Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.04.2014 Sivu 1 / 1 3224/10.02.03/2013 42 Otaniemen keskus, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, alue 220506, 10. kaupunginosa, Otaniemi Valmistelijat / lisätiedot: Annina Stadius, puh. 043 824 6730 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Otaniemen keskuksen, alue 220506, Otaniemi, asemakaavan muutosten pohjaksi: 1.1. Asemakaavoituksella luodaan edellytykset toteuttaa Aalto-yliopistolle uutta toimitilaa Otaniemen ydinkeskustaan. Asemakaavasuunnittelu perustuu Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n järjestämän Campus 2015-arkkitehtikilpailun 27.9.2013 julkistettuun voittajatyöhön Väre. Arkkitehtikilpailussa esitettiin myös muita erillisiä rakennuksia Korkeakouluaukion laidalle, yksi pohjoispuolelle ja toinen eteläpuolelle kirjastoa vastapäätä. Suunnittelussa tutkitaan näidenkin rakennuksien kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen rooli alueen keskeisen paikan luomisessa. Suunnittelussa on ollut mukana myös nykyisin VTT:n käytössä oleva kortteli 10017. Sen toimintoja tutkitaan kaavoituksen yhteydessä ja mahdollistetaan lisärakentamista. 1.2. Keskusta-aluetta kehitetään alueen toimintojen ja kaupallisten ja muiden palveluiden keskuksena sekä joukkoliikenneyhteyksien ja kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohtana. Metron ja pikaraitiotien asemat vahvistavat joukkoliikenteen roolia. Henkilöautoliikenne ja sen tarve vähenee koko alueella. 1.3. Keskusta-alueen liikenneratkaisuissa painotetaan hyvää jalankulkuympäristöä ja tutkitaan ajoneuvoliikenteen vähentämistä erilaisilla vaihtoehdoilla. Tavoitteena on, että joukkoliikenne kulkee aukion kautta ja henkilöautoliikenne osoitetaan muualle.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.04.2014 Sivu 2 / 2 1.4. Suunnittelussa pyritään tehokkaisiin keskitettyihin pysäköintiratkaisuihin ja huomioidaan Otaniemen pysäköintiohjeistus. 1.5. Keskeinen aukio Väreen ja entisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen välissä kehitetään korkeatasoiseksi, kampuksen henkeä ilmentäväksi eläväksi kaupunkitilaksi, johon myös ympäristön rakennukset avautuvat. Keskusta-alueen muutkin kaupunkitilat, kuten kadut, aukiot, puistot ja maantasoon sijoitettavat asiointia varten tarvittavat pysäköintialueet suunnitellaan materiaaleiltaan ja käsittelyiltään ympäristöön sopivina. 1.6. Suunnittelussa huomioidaan maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot, alueen asema maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä sekä alueellisena kokonaisuutena. Uusi rakentaminen sovitetaan ympäröivään rakennettuun ympäristöön. 1.7. Keskustan asemakaavasuunnittelu kytketään laajempaan Otaniemikokonaisuuteen. Otaniemi-kokonaisuuden tavoitteet käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa 23.4.2014. Keskustan asemakaavoitusta jatketaan päätettävät kokonaistavoitteet huomioiden. 2 järjestää asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Asia käsiteltiin yhdessä asian 3 kanssa. Käsittelyn aikana puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotusta korjataan päätöskohdista ilmenevin teksti- ja numerointimuutoksin. Jäsen Ahlman ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen valitaan lautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko tehdyt korjaukset ja ehdotettu henkilövalinta tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Otaniemen keskuksen, alue 220506, Otaniemi, asemakaavan muutosten pohjaksi:
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.04.2014 Sivu 3 / 3 1.1 Keskustan asemakaavasuunnittelu on osa laajempaa Otaniemikokonaisuutta, jonka tavoitteet on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 23.4.2014 (ns. Otaniemen Kokokuva). Keskustan asemakaavoitusta jatketaan ottaen huomioon myös lautakunnan päättämät koko Otaniemeä koskevat tavoitteet. 1.2 Asemakaavoituksella luodaan edellytykset toteuttaa Aalto-yliopistolle uutta toimitilaa Otaniemen ydinkeskustaan. Asemakaavasuunnittelu perustuu Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n järjestämän Campus 2015-arkkitehtikilpailun 27.9.2013 julkistettuun voittajatyöhön Väre. Arkkitehtikilpailussa esitettiin myös muita erillisiä rakennuksia Korkeakouluaukion laidalle, yksi pohjoispuolelle ja toinen eteläpuolelle kirjastoa vastapäätä. Suunnittelussa tutkitaan asemakaavaehdotusta varten myös näiden rakennuspaikkojen ja niiden lähialueiden kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen rooli ja toteutuksen ajoitus koko Otaniemen alueen keskeisen ytimen luomisessa (metron käyttöönoton ajankohta ja lähivuodet sen jälkeen). Suunnittelussa on ollut mukana myös nykyisin VTT:n käytössä oleva kortteli 10017. Sen toimintoja tutkitaan kaavoituksen yhteydessä ja mahdollistetaan lisärakentamista. 1.3 Keskusta-aluetta kehitetään alueen toimintojen ja kaupallisten ja muiden palveluiden keskuksena sekä joukkoliikenneyhteyksien ja kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohtana. Metron ja pikaraitiotien asemat vahvistavat joukkoliikenteen roolia. Henkilöautoliikenne ja sen tarve vähenee koko alueella. 1.4 Keskusta-alueen liikenneratkaisuissa painotetaan hyvää jalankulkuympäristöä ja tutkitaan ajoneuvoliikenteen vähentämistä erilaisilla vaihtoehdoilla. Tavoitteena on, että joukkoliikenne kulkee aukion kautta ja henkilöautoliikenne osoitetaan muualle. 1.5 Suunnittelussa pyritään tehokkaisiin keskitettyihin pysäköintiratkaisuihin ja huomioidaan Otaniemen pysäköintiohjeistus. Lautakunnan 22.1.2014 tekemässä päätöksessä Otaniemen pysäköintiohje ja pysäköinnin kehittämisen toimenpideohjelma edellytetyt toimenpiteet on pikaisesti toteutettava. 1.6 Keskeinen aukio Väreen ja entisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen välissä kehitetään korkeatasoiseksi, kampuksen henkeä ilmentäväksi eläväksi kaupunkitilaksi, johon myös ympäristön rakennukset avautuvat. Keskusta-alueen muutkin kaupunkitilat, kuten kadut, aukiot, puistot ja maantasoon sijoitettavat asiointia varten tarvittavat pysäköintialueet suunnitellaan materiaaleiltaan ja käsittelyiltään ympäristöön sopivina.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.04.2014 Sivu 4 / 4 1.7 Suunnittelussa huomioidaan maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot, alueen asema valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä sekä alueellisena kokonaisuutena. Uusi rakentaminen sovitetaan ympäröivään rakennettuun ympäristöön. 1.8 Asemakaava-alueen tarkka rajaus määritellään asemakaavan ehdotusvaiheessa. 2 järjestää asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee tilaisuuteen lautakunnan puheenjohtaja Markku Markkulan ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen. Oheismateriaali Selostus - Otaniemen keskus, asemapiirustus - Otaniemen keskus, näkymäkuvat 1 ja 2 Tavoitteena on mahdollistaa Aalto-yliopiston keskeisten toimitilojen sijoittuminen Otaniemen keskukseen ja kehittää Korkeakouluaukion ympäristöstä alueen vilkas ydin; monipuolisten toimintojen ja kaupallisten palveluiden keskus ja joukkoliikenneyhteyksien ja kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohta. Asemakaavasuunnittelu perustuu Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n järjestämän Campus 2015-arkkitehtikilpailun 27.9.2013 julkistettuun voittajatyöhön Väre. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.04.2014 Sivu 5 / 5 Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2013. Hakemukset ovat saapuneet 16.12.2013 (Aalto-yliopistokiinteistöt Oy) ja 9.1.2014 (Senaatti-kiinteistöt). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos on laadittu kaavanmuutoksen viranomaisneuvottelun aineistoksi. Luonnos täydennetään kaupunkisuunnittelulautakunnan tämän päätöksen kaavallisten tavoitteiden mukaiseksi. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Suur-Tapiolan alueella Otaniemessä, kampusalueen keskuksessa ja käsittää Korkeakouluaukion ympäristön. Otaniemen kampusalue sisältyy valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin (RKY) ja sillä on keskeinen asema maamme kulttuuriperinnössä. Kampusalue ja erilaiset tutkimuslaitokset on rakennettu 1950-luvulta alkaen punatiilestä tiiviisiin suurkortteleihin. Suuntaviivat alueen toteutukselle ovat lähtöisin Alvar Aallon suunnitelmasta ja kilpailuvoitosta vuonna 1949. Alue on kokonaisuudessaan sekä kaupunkikuvallisesti että kulttuurihistoriallisesti merkittävää Otaniemen kampusaluetta. Korkeakouluaukion itälaidalla entisen Teknillisen korkeakoulun päärakennus on tärkeä kaupunkikuvallinen tunnusmerkki joka kuuluu Alvar Aallon päätöihin ja on merkittävä paitsi rakennuksena myös jo Aallon asemakaavan dominanttina. Päärakennuksen eteläpuolella on kirjasto, myös Alvar Aallon suunnittelema. Korkeakouluaukion etelälaidalle on rakenteilla Länsimetron Aalto-yliopiston asema. Korkeakouluaukion pohjoispuolella on Puumiehen kortteli, jossa on yksikolmikerroksista rakentamista. Suunnittelualueen eteläosissa on Hagalundinpuisto ja korttelissa 10016 Kemian tekniikan rakennus. Lännessä Tietotien varrella korttelissa 10019 on Meritekniikkatalo. Alueen maanomistus ja rakennukset ovat pääosin Senaattikiinteistöt Oy:n ja Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n omistuksessa. Espoon kaupunki omistaa katualueet. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Asemakaavan muutosalueella on lainvoimainen 8.11.2006 vahvistunut Uudenmaan maakuntakaava, jossa alue on merkitty kokonaisuudessaan taajamatoimintojen alueeksi. Lisäksi alue on merkitty sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kokonaisuudeksi.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.04.2014 Sivu 6 / 6 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty 20.3.2013 maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä. Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt. Alueella on voimassa 17.2.2010 vahvistunut Espoon eteläosien yleiskaava. Yleiskaava käsittää Tapiolan suuralueen. Yleiskaavassa alueella on kolmea eri pääkäyttötarkoitusta keskusta-alue (C), julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY), sekä nykyisellään säilytettäväksi asuntoalueeksi (A) ja uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi asuntoalueeksi (A1). Alueen pääkäyttötarkoituksen ohella osa alueesta on merkitty kehitettäväksi alueeksi ruudutetuissa kohdissa, sekä asumisen aluetta että lisäksi kehitettävää aluetta. Alue on kokonaisuudessaan osoitettu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaupunkimaiseman rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen erityisarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Alueella on voimassa vuosina 1981 2010 vahvistettuja asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia. Keskeisimmät kaavat ovat: Otakaari 220504 Kaavassa on mahdollistettu täydennysrakentaminen Otaniemeen tulevan metroaseman ympäristöön ja määritelty metroaseman tilojen liittyminen nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja uudisrakentamiseen. Alueelle suunniteltiin opetus- ja tutkimustoimintaa palvelevaa rakentamista sekä liiketiloja metroaseman maanalaisen lippuhallin ja Otaniementien alittavan jalankulkukäytävän yhteyteen. Kaava on hyväksytty 24.5.2010 ja sen mukainen uudisrakentaminen on toteuttamatta. Otaniemen - Tapiolan metrotunneli 920200 Kaavassa on mahdollistettu maanalaiset tilat Otaniemen - Tapiolan metrotunnelia, Otaniemen ja Tapiolan metroasemia sekä niihin liittyviä tiloja varten. Kaava mahdollistaa metrotunnelista maanpintaan nousevat yhteydet; metroaseman sisäänkäyntihallit ja -yhteydet sekä hätäpoistumistiet ja kuilut. Kaava on hyväksytty 19.1.2009 ja sen toteutus on käynnissä. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu 17.12.2013.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.04.2014 Sivu 7 / 7 Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Asemakaavasuunnittelu perustuu Aalto Yliopiston järjestämän Campus 2015-arkkitehtikilpailun 27.9.2013 julkistettuun voittajatyöhön Väre. Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Keskusta-aluetta kehitetään toimintojen, kaupallisten ja muiden palveluiden keskuksena ja joukkoliikenneyhteyksien ja kävely- ja pyöräilyyhteyksien solmukohtana. Metron ja pikaraitiotien asemat vahvistavat joukkoliikenteen roolia. Tavoitteena on, että henkilöautoliikenne ja sen tarve vähenee koko Otaniemen alueella. Keskeinen aukio uuden rakentamisen ja entisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen välissä kehitetään korkeatasoiseksi, kampuksen henkeä ilmentäväksi kaupunkitilaksi, johon myös ympäristön rakennukset avautuvat. Suunnitelmassa Korkeakouluaukion laidalle rakennetaan uusi kampusrakennus. Rakennukseen sijoitetaan Yliopiston opetus- ja toimitiloja sekä liiketiloja metroaseman läheiseen osaan. Alempiin kerroksiin sijoitetaan julkisempia ja vilkkaampia tiloja, ja ylempiin pienempiä ja rauhallisempia paikkoja. Arkkitehtikilpailussa esitettiin myös muita erillisiä rakennuksia Korkeakouluaukion laidalle, yksi pohjoispuolelle ja toinen eteläpuolelle kirjastoa vastapäätä. Kummallakin rakennuspaikalla on tärkeä rooli alueen keskeisen paikan luomisessa. Suunnittelussa on ollut mukana myös nykyisin VTT:n käytössä oleva kortteli 10017. Sen toimintoja tutkitaan kaavoituksen yhteydessä ja mahdollistetaan lisärakentamista. Suunnittelussa huomioidaan maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot, alueen asema maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä sekä alueellisena kokonaisuutena sovittaen ympäröivään rakennettuun ympäristöön. Korkeakouluaukion itälaidalla entinen Teknillisen korkeakoulun päärakennus on tärkeä kaupunkikuvallinen tunnusmerkki. Kaupunkirakenteeseen ja - kuvaan kohdistuvat arvosteluperusteet, joilla Väre valikoitui arkkitehtikilpailun voittajaksi, ovat myös kaavoituksen lähtökohtia. Näitä perusteita on mm. - Omaperäinen sommittelu noudattaa päärakennuksen ja kirjaston muodostamaa pääkoordinaatistoa. Vaihtelemalla rakennusmodulien korkeutta ja julkisivumateriaaleja tätä geometriaa on hyödynnetty oivaltavalla tavalla. Tuloksena on kompakti, syvärunkoinen rakennus, joka kuitenkin tuntuu ryhmältä useita pieniä rakennuksia. Sen ansioista uusi rakennus sulautuu mittakaavaltaan ympäristöönsä. - Pääauditorion uudet kehystetyt näkymät ja ehdotetun sisääntuloaukion nivoutuminen kokonaisuuteen ovat erityisen onnistuneita, ja ne
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.04.2014 Sivu 8 / 8 muodostavat yhden kilpailuehdotusten hienoimmista ja vaikuttavimmista uusista kaupunkitiloista. - Kokonaisuus on massoittelultaan ja arkkitehtuuriselta kieleltään kaunis, ja käytetyt mittasuhteet sekä pelkistetty materiaalivalikoima päivittävät Otaniemen tuttua punatiili-ilmettä. - Väreen viesti on, että vanhan kampuksen arkkitehtuurin periaatteista voi poiketa ja sen rinnalle voi luoda tilan, jolla on oma vahva identiteettinsä mutta joka kuitenkin sopeutuu luontevasti vanhempien naapureidensa joukkoon. (lyhennetty Campus2015 arvostelupöytäkirjasta) Luonto-olot, maisema ja viheralueet Hagalundin kartanon vanha lehmuspuukujanne ja yksittäinen lehmus kirjaston päädyssä on suojeltu voimassa olevassa kaavassa. Otaniemen alueen luontoselvitys on käynnistetty keväällä 2014. Alueen läheisyydessä on Laajalahden Natura 2000-luonnonsuojelualue. Natura tarveharkinta tehdään ja kokonaisvaikutuksia arvioidaan myös erillisellä selvityksellä. Kokonaisvaikutusten arviointi on käynnistetty keväällä 2014. Tulvaraja huomioidaan suunnittelussa. Liikenne ja melusuojaus Keskusta-alueen liikenneratkaisuissa painotetaan hyvää jalankulkuympäristöä ja tutkitaan ajoneuvoliikenteen vähentämistä erilaisilla vaihtoehdoilla. Tavoitteena on, että joukkoliikenne kulkee aukion kautta ja henkilöautoliikenteelle osoitetaan muualle. Ajoneuvoliikenteen vähentämiseksi tutkitaan seuraavia kolmea vaihtoehtoa keskeisellä aukiotilalla nykyisellä Otaniementiellä: - kaikki ajoneuvoliikenne katkaistaan - henkilöautoliikenne katkaistaan - ajoneuvoliikennettä hidastetaan rakenteellisin ja visuaalisin keinoin (ns. shared space). Liikenneverkkosuunnittelu on käynnissä. Vaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi tarkentuvat kaavaehdotusvaiheessa. Mitoitus Uusi kampusrakennus on laajuudeltaan noin 60 000 k-m² ja se suunnitellaan rakennettavaksi vaiheittain. Liiketiloja rakennukseen on suunniteltu noin 6 000 k-m².
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.04.2014 Sivu 9 / 9 Korkeakouluaukion pohjoispuolelle esitetty rakennus on noin 10 000 k-m² ja kirjastoa vastapäätä noin 20 000 k-m². Lisärakentamisen määrä korttelin 10017 tontilla 3 on arviolta noin 5 000 k-m² luokkaa. Voimassa olevassa kaavassa on rakennusoikeutta Korkeakouluaukion itälaidalla (k 10017 t 4) 27 800 k-m² ja pohjoispuolella 4 000 k-m². Alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa noin 68 000 k-m². Kaava-alueen kokonaispinta-ala, rakennusoikeuden tarkempi mitoitus ja sijoittuminen määrittyvät kaavaehdotusvaiheessa. Kaavaan liittyvät muut päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunnan teesit ja jatkotoimenpiteitä ohjaavat linjaukset Otaniemen ja Keilaniemen alueille, kaupunkisuunnittelulautakunta 25.9.2013 Otaniemen pysäköintiohje ja pysäköinnin kehittämisen toimenpideohjelma, kaupunkisuunnittelulautakunta 22.1.2014 Raide-Jokerin linjaus Espoon alueella, kaupunginhallitus 10.2.2014 Selvitykset Liikennevaikutuksia arvioidaan vaihtoehtojen pohjalta ennen kaavaehdotuksen liikenneratkaisun valintaa Otaniemen liikenneverkkoselvityksen pohjalta. Liikenne- ja meluvaikutukset arvioidaan tarvittaessa erillisellä selvityksellä. HSL joukkoliikenteen linjastoreittien laadinta on parhaillaan käynnissä. Otaniemen alueen luontoselvitys on käynnistetty keväällä 2014. Natura tarveharkinta tehdään ja kokonaisvaikutuksia arvioidaan myös erillisellä selvityksellä. Kokonaisvaikutusten arviointi on käynnistetty keväällä 2014. Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan selvitetään koko Otaniemen kattavasti ja selvitys käynnistetään loppukeväästä 2014. Vaikutusten arvioinnissa käytetään kattavaa aineistoa nykyisistä olemassa olevista selvityksistä sekä hyödynnetään seminaareista, mielipiteistä, muistutuksista, kannanotoista ja lausunnoista saatavaa informaatiota. Perittävät maksut Asemakaavan / asemakaavan muutoksen hakijalle on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja 33.000 euroa. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.04.2014 Sivu 10 / 10 Nähtävänä kokouksessa - Campus 2015 arvostelupöytäkirja Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.04.2014 Sivu 11 / 11