Asiakaslehti Nro 7 2010 TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS
Rajoja rikkoen uudelle vuosikymmenelle Viime vuosina tapahtunut kansainvälisen työnjaon rakennemuutos ja toimintoja lamaan nuttanut taloudellinen taantuma pakottavat Suomen uudistamaan talouden rakenteita ja etsimään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Samanaikaisesti toimintaympäristössämme tapahtuvat kehitysaskeleet, joista esimerkkeinä internetin nopea kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmaisten paikantamispalveluiden laajentuminen, muuttavat liiketoiminnan logiikkaa ja jakeluteitä. Meneillään olevien makrotaloudellisten ja teknologisten muutosprosessien seurauksena maamme kauppaa, hallintoa ja palvelutuotantoa on tarvetta uudistaa kehittämällä erityisesti uusia palveluliiketoiminnan konsepteja ja ajan henkeen sopivia palveluinnovaatioita. Uusien konseptien ja innovaatioiden synnyttäminen tarvitsee nyt rajoja rikkovia projekteja, yhteistoimintamuotoja ja raikkaita ajatuksia. Yliopistoja tarvitaan uusien luovien ratkaisujen tunnistamiseksi. Rajoja rikkova, mutta samalla yhteistyötä arvostava toimintatapa on ollut tunnusomaista Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosille jo aiemminkin. Toimivia ja tuloksellisia tutkimus- ja kehittämisryhmiä on koottu hyvinkin erilaisista osaajista. Synergos on toiminut yritysmäisesti valtionhallinnon sisällä soveltaen akateemista tietoa yritysten arkipäivän ongelmiin, yhdistäen kaupan ja hallinnon oppiaineita ja osaamista ennakkoluulottomasti sekä toteuttaen moninäkökulmaista tutkimusta aktiivisesti innovaatioiden luomiseksi. Rajoja rikkoen toimimme myös uudella vuosikymmenellä. Palveluliiketoiminnan uudet konseptit ja palveluinnovaatiot tulevat kuitenkin säilymään tutkimus- ja kehittämistoimintamme keskiössä. Hyvää uutta vuosikymmentä Harri Talonen johtaja Synergos uusiin, toimiviin tiloihin Virta-talo täydentää kampusalueen Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos muutti yliopiston kampusalueen täydentäneeseen uuteen Virta-taloon, jonka avajaisia vietettiin 7. syyskuuta. Synergosille räätälöidyt tilat antavat yksikölle entistä paremmat toimintaedellytykset. Kimmoke Tampereen yliopiston hajallaan olleiden laitosten kokoamisesta samalle kampusalueelle syntyi 80-luvun loppupuolella, kun rakentaminen oli Tampereella vilkasta. Yliopistolla oli vuokratiloja eri puolilla kaupunkia kaikkiaan 20 30 eri osoitteessa. Laitokset olivat erillään ja omillaan. Kaupunki lähti mukaan hankkeeseen ja tonttia voitiin laajentaa. Samoihin aikoihin VR teki maa-aluevaihtoja valtion kanssa. Näin yliopistolle avautui mahdollisuus alkaa kerätä toimintojaan yhteen, hallintojohtaja Timo Lahti kertoo. Ensin valmistui liikuntatalo Atalpa yliopiston omalle tontille. Vuonna 1993 nousi päärakennuksen länsipuolelle Pinni A ja kymmenen vuotta myöhemmin kaikkein suurin rakennusvaihe, Pinni B. Yli 20.000 neliön tiloihin siirtyivät kaikki Pyynikintien toiminnot. Attilan kiinteistö jäi siinä vaiheessa roikkumaan. Kiinteistössä olisi ollut tarve melko mittavalle saneeraukselle. Kalevantien toisella puolella sijainnut Sähkökortteli oli tullut konkurssin seurauksena Turun Osuuspankin syliin ja he tiedustelivat ylipiston tilatarvetta. Yhdessä Pinnin rakentamisen kanssa se ei ollut mahdollista, mutta B- vaiheen valmistuttua hanke lähti liikkeelle Yliopiston Tukisäätiön sijoituksena. Joka neliö yliopistolle Tukisäätiö rahoitti Linnaksi nimetyn kiinteistön rakennushankkeen sataprosenttisesti edullisella lainarahalla ja yliopisto maksaa nyt vuokrina lainaa takaisin. Kiinteistöön muuttivat vuonna 2006 Attilan toiminnot, mm. yliopiston kirjasto. Linnan rakennusaikana katsoimme, miten sen takana oleva talo vapautuu. Kun talo tyhjeni, teimme päätöksen rakennuksen saneeraamisesta kokonaan yliopiston käyttöön. Kaikki lähikorttelien yksiköt ja varhaiskasvatus Hallituskadulta siirtyivät tähän Virta-rakennukseen. Näin kampusalue täydentyi entisestään. Vain lääke- ja terveystieteiden laitokset ovat TAYS:n yhteydessä, Timo Lahti kertoo. Tällä hetkellä yliopiston laajentumisvauhti on hieman rauhoittunut. Päärakennuksen peruskorjaus jatkuu, mutta lähivuosien uusia hankkeita suunnitelmissa ovat vain Atalpan laajennus ja biolääketieteen laitoksen saneeraus. Ympäristö hyötyy Yliopiston näkyvä rooli keskellä kaupunkia hyödyttää koko ympäröivää yhteiskuntaa. Meiltä valmistuu vuosittain yli tuhat maisteria ja toistasataa tohtoria. Suurimman hyödyn siitä saa ympäristö, Timo Lahti muistuttaa. Koulutuksen lisäksi nykyaikainen yliopisto tukee voimakkaasti alueen kehitystä palvelututkimustoiminnan kautta. Sopimustutkimus on aina kahden kauppa, jossa molemmat osapuolet hyötyvät. Esimerkiksi Synergos on paikkansa löytänyt palvellen joustavasti alueen yrityksiä, hallintojohtaja Lahti sanoo. Yliopistouudistuksen myötä yliopistojen oman rahoituksen merkitys entisestään korostuu. Olemme pystyneet hyvin hankkimaan täydentävää rahoitusta, kaikkiaan 37 prosenttia tuloistamme. Suurin yksittäinen palvelututkimuksen alue on rokotetutkimus, Timo Lahti kertoo. Julkaisija Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos SynergosNews ilmestyy kahdesti vuodessa Päätoimittaja Harri Talonen Toimittaja Jari Runsas/ Plenty s Oy Toimituksen osoite Åkerlundinkatu 5, 3 krs., 33014 Tampereen yliopisto, puh. 03 215 8545, fax 03 215 8537, etunimi.sukunimi@uta.fi, www.uta.fi /synergos Ulkoasu Studio Mielikuva Oy/Jussi Kiiskilä Painopaikka Kirjapaino Öhrling Oy / 2010 2
Tallink Silja uudistuu toiveita kuunnellen Itämeren johtava laivayhtiö Tallink Silja kuljettaa vuodessa kahdeksan miljoonaa matkustajaa. Heidän toiveidensa täyttämiseksi yhtiön on jatkuvasti kehitettävä ja uudistettava palveluitaan. Tekesin, Synergosin ja Tallink Siljan yhteinen tutkimushanke tuottaa kehitystyön pohjaksi hyvin laajasti uutta tietoa matkustajista. Tallink Silja liikennöi 11 nykyaikaisella laivalla Helsingin, Turun, Tallinnan, Tukholman ja Riigan välillä. Johtavan volyymitoimijan asema on haastava, sillä jokainen risteily on kuin läpileikkaus Suomen kansasta. Matkustajat tulevat erilaisista taustoista ja erilaisin tavoittein, mutta laivayhtiön pitäisi täyttää kaikkien matkustajien toiveet mahdollisimman hyvin. Olemme palvelualalla eli meidän on nähtävä asiat asiakkaan silmin. Tuotteiden pitää jatkuvasti uudistua ja meidän on tunnistettava pienetkin kehittämistarpeet. Matkustajilla on monia eri syitä lähteä risteilylle; ruoka, ystävät, yleinen viihtyminen, tilat, ohjelma ja niin edelleen. Meidän tehtävämme on löytää oikea painoarvo näiden asioiden välille, Tallink Siljan Club One Manager Hanna Michelsson toteaa Tarvittavien tuotteiden ja palveluiden uudistaminen ovat osa kansainvälisen yrityksen kehittämiskohteista ja menestystekijöistä. Pitkälti on kyse asenteesta. Jokaisella organisaation jäsenellä on oltava ymmärrys omasta bisneksestä ja siitä, miksi tätä työtä tehdään. On voitava kokea ylpeyttä siitä, mitä on tekemässä. Jotta näin olisi, yrityksen on kuunneltava niin asiakasta kuin omaa henkilöstöään. Arvokasta tietoa kehitystyöhön Tekesin ja Tampereen yliopiston kanssa toteutettavassa market sensing -hankkeessa pyritään tunnistamaan risteilyihin liittyviä tarpeita yhdessä Tallink Siljan maa- ja merihenkilöstön sekä kanta-asiakkaiden kanssa. Yhtiön kanta-asiakasohjelmassa on mukana yli 350 000 suomalaista kotitaloutta, joista otannan perusteella on saatu vastaukset noin 7 000 yksittäiseltä kantaasiakkaalta. Meillä on nyt todella hyvä yhteenveto kanta-asiakkaiden toiveista ja ajatuksista liittyen risteilykokemukseen. Vaikka tämä on volyymibisnestä, kaikkien tulisi viihtyä risteilyillämme. Se vaatii toimivaa tuotteistamista ja erityylisten palveluiden kehittämistä laivoille, Hanna Michelsson sanoo. Henkilökuntatutkimuksesta yhtiön johto on saanut arvokasta tietoa työntekijöiden näkemyksistä toiminnan kehittämiseksi. Kansainvälisen taantuman keskelläkin on tärkeä löytää uudistamiskohteet tulevien vuosien kilpailukyvyn varmistamiseksi. Kehitystyö on yrityksessä jatkuva prosessi, mikä vaatii tuekseen tutkittua tietoa. Tallink Siljan henkilöstö on lähtenyt positiivisella asenteella mukaan, ehkä osittain senkin vuoksi, että mukana on ulkopuolinen, tieteellinen taho. Asia koetaan On ollut hienoa tehdä tutkimusyhteistyötä Synergosin ammattilaisten kanssa, Tallinkin Hanna Michelsson sanoo. omaksi ja kantaa on helpompi ottaa, kun yhteistyötä ohjaa yliopistollinen yksikkö. Innovointi säilytettävä Tutkimushanke tuottaa hyvin laajasti uutta tietoa paitsi Itämeren risteilymatkustajista, myös Ryanairin lentomatkustajista Pirkkalaan, saksalaisesta kokousmatkailusta ja Pietarin alueen ulkomaanmatkailun tulevaisuuden näkymistä. Vapaa-aika ja hyvän olon kokeminen ovat nykyihmisille elinehto. Suomalaiset eivät enää tyydy yhteen vuosittaiseen etelänmatkaan, kuten 70-luvulla. Risteilymatkojen kilpailijoita ovat nykyisin jopa kauppakeskukset. Risteilymarkkinointi on ollut hyvin hintajohteista. Mutta hinta ei ole enää päätöksenteossa kärkiasia, jos yrityksen viestintä puhuttelee eri asiakasryhmiä oikein. Tutkimushankkeen tuottamaa tietoa aiotaan Tallink Siljalla lukea tarkkaan ja tutkimustuloksista ei tule mitään kirjahyllyyn hukkuvaa laatukäsikirjaa. Yhtiössä pidetään erittäin tärkeänä tiivis yhteistyö ja keskustelu asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa. Siksi Tallink Siljassa pidetään huolta, että innovointi on jatkuvaa. On ollut hienoa tehdä tutkimusyhteistyötä Synergosin tutkimusryhmään kuuluvien todellisten ammattilaisten kanssa. Tämän vuoden alkupuolella teemme yhdessä suunnitelmat tarvittavista uudistuksista ja jatkokehittämistoimenpiteistä sekä jatkotutkimuksista. Pieniäkin asioita ja hemmotteluhetkiä uudistamalla voimme tehdä risteilyistä entistä parempia, uskoo Club One Manager Hanna Michelsson. 3
Taantuma nurin johdon ja henkilöstön osaamista kehittämällä Työkaluja Panostajan tytäryhtiöihin Synergos on räätälöinyt pörssiyhtiö Panostaja Oyj:n ja erityisesti sen tytäryhtiöiden tarpeisiin Panostetaan Porukalla -kehityshankkeen. Ohjelma keskittyy strategisten kehityshankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen, henkilöstön osaamis- ja motivaatiotekijöiden kasvattamiseen sekä johdolle suunnattuun henkilökohtaiseen Master-ohjelmaan. Tarve yhteiseen keskustelufoorumiin pörssiyhtiön johdon ja tytäryhtiöiden toimivan johdon välille nousi esiin vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Toimitusjohtajien koulutusja työtaustat ovat erilaiset. Toiset ovat opiskelleet paljonkin, toiset ovat työhistoriansa kautta oman alansa rautaisia ammattilaisia. Jotta puhuisimme samaa kieltä ja katsoisimme asioita saman viitekehyksen läpi, lähdimme kehittämään Synergosin kanssa käytännönläheistä ohjelmaa yritysten tarpeista lähtien, Panostaja Oyj:n toimitusjohtaja Juha Sarsama kertoo. Panostajassa on aina korostettu osaamista, mutta ehkä yrityskulttuuriimme ei ole kuulunut kovin kiinteä tietojen vaihto yritysten kesken. Toimitusjohtajat eivät välttämättä edes tunteneet toisiaan. Halusimme vahvistaa yhteishenkeä, vauhdittaa yritysten kehityshankkeita ja ottaa henkilöstön mukaan tähän prosessiin. Alkuhämmästelyn jälkeen keskustelu on ollut antoisaa ja innostunutta. Emoyhtiö on mukana kehittääkseen omaa toimintaansa suhteessa tytäryhtiöihin. Vielä on paljon parannettavaa, mutta dialogi on saatu avatuksi. Keskusteluyhteys on hyvä. Tehokkuutta ja tuottavuutta yritysten toimintaan Käynnistysvaiheessa Panostajan kehitysjohtaja Heikki Nuutila ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun johtaja, professori Lasse Mitronen selvittivät yritysten ja johtajien kehitystarpeet ja rakensivat ohjelman sisällön sen pohjalta. Synergos kokosi asiantuntemuksellaan parhaat osaajat säännöllisiin, kaksipäiväisiin valmennusseminaareihin. Yrityskohtaiset strategiset kehityshankkeet löytyivät aika helposti, osalla oli tarjolla useampia vaihtoehtojakin. Kyse oli vain siitä, mikä priorisoidaan ykköseksi, Mitronen kertoo. Ohjelma pitää sisällään kolme eri tasoa. Yrityskohtaisiin hankkeisiin osallistuu 3-5 avainhenkilöä kustakin yrityksestä. Toiminnan ja uudistamisen kehittämistarvekyselyt ja palautetilaisuudet kohdistetaan koko henkilökuntaan. Lisäksi toimitusjohtajilla ja yhdellä johtoryhmän jäsenelle on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan yrityskohtaisiin hankkeisiin linkittyvässä Masterohjelmassa, koulutusohjelman johtaja Lasse Mitronen kertoo. Viime kädessä tavoitteena on lisätä yritysten tehokkuutta ja tuottavuutta niiden eri toiminnoissa. Jokaisessa tapaamisessa asioita pohditaan yrityslähtöisesti ja käytännön tasolla. Oppiminen tapahtuu yrityskohtaisten asioiden kautta. Jokaisen johtajan pitäisi olla kiinnostunut myös henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä, sillä ihmiset sen bisneksen tekevät. Varsinkin näinä aikoina johtajat ovat todella yksin asioidensa kanssa, elleivät he saa henkilöstöä mukaan. Se on jaksamisenkin kannalta tärkeä asia, Juha Sarsama sanoo. Taustalla Panostajamalli Panostajan ja sen tytäryhtiöiden toimintamalliin Panostaja tuo pörssiyhtiön sisäisen tehokkuuden, tytäryhtiöiden puolelta löytyy markkinaherkkyys. Malli on kuin laatuluuta; sen varsi on pörssiyhtiön tiukka ohjaus ja pää lakaisee herkästi markkinoilla. Se on tasapainoinen ja teoreettisesti paras mahdollinen toimintamalli, toimitusjohtaja Juha Sarsama kehaisee. Luudan kärjen ohjaaminen on toimitusjohtajien vastuulla. Meidän on turha mennä neuvomaan heitä omilla toimialoillaan. Yrityskohtaisten strategisten kehityshankkeiden ollessa vielä kesken lopullisten tulosten arviointi on vielä ennenaikaista. Tietyn peruskäsitteistön kirkastuminen näkyy jo hallitusten työskentelyssä. Olemme entistä paremmin samalla kartalla, ja olemme pystyneet ottamaan joustavan strategiatyökalun käyttöön. Hankkeen kumppanina toimineen Synergosin projektinhallintaan Sarsama on erittäin tyytyväinen. Synergos on pystynyt rakentamaan ohjelmakokonaisuuden, joka ylittää oppiainerajat ja vastaa täydellisesti meidän tarpeisiimme. Vaikka ensi vuonna päättyvän ohjelman jatkoa ei ole mietitty, en näe uuden ohjelman käynnistämistä mahdottomana ajatuksena. Tämä on ollut tietyllä tavalla starttirypistys, mutta yritysten kehittäminen on jatkuva prosessi, Juha Sarsama korostaa. Kuvassa Panostaja Oyj:n toimitusjohtaja Juha Sarsama ja professori Lasse Mitronen. 4
Nokia Siemens Networkin monikansallisessa työyhteisössä henkilöstön hyvinvointi on yksi strategisista kehittämiskohteista. Yhdessä Synergosin asiantuntijoiden kanssa yhtiö kehitti monipuolisen ja käytännöllisen ns. Wellbeing workshop -konseptin esimiesten ja henkilöstön käyttöön. Tämän päivän työelämässä ihmiset ovat niitä, jotka tuloksen tekevät tai jättävät tekemättä. Kansainvälisen Nokia Siemens Networkin toiminnassa henkilöstön hyvinvointi onkin otettu yhdeksi henkilöstöstrategian tärkeimmäksi fokusalueeksi. Viime syksynä käynnistimme yhteensä viisi eri projektia työhyvinvointiin liittyen. Kehitimme mittaristoa, laadimme toimenpideohjelman mahdollisten ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja henkilöstön tukemiseen esimerkiksi pitkältä sairauslomalta palattaessa. Tutkimme ja kartoitimme myös tapoja, joilla yritys voi helpottaa työ- ja muun elämän yhteensovittamista eri elämäntilanteissa, kertoo henkilöstöjohtaja Tuula Swärd NSN:ltä. Yhtenä projektin osa-alueena oli ns. Wellbeing workshop -konseptin kehittäminen. Konsepti pilotoitiin keväällä 2009. Workshop on tiimikohtainen ja käynnistyy työhyvinvoinnin kuntokartoituskyselyllä. Käytössä on myös omaa henkilökohtaista työhyvinvointia kartoittava kysely, jota voi halutessaan hyödyntää. Kyselyn jälkeen järjestetään workshop, jossa tiimi saa lisätietoa työhyvinvoinnin osa-alueista ja omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Keskustelun pohjalta tiimi rakentaa suunnitelman tiimin työhyvinvoinnin kehittämiseksi. HR-konsultit on koulutettu workshopien fasilitoijiksi, työhyvinvointipäällikkö Tanja Martin jatkaa. Työhyvinvoinnin kehittämisessä ei tarvita taikatemppuja tai aivokirurgiaa NSN haluaa varmistaa henkilöstön hyvinvoinnin Kuvassa Tanja Martin ja Tuula Swärd. Työhyvinvointiteemaa on edistetty myös professori Marja-Liisa Mankan vetämillä wellbeing-foorumeilla. Keskusteluilmapiiri on jo sallivampaa Henkilökunnan sitouttaminen työhyvinvoinnin kehittämiseen on osoittautunut erinomaiseksi ratkaisuksi. Tiimit keskustelevat toiminnastaan kartoitusten pohjalta. Usein työilmapiiri on hyvä, mutta on tärkeää myös tunnistaa, mikä sen tekee hyväksi. Henkilöstö on kokenut hyvin palkitsevaksi sen, että ryhmänä voi keskustella koko tiimin tilanteesta. Keskustelulle annetaan tilaa ja aikaa, Tanja Martin toteaa. Monta kertaa työyhteisön kanssakäynti on hyvin työasiapohjaista. Workshopit ovat tehneet legitiimiksi muutkin aiheet ja tuoneet työhyvinvoinnin asiat vapaasti pöydälle keskusteltavaksi. Se on vapauttanut keskusteluilmapiiriä, Tuula Swärd lisää. Tiimipalavereissa esille tulevat asiat ovat usein melko pieniä, mutta käytännönläheisiä. Yhdessä pohditaan, mitä tiiminä voidaan tehdä työn kuormittavuuden vähentämiseksi tai käytäntöjen parantamiseksi. Tarpeet vaihtelevat tiimeittäin. Esille tulevat asiat ovat hyvin konkreettisia. Työhyvinvoinnin kehittämisessä ei ole kyse mistään taikuudesta tai aivokirurgiasta, Tanja Martin sanoo. Workshopien päätteeksi laaditaan toimintasuunnitelmat, action planit, joiden toteutumista seurataan muutaman kuukauden jälkeen pidettävässä pienempimuotoisessa workshopissa. Hyvin tärkeää on, että esimiehet aivan yrityksen ylintä johtoa myöten ovat antaneet selkeän viestin sitoutumisesta tähän toimintaan. Suomi toimii konsernissa edelläkävijänä, mutta konsepti levitetään globaalisti koko yritykseen, Tuula Swärd kertoo. Asiantuntijoiden avustuksella NSN haki työhyvinvoinnin projekteja käynnistäessään tuekseen Suomen parhaita asiantuntijoita. Professori Marja-Liisa Manka oli tuttu aiemmista, erittäin positiivisen vastaanoton saaneista työhyvinvoinnin puheenvuoroistaan. Niinpä häntä pyydettiin mukaan asioita pohtivaan työryhmään. Marja-Liisa toi pitkän kokemuksensa kautta meille lihaa luiden ympärille. Hän oli myös mukana kouluttamassa HR-konsultteja fasilitaattoreiksi ja tuomassa syvällisempää näkemystä meidän työkalupakkiimme, Tuula Swärd kertoo. Yksi tärkeimmistä savutuksista on ollut yhteisen käsityksen luominen siitä, mitä työhyvinvointi tarkoittaa laajasti ajateltuna. Useinhan se on nähty suppeasti vain työterveyteen tai fyysiseen hyvinvointiin liittyvänä kokonaisuutena. Koemme toiminnan kehittämisen tärkeäksi myös yritysbrändillemme. Uskomme, että tämä on asia, joka myös motivoi henkilöstöä ja auttaa heitä jaksamaan pidempään työmarkkinoilla. 5
Saarioisten toimintamallia hiotaan monikulttuuriseksi Saarioisilla on valmistettu ruokaa jo yli viisikymmentä vuotta. Yrityksen menestyksen takana on toimiva innovaatiomalli ja osaavat ihmiset, jotka sitä toteuttavat. Käynnissä olevan Tekes-projektin avulla Saarioinen pyrkii entistä paremmin tunnistamaan omat menestystekijänsä ja muokkaamaan toimintamalliaan osittain monikulttuurisemmaksi. Saarioinen on mukana laajaalaisessa Tekes-hankkeessa, jossa pyritään kehittämään osaamista ja innovoinnin toimintamallia. Osaamishankkeeseen liittyy monikulttuurisen mallin kehittäminen, jossa haetaan tapoja siirtää osaamista Suomen ulkopuolelle tai muista kulttuureista tuleville. Synergos on tässä työssä yhteistyökumppanina. Saarioisille on juuri valmistunut uusi valmisruokatehdas Viron Raplaan. Se korvaa vähitellen Saarioisten vanhan, Tallinnassa sijaitsevan tehtaan. Raplan tehdas työllistää aikanaan vajaat sata henkilöä. Se on Saarioisten uudenaikaisin tuotantolaitos, jonka tuotantokapasiteetti on yhdeksän miljoonaa kiloa valmisruokaa vuodessa. Uuden tehtaan henkilöstölle muutos on iso, kun pienestä käsityövaltaisesta tehtaasta on siirrytty huippumoderniin tuotantolaitokseen. Henkilöstöä on koulutettu Suomessa kesän ja syksyn aikana, ja tiivis koulutus jatkuu edelleen. Synergos on ollut mukana koulutusprosessin järjestelyissä. Hiljainen tieto esiin Suomalaista toimintatapaa ei voi suoraan sellaisenaan siirtää Viroon, vaan yrityksen on tunnistettava, mitkä asiat toimivat ja mitkä eivät. Niinpä Virossa ei syödä äitien valmistamaa ruokaa, vaan uuden tehtaan myötä tuotteita markkinoidaan nyt 6 Kuvassa Maarit Kyyrö ja Leena-Maija Meller. Mamma-merkillä. Mammatuotteet on kehitetty paikallisten makutottumusten mukaisiksi. Viro on meille eräänlainen koekenttä osaamisen siirtämisessä. Sen vuoksi olemme kiinnittäneet huomiota hiljaisen tiedon esiin saamiseen ja sen hyödyntämiseen, laatujohtaja Maarit Kyyrö kertoo. Synergosin avustuksella olemme keränneet tarinoita ja kokemuksia niin nykyisiltä kuin entisiltä työntekijöiltä. Tavoitteena on tunnistaa ja analysoida ydinosaamisemme eli ne tekijät, joihin Saarioisten menestys on perustunut sekä selvittää voidaanko niiden varaan rakentaa myös tulevaisuudessa ja toimivatko samat mallit myös toisessa kulttuurissa. Tietoa on kerätty muun muassa työpajojen ja haastattelujen avulla. Tuotekehitys vahva menestystekijä Vaikka kolmivuotinen hanke on vasta puolimatkassa, on se tuonut esiin jo muutamia selkeitä vahvuuksia. Turha kai sitä on kainostella, me olemme onnistuneet asiakastyössä ja tuotekehittelyssä selvästi kilpailijoitamme paremmin. Uutuustuotteemme ovat saaneet hyvän vastaanoton kuluttajien keskuudessa ja se on pitkälti innovaatioprosessissamme toimivien henkilöiden ansiota, Maarit Kyyrö sanoo. Virossa Saarioinen on toiminut vuodesta 2002, joten kulttuurien eroista on syntynyt jo jonkinlainen käsitys. Kulttuuri syntyy ihmisistä ja heidän kielestään. Yhteisen kielen löytäminen onkin ollut suuri haaste. Läheisenä sukulaiskielenä viron kieleen liittyy varsin suuri väärinymmärryksen mahdollisuus. Osapuolet luulevat ymmärtävänsä toisiaan, mutta todellisuudessa näin ei olekaan, kehitys- ja viestintäpäällikkö Leena-Maija Meller toteaa. Saarioisilla onkin panostettu kieliopintoihin molemmin puolin rajaa. Käyttökoulutusta ja perehdytystä annettaessa on oikean tiedon saanti varmistettu tulkkien avulla. Suunnannäyttäjänä Baltiassa Saarioinen valmistautuu tehdasinvestoinnillaan valmisruokien kysynnän kasvuun Baltian alueella. Yrityksen tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä ja luoda valmisruualle samanlainen kysyntä kuin Suomessa. Sen vuoksi oman toimintamallin avainasioiden tunnistaminen on oleellista yrityksen tulevaisuudelle. Ei meidän ole tarkoitus tehdä mitään rakettitiedettä, mutta yritämme Tekes-hankkeen avulla löytää ja mallintaa hyvät käytännöt, jotka kannattaa siirtää kulttuurista toiseen. Jatkossa myös kotimaassa henkilöstömme on varmasti monikulttuurisempaa, joten siinäkin mielessä näiden asioiden miettiminen on aiheellista, Maarit Kyyrö ja Leena-Maija Meller tuumivat.
Tieteen tekeminen on tiimityötä Osaamisen yhdistäminen tuo vahvuudet esiin Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa tehdään Suomen laadukkainta julkisen ja yksityisen rajapintaa koskevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Rajat ylittävälle tutkimukselle on selkeä tarve, sillä yhteiskunta muuttuu ja julkisten ja yksityisten organisaatioiden käytännöt lähestyvät toisiaan. Kauppa- ja hallintotieteiden koulutuksessa jako yksityisten ja julkisten organisaatioiden johtamisteorioiden välillä on ollut selkeä. Tätä nykyä tiedekunta kouluttaa kansainväliset vaatimukset täyttäviä osaajia, jotka kykenevät ylittämään nämä rajat. Sen mahdollistaa ainutlaatuinen, omaleimainen ja käytännönläheinen yhdistelmä yhteisöjen johtamiseen ja toiminnan uudistamiseen panostavaa opetusta ja tutkimusta. Kymmenisen vuotta sitten public-private -tematiikka nousi pohdintaan. Julkisen hallinnon käytännöt ovat koko ajan lähestymässä yksityistä sektoria, mm. tilaaja-tuottaja -mallien myötä. Nyt johtamisessa käytetään samoja oppeja ja välineitä strategisesta johtamisesta aina arjen yhteistyöhön asti. Rajojen yli on aina menty, vaikka koulutuksessa asioita on totuttu lähestymään tiukemmin rajauksin ja oppiaineittain, tutkimusprofessori Jari Stenvall sanoo. Varsinkin Tampereen yliopistossa julkisen johtamisen perinne on ollut vahva. On hedelmällistä, miten nämä aiemmin erillään olleet sektorit on nyt voitu yhdistää. Mitä enemmän käytännöt lähestyvät toisiaan, sitä enemmän on tarvetta yhteistyölle ja verkottumiselle. Jako yksityiseen ja julkiseen menettää merkitystään. Asiakkaan rooli korostuu Organisaatioiden olemassaololle niiden kyky palvella asiakkaitaan on elinehto. Toiminnassa on viime kädessä aina kyse asiakassuhteiden hoitamisesta. Julkisen ja yksityisen sektorin käytännöissä on ollut suuria eroja. Joskus on kärjistetysti sanottu, että julkisessa organisaatiossa asiakasta kohdellaan, yksityisessä palvellaan. Tähän on viime vuosina tullut kuitenkin selvä muutos, Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun johtaja Lasse Mitronen toteaa. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on aina ollut läheinen yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Luottamukseen perustuva partnership-ajattelu on nykyisin voimakasta. Sama periaate toimii myös tutkimuksessa. Yliopistotyöskentely on entistä enemmän ryhmätyötä ja verkottumista. Tutkijat eivät enää juurikaan työskentele yksin, vaan teemat etsitään ja tutkimus tehdään yhdessä muiden kanssa. Sen vuoksi on tärkeää, että tutkijoilla on luontevia, avoimia väyliä vaihtaa mielipiteitä ja löytää uusia avauksia, Jari Stenvall sanoo. Tarvitsemme tutkimusintegraattoreita, jotka auttavat kokoamaan osaajat ja käynnistämään hankkeet. Synergos on löytänyt tästä itselleen selkeän roolin. Joustavana ja hyvin verkostoituneena toimijana se on luonteva osapuoli. Niin tutkijat kuin kumppanit ja rahoittajatkin arvostavat Synergosin kokoavaa roolia. Arvostus on ansaittu vuosien työllä. Lasse Mitrosen mielestä yhdessä tekeminen entisestään voimistaa toimijoiden vahvuuksia ja Synergos on tässä kokonaisuudessa luonteva, kaikille yhteinen keskustelu- ja yhteistyöfoorumi.. Yliopistoyhteisö on ainutlaatuinen asiantuntijoiden osaamisalusta. Tarvitaan hyvää perustutkimusta, että voidaan tehdä kansainvälisesti korkeatasoista kehittämistyötä. Kun Synergos tuo mukaan oman erityisosaamisensa ja linkin ympäröivään yhteiskuntaan, kaikki osapuolet antavat ja saavat toinen toisiltaan. Kuvassa tutkimusprofessori Jari Stenvall ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun johtaja Lasse Mitronen. 7
Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin henkilöstö Palveluliiketoiminta Harri Talonen johtaja Puh. 050 588 7663 harri.talonen@uta.fi Veikko Somersalmi ohjelmajohtaja Puh. 040 501 1174 veikko.somersalmi@uta.fi Marko Laiho tutkimuspäällikkö Puh. 040 503 6340 marko.laiho@uta.fi Anne Vauhkonen koulutus- ja kehittämispäällikkö Puh. 050 572 8776 anne.vauhkonen@uta.fi Niemelä-Nyrhinen, Jenni projektipäällikkö Puh. 040 024 7996 jenni.niemelä-nyrhinen@ jyu.fi Manka, Mikko projektipäälliikkö Puh. 050 420 1498 mikko.manka@uta.fi Peltomaa, Annika tutkija Puh. 050 588 4353 annika.peltomaa@uta.fi Tuurnas, Sanna tutkija Puh. 050 593 6447 sanna.tuurnas@uta.fi Roschier, Jaana koulutussuunnittelija Puh. 050 572 8775 jaana.roschier@uta.fi Mäntylä, Minna tutkimusharjoittelija minna.mantyla@uta.fi Talonen, Antti tutkimusharjoittelija antti.talonen@uta.fi Heikkinen, Henriikka tutkimusharjoittelija henriikka.heikkinen@uta.fi Heino, Noora tutkimusharjoittelija noora.heino@uta.fi TYÖHYVINVOINTI Manka, Marja-Liisa professori Puh. 050 562 0344 marja-liisa.manka@uta.fi Heikkilä-Tammi, Kirsi tutkimusjohtaja Puh. 050 420 1532 kirsi.heikkilä-tammi@uta.fi Sipilä, Eeva projektijohtaja Puh. 050 396 9670 eeva.sipila@uta.fi Nuutinen, Sanna suunnittelija Puh. 050 395 1163 sanna.nuutinen@uta.fi Larjovuori, Riitta-Liisa tutkija Puh. 050 433 6260 riitta-liisa.larjovuori@uta.fi YHTEYSTIEDOT Palveluliiketoiminnan yhteyshenkilö: Työhyvinvoinnin yhteyshenkilö: Koulutus- ja kehittämispäällikkö Anne Vauhkonen, 050 572 8776 Tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi, 050 420 1532 Faksi: (03) 3551 8537 Sähköposti: synergos(at]uta.fi Käyntiosoite Tampereen yksikkö Åkerlundinkatu 5 A (summeri alhaalla, 3. kerros), 33100 Tampere Valkeakosken yksikkö Tietotie 1, 37630 Valkeakoski