Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS ESITYSLISTA 7-2016 KOKOUSKUTSU Kkusaika kl 16:00 Kkuspaikka Käsitellään Kaupunginhallituksen istuntsali Tällä esityslistalla mainitut asiat
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 Asia Sivu KAUPUNGINJOHTAJA 1 Kkuksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden tteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 1 2 Tämän kkuksen päätösten täytäntöönpan 2 KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET KAUPUNGINVALTUUSTOLLE KAUPUNGINJOHTAJA 1 V 2.3.2016, Vuden 2015 talusarvin virastjen ja liikelaitsten tteutumattmat sitvat timinnalliset tavitteet 2 V 2.3.2016, Vuden 2015 talusarvin tytäryhteisöjen tteutumattmat sitvat tavitteet 3 Pöydälle 08.02.2016 V 2.3.2016, Jhtamisjärjestelmän uudistaminen 4 10 13 KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI 1 V 2.3.2016, Mellunkylän krttelin 47203 tnttien 19, 22, 23 ja 24 sekä katu- ja puistalueiden asemakaavan muuttaminen (Mellunmäen vanha stskeskus nr 12215) 2 V 2.3.2016, Tapaninkylän tnttien 39142/7-16 ja 39143/6-7 vukrausperusteet 64 79 3 V 2.3.2016, Laajasaln asunttntin vukrausperusteet (tntti 49029/7) 83 KAUPUNGINHALLITUKSEN ASIAT KAUPUNGINJOHTAJA 3 Helsinki Regin Marketing Oy:n päämittaminen 89 4 Siisti kesä -hankkeeseen myönnetyn määrärahan käyttö 93 5 Lausunt lunnksesta hallituksen esitykseksi ulkmaalaislain muuttamisesta 6 Pöydälle 15.02.2016 Kuuden suurimman kaupungin luttamushenkilöjhdn tapaaminen Helsingissä 15.-16.3.2016 95 98
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 7 Kaupunginvaltuustn 17.2.2016 tekemien päätösten täytäntöönpan 100 8 Vunna 2015 käyttämättä jääneiden määrärahjen perusteella vuden 2016 talusarvin myönnettävien ylitysikeuksien täytäntöönpan 103 9 Kaupungin viranmaisten päätösten seuraaminen 110 10 Kaupungin viranmaisten päätösten seuraaminen 112 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI 1 Kaupungin viranmaisten päätösten seuraaminen 113 SIVISTYSTOIMI 1 Kaupungin viranmaisten päätösten seuraaminen 114 KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI 1 Maankäyttöspimus ja kiinteistökauppaa kskeva esispimus St1 Oy:n ja Keele Oy:n kanssa Kruunuvurenrannan asemakaavan laatimisen jhdsta (Kruunuvurenranta, Kirasaaret, AK 12311) 2 Maankäyttöspimus Senaatti-kiinteistöjen kanssa pikkeamispäätöksen jhdsta (tntti 7104/19, Krkeavurenkatu 21) 116 121 3 Käpylän tntin 840/8 rakennuskielln pidentäminen (nr 12379) 124 4 Käpylän eräiden krtteleiden rakennuskielln pidentäminen (nr 12386) 5 Pöydälle 15.02.2016 Valtuutettu Ilkka Taipaleen alite Aurran, Hesperian ja Kskelan sairaala-alueiden uusintakäytöstä 127 131 6 Kaupungin viranmaisten päätösten seuraaminen 144
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 1 (144) Kj/1 1 Kkuksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden tteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdtus päättää tdeta kkuksen laillisesti klle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi Silvia Mdigin ja Terhi Rissasen sekä varatarkastajiksi Terhi Peltkrven ja Pilvi Trstin. Esittelijä kaupunginjhtaja Jussi Pajunen Muutksenhaku Muutksenhakukielt, valmistelu tai täytäntöönpan
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 2 (144) Kj/2 2 Tämän kkuksen päätösten täytäntöönpan Päätösehdtus päättää, että tämän kkuksen päätökset vidaan panna täytäntöön ennen kuin ne vat saaneet lainviman, ellei erikseen tisin le päätetty tai myöhemmin päätetä. Esittelijä kaupunginjhtaja Jussi Pajunen Muutksenhaku Muutksenhakukielt, valmistelu tai täytäntöönpan
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 3 (144) KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET KAUPUNGINVALTUUS- TOLLE
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 4 (144) Kj/1 1 V 2.3.2016, Vuden 2015 talusarvin virastjen ja liikelaitsten tteutumattmat sitvat timinnalliset tavitteet HEL 2016-001499 T 02 02 01 Esitysehdtus Esittelijän perustelut esittää kaupunginvaltuustlle seuraavaa: Kaupunginvaltuust päättää hyväksyä esittelytekstissä esiin tudut vuden 2015 talusarvin sitvien timinnallisten tavitteiden pikkeamat. Vuden 2015 talusarvin nudattamishjeiden mukaan lauta- ja jhtkuntien n annettava selvitys tteutumatta jääneistä sitvista timinnallisista tavitteista siten, että selvitykset vidaan käsitellä kaupunginvaltuustssa ennen tilinpäätöksen allekirjittamista kaupunginhallituksessa. Kaupunginkanslia, teknisen palvelun lautakunta, pelastuslautakunta, ympäristölautakunta, Helsingin kaupungin HKL -liikelaitksen jhtkunta, ssiaali- ja terveyslautakunta ja kiinteistölautakunta perustelevat seuraavasti, miksi vuden 2015 talusarvin sitvat timinnalliset tavitteet eivät tteutuneet: Kaupunginjhtajan timiala Kaupunginkanslia Tavite: Pidetään emkaupungin käyttömenjen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena vähennettynä vutuisella 1 % tuttavuuden parantamisen tavitteella. Tteuma: Tavitteen mukainen kasvu li 0,9 prsenttia. Tteutunut kasvu li 2,9 prsenttia. Tavite ei tteutunut. Tilinpäätöksen mukaan strategiatavitteen mukaiset timintament (sisäiset erät humiiden sekä ilman liikelaitksia ja nettbudjetituja yksiköitä tarkasteltuna) tteutuvat 2,9 % eli 116 milj. eura vuden 2014 tteumaa krkeampana. Tureimpien ennusteiden mukaan strategian tavitteen mukaan menkasvu edellisestä vudesta saisi lla 36 milj. eura.
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 5 (144) Kj/1 Tilinpäätöksen strategiantavitetta suuremman menkasvun syynä li menkasvu timinnissa, jihin kaupunki ei vi lyhyellä aikavälillä min timenpitein tehkkaasti vaikuttaa. Ment kasvivat edellisestä vudesta erikissairaanhidssa (HUS) 37 milj. eura (7,0 %), työmarkkinatuen kuntasuudessa 24 milj. eura (74 %) ja maahanmuuttajapalveluissa 7 milj. eura (48 %). Strategiatavitteen mukaista menkasvua krkeampi menkasvu vunna 2015 selittyy lähes kknaan edellä mainittujen timintjen menkasvulla. Kaupungin man timinnan salta menkasvu li nin prsentin. Rakennus- ja ympäristötimi Rakentamispalvelu (Stara) Tavite: Työhyvinvintia kehitetään siten, että sairauspissaljen määrä vähenee vudesta 2014 vähintään 0,2 prsenttiyksikköä. Tteuma: Sairauspissalprsentti li 5,44 vunna 2014 ja 5,51 vunna 2015. Kasvua li siis 0,07 prsenttiyksikköä. Vunna 2015 tehdyt timenpiteet tavitteen saavuttamiseksi vat vaikuttaneet parhaiten alle 30 päivän pissalihin. Pitkiin pissalihin päästään vaikuttamaan parhaiten pitkäjänteisellä työllä ja tuls näkyy viiveellä. Tämän vuden timintasuunnitelmassa pyritään khdentamaan timenpiteitä erityisesti pitkien sairauspissaljen vähentämiseen. Pelastuslaits Tavite: I-riskialueella pelastustiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajaika khteeseen ensimmäisellä 1+3 vahvuisella yksiköllä n enintään 6 minuuttia vähintään 60 %:ssa tehtävistä. Tteuma: Enintään 6 minuutin taviteaika tteutui 54 prsentissa tehtävistä Viivettä aiheuttivat pidentyneet lähtöajat mm. Haagan pelastusaseman peruskrjauksen jhdsta. Tavite: Ensihidn tavittamisviive n enintään 8 minuuttia vähintään 70 prsentissa kiireellisyyslukkien A ja B tehtävistä.
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 6 (144) Kj/1 Tteuma: Tavittamisviive enintään 8 minuuttia tteutui 67 prsentissa tehtävistä. Tteumaan vaikuttivat erityisesti pidentyneet ptilaiden luvutusajat sairaalissa. Ympäristökeskus Tavite: Asumisterveyttä kskevien timenpidepyyntöjen läpimenaika 220 vurkautta. Tteuma: Läpimenaika li 225 vurkautta. Asumisterveyttä kskevien timenpidepyyntöjen läpimenaikatavitetta tiukennettiin vudelle 2015. Ympäristökeskukselle hidettavaksi tuleville timenpidepyynnöille n tyypillistä, että kyseessä n tilanne jka edellyttää laajja krjauksia ja krjauskustannukset vat humattavat. Lisäksi asumisterveysyksikköön vireille tulleiden asiiden käsittelyyn tt n hidastunut, ja tämä n vaikuttanut kknaiskäsittelyaikihin. Helsingin kaupungin HKL -liikelaits Tavite: Raitiliikenteen lutettavuus 99,85 % (2013: 99,87 %) Tteuma: Raitiliikenteen lutettavuus li 99,78 % Suurimpina syinä lutettavuuden heikkenemiseen li kesäkauden kuljettajapula, mikä jhtui letettua suuremmasta pistumasta sekä nrmaalia lyhemmän kesäaikataulukauden aiheuttamasta haasteesta lmasuunnitteluun. Tavite saavutettiin kuukausitaslla kuutena kuukautena. Ssiaali-, terveys- ja varhaiskasvatustimi Ssiaali- ja terveysvirast Tavite: Ehkäisevään timeentultukeen käytetään 3 % timeentultukimäärärahista ja vähintään pulet ehkäisevästä timeentultuesta khdennetaan vähävaraisille lapsiperheille. Tteuma: Ehkäisevän timeentultuen tteutunut suus timeentultukimäärärahista li 2,76 %. Lapsiperheille myönnettiin timeentultukea 49,35 % timeentultukimenjen tteumasta vunna 2015.
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 7 (144) Kj/1 Timeentultuen asiakkaista n lapsiperheitä 18,6 %, mutta heille myönnettiin ehkäisevää timeentultukea yli 2,5 kertaa enemmän kuin lapsettmille asiakkaille. Timeentultukiasiakkaat saavat erityisessä tilanteessa ehkäisevän timeentultuen lisäksi täydentävää timeentultukea. Lapsiperheet saavat täydentävää timeentultukea enemmän kuin lapsettmat asiakkaat. Tavite: Kuntuttavaa työtimintaa saa 1 800 henkilöä vudessa. Tteuma: Kuntuttavassa työtiminnassa li 1 725 asiakasta vunna 2015. Tavitteeseen 1800 henkilöä ei päästy, kska Uusix-verstaiden uusien tiljen valmistuminen viivästyi ja Uusix-verstaat livat ilman tista timipistettä 8 kk ajan. Asiakaspaikkamääriä juduttiin supistamaan eikä kuntuttavaan työtimintaan ei vitu ttaa suunnitellun mukaista määrää sallistujia. TE-timistn rganisaatimuutsten ja TYP-lainsäädännön muutsten takia TE-timiststa hjattiin palvelutimintaan edellistä vutta vähemmän asiakkaita. Tavite: Deflatidut ment / 1 6-vutiaiden väestöä khden Helsingissä eivät kasva Tteuma: Vuden 2015 luku (ment deflatituna vuden 2014 arvn jaettuna 1-6-vutiaiden väestöllä) n suurempi kuin vuden 2014 vastaava luku. Vertailulukuna n vuden 2014 tilinpäätöksen menjen lppusumma, 370 290 000 eura, jka jaetaan 1 6-vutiaiden väestöllä Helsingissä vunna 2014, 37 725. Vuden 2014 vertailuluku n 9 816 eura. Vuden 2015 ment vat 379 158 670 eura, väestöennuste n 38 237. Laskennassa käytetään väestöennustetta vudelle 2015, kska lpullinen väestötteuma vudelta 2015 n tiedssa vasta maaliskuun 2016 alussa. Kuluttajahintaindeksin ennakitu muuts vusille 2014 2015 n 0,5 %, jta käytetään deflatintiprsenttina. Deflatiduiksi meniksi 1-6 vutiasta väestöä khden mudstui 9 867 eura, jten deflatitu yksikköhinta n nussut edellisvudesta. Kska vertailulukua ei alitettu, niin sitva tavite ei tteutunut. Syinä livat alkuvudesta 2015 tteutuneet päiväktihidn sekä avustuksien ennakitua suuremmat suritemäärät, vaikka väestöennuste pieneni humattavasti vudelle 2015. Päivitetyn ennusteen mukaan väestöennuste vudelle 2015 n 512 lasta, kun aikaisempi väestöennuste li 880 lasta. Lisäksi syynä li se, et-
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 8 (144) Kj/1 tä varhaiskasvatustimen merkittävimpien palvelututtajien hinnat nusivat vunna 2015 enemmän kuin arviitu kuluttajahintaindeksi. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötimi Kiinteistövirast Tavite: Ulkiset maanvukrat vähintään 195 milj. eura Tteuma: Tult ulkisista maanvukrista livat vunna 2015 nin 191,3 milj. eura. Tavitetta ei saavutettu, kska erityisesti vuden 2014 ennakitua hitaamman elinkustannusindeksin kehityksen sekä vukrattujen tnttien myyntien vuksi. Kaupungin pitkäaikaisten maanvukraspimusten perusteella perimät ulkiset maanvukrat n sidttu elinkustannusindeksin kehitykseen. Inflaati-lettama li 1,6 % valtivarainministeriön sen hetkisen ennusteen mukaisesti. Vuden 2015 maanvukratulihin n vaikuttanut edellisen vuden 2014 inflaatikehitys. Vuden 2014 inflaatikehitys li 1,0 %. Alhainen inflaatikehitys n siten hidastanut myös maanvukratuljen kasvua. Kaupunki n lisäksi myynyt vusien 2014 ja 2015 aikana aiempina vusina vukrattuja asunt- ja yritystntteja yhteensä yli 50 milj. eurn arvsta. Myynti n llut perusteltua kiinteistötimelle asetettujen maanmyyntitavitteiden (100 milj. eura) saavuttamiseksi. Myydyt vukratntit vat pistuneet vukraspimuskannasta eikä niistä enää saada maanvukratulja. Tämä n vaikeuttanut maanvukratulille asetettujen tavitteiden saavuttamista ja hidastanut maanvukratuljen kasvua. Esittelijä Lisätiedt kaupunginjhtaja Jussi Pajunen Ari Hietamäki, jhtava suunnittelija, puhelin: 310 36567 ari.hietamaki(a)hel.fi Liitteet 1 Virastjen ja liikelaitsten selvitykset tteutumattmista sitvista tavitteista Muutksenhaku Kunnallisvalitus, valtuust
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 9 (144) Kj/1 Tiedksi Päätöksessä mainitut virastt ja liikelaitkset
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 10 (144) Kj/2 2 V 2.3.2016, Vuden 2015 talusarvin tytäryhteisöjen tteutumattmat sitvat tavitteet HEL 2016-000231 T 00 01 05 Esitysehdtus esittää kaupunginvaltuustlle seuraavaa: Kaupunginvaltuust päättää hyväksyä tytäryhteisöjen vuden 2015 talusarvin sitvien timinnallisten tavitteiden pikkeaman Helsingin kaupungin asunnt Oy:n ja Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n salta. Esittelijän perustelut Vuden 2015 talusarvin nudattamishjeiden (Khs 24.11.2014) mukaan tytäryhteisöille talusarvissa asetettujen tulstavitteiden tteutumisesta raprtidaan sana tytäryhteisöraprtintia. Tteutumatta jääneistä sitvista timinnallisista tavitteista tytäryhteisöjen n annettava selvitys siten, että selvitykset vidaan käsitellä kaupunginvaltuustssa ennen tilinpäätöksen allekirjittamista kaupunginhallituksessa. Virastjen ja laitsten sitvien tavitteiden tteumatiedt käsitellään kaupunginhallituksen kkuksessa 22.2.2015. Samassa yhteydessä mana asiakhtanaan n tarkitus käsitellä tytäryhteisöjen sitvien tavitteiden tteumatiedt. Edelleen kaupunginvaltuust käsittelee virastille, laitksille ja tytäryhteisöille asetettujen sitvien tavitteiden tteumatietja kkuksessaan 2.3.2016. Esityslistan liitteenä n tytäryhteisöille talusarvissa 2015 asetetut sitvat tavitteet. Yhtiöiden man seurannan ja raprtinnin mukaan Helsingin kaupungin asunnt Oy:tä ja Seure Henkilöstöpalvelut Oy:tä lukuun ttamatta tytäryhteisöjen sitvat tavitteet vat tteutuneet. Oy Gardenia-Helsinki Ab asetettiin selvitystilaan ylimääräisen yhtiökkuksen päätöksellä 4.9.2015. Tarkempi selvitys tavitteiden tteutumisesta esitetään knsernijastlle tilinpäätösraprtin yhteydessä (Tytäryhteisöraprtti 4/2015, knsernijast 21.3.2016). Yhteenvet tteutumattmista sitvista tavitteista
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 11 (144) Kj/2 Helsingin kaupungin asunnt Oy: Kiinteistöjen ylläpitkustannusten nusu enintään ylläpitkustannuksia kuvaavan indeksinusun suuruinen. Tteuma: Tavite ei tteudu. Viimeisin julkaistu kiinteistön ylläpidn kustannusindeksi n vuden 2015 klmannelta neljännekseltä. Kustannusindeksi nusi edellisen vuden vastaavaan ajanjaksn verrattuna 1,5 %. Helsingin kaupungin asunnt Oy:n ylläpitkustannusten nusu li 3,2 %. Suurimmat kustannusten nusut livat seuraavissa erissä: aluetasattavat krjaukset, kiinteistöver, tntinvukrat ja lutttappit. Seure Henkilöstöpalvelut Oy: Hintjen nusu enintään kustannustasn nusua vastaava. Tteuma: Tavite ei tteudu. Hinnankrtus perustui henkilösivukulujen virheelliseen ennakkarvin ja peruspalveluindeksin tteutunutta suurempaan kasvuennusteeseen. Esittelijä Lisätiedt kaupunginjhtaja Jussi Pajunen Pia Halinen, cntrller, puhelin: 310 25718 pia.halinen(a)hel.fi Liitteet 1 Sitvien tavitteiden tteuma yhteenvet 2015.pdf Muutksenhaku Muutksenhakukielt, valmistelu tai täytäntöönpan Päätöshistria Kaupunginhallituksen knsernijast 15.02.2016 11 HEL 2016-000231 T 00 01 05 Esitys Kaupunginhallituksen knsernijast esitti kaupunginhallitukselle seuraavaa: esittää kaupunginvaltuustlle seuraavaa:
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 12 (144) Kj/2 Kaupunginvaltuust päättää hyväksyä, että tytäryhteisöjen vuden 2015 talusarvin sitvien timinnallisten tavitteiden pikkeaman Helsingin kaupungin asunnt Oy:n ja Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n salta. Esittelijä Lisätiedt kaupunginjhtaja Jussi Pajunen Pia Halinen, cntrller, puhelin: 310 25718 pia.halinen(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 13 (144) Kj/3 3 V 2.3.2016, Jhtamisjärjestelmän uudistaminen Pöydälle 08.02.2016 HEL 2015-011315 T 00 01 00 Päätösehdtus esittää kaupunginvaltuustlle seuraavaa: Kaupunginvaltuust päättää, että seuraavan valtuustkauden alusta 1.6.2017 alkaen kaupungin jhtamisjärjestelmä ja rganisaati järjestetään seuraavien periaatteiden mukaisesti: Luttamushenkilörganisaati ja jhtaminen Kaupunginvaltuustn kk n 85 valtuutettua. Kaupunginvaltuustn rlia vahvistetaan ja kuntavaalien tulksen heijastumista kaupungin jhtn lisätään valitsemalla kaupunginhallitus kaupunginvaltuutetuista ja varavaltuutetuista. Kaupunginhallituksen ja muiden timielinten ksta päätetään jatkvalmistelussa. Kaupunginhallituksen vakituisia jastja vat knsernijast ja elinkeinjast. Muita jastja vidaan perustaa valtuustkausikhtaisesti. Jatkvalmistelussa selvitetään digitalisaatijastn perustamista ensi valtuustkaudelle. Ertetaan virkamiesvalmistelu ja pliittinen päätöksentek selkeästi tisistaan ttamalla käyttöön prmestarimalli. Valtuust valitsee prmestarit ja apulaisprmestarit vaalikaudeksi kerrallaan. Prmestari timii kaupunginhallituksen puheenjhtajana ja apulaisprmestarit timialalautakuntien puheenjhtajina sekä kaupunginhallituksen jäseninä. Prmestari ja apulaisprmestarit vat päätimisia luttamushenkilöitä. Jatkvalmistelussa määritellään tarve valtuustkauden alussa suurimman valtuustryhmän alitteesta valtuustryhmien kesken neuvteltavalle prmestarihjelmalle. Prmestarihjelman suhde valtuuststrategiaan määrittyy jatkvalmistelussa. Kansliapäällikkö timii kaupunginhallituksen esittelijänä. Mikäli kansliapäällikön esitys pikkeaa timialasta vastaavan prmestarin tai apulaisprmestarin kannasta eikä prmestari anna asialle esittelylupaa, alistetaan phjaesi-
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 14 (144) Kj/3 tyksen mut prmestaristn (ent. jhtajist) päätettäväksi. Prmestaristssa tehdyn sisällöllisen päätöksen esittely kaupunginhallitukselle visi tapahtua prmestarin timesta. Palvelujen asukaslähtöisyyden parantamiseksi sekä kaupunginvaltuustn ja kaupunginhallituksen strategisen hjauksen tehstamiseksi tetaan käyttöön palvelukknaisuudet yhdistävä ja hjattavia yksiköitä vähentävä timialamalli Lautakuntarakennemallia uudistetaan siirtymällä timialalautakuntiin. Timiala- ja lautakuntarakenteen päälinjaukset Hallintkuntien rajja pistetaan yhdistämällä lautakuntia ja virastja laajemmiksi timialiksi tarkituksenmukaisella tavalla. Timialja n keskushallinnn lisäksi krkeintaan neljä, ja ne vivat lla esimerkiksi ssiaali- ja terveystimi, petus- ja varhaiskasvatustimi, tekninen timi sekä kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikatimi. Lautakunnille mudstetaan tarvittava määrä jastja jatkvalmistelussa siten, että mnipulinen edustus, eri aljen tuntemus ja yhteydet kansalaisyhteiskuntaan vidaan varmistaa ja että jastt mahdllistavat luttamushenkilöille sisällöllisen perehtymisen käsiteltäviin asiihin riittävällä tarkkuudella. Timialajhtajat timivat lautakuntien esittelijöinä. Tarkastuslautakunta ja tarkastusvirast jatkavat suraan kaupunginvaltuustn alaisuudessa Keskushallint timii suraan kaupunginhallituksen alaisuudessa. Kaupunkiknsernille tukipalveluja tuttavien liikelaitsten hjaus keskitetään keskushallintn. Tukipalveluliikelaitksilla n jhtkunnat. Lautakuntarakenteen valmistelun lähtökhtia Teknisen timen alalle mudstetaan kaksi lautakuntaa ja yksi jhtkunta: tekninen lautakunta, pelastuslautakunta ja liikenneliikelaitksen jhtkunta. Opetus- ja varhaiskasvatustimen alalle mudstetaan yksi lautakunta. Lautakunnalla n ainakin sumenkielinen ja rutsinkielinen jast. Kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikatimen alalle mudstetaan yksi lautakunta
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 15 (144) Kj/3 Ssiaali- ja terveystimen alalla n ssiaali- ja terveyslautakunta Lautakuntien, jhtkuntien ja jastjen jäsenmääristä tehdään esitys jatkvalmistelussa Operatiivisen rganisaatin päälinjaukset Kansliapäällikkö nimitetään määräajaksi jhtajaspimuksella. Timialajhtajien virkasuhteen mut määrittyy jatkvalmistelussa. Jhtamisjärjestelmän uudistuksen tavitteena n yhtäältä pliittisen hjauksen ja päätöksenten ja tisaalta ammattisaamiseen perustuvan virkamiesvalmistelun rlien selkiyttäminen. Kansliapäällikkö n timialajhtajien esimies. Jatkvalmistelussa n selvitettävä, vivatk timialajhtajat lla substanssiasiissa vastuussa suraan apulaisprmestarille ja timialalautakunnalle. Keskushallinta jhtaa kansliapäällikkö. Timialaa jhtaa timialajhtaja. Timialan seuraava rganisaatitas mudstetaan palvelukknaisuuksista. Esimies-alaissuhteet määrittyvät pääasiallisesti tarkempien hallint- ja jhtsääntöjen valmistelun yhteydessä Jatkvalmistelussa tetaan humin ssiaali- ja terveyshallinnn uudistus. Timialarakenteen mudstamisen lähtökhtia Timialjen rakenne n tässä päätöksessä esitetty pääkhdittain. Timialjen tarkempi mudstaminen ja palvelukknaisuudet valmistellaan hallintsääntövalmistelun yhteydessä. Organisaatin sien nimistä vidaan tehdä ehdtuksia hallintsääntövalmistelun yhteydessä Keskushallint ja siihen kuuluvat palvelukknaisuudet mudstetaan nykyisestä kaupunginkansliasta ja tietkeskuksen, henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitksen sekä ja eräistä hankintakeskuksen ja kaupunkisuunnitteluvirastn tehtävistä Keskushallinnn rlia kaupunkiknsernin kknaisuuden hjaajana kehitetään nykyisen mallin phjalta Keskushallintn rganisidaan talushallintpalvelu-, palvelukeskus- ja työterveysliikelaitsten jhtkunnat Teknisessä timessa teknisen lautakunnan alaisuuteen kuuluvat palvelukknaisuudet mudstetaan nykyisestä kaupunkisuunnitteluviraststa, kiinteistöviraststa, asun-
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 16 (144) Kj/3 ttutanttimiststa, rakennusviraststa, rakentamispalvelusta, tukkutrista, rakennusvalvntaviraststa ja ympäristökeskuksesta sekä eräistä muista rakennuttamistehtävistä. Teknisessä timessa liikenneliikelaitksen jhtkunnan alaisuuteen kuuluva palvelukknaisuus mudstetaan nykyisestä liikennelaits-liikelaitksesta Teknisessä timessa pelastuslautakunnan alaisuuteen kuuluva palvelukknaisuus mudstetaan nykyisestä pelastuslaitksesta Opetus- ja varhaiskasvatustimessa petus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuuteen kuuluvat palvelukknaisuudet mudstetaan nykyisistä petusviraststa ja varhaiskasvatusviraststa Kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikatimessa kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen kuuluvat palvelukknaisuudet mudstetaan nykyisistä kulttuurikeskuksesta, kaupunginkirjaststa, kaupunginmusesta, taidemusesta, kaupunginrkesterista, Krkeasaaren eläintarhasta, sumenkielisestä työväenpiststa ja rutsinkielisestä työväenpiststa, liikuntaviraststa ja nurisasiainkeskuksesta Ssiaali- ja terveystimessa ssiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen kuuluvat palvelukknaisuudet mudstetaan nykyisestä ssiaali- ja terveysviraststa Palvelukknaisuuksien mudstamisen tavitteena n uudistuksen periaatteiden mukainen rganisaati Palvelukknaisuuksien tehtävät ja määrä timialittain määritellään hallintsääntövalmistelun yhteydessä Palvelukknaisuuksien määrän tulee kknaisuutena lla merkittävästi pienempi kuin nykyisten virastjen määrä Nykyisten virastjen hallinttehtävät keskitetään timialittain, siltä sin kuin niitä ei le tarkituksenmukaista keskittää keskushallintn. Osallisuus Tehdään sana muutsta kaupunkilaisten sallistumisen linjaukset, jissa määritellään, miten aiemmin tehtyjä sallistumisen ja kuulemisen kkeiluja vakinaistetaan ja tetaan käyttöön, sisältäen ainakin sallistuvan budjetinnin, asukas- ja käyttäjäraadit sekä verkk-sallistumisen. Tavitteena n vahvistaa asukkaiden ja palveluiden käyttäjien sallistumista palveluiden kehittämiseen.
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 17 (144) Kj/3 Osana sallistumisen linjauksia, sallistuvan budjetinnin käyttö vakinaistetaan nuristimessa ja petuksessa ja selvitetään laajentamista muihin sveltuviin timiin. Jatkvalmistelussa valmistellaan uuteen jhtamisjärjestelmään ja timialalautakuntarakenteeseen kytkeytyvä Helsingin sallisuus- ja vurvaikutusmalli Jatkvalmistelun periaatteet Asukaslähtöisyys kaupungin palvelukknaisuudessa paranee. Osallistumisen ja vurvaikutuksen mahdllisuudet paranevat kaupunkitasisesti ja alueellisesti. Kaupunkikknaisuuden hjattavuus paranee. Valmistelu ja päätöksentek säilyvät selkeästi erillään. Luttamushenkilöiden timintaedellytykset paranevat. Kaupungin timinnan tuttavuus ja kustannustehkkuus paranevat. Varaudutaan hallitushjelman uudistusten tteuttamiseen. Edistetään kaupungin ja metrplialueen yhteistimintaa. Tiivistelmä Kaupunginvaltuustn hyväksymään strategiahjelmaan sisältyy, että kaupungin jhtamisjärjestelmä uudistetaan. Uudistusta n valmistellut kaupunginhallituksen jhtamisen jast lppuvudesta 2013 alkaen. Jast n tehnyt tiednkeruuta ja kaupunkivertailuja vunna 2014 ja vuden 2015 alkupulella. Keväällä 2015 jast teki uudistamisesta kyselyn valtuustryhmille. Kesäkuussa 2015 käynnistettiin uudistuksen päälinjausten valmistelu. Syyskuussa 2015 tteutettiin vurvaikutus kaupunkilaisille ja muille sidsryhmille. Jhtamisen jast esittää kaupunginhallitukselle, että kaupungin jhtamisjärjestelmä uudistettaisiin siten, että kaupungin jhtamismalli n prmestarimalli. Hallintkuntien rajja pistetaan yhdistämällä lautakuntia ja virastja laajemmiksi timialiksi tarkituksenmukaisella tavalla. Kaupunginhallituksen jäsenet valitaan valtuutetuista. Jhtamisjärjestelmä tetaan käyttöön seuraavan valtuustkauden alkaessa 1.6.2017. Kaupunginhallituksen tarkituksena n kaupunginvaltuustn hyväksyttyä esityksen valmistella uusi hallintsääntö kaupunginvaltuustn päätettäväksi kevätkaudella 2016.
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 18 (144) Kj/3 Esittelijän perustelut Jhtamisjärjestelmän uudistaminen strategiahjelmassa Kaupunginvaltuustn 24.4.2013 hyväksymään strategiahjelmaan sisältyy, että uudistetaan kaupungin jhtamisjärjestelmä. Uudistuksen tavitteena n kunnallisvaalitulksen heijastuminen kaupungin jhtn, demkraattisen päätöksenten ja sen vaikuttavuuden parantaminen ja kaupunginvaltuustn ja -hallituksen rlin vahvistaminen kaupungin jhtamisessa. Uudistusta valmistelemaan nimetään kaupunginhallituksen jast, jssa edustettuina vat kaikki kaupunginhallitusryhmät. Jast tekee esitykset jhtamisjärjestelmän uudistamisesta niin, että ne vivat astua vimaan vuden 2017 alussa. Kaupunginvaltuustn 9.10.2013 357 muuttamassa kaupunginhallituksen jhtsäännössä tdetaan jastn tehtäväksi: Jhtamisen jastn tehtävänä n tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle kaupungin jhtamisjärjestelmän uudistamisesta siten, että uudistukset vivat tulla vimaan vuden 2017 alussa. Strategiahjelman hyväksymisen jälkeen n kuntalakia ja vaalilakia uudistettu siten, että jatkssa kuntavaalit vat huhtikuussa ja uusi valtuustkausi alkaa kesäkuun alussa. Vuden 2013 alussa alittanut valtuust jatkaa timintaansa tukkuun 2017 lppuun. Seuraava valtuustkausi alkaa 1.6.2017. Jhtamisen jast n valmistellut esityksiään siten, että ne vivat tulla vimaan seuraavan valtuustkauden alusta. Jhtamisuudistuksen valmistelu Kaupunginhallituksen jhtamisen jast kävi kkuksessaan 29.11.2013 jastn työskentelyä kskevan lähetekeskustelun. Jastn seminaarissa 16. 17.1.2014 työstettiin lähetekeskustelun ja tausta- aineistn phjalta jastn työsuunnitelmaa. Jast hyväksyi kkuksessaan 3.2.2014 työsuunnitelman, jka sisälsi aikataulun vusille 2014 2015. Työsuunnitelma sisälsi liitteenä jhtamisjärjestelmän ja vertailukaupunkien arviinnin kysymysluetteln, jta n hyödynnetty tiednhankinnassa ja uudistuksen valmistelussa. Tehdyn tiednhankinnan perusteella n esityslistan liitteenä levassa muistissa kuvattu jhtamisjärjestelmän uudistamisen vaihtehtja työsuunnitelman mukaisesti. Jhtamisen jast n vunna 2014 perehtynyt sumalaisten, phjismaisten ja eurppalaisten kaupunkien jhtamisjärjestelmiin, näkemyksiin kaupungin jhtamisesta sekä seurannut kuntalain uudistusta ja kuntauudistusta.
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 19 (144) Kj/3 Lisäksi jast kävi 27.5.2014 Tampereella tutustumassa Tampereen timintamalliin. Päivän aikana kuultiin prmestarin, apulaisprmestarin, kaupunginvaltuustn puheenjhtajan sekä Tampereen keskushallinnn virkamiesten näkemyksiä Tampereen jhtamismallista. Jastn tiednhankinnan teemja li yhdistetty 24. 26.6.2014 kaupunginhallituksen Saksaan suuntautuneen pintmatkaan, jhn sa jastn jäsenistä sallistui. Matkalla perehdyttiin mm. Saksan kunnallishallintn, Stuttgartin aluehallintn ja Stuttgartin kaupungin jhtamisjärjestelmään. Jhtamisen jastn työskentelyn yhteenvetna jhtamisuudistuksen tarpeesta vidaan tdeta seuraavaa Helsingin jhtamisjärjestelmää ja rganisaatita ei kknaisuutena le uusittu viime vusina ja jpa vusikymmeninä Julkisuudessa ja kaupunginvaltuustssa kaupunginjhtajamallista n keskusteltu apulaiskaupunginjhtajien valinnan yhteydessä Nykyrakenne ei tue virastrajat ylittävää timintaa ja asukaslähtöisyyttä Valtuustn ja kaupunginhallituksen päätösten jalkautuminen virastjen timintaan kestää pitkään ja vaihtelee virastittain. Yhteenvetna jhtamisen jastn työskentelystä muiden kaupunkien uudistusten ja vertailujen phjalta vidaan tdeta seuraavaa Jast n tarkastellut Sumen suurten kaupunkien sekä eräiden phjismaisten ja eurppalaisten kaupunkien jhtamista Tampereen mallia n seurattu tarkasti Ulkmaisista vertailuista ei le suraan hyötyä Sumen suurten kaupunkien yhteenvet jhtamisuudistuksista Prmestarimalli n hylätty, siellä missä sitä n selvitetty Timialamalliin n siirrytty mnissa vertailukaupungeissa Palkallisia luttamushenkilöitä käytössä vähän Puheenjhtajamallista ei kkemuksia Vertailu n haastavaa, kska paikallinen pliittinen kulttuuri ja histria vaikuttaa Keskeinen jhtpäätös n, että jhtamisjärjestelmän valinnissa mikään tarkastelluista malleista ei sellaisenaan suraan svellu Helsinkiin.
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 20 (144) Kj/3 Valmistelusta n lisäksi tdettava, että vuden 2013 lpulta vuden 2015 alkuun jhtamisjärjestelmän uudistamisen tiednhankinta tapahtui Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana. Maan hallituksen tavitteena li tullin kuntarakenneuudistus, metrpliuudistus ja kuntayhtymiin perustuva ste-uudistus. Jhtamisen jast päätti 29.4.2015 esittää kaupunginvaltuustn valtuustryhmille jhtamisjärjestelmän uudistamista kskevat kysymykset. Vastaukset n merkitty tiedksi jhtamisen jastssa 15.6.2015 ja 14.9.2015. Kysymyksiin vastasivat yhtä lukuunttamatta kaikki valtuustryhmät. Jhtamisen jast ttesi 15.6.2015, että seuraavaksi käynnistyy uudistuksen päälinjausten valmistelu. Valmistelun alusta alkaen kutsutaan mukaan aktiivisen vurvaikutuksen keinin keskustelemaan ja kmmentimaan uudistusta kaupunkilaiset sekä kaupungin keskeiset sidsryhmät. Lisäksi järjestettiin valtuustinf jhtamisjärjestelmän uudistamisesta 9.9.2015. Vurvaikutusta varten kaupungin verkksivuille lutiin sivust http://www.hel.fi/jhtaminenuudistuu. Vurvaikutuksen välineenä käytetty verkkaivriihi avattiin 31.8.2015 klmen viikn ajaksi päättyen 21.9.2015. Verkkalustalla li mahdllista ttaa kantaa klmeen peruskysymykseen: kaupungin palvelukknaisuuden mudstamiseen, kansalaisten man sallisuuden ratkaisuihin sekä kaupungin jhtamismalliin. Verkkaivriihityövälineen etuna n sen mahdllistama vurvaikutteisuus, jssa vastaajat vivat sekä timittaa mat vastaukset että päästä arviimaan muiden vastauksia. Vurvaikutuksesta tiedtettiin laajasti sähköisesti ja mainksella kaupungin ilmituslehdissä. Internetin lisäksi vastausmahdllisuus li 16 pisteessä kaupungin asukastalverkstssa, kaupungintaln Virka-infssa sekä 6 kirjastssa. Helsinkiläisiä kutsuttiin myös kaupungintalssa 8.9.2015 järjestettyyn asukastilaisuuteen, jssa keskustelua käytiin kahden paneelin teemjen phjalta. Vastauksia saatiin 21.9.2015 mennessä verkssa 755 vastaajalta ja lisäksi kirjallisia vastauksia 40 vastaajalta. Tärkeänä ja asiantuntevana vastaajaryhmänä kaupungin ma henkilöstö saatti tunnistautua erikseen kyselyssä. Henkilöstölle viestitettiin kyselystä kaupungin sisäisten viestintäkanavien kautta. Henkilöstöjärjestöjä uudistuksesta ja vastausmahdllisuudesta infrmitiin myös henkilöstöpliittisessa työryhmässä ja henkilöstötimikunnassa. Suurin vastaajaryhmä (46,7%, 353 vastaaja) likin kaupungin työntekijöitä. Verkkaivriihen, asukastilaisuuden ja muun palautteen aineist täydentää jhtamisen jastlle tehtyä valmistelua kaupunkilaisten näkökul-
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 21 (144) Kj/3 Lainsäädännön reunaehdt, kuntalaki malla käsiteltäviin aiheisiin. Vurvaikutuksella n saltaan pyritty lisäämään yhteistä keskustelua kaupungin uudistamisesta. Vurvaikutuksen tulkset heijastelevat jhtamisjärjestelmän kknaisuuden mnimutisuutta ja eri ratkaisuihin liittyviä arvvalintja. Vurvaikutuksen tulkset n käsitelty jhtamisen jastssa 5.10.2015. Vurvaikutuksen tulksia n hyödynnetty valmisteltaessa jhtamisuudistuksen päälinjauksia. Seuraavassa n esitetty tiivistetysti tämän jhtamisjärjestelmäpäätöksen kannalta keskeiset kuntalain pykälät. Tässä päätöksessä levat viittaukset kuntalakiin tarkittavat uutta vuden 2015 kuntalakia (410/2015), jka n tullut vimaan tukkuussa 2015. Lain siirtymäsäännösten mukaan mm. sen timielimiä ja jhtamista, asukkaiden sallistumisikeuksia, luttamushenkilöitä sekä päätöksentek- ja hallintmenettelyä kskevat säännökset tulevat vimaan seuraavan valtuustkauden alussa eli 1.6.2017. Valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuust (16 ). Valtuutettuja valitaan paritn lukumäärä kunnan asukasluvun perusteella seuraavasti: Yli 500 000: valtuutettuja vähintään 79. Jllei valtuust tee päätöstä valtuutettujen lukumäärästä, valtuutettuja valitaan laissa säädetty vähimmäismäärä. Valtuustn päätös valtuutettujen lukumäärästä n annettava ikeusministeriölle tiedksi vaalivutta edeltävän vuden lppuun mennessä eli 31.12.2016 mennessä. Päätös vidaan tehdä jk erillisenä tai sana jhtamisuudistusta kskevaa laajempaa päätöstä. Timielinten kknpansta valtuust vi päättää (31 ), että: 1. kunnanhallitukseen ja lautakuntaan vidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja, jllin lautakuntaa vidaan kutsua valikunnaksi (valikuntamalli); 2. kunnanhallituksen jäseniä valitaan lautakuntien tai valikuntien puheenjhtajiksi (puheenjhtajamalli). Valtuust vi päättää, että valtuustn puheenjhtaja, kunnanhallituksen puheenjhtaja ja varapuheenjhtajat sekä lautakuntien ja valikuntien puheenjhtajat timivat päätimisina tai sa-aikaisina luttamushenkilöinä (33 ). Kunnassa n ltava kuntastrategia, jssa valtuust päättää kunnan timinnan ja taluden pitkän aikavälin tavitteista (37 ).
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 22 (144) Kj/3 Kunnanjhtaja jhtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallinta, taludenhita ja muuta timintaa. Valtuust vi päättää, että kunnanjhtajan sijasta kuntaa jhtaa prmestari. (38 ). Kunnanhallituksen puheenjhtaja jhtaa pliittista yhteistyötä, jta kunnanhallituksen tehtävien tteuttaminen edellyttää. Kunnanhallituksen puheenjhtajan muista tehtävistä määrätään hallintsäännössä. (40 ). Kunnan ja kunnanjhtajan n tehtävä jhtajaspimus, jssa svitaan kunnan jhtamisen edellytyksistä. Jhtajaspimukseen vidaan ttaa määräyksiä kunnanjhtajan ja kunnanhallituksen puheenjhtajan työnjasta kunnan jhtamisessa ttaen humin, mitä hallintsäännössä määrätään. Jhtajaspimukseen vidaan ttaa määräyksiä menettelytavista, jilla kunnanjhtajan viran hitamiseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan 43 :ssä tarkitetun menettelyn sijasta. Jhtajaspimuksessa vidaan spia kunnanjhtajalle maksettavasta erkrvauksesta, jllin spimuksen hyväksyy valtuust. (42 ). Prmestari n kunnan luttamushenkilö, jka timii kunnanhallituksen puheenjhtajana (44 ). Prmestarin lisäksi kunnassa vi lla apulaisprmestareita. Apulaisprmestari n luttamushenkilö, jnka valintaan, vaalikelpisuuteen ja timikauteen svelletaan, mitä 44 :n 2 ja 3 mmentissa säädetään prmestarista. Apulaisprmestarin tehtävistä määrätään kunnan hallintsäännössä. (45 ). Päätimisella luttamushenkilöllä n ikeus saada virka- tai työvapaata työstään päätimisen luttamustimen ajaksi. Js päätiminen luttamustimi päättyy ennenaikaisesti vaalikelpisuuden menettämisen tai erttamisen vuksi, henkilöllä n ikeus keskeyttää virka- tai työvapaa ilmittamalla keskeytyksestä työnantajalle vähintään kuukautta ennen työhön palaamistaan. (80 ). Valtuust päättää päätimiselle ja sa-aikaiselle luttamushenkilölle maksettavasta kuukausipalkasta ja krvauksista. Päätimisella ja saaikaisella luttamushenkilöllä n ikeus saada vusilmaa, sairauslmaa ja perhevapaata sekä työterveyshulln palveluja samin perustein kuin kunnallisella viranhaltijalla. Prmestarin ja kunnansavaaleja kskeva lainsäädäntö Vireillä lleessa esityksessä ehdtettiin muutettavaksi kuntalakia ja vaalilakia siten, että mahdllistetaan kunnan prmestarin ja alueellisen timielimen valinta suralla vaalilla (prmestarinvaali, kunnansavaalit). Valtuust visi päättää, että prmestari tai alueellisten timielinten jäsenet valitaan kunnassa surilla vaaleilla. Vaalit timitettaisiin kunta-
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 23 (144) Kj/3 vaalien yhteydessä. Valtivarainministeriön tiedtteen 4.12.2015 mukaan esitystä ei viedä tässä vaiheessa eteenpäin. Lausunnlla lleiden lakimuutsten tarvetta arviidaan vuden 2016 alussa käynnistyvässä Tulevaisuuden kunta hankkeessa. Lakimuutsten jatkvalmistelussa tulee ttaa humin ssiaali- ja terveydenhulln uudistus, itsehallintalueiden perustaminen ja aluehallintuudistusta kskeva kknaisuus, jtka linjataan keväällä 2016. Tämän perusteella n mahdllista arviida suria vaaleja kskevien lakimuutsten tarvetta suhteessa kunnan rliin, asemaan, tehtäviin, jhtamiseen sekä asukkaiden sallistumis- ja vaikuttamismahdllisuuksien kknaisuuteen. n 24.8.2015 antanut asiasta valtivarainministeriölle lausunnn. Lausuntpyynnössä tdettiin, että tarkituksena n, että lakimuutkset visivat tulla vimaan vunna 2016 siten, että prmestarinvaali ja kunnansavaalit lisivat kuntien käytettävissä vuden 2017 kuntavaalien yhteydessä. ei ttanut kantaa prmestarin suran vaalin mahdllistamiseen lainsäädännössä ja ttesi, että lainsäädäntövalmistelussa tulisi pidättäytyä erillisistä vaalijärjestelmään liittyvistä yksittäisistä muutksista ennen kuin n selvillä valtakunnallisesta ste-ratkaisusta ja mahdllisista muista hallinnnuudistuksista seuraavat muutstarpeet vaalijärjestelmään. tti kielteisen kannan kysymykseen tulisik alueellisten timielinten valitseminen surilla vaaleilla mahdllistaa lainsäädännössä. ei ttanut kantaa kysymyksiin ttaisik Helsinki tulevaisuudessa käyttöön prmestarinvaalin tai kunnansavaalin. Hallitushjelman reunaehdt Hallitushjelman kknaiskuvana n, että maan hallitus n lumassa Sumeen uuden klmiprtaisen julkisen hallinnn järjestelmän, jka kstuu kunnista, kuntaa suuremmista itsehallintalueista ja valtista. Stea llaan siirtämässä itsehallintalueille vuden 2019 alusta. Valtin aluehallinnn ja maakuntahallinnn ensisijainen ratkaisu vat itsehallintalueet. Järjestelmä avaa mahdllisuuden siirtää myös muita kuntien tehtäviä itsehallintalueille. Sisäministeriö n 17.9.2015 käynnistänyt hankkeen pelastustimen uudistamiseksi. Hankkeen tarkituksena n uudistaa pelastustimi ssiaali- ja terveystimen palvelurakenteen uudistamisen yhteydessä mudstettavien itsehallintalueiden phjalle samassa aikataulussa ja samalla aluejalla. Pelastustimen uudistuksen n tarkitus edetä yhtä
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 24 (144) Kj/3 aikaa ste-uudistuksen kanssa niin, että tehtävät siirtyisivät kunnilta itsehallinnllisille alueille vuden 2019 alusta. Kknaisuutena uudistusten tteutuessa kuntien tehtäväalue n pienenemässä. Kaupungin jhtamisjärjestelmän uudistamisen kannalta haasteena n valtin uudistusten tteutumisen aikataulu. Jhtamisjärjestelmän uudistamisen phjaksi ei hallitushjelman tteutussuunnitelman aikataulujen perusteella saada varmuutta kuntia kskevasta lainsäädännöstä kuluvan valtuustkauden aikana. Ste-uudistuksesta n aikataulutettu päätös alueiden määrästä ja rahituksen perusratkaisusta lkakuulle 2015, hallituksen esitys lkakuulle 2016 ja laki vimaan heinäkuusta 2017. Aluehallinnsta n aikataulutettu hallituksen esityksen lunns julukuulle 2016 ja hallituksen esitys tukkuulle 2017 sekä lainsäädäntö vimaan 2019 alusta. Hallitus linjasi 20.10.2015 ssiaali- ja terveydenhulln rahituksen uudistamista ja 7.11.2015 itsehallintalueiden määrän ja aluejan perusteet, jita käytetään valmisteltaessa ssiaali- ja terveydenhulln järjestämislakia ja itsehallintaluelakia. Ssiaali- ja terveysministeriö ja valtivarainministeriö vat lähettäneet hallituksen linjaukset ste-uudistuksesta ja itsehallintalueista lausunnlle. Lausuntaikaa n 9.2.2016 saakka, jtta kunnat, kuntayhtymät ja muut timijat vivat ttaa kantaa linjauksiin. Hallituksen lakiesitys viimeistellään saatujen lausuntjen perusteella. Lakiesitys lähetetään lausunnlle keväällä 2016. Tulevaisuuden kunta -refrmista n valtivarainministeriö asettanut 18.12.2015 hanketta valmistelemaan parlamentaarinen työryhmän. Selvitys kunnan rlista hyvinvinnin, elinviman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjänä valmistuu vuden 2016 lppuun mennessä. Mahdlliset lainsäädännön muutstarpeet valmistellaan vuden 2017 aikana siten, että muutkset tulisivat vimaan vuden 2019 alussa. Kaupungin jhtamisjärjestelmän uudistamistyötä n perusteltua jatkaa, kska uudistuksella vidaan varautua sekä nykytilan jatkumiseen että kuntia kskeviin uudistuksiin. Kaupungin rganisaatissa n uudessakin tilanteessa ratkaistavana pliittisen jhtamisen malli, asukaslähtöisyyden parantaminen sekä teknisen sektrin ja kulttuurialan rganisinnin parantaminen. Jhtamisuudistuksen keskeiset valinnat Valtuustn kk
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 25 (144) Kj/3 Valtuustn kk n Helsingissä kuntalain mukaan asukasluvun perusteella 79 valtuutettua, ellei kaupunki tisin päätä. Ylärajaa valtuutettujen määrälle ei le asetettu. Valmistelussa ei le tullut esiin syitä, jtka edellyttäisivät valtuustn kn muuttamista, jten n perusteltua jatkaa nykyisellä 85 valtuutetun valtuustlla. Kaupunginvaltuustn ja kaupunginhallituksen rlin vahvistaminen Kaupunginvaltuustn rlia vahvistetaan ja kuntavaalien tulksen heijastumista kaupungin jhtn lisätään valitsemalla kaupunginhallitus kaupunginvaltuutetuista ja varavaltuutetuista. Vimassa levassa kaupunginhallituksen jhtsäännössä ei le määritelty, että kaupunginhallituksen jäsenten tulisi lla kaupunginvaltuutettuja tai varavaltuutettuja. Viime vusien aikana n kaupunginhallituksessa llut ajittain jäseninä muita kuin valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Kaupunginhallituksen kk n nyt 15 jäsentä. Kaupunginvaltuustn ja kaupunginhallituksen rlia vahvistetaan valitsemalla lautakuntien puheenjhtajat kaupunginhallituksen jäsenistä. Tämä tarkittaa kuntalain 31 :n 1 mmentin 2 khdassa tarkitetun puheenjhtajamallin käyttööntta. Kaupungin jhtamisen haasteeksi n useissa yhteyksissä ja mm. kaupunginvaltuustn keskusteluissa tdettu jhtamisen hajanaisuus. Tämä ilmenee mm. siinä, kaupunginvaltuustn hyväksymää strategiahjelmaa n tulkittu eri tavin eri lautakunnissa. Vimassa levan hallintsäännön mukaan muissa timielimissä kuten lautakunnissa n läsnäl- ja puheikeus mm. kaupunginhallituksen puheenjhtajalla ja kaupunginhallituksen määräämällä edustajalla. Lautakunnissa n myös runsaasti jäseniä, jtka eivät le valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Nykyisellä menettelyllä kaupunginvaltuustn ja kaupunginhallituksen hjaus ei riittävästi tteudu lautakunnissa. Kaupunginhallituksen jäsenen llessa lautakunnan puheenjhtaja vahvistuu valtuustn ja kaupunginhallituksen hjaus. Kaupunginhallitukselle mudstetaan kaupunginhallituksen rlin vahvistamiseksi kaksi jasta: knsernijast ja elinkeinjast. Jatkvalmistelussa selvitetään digitalisaatijastn perustamista ensi valtuustkaudelle. Knsernijast hulehtii knsernihjaukseen liittyvistä tehtävistä. Kuntaknsernin jhtamisen merkitys n mm. kuntalain muutsten ja yhtiöittämisten vuksi edelleen krstunut. Valtuustryhmille tehdyn kyselyn
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 26 (144) Kj/3 vastauksissa ei esitetty merkittäviä yhdensuuntaisia muutstarpeita knsernijastlle. Elinkeinjast hulehtii mm. kaupungin elinkeinjen kehittämiseen sekä kansainvälisyyteen liittyvistä asiista. Tarkempi timiala määritellään jatkvalmistelussa. Kska samaan aikaan teknisen timen uudistamisessa pyritään uudistamaan ja sujuvittamaan teknisen sektrin timintja, syntyy teknisellä sektrilla tilanne, jssa maankäytön suunnitteluun ja kaupungin maamaisuuden hallintaan liittyvää valmistelua ja päätöksenteka n yhden jhdn alla. Jatkvalmistelussa arviidaan timivallan jak kaupunginhallituksen, sen jastjen ja teknisen timialan välillä ja tehdään tarvittavat esitykset työnjasta. Kaupunginhallituksen jhtamisen jastn tehtävä päättyy jhtamisjärjestelmän uudistamisen myötä. Tiettekniikkajastn salta tiettekniikan hjaus ja jhtaminen liittyy kiinteästi kunkin timialan ja palvelukknaisuuden jhtamiseen. Tiettekniikkaan liittyvän päätöksenten ja jhtamisen tulee tapahtua sana palvelutiminnan muuta päätöksenteka. Tiettekniikkajastn kkemusten perusteella tiettekniikan, tiethallinnn ja tiettekniikkahjelman hjauksesta tehdään jatkvalmistelussa esitykset hallintsääntövalmistelun yhteydessä. Palvelujen asukaslähtöisyyden parantamiseksi sekä kaupunginvaltuustn ja kaupunginhallituksen hjauksen tehstamiseksi tetaan käyttöön palvelukknaisuudet yhdistävä ja hjattavia yksiköitä vähentävä timialamalli. Timialamalli liittyy tavitteeseen ratkaista eri timialjen välisten palvelujen siilutumista. Kkamalla palveluja ja palvelukknaisuuksia yhden timialajhdn alle pyritään parantamaan asukas- ja asiakaslähtöisyyttä ja kknaisuuden hallintaa. Tämän vidaan tulkinta levan yksi keskeinen syy, miksi mnet suurista kaupungeista vat siirtyneet timialamalliin. Kaupunginvaltuustn ja kaupunginhallituksen näkökulmasta hjattavien yksiköiden määrä vähenee, jllin strategisen hjauksen mahdllisuus paranee. Timialiltaan laajemmille ja painarvltaan suuremmille lautakunnille n mahdllista delegida nykyistä enemmän timivaltaa. Näin kaupunginhallituksen mahdllisuus keskittyä strategiseen hjaukseen paranee. Timivallan deleginti lautakunnille lisää päätöksenten demkraattisuutta. Lautakuntarakennetta uudistetaan siirtymällä timialalautakuntiin. Timialjen yhtenäisen pliittisen hjauksen vuksi palvelukknaisuuksia n perusteltua hjata suurempina kknaisuuksina selkeämmän lautakuntarakenteen kautta. Kaupungin nykyisessä jhtamisjärjestelmässä yksi lautakunta, ssiaali- ja terveyslautakunta hjaa lähes pulta kaupungin timinnasta. Vuden 2013 alussa timintansa alittaneen yhdis-
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 27 (144) Kj/3 tetyn ssiaali- ja terveyslautakunnan ja ssiaali- ja terveysvirastn timinnasta ei le käytettävissä kknaisarviintia, mutta uudistusta vi pitää nnistuneena. Ssiaali- ja terveystimen fuusista n valmistunut Helsingin ylipistn ssiaalitieteiden laitksen tutkimus, jssa tarkasteltiin kuinka henkilöstö kki fuusin. Jhtpäätöksissä tdetaan, että näyttää kknaisuutena siltä, että ruhnjuuritas n varsin hyvässä kunnssa, mutta ylätasn prsessit mudstavat haasteen pian klme vutta täyttävän ssiaalija terveysvirastn menestykselle. Tutkijat esittävät käytännön susituksena humin kiinnittämistä ikeudenmukaiseen jhtamiseen. Tutkimuksessa esitetään työkaluja ikeidenmukaisuuden kkemusten vahvistamiseksi. Näitä työkaluja vidaan hyödyntää kaupungin jhtamisjärjestelmän uudistamistyössä. Myös vuden 2014 alusta tteutettu keskushallinnn uudistus n timialamallin mukainen ja timialajhtamista tukeva. Kaupunginkansliaan n keskitetty kaupunkiknsernin kknaishjauksen timinnt. Nämä vat kaikkia timialja hjaavat ja tukevat talus-, suunnittelu-, henkilöstö-, hallint-, tiettekniikka-, viestintä- ja ikeuspalvelutiminnt sekä kaikkia timialja läpileikkaava elinkeinjen kehittäminen. Strategiahjelman 2013 2016 mukaisissa rganisaatiselvityksissä n selkeästi esitetty timintjen ja hjauksen epäptimaalinen kknaisuus erityisesti teknisellä sektrilla, jssa mnien prsessien ja palvelukknaisuuksien päätöksentek hajautuu useille lautakunnille. Samin kulttuurialan selvityksissä tdettiin timialan lauta- ja jhtkuntien mninaisuus ja sin vähäiset tehtävät. Demkraattisen päätöksenten tteutumista ja kknaishjauksen sekä sektriasiantuntemuksen välistä suhdetta n syytä tarkastella myös timialalautakuntien mahdllista jastrakennetta valmisteltaessa. Kaupungin jhtamisen haasteeksi n tdettu luttamushenkilöiden riittämätön mahdllisuus perehtyä käsiteltäviin asiihin. Haaste n erityisen suuri Helsingin suuressa rganisaatissa. Ylimmän jhdn jhtamismalli Ertetaan virkamiesvalmistelu ja pliittinen päätöksentek selkeästi tisistaan ttamalla käyttöön prmestarimalli. Valtuust valitsee prmestarit ja apulaisprmestarit vaalikaudeksi kerrallaan. Prmestari timii kaupunginhallituksen puheenjhtajana ja apulaisprmestarit timialalautakuntien puheenjhtajina sekä kaupunginhallituksen jäseninä.
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 28 (144) Kj/3 Prmestari ja apulaisprmestarit vat päätimisia luttamushenkilöitä. Strategiahjelman mukaisesti malli mahdllistaa kunnallisvaalitulksen heijastumisen kaupungin jhtn, demkraattisen päätöksenten ja sen vaikuttavuuden parantamisen ja kaupunginvaltuustn ja -hallituksen rlin vahvistamisen kaupungin jhtamisessa. Jhtamisen jastn 23.11.2015 linjaaman valtuustryhmien puheenjhtajien pää- tai sivutimisuuden vaihtehtna n mahdllista tarkastella jatkvalmistelussa mahdllisuutta luttamushenkilöiden palkkisääntöön, jssa jatketaan kuntalain 82 :n sallimalla tavalla vusipalkkin maksamista niille kaupunginhallituksen jäsenille, jtka eivät le päätimisia luttamushenkilöitä (prmestari ja apulaisprmestarit). Valmistelussa tulee määriteltäväksi mm. kaupunginhallituksen muiden jäsenten kuin prmestarin ja apulaisprmestarin palkkit. Vusipalkkita ei vida palkkisäännössä kuitenkaan sita jäsenen asemaan valtuustryhmässään. Timiala- ja lautakuntarakenteen kknaisuuden mudstaminen Tarkastuslautakunta ja tarkastusvirast jatkavat timintaansa kaupunginvaltuustn alaisena. Tarkastusvirastn yleishallint n sa keskushallinta. Kaupungin timinnt rganisidaan keskushallintn ja krkeintaan neljälle timialalle, ja ne vivat lla esimerkiksi: tekninen timi, petusja varhaiskasvatustimi, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikatimi sekä ssiaali- ja terveystimi. Seuraavassa n esitetty lähtökhtia lautakuntarakenteen mudstamiselle. Nykyinen kaupunginkanslia mudstaa keskushallinnn ytimen. Keskushallint n uudistettu vuden 2014 alusta, kun hallintkeskus, henkilöstökeskus ja talus- ja suunnittelukeskus yhdistettiin kaupunginkansliaksi. Kaupunginkanslia timii kaupunginvaltuustn ja kaupunginhallituksen yleisenä valmistelu- ja timeenpanelimenä kaupunginhallituksen alaisuudessa. Nykyisen kanslian perusrakenne kaupungin keskitettyjen jhtamis- ja hallinttimintjen salta n timiva rakenne uudelle keskushallinnlle. Timialauudistuksen yhteydessä n perusteltua arviida eräiden kk kaupunkia kskevien timintjen siirtämistä keskushallintn. Nämä n esitetty jäljempänä peratiivisen rganisaatin khdassa. Ssiaali- ja terveystimeen ei le syytä tehdä merkittäviä rganisaatimuutksia ssiaali- ja terveyslautakunnan tai ssiaali- ja terveysviras-