SIVISTYSKESKUS LASTEN PÄIVÄHOITO Yleiskuvaus toiminnasta Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on lisäksi toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä. Tavoitteena on antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen ja varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ohjaavina asiakirjoina toimivat Kankaanpään kaupungin Varhaiskasvatussuunnitelma ja Esiopetussuunnitelma. Varhaiskasvatusta toteutettiin päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa sekä perhepäivähoidossa. Päiväkoteja oli yhteensä 6: Impivaara, Jalava, Luoma, Niinisalo, Petäjäinen ja Torikatu. Hallinnollisesti Luoman päiväkodin alaisuudessa toimi Venesjärven ryhmä ja Niinisalon päiväkodin alaisuudessa Myllymäen ryhmä. Venesjärven päiväkotiryhmä toimi Venesjärven koulun pihapiiriin rakennetussa tilaelementtirakennuksessa. Ryhmäperhepäiväkoteja oli yhteensä 2: Pikku-Reima ja Reimankallio. Perhepäivähoitajia oli työssä (31.12.2016) yhteensä 25. Perhepäivähoidon varahoito järjestettiin Päiväkoti Petäjäisen varahoitoryhmässä. Esiopetusta annettiin kaikissa päiväkodeissa. Esiopetuskuljetukset järjestettiin koululaiskuljetusten yhteydessä. Kerhotoimintaa järjestettiin Päiväkoti Jalavassa kevätlukukaudella 4 krt/vko ja syyslukukaudella 2 krt/vko. Toimitilat, ruokahuollon palvelut sekä päiväkotien siivous tilattiin tekniseltä toimelta sekä tukipalveluyksiköltä. Varhaiskasvatusta koskevalla lakimuutoksella rajattiin lasten subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta 1.8.2016 alkaen 20 h / vk, mikäli vanhemmat tai muut huoltajat eivät työskentele tai opiskele kokoaikaisesti. Yli 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmien kokoa kasvatettiin 1.8.2016 alkaen muuttamalla henkilöstön ja lasten välistä suhdelukua 1:7:stä 1:8:aan. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Erityistä tukea tarvitseville varhaiskasvatuksen piirissä oleville lapsille laaditaan henkilökohtainen Lapsen kasvun ja tuen suunnitelma. Uudistettu Lapsen kasvun ja tuen-lomakkeisto otettiin käyttöön 1.1.2016. Esiopetuksen opetussuunnitelma laadittiin uusien Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaiseksi ja otettiin käyttöön 1.8.2016. Lapsen esiopetuksen opetussuunnitelmalomake (LEOPS) uudistettiin ja otettiin käyttöön 1.8.2016. Esiopetuksessa olevien lasten vanhemmille järjestettiin Eskarikahvilatoimintaa yhteistyössä Pois syrjästä-hankkeen hanketyöntekijöiden kanssa keväällä 2016. Eskarikahvilatoimintaa jatkettiin esiopetuksen henkilöstön toimesta syksyllä 2016. Varhaiskasvatusta järjestettiin kysynnän ja hoitopaikkaresurssien mukaisesti. Varhaiskasvatus oli laadullisesti ja sisällöllisesti tasalaatuista ja taloudellista. Henkilöstöä käytettiin joustavasti ja
tehokkaasti. Varhaiskasvatustoimintaa supistettiin koulujen loma-aikoina ja kiertävien sijaisten työpanosta käytettiin tehokkaasti. Vuorohoitoa toteutettiin Päiväkoti Petäjäisessä aamu-, ilta-, viikonloppu- ja yöhoitona. Sivistyslautakunta hyväksyi varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelman 12.4.2016 50. Kehittämissuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden käytännön toteutus aloitettiin suunnitelman mukaisesti syksystä 2016 alkaen. Kevätlukukaudella varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toimi yksi kiertävä erityislastentarhanopettaja. 1.8.2016 alkaen kiertävän erityislastentarhanopettajan sekä Päiväkoti Impivaarassa toimivan erityislastentarhanopettajan nimikkeet muutettiin varhaiskasvatuksen erityisopettajiksi ja heidän tehtäväkuvansa tarkastettiin. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat toimivat varhaiserityiskasvatuksen asiantuntijoina erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen valmistelu-, suunnittelu- ja konsultointitehtävissä. Perheiden tukimuotona toimi moniammatillinen Posan kokoama lapsiperhetiimi, johon varhaiskasvatuksen piirissä olevia, tukea tarvitsevia perheitä ohjattiin. Moniammatillinen varhaiskasvatustyöryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Varhaiskasvatuksessa tehtiin 5-vuotiaiden KEHU-arviointi kaikille päiväkodeissa oleville 5-vuotiaille lapsille. Kaikille varhaiskasvatuksessa oleville lapsille laadittiin lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksessa oleville lapsille henkilökohtainen esiopetussuunnitelma. Erityistä tukea tarvitseville lapsille laadittiin henkilökohtainen Lapsen kasvun ja tuen suunnitelma. Esiopetuksessa on käytössä kolmiportaisen tuen malli (yleinen, tehostettu, erityinen). Varhaiskasvatuksen henkilöstölle järjestettiin täydennyskoulutusta yhteisenä koulutuksena paikallisesti sekä yksittäisille työntekijöille koulutustarpeen mukaisesti. Pohjois-Satakunnan VASU 2017- hanke käynnistyi seutukunnallisena Opetushallituksen rahoituksella 1.10.2016. Talouden toteutuminen Lasten päivähoidon osalta tulot ovat ylittyneet arvioidusta 55.314 ja menot ylittyneet 250.027, nettomenojen ylitys on 194.713. Toteutumisprosentti on 103,7 % (2.2.2017). SIVISTYSTOIMEN HALLINTO Yleiskuvaus toiminnasta Sivistystoimi sisältää lasten päivähoito-, opetus-, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut. Sivistyslautakunta vastaa koulutus- ja päivähoitopalveluista. Palvelut muodostavat yhteensä neljä tulosaluetta, joita ovat sivistystoimen hallinto sekä varsinaisesta opetuksesta vastaavat perusopetuksen ja toisen asteen tulosalueet sekä lasten päivähoito. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta vastaa nimensä mukaisesti kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluista. Lautakunnan alaisuudessa on kulttuuripalveluiden ja vapaa-ajanpalveluiden tulosalue. Esittelijänä lautakuntien kokouksissa toimii sivistysjohtaja. Hallinnon tarkoituksena on palvella sivistystointa luomalla mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset sen hoitamiselle ja kehittämiselle.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sivistyskeskuksessa on opetustoimen käytössä laatukäsikirja, jonka perustana on OKM:n perusopetukselle määrittelemät laatukriteerit. Arviointisuunnitelman mukaisesti tarkastelussa on lukuvuonna 2016 2017 laatukortit a) johtaminen b) opetus ja opetusjärjestelyt sekä c) perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta. Sivistystoimen opetushenkilöstön täydennyskoulutusta on pystytty edelleen tarjoamaan Osaava Pohjois-Satakunta 5 -hankkeen avulla seutukunnallisesti. Sivistyskeskuksessa on kertomusvuonna käynnissä runsaasti kehittämishankkeita, ne liittyvät mm. koulujen tietotekniikkaan, opetusryhmien pienentämiseen ja kerhotoimintaan. Kertomusvuonna sivistystoimessa merkittävin investointihanke Keskustan koulun peruskorjauksen toinen vaihe saatiin vuoden loppuun mennessä valmiiksi. Liikuntakeskuksen peruskorjauksen suunnittelua on jatkettu ja kirjaston peruskorjauksen suunnittelun jälkeen on siirrytty itse peruskorjaukseen. Kertomusvuonna on uusittu myös pesäpallokenttä ja aloitettu urheilukentän peruskorjaus. Musiikkiopiston korjauksia on jatkettu, mutta vuodelle 2016 suunnitellut tiivistyskorjaukset keskeytettiin, sillä ne eivät tuottaneet sisäilmaongelmiin ratkaisua. Koululaiskuljetusten suunnittelun ja toteutuksen sujuvuuden varmistamiseksi on lukujärjestysten tekoa ja tarkistusajankohtia aikaistettu sekä lisätty asiakaspalvelua työparilla. Talous on asettanut sivistyskeskukselle kertomusvuonna haasteita, mutta kuntalaisille on kuitenkin edelleen pystytty tarjoamaan laadukkaat ja monipuoliset palvelut. Talouden toteutuminen Sivistystoimen hallinnon osalta tulot ovat ylittyneet arvioidusta 60.151 ja menot ylittyneet 55.816, nettomenojen alitus on 4.335. Toteutumisprosentti on 99,3 % (2.2.2017). PERUSOPETUS Yleiskuvaus toiminnasta ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kankaanpään kaupungin perusopetuksessa on viisi kyläkoulua, kaksi sekä yleisopetusta että luokkamuotoista erityisopetusta antavaa keskustan alueen koulua ja yläkoulu Pohjanlinnan koulu. Luokkamuotoista erityisopetusta järjestetään seutukunnallisesti. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla perusopetuksen kouluilla. Perusopetuksessa toimii yhteensä noin 100 opettajaa (luokanopettajat, aineenopettajat, erityis- ja erityisluokanopettajat) sekä n. 40 koulunkäynninohjaajaa/koulunkäyntiavustajaa. Koulunkäynninohjaajista n.10 toimii henkilökohtaisena avustajana ja näistä usean palkkakustannukset laskutetaan sopimuskunnilta. Lisäksi koulunkäyntiavustajien palkkaukseen on saatu merkittävää apua erilaisten opetusministeriön/opetushallituksen hankkeiden avulla. Perusopetuksen opettajakunta on lähes 100 % pätevyysvaatimukset täyttävää. Perusopetuksen oppilasmäärä syyslukukauden 2016 alussa oli 1109 oppilasta (edellisvuodesta +2 opp.). Ryhmämuotoista perusopetukseen valmistavaa opetusta järjestettiin helmikuusta 2016 lähtien aluksi Niinisalossa kaupunginmuseon tiloissa ja syksystä 2016 lähtien Niinisalon koululla ja Pohjanlinnan koululla. Ko. ryhmien oppilaat (yhteensä n.20 opp.) asuvat Niinisalon vastaanottokeskuksessa. Kaupunginvaltuusto teki syksyllä
2016 päätöksen Laurin koulun lakkauttamisesta 1.8.2017 lukien. Perusteena koulun huono sisäilma, peruskorjaustarve ja oppilasmäärän voimakas lasku lähitulevaisuudessa. Syksyllä 2011 alkanut Kankaanpään koulutoimen organisoiman Osaava Pohjois-Satakunta hankkeen avulla täydennyskoulutettiin edelleen vuonna 2016 Kankaanpään ja naapurikuntien opetushenkilöstöä. Vuoden 2016 koulutuksien pääpaino oli opetussuunnitelmauudistuksessa ja henkilöstön tvt-taitojen parantamisessa. 2000-luvun alussa säästötoimina lakkautettu perusopetuksen kerhotoiminta saatiin vuoden 2015 ja 2016 aikana uudelleen viriämään Opetusministeriön Kerho- hankkeen rahoituksella. Kerhoja järjestettiin sekä kyläkouluissa että keskustan alueen kouluissa. Ko hanke jatkuu edelleen. Oppilaiden omaa toimintaa koulun kehittämisessä sekä omien toimintamahdollisuuksien lisäämisessä ohjataan ja kehitetään opetussuunnitelman mukaisesti mm. oppilaskuntatoiminnan avulla ja osallistumalla nuorisovaltuuston toimintaan. Perusopetuslain muutosten myötä oppilaskuntatoimintaa on jokaisessa Kankaanpään koulussa. Uuden oppilas ja opiskelijahuoltolain edellyttämiä muutoksia vakiinnutettiin koulujen toimintaan. Koulujen hyvinvointiryhmien toimintaa ohjattiin mm. sidosryhmien edustajista kootun kunnallisen hyvinvointiryhmän ohjeistuksen avulla. Vuoden 2014 syksyllä aloittaneen koulupsykologitoiminnan palvelut ovat vakiintuneet osaksi koulujen oppilashuoltotyötä. Vuoden 2016 aikana käytössä oli erilaisia joustavia opetusmuotoja ryhmäkokojen pienentämiseen saadun valtionavustuksen avulla (mm. resurssiopettajatoiminta, samanaikaisopetus sekä Keskustan koululla muuttuvien ryhmien opetuskokeilu). Kangasmetsän koululla jatkettiin Liikkuva koulu- toimintaa, jonka tavoitteena on mm. pidennetyn välitunnin ja koulutettujen oppilas- ja opettajaohjaajien avulla monipuolistaa ja lisätä välituntiliikkumista. Lukuvuoden 2016-2017 aikana kaikki perusopetuksen koulut aloittavat Liikkuva koulu- hankkeen mukaisen toiminnan. Koulutoimen laatutyöryhmän tekemän laatukäsikirjan mukaisesti jatkettiin järjestetyn toiminnan arviointia. Laatutyöryhmä tuottaa tietoa perusopetuksen rakenteellisesta ja toiminnallisesta laadusta valtakunnallisten laatukriteerien ja laatukorttien avulla. Pohjanlinnan koulun oppilaat osallistuivat kansallisiin kokeisiin, joissa Pohjanlinnan koulun menestys on toistuvasti ollut kansallista keskiarvoa. Päättötodistuksen sai 100 % 9. luokan oppilaista. Koulu toimii hyvin toimivissa ja peruskorjatuissa tiloissa. Työsuojelu- ja työturvallisuusasioihin on kiinnitetty enenevässä määrin huomiota lukuvuoden aikana. Jatkuvasti kehittyvän sähköisen oppimateriaalin ja tietoteknisen laitteiston lisääntyessä, on opetushenkilön jatkuva koulutus tarpeen ja tärkeää. Toinen lukuvuoden painopisteistä oli uuden opetussuunnitelman työstäminen, aineryhmät kokosivat ja arvioivat opetussuunnitelmaa, valinnaisaineiden suunnittelu jatkuu. Lisäksi lukuvuonna pyrittiin kiinnittämään huomiota suvaitsevaisuuskasvatukseen ja kansainvälisyyteen, paikallisuutta unohtamatta, aiheet kulkivat mukana niin koulun arjessa kuin teemapäivässäkin. Teemapäivinä keväällä harjoiteltiin myös työpajoissa arjen taitoja ja tutustuttiin kankaanpääläiseen perinteeseen. Oppilaat olivat vahvasti mukana koulun tapahtumien ja teemapäivien suunnittelussa. Keskustan koulun syksyllä 2014 käynnistynyt peruskorjaus toteutettiin vaiheittain valmistuen vuoden 2016 joulukuussa. Toisen vaiheen aikana koulu toimi Keskustan koulun tilojen lisäksi väistötiloissa linja-autoasemalla, parakeissa koulun pihalla, lyseolla ja Niinisalon koululla. Kyläkoulujen rakennusteknisen kunnon arvioimiseksi tehtiin kuntotutkimukset, joita käytetään hyväksi koulujen kunnostamiseksi. Perusopetuksen koulujen esitystekniikan täydentämisessä edetään tvt-työryhmän suunnitelman mukaisesti. Kaikissa keskeisissä opetustiloissa on esitysteknisenä perusvarustuksena tietokone, dokumenttikamera sekä dataprojektori, Pohjanlinnan ja Kangasmetsän kouluissa lisäksi ns. älytaulut ja Keskustan koululla ns. kosketusnäytöt.
Oppilaiden käyttöön on hankittu kaikille kouluille joko tabletteja, kannettavia tietokoneita tai hybridilaitteita. Perusopetuksen talouden toteutuminen Perusopetuksen osalta tulot ovat alittuneet arvioidusta 246.075 ja menot alittuneet 285.142, nettomenojen alitus on 39.067. Toteutumisprosentti on 99,6 % (2.2.2017). TOISEN ASTEEN OPETUS Yleiskuva toiminnasta Kankaanpään Yhteislyseo Vuonna 2016 Yhteislyseossa opiskeli 246 opiskelijaa, joista luonnontieteellisessä opetuksessa 69, yhdistelmäopinnoissa 51 opiskelijaa. Lisäksi lukio-opintoja suoritti 2 aineopiskelijaa. Opettajia oli 25, vakinaisia viranhaltijoita oli 16 ja tuntiopettajia 9. Lukion opetusvälineet, kalusto ja tilat ovat ajanmukaiset. Opetuksen ja hallinnon välineistöä sekä atk-laitteistoa ja ohjelmistoja on päivitetty ja ajanmukaistettu. Luokkiin on hankittu sähköpöytiä opettajien työpöydiksi. Opiskelijoiden kannettavat tietokoneen toimivat Chrome käyttöjärjestelmällä. Lisäksi koululla on maksuton Google education sopimus, jonka perusteella opettajien ja opiskelijoiden käytössä ovat kaikki tavalliset sovellusohjelmat sekä sähköinen opetusympäristö. Koulun käytössä on myös Pedanet sivusto, joka toimii tiedotuskanavana. Pedanetissä ovat muun muassa ainesivut sekä koulun opetussuunnitelma. Suorana viestintäkanavanan opiskelijoiden ja opettajien välillä toimii Wilma ohjelmisto. Kuluvan lukuvuoden aikana on käyttöön otettu uudistettu sähköinen HOPS, jonka avulla opiskelijat voivat seurata ja suunnitella opintojaan. Sähköinen HOPS mahdollistaa myös opiskelijoiden sähköisten tuotosten arkistoinnin. Etäopetuksessa käytetään Adobe Connect etäopetusjärjestelmää, joka mahdollistaa useita yhtäaikaisia istuntoja. Sopivilla ohjelmistovalinnoilla on voitu säästää niin käyttö- kuin laitteistokustannuksissakin. Honkajoen lukio Honkajoen lukio siirtyi 1.8.2010 Kankaanpään kaupungin alaisuuteen. Honkajoen lukion opiskelijoiden määrä on kasvanut yhdistämisen jälkeen merkittävästi. Syyslukukauden 2016 aikana Honkajoen lukiossa oli 69 opiskelijaa. Honkajoen lukion opettajista kaksi toimi Kankaanpään kaupungin palveluksessa ja 10 Honkajoen kunnan palveluksessa. Kaikki mainitut opettajat ovat yhteisiä Honkajoen yhteiskoulun kanssa. Nuorisoikäluokat ovat jatkossakin aiempaa pienempiä, toisaalta valtioneuvoston hyväksymässä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetetaan lukioiden valtionosuuteen selkeä säästämistavoite. Honkajoen ja Kankaanpään lukioyhteistyö mahdollistaa kustannustehokkaan ja laadukkaan lukiokoulutuksen alueen opiskelijoille. Talouden toteutuminen
Lukio-opetuksen osalta tulot ovat alittuneet arvioidusta 9.046 ja menot ylittyneet 9.403, nettomenojen ylitys on 18.449. Toteutumisprosentti on 100,9 % (2.2.2017).