981,49 0,00 182 434,98 Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0,00 2 594,30 0,00 2 555,11 0,00 2 594,30 0,00 2 555,11 Velat muille Lainat muilta 0,00 10 091,24 10 091,24 10 091,27 Ostovelat 0,00 809 357,42 0,00 529 930,91 Muut velat 822 160,49 234 218,27 822 160,49 225 644,65 Siirtovelat 0,00 427 267,69 0,00 390 021,37 822 160,49 1 480 934,62 832 251,73 1 155 688,20 Vieras pääoma yht. 822 160,49 10 652 510,41 9 832 251,73 1 340 678,29 INVESTOINTIVARAUKSET 2010 Investointivaraukset 1.1. 4 096 979,52 Vesihuoltoinvestoinnit 1 346 979,52 Kylmälammen vedenottamo 1 500 000,00 Kuhasalon jäteveden puhdistamo 500 000,00 Hammas-Nyytlahti siirtoviemäri 750 000,00 2010 2009 Muiden velkojen erittely Muut velat Liittymismaksut 822 160,49 822 160,49 Muut velat 234 218,27 225 644,65 1 056 378,76 1 047 805,14 Lisäys 2010 Enon jätevedenpuhdistamo 600 000,00 600 000,00 Penttilänrannan 1. vaiheen asemakaavan vesihuoltoinvestoinnit 400 000,00 400 000,00 Investointivaraukset 31.12. 5 096 979,52 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkajaksotus/ Palkkojen ja henkilö- 381 562,52 343 253,23 sivukulujen jaksotukset Muut erät 45 705,17 46 768,14 427 267,69 390 021,37 25

Tilinpäätöksen liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot 2010 2009 Henkilöstön lukumäärä Vakinaiset 54 53 Henkilöstökulut Henkilöstökulut Palkat 1 670 926,17 1 602 751,07 Henkilösivukulut Eläkekulut 405 846,80 410 895,91 Muut henkilösivukulut 118 541,88 121 120,37 Yhteensä tuloslaskelman mukaan 2 195 314,85 2 134 767,35 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen 107 838,74 102 647,65 Yhteensä henkilöstökulut 2 303 153,59 2 237 415,00 Allekirjoitukset ja merkinnät Joensuussa 23.2.2011 Olemme tarkastaneet tilinpäätöksen Joensuussa 17.3.2011 Oy Audiator Ab JHTT-yhteisö Tuomo Pikkarainen, JHTT 26

Joensuun Vesi PL 148, 80100 Joensuu puh. 013 267 3550 fax 013 267 3530 sähköpostit: etunimi.sukunimi@jns.fi www.joensuunvesi.fi Idealmainos 3/11 Suomen Painotuote (300) Painettu uusiopaperille.