Espoon eteläosien yleiskaava Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B75:2005 ALUEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS 2005-2030 ARVIOITA ESPOON ETELÄOSIEN YLEISKAAVALUONNOKSEN MUKAISEN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSISTA ESPOON ALUEELLISEEN VÄESTÖNKEHITYKSEEN Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Yleiskaavayksikkö 15.11.2005
Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä 3 1. Espoon viime ja tulevien vuosien väestönkehitys 4 2. Seudullisia suunnitelmia väestökehityksen osalta Uudenmaan maakuntasuunnitelma 5 Maakuntakaava 5 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 5 3. Espoon väestönkehitys maankäyttösuunnitelmien pohjalta 6 Asemakaava-alueiden rakentuminen 6 Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus ja asuntoaluevaraukset 9 Espoon pohjoisosien yleiskaavojen mitoitus 10 Asumisväljyyden kehitys 11 4. Yhteenveto. Alueellinen väestönkehitys 2005-2030 Koko Espoon väestö 11 Väestö suuralueittain 12 Kuvaluettelo Kuva 1. Espoon väestönkehityksen vaihtoehtoja 2002. Kuva 2. Asemakaavojen suunnitellun rakennusoikeuden toteutumisaste (käyttöaste) pientalokaavoissa vuonna 2005 ja arvioitu toteutuminen vuoteen 2030 mennessä. Kuva 3. Rakennetun kerrosalan muutos 2005-2030 Kuva 4. Laskettu väestönmuutos asemakaava-alueilla 2005-2030 Kuva 5. Eteläosien yleiskaavaluonnoksen asemakaavoittamattomien alueiden väestönlisäys (oranssi Kuva 6. Asemakaavoittamattomille pohjoisosien alueille lasketut asukasmäärät. Kuva 7. Laskettu väestönmuutos alueittain 2005-2030 Kuva 8. Espoon pohjoisosien yleiskaava-alueet (PYK) ja eteläosien yleiskaava-alue (EEYK) sekä viralliset tilastolliset suuralueet 2005. Liitteet 1. Väestö suuralueittain 2005-2030 2. Asemakaava-alueiden asuminen, rakennusoikeudet ja varannot 3. Espoon eteläosien yleiskaavaluonnos 2005 ja pohjoisosien yleiskaavat. Mitoitus aluetyypeittäin. Valmistelijat Ulla-Maija Koskinen, puh. 8162 4330 Ritva Helminen-Halkola, puh 8162 4337 JULKAISUA VOI TILATA OSOITTEESTA Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus PL 43 02070 Espoon kaupunki asiakaspalvelu @espoo.fi 2
ARVIOITA ESPOON ETELÄOSIEN YLEISKAAVALUONNOKSEN MUKAISEN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSISTA ESPOON ALUEELLISEEN VÄESTÖNKEHITYKSEEN Tiivistelmä Tämä on selvitys, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta päätti pyytää 16.6.2005 käsitellessään 2004 nähtävillä olleen Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksen palautteita. Väestönkehityksestä annettiin selvitettäväksi seuraavat asiat: "- Yleiskaavalehdotuksen vaikutukset väestön määrään eri alueilla. - Miten yleiskaavaluonnos toteuttaa valtuuston hyväksymän väestösuunnitteen suuralueittain ottaen huomioon hyväksytty alueittainen toteutumisaste" Tässä selvityksessä on tutkittu nähtävillä olleen Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksen mukaisen maankäytön toteuttamisen vaikutuksia suuralueittaiseen väestönkehitykseen. Lisäksi on otettu huomioon palautteen johdosta tehdyt muutosesitykset. Lähtökohtana ovat olleet kaupunginvaltuuston vuoden 2002 lopulla päättämät yleistavoitteet, luonnoksen maankäyttömääräykset ja suositukset sekä asemakaavoissa suunniteltu kerrosala. Selvitykseen on sisällytetty Espoon pohjoisosien yleiskaavojen ja asemakaavojen tarkastelu vastaavalla tavalla, jotta voidaan selvittää missä määrin päätös varautumisesta 300 000 asukkaan väestösuunnitteeseen vuonna 2030 voi toteutua maankäyttösuunnitelmien pohjalta. Tarkastelu pohjautuu nähtävillä olleeseen yleiskaavaluonnokseen ja esittelijän siihen lausuntojen ja mielipiteiden johdosta esittämiin muutoksiin. Selvitys sisältää alueittaiset arviot väestömääristä laskettuina - erikseen lainvoimaisilla asemakaava-alueilla ja - yleiskaavan asuntoaluevarauksilla, joille ei ole vielä tehty asemakaavaa sekä - väestömäärien muutokset 2005-2030. Tarkastelu osoittaa, että nykyiset hyväksytyt maankäyttösuunnitelmat mahdollistavat noin 322 000 asukkaan väestömäärän Espooseen vuoteen 2030 mennessä. Pientalovaltaisten alueiden toteutuminen on laskelmassa keskimäärin noin 90 %. Keskimääräinen asumisväljyys on tavoitteen mukainen 50 k-m2/asukas. 3
1. Espoon viime ja tulevien vuosien väestönkehitys Vuodenvaihteessa 2004/2005 Espoossa oli 227 500 asukasta ja elokuussa 2005 noin 230 000. Vuosina 1991-2004 keskimääräinen väestönkasvu on ollut 3900 asukasta, kahtena viime vuonna kuitenkin keskimääräistä vähemmän. Kaupungin hallintokeskuksen kehittämis- ja tutkimusryhmässä laaditussa ennusteessa Espoon väestö olisi vuoden 2013 alussa noin 255 000. Ennusteen väestönkasvu on keskimäärin 3 450 asukasta eli noin 1,5 % vuodessa. Kasvusta noin 2000 henkeä on syntyvyyden enemmyyttä, muu osa muuttovoittoa. Ennusteen mukaan väestön määrä kasvaa vuoteen 2013 kaikilla suuralueilla. Vanha-Espoo eniten noin 8850 asukkaalla, Suur-Espoonlahti yli 5000, Suur-Leppävaara ja Suur- Kauklahti lähes 3600 ja Suur-Marinkylä noin 2700 asukkaalla. Pohjois-Espoon kasvu olisi 2 300 asukasta. Pienin väestönmuutos on Suur-Tapiolan alueella, noin 900 asukasta. Ennuste perustuu asunto-ohjelmoinnissa ennakoituun asuntorakentamiseen, jonka lasketaan jatkuvan vuoteen 2009 saakka lähes 3000 asunnon vuosivauhtia ja sen jälkeen laskevan noin 2 500 asuntoon. (Lähde: Teija Jokiranta. Espoon väestöennuste 2006-2013. Espoon kaupunki, kehittämis- ja tutkimusryhmä. Raportteja Espoosta 2/2005) Asukasta 330 000 280 000 230 000 180 000 130 000 Väestöennustevaihtoehdot nopea kasvu perusvaihtoehto hidas kasvu toteutunut väestö 1970-2004 80 000 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 Kuva 1. Espoon väestönkehityksen vaihtoehtoja 2002. Kaupungin viimeksi laaditun pitkän aikavälin väestöennusteen vaihtoehdot vuoden 2030 tilanteessa ovat 285 000-320 000 asukasta. (Espoon ja Helsingin seudun väestöennuste 2002-2030. Raportteja Espoosta 4/2002. Kaupunkitutkimus TA Oy, Espoon kaupunki palvelukeskus, Tieto- ja tutkimuspalvelut). Espoon eteläosien yleiskaavatyössä on kaupunginvaltuuston hyväksymien keskeisten tavoitteiden mukaan varauduttu väestönkasvuun, joka koko Espoossa merkitsee 300 000 asukasta vuonna 2030. 4
2. Seudullisia suunnitelmia väestökehityksen osalta Espoon omat väestösuunnitteet ja ennusteet ovat sopusoinnussa seudullisiin suunnitteisiin ja suunnitelmiin, joita esitellään seuraavassa. Uudenmaan maakuntasuunnitelma Vuoteen 2030 tähtäävä maakuntasuunnitelma on parhaillaan luonnosvaiheessa. Maakuntahallitus käsitteli luonnoksen 13. kesäkuuta ja lähetti sen lausuntokierrokselle. Maakuntavaltuuston päätettäväksi suunnitelma tulee joulukuussa 2005. Suunnitelmaluonnoksen mukaan Uudellamaalla varaudutaan 200 000-310 000 asukkaan eli keskimäärin 0,5-0,8 %:n vuotuiseen väestön kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Pääkaupunkiseudulla väestön määrä kasvaisi nykyisestä 985 000 asukkaasta 1 110 500-1 181 000 asukkaaseen, jolloin kasvu olisi noin 0,48 % - 0,72 % vuodessa. Lasten ja työikäisten osuudet alenevat ja yli 64 -vuotiaiden osuus kasvaa. Muuttoliike painottuu erittäin selvästi 15-35-vuotiaisiin, mikä vaikuttaa Uudenmaan asukkaiden ikärakenteeseen. Muuttoliikkeen takia Uudenmaan väestön ikärakennemuutokset eivät ole yhtä voimakkaita ja jyrkkiä kuin muualla Suomessa. Väestömäärän ja asumisväljyyden kasvu sekä asunnottomuuden poistaminen edellyttävät vuotuiseksi asuntotuotannoksi 8 000-12 500 asuntoa. Asumisväljyyden kasvun oletetaan hidastuvan selvästi Uudellamaalla niin, että kaudella 2005-2030 kasvu on noin 0,2 h-m2 (huoneistom2)vuodessa. Uudellamaalla suurin asumisväljyys oli vuonna 2000 Kauniaisissa 43 h-m2/asukas (kerrosalana noin 53,5 m2) ja Espoossa 33,5 h- m2/asukas (kerrosalana 43,5 m2). Uudellamaalla ei keskimäärin saavuteta Kauniaisten nykyistä asumisväljyyttä vuoteen 2030 mennessä. Maakuntakaava Ympäristöministeriössä on parhaillaan vahvistettavana maakuntakaava koko Uudenmaan alueelle. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan joulukuussa 2004. Maakuntakaava perustuu Espoon osalta suunnitelukuun 300 000 asukasta vuonna 2025. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on 5.10.2004 hyväksynyt pääkaupunkiseudulle yhteisen vision ja visiota tukevat strategiset päämäärät osa-alueineen. Yksi näistä on kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen. Kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen Yhteisillä maankäyttöön ja asuntopolitiikkaan sekä liikenteen infrastruktuuriin liittyvillä toimenpiteillä varmistetaan, että pääkaupunkiseutu vahvistaa asemaansa houkuttelevana kotimaisten ja ulkomaisten yritysten toimintaympäristönä sekä viihtyisänä asuinpaikkana. Pääkaupunkiseutu varautuu maankäytön suunnittelussaan siihen, että alueella asuu vuonna 2020 noin 150 000 asukasta nykyistä enemmän, mikä merkitsee huomattavaa haastetta erityisesti asuntorakentamisessa, palveluiden järjestämisessä ja liikenteen hallinnassa. Tämän lisäksi tulee varautua kehyskuntien väestönkasvuun ja kasvavaan työmatka- ja muuhun liikenteeseen koko laajalla Helsingin metropoliseudulla. 5
Maankäytön kehityskuvassa yhteisesti sovittujen merkittävien rakentamisalueiden ja infrastruktuurihankkeiden sekä alueen kannalta tärkeiden kehittämiskäytävien toteuttamiselle luodaan tavoitteellinen toteuttamisohjelma. Ohjelmassa määritellään näiden yhteisten kärkihankkeiden toteuttamisedellytykset ja resurssitarpeet, koordinoidaan niiden toteuttamisen ajoitusta ja taloudellisia vaikutuksia sekä tehdään ehdotuksia tarpeellisesta valtion osallistumisesta toteuttamiseen. (Pääkaupunkiseudun visio ja strategia 5.10.2004) Mankäytön ja asuntopolitiikan strategisia linjauksia Kokouksessaan 13.9.2005 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päätti esittää kaupungeille, että ne sisällyttäisivät yleiskaavoihinsa, asunto-ohjelmiinsa ja muihin suunnitelmiinsa Maankäytön ja asuntopolitiikan strategisia linjauksia koskevassa asiakirjassa esitetyt linjaukset. Neuvottelukunta päätti lisäksi, että seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strategia 2050 tuodaan neuvottelukunnan käsiteltäväksi keväällä 2006. Yhteisvastuullisen asuntotuotannon tavoitteet Pääkaupunkiseudun kaupungit varautuvat asunto-ohjelmatavoitteissaan väestön kasvuun ja väestörakenteessa tapahtuviin muutoksiin. Asuntotuotanto on monipuolista sekä asunto-, talotyyppien että rahoitusmuotojen osalta. Kaupunkimaisen pientalorakentamisen lisäksi myös kerrostalorakentamista kehitetään monipuolisemmaksi. Tavoitteena on 8000 9000 asunnon rakentaminen vuosittain Pääkaupunkiseudun kaupungit lisäävät pientalovaltaisten asuntoalueiden kaavoitusta. Uusien suunnitteluratkaisujen myötä pientaloalueita kaavoitetaan lähes kerrostaloalueiden tehokkuudella. Rakentamisen tulee tukeutua hyviin joukkoliikenneyhteyksiin ja tukea yhdyskuntarakenteen eheyttämistä kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla. (PKS:n neuvottelukunta, Maankäytön ja asuntopolitiikan strategisia linjauksia 14.4.2005) 3. Espoon väestönkehitys maankäyttösuunnitelmien pohjalta Tarkastelu on tehty erikseen lainvoimaisten asemakaavojen (elokuun 2005 tilanne) ja asemakaavoittamattomien alueiden osalta. Asemakaavoittamattomien alueiden mitoitus perustuu pohjoisosien vahvistettuihin yleiskaavoihin (PYK) ja eteläosien vuonna 2004 nähtävillä olleeseen yleiskaavaluonnokseen (EEYK) ja siihen palautteen johdosta tehtyihin muutosehdotuksiin, jotka on jaettu kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn lokakuussa 2005. Asemakaava-alueiden rakentuminen Yleiskaavaluonnoksessa lainvoimaisten asemakaavojen asumiseen varattu maankäyttö on yleispiirteistetty lainvoimaisten asemakaavojen alueilla asemakaavojen mukaisena ja alueet kuuluvat pääosin luokkaan -nykyisellään säilyvät alueet (A tai C, C-K). Lainvoimaisille asemakaava-alueille laskettu väestö vuonna 2030 Väestönkasvu Kerrostalot Rivitalot Erill.pientalot Kaikki alueet 2005-2030 Eeyk 85 000 56 000 47 000 188 000 13 700 PYK 12 000 15 000 11 000 38 000 5 200 Espoo yhteensä 97 000 71 000 58 000 226 000 19 000 Väestö 2005 90 700 68 600 43 400 207 000 6
Asemakaava-alueille on laskettu sijoittuvan noin 226 000 asukasta, kun nykyinen väestö asuntokortteleissa on noin 203 000 asukasta (207 000 as kaikki maankäyttömuodot huomioon ottaen). Lukuihin ei sisälly mm. rakennettuja Tapiolan rakennuskaavaalueita, joiden tietoja ei ole asemakaavarekisterissä, vaan nämä alueet on laskettu yleiskaavatasoisina nykyisten asukas- ja rakennustietojenperusteella. Vuonna 2005 (toukokuu) eteläosien asemakaavoitetuilla alueilla asui noin 174 000 asukasta (ei sisällä Tapiolan asemakaavoittamattomia rakennuskaava-alueita) ja pohjoisosien asemakaava-alueilla noin 32 000 asukasta. Vaikka asumisväljyys kasvaa nykyisestä, asemakaava-alueille voi sijoittua tulevaisuudessa vielä lisäväestöä. Lainvoimaisilla asemakaava-alueilla oli elokuun 2005 tilanteessa noin 11,7 milj. k-m2 suunniteltua asuinrakennusoikeutta, josta käytetyn rakennusoikeuden osuus eli kaavojen toteutumisaste oli - koko aineistossa keskimäärin noin 81 % - kerrostalokortteleissa noin 92% - rivitalokortteleissa noin 82 % ja - erillispientalojen korttelialueilla noin 65 %. (Espoon Xcity -rekisteritiedot). Toteutumisasteet ovat epätarkkoja ja todellisuudessa hieman korkeampia. Tonttikohtaisessa yleiskaavayksikön käyttöön saamassa aineistossa käytetty rakennusoikeus oli tasattu yhtä suureksi kuin suunniteltu, kuitenkin rakennusoikeuden ylitykset ovat suhteellisen tavallisia. toteutumisaste % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Leppävaara Erillispientalojen rakennusoikeuden toteutuminen lainvoimaisissa asemakaavoissa Matinkylä Kauklahti Pohjois-Espoo Eeyk muutos 2005-2030 2005 Kuva 2. Asemakaavojen suunnitellun rakennusoikeuden toteutumisaste (käyttöaste) pientalokaavoissa vuonna 2005 ja arvioitu toteutuminen vuoteen 2030 mennessä. Rivitalojen rakennusoikeuden toteutum inen lainvoimaisissa asemakaavoissa 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha- Pohjois- Espoo Eeyk PYK toteutumisaste % muutos 2005-2030 2005 7
Rakennusoikeusvarantoja asuntorakentamiseen on kerrosaloina laskettuna yhteensä noin 2,2 milj.k-m2, eniten erillispientalojen korttelialueilla, yhteensä noin 1,2 milj. k-m2. Liitteestä 2 ilmenevät asemakaavojen rakennusoikeudet, rakennettu kerrosala, varannot ja nykyinen toteutumisaste suuralueittain ja rakennusten käyttötarkoitusluokittain. Arvioitaessa asemakaavojen toteutumista vuoteen 2030 mennessä kerrostalojen toteutumisasteeksi laskettiin lähes 100 %. Pientalorakennusoikeuden osalta kaupunginvaltuuston hyväksymissä yleistavoitteissa tavoitteeksi oli asetettu nostaa toteutumisaste 90 %:iin. Toteutumisasteen laskenta tehtiin tässä selvityksessä vaiheittain riippuen nykyisestä toteutumisasteesta. ja lisärakentamista laskettiin vain niille kaavayksiköille, joilla varantoa oli vähintään 100 k-m2. Nykytietojen pohjalta arvioitiin erillispientalojen realistiseksi keskimääräiseksi tavoitteelliseksi toteutumisasteeksi 85 %. ja rivitalojen 90 %. Mikäli nykyinen toteutumisaste oli tätä korkeampi, sitä ei laskelmassa enää nostettu. Lopullisessa laskelmassa asemakaavojen erillispientalojen rakennusoikeuden toteutumisaste nousi 89 %:iin ja rivitalojen 96 %:iin. Tähän vaikutti jo rakennettujen tonttien korkea toteutumisaste ja tyhjien tonttien mukaantulo rakennettavien joukkoon. Pienkiinteistövaltaisilla alueilla asemakaavojen toteutuminen on hidasta, kun taas yhtenäiseen maanomistukseen perustuvilla ja kerrosalamääriltään tuottajamuotoiseen rakentamiseen soveltuvilla alueilla suunnitellut rakennusoikeudet yleensä toteutuvat täysimääräisesti. Laskelmassa ei kuitenkaan voitu käyttää maanomistajatietoja, mihin vaikutti mm. lähtötietojen viivästyminen ja selvityksen aikataulu. Rakennetun asuntokerrosalan muutos 2005-2030 asemakaava-alueilla 2005-2030 Kuva 3. Rakennetun kerrosalan muutos 2005-2030 k-m2 500000 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kerrostalot Rivitalot Erillispientalot Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Lainvoimaisten asemakaavojen varantoa on eniten Leppävaaran suuralueella, missä se painottuu erillispientaloihin ja kerrostaloihin, toiseksi eniten Espoonlahdessa ja Vanhan-Espoon alueella, joissa molemmissa varanto on myös pientalovaltaista. henkeä 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Laskettu väestönmuutos asemakaava-alueilla 2005-2030 Kuva 4. Väestönmuutos asemakaavaalueilla. 0 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo asemakaava-alueet 19 000 asukasta 8
Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus ja asuntoaluevaraukset Alueellinen väestönkehitys 2005-2030 Yleiskaavaluonnoksen selostuksessa esitetty kaavan asukasmitoitus oli noin 250 000 henkeä, josta 82 000 yleiskaavan asemakaavoittamattomilla alueilla, jotka pääosin ovat uusia ja kehitettäviä alueita. Yleiskaavaluonnoksen valmistumisen jälkeen asemakaavoitus on edennyt useilla alueilla ja asemakaavoja on vahvistunut. Tässä laskelmassa asemakaavoittamattomien aluevarausten asukasmääräksi on arvioitu noin 65 000 asukasta ja asemakaavat huomioon ottaen koko yleiskaava-alueen asukasmääräksi saadaan noin 253 000 asukasta. Asemakaavoittamattomilla asuntoaluevarauksilla asuu tällä hetkellä noin 12 000 asukasta, joten pelkästään yleiskaavassa suunnitellun maankäytön mukaisille alueille voi sijoittua lisäväestöä noin 53 000 asukasta. Kaikkiaan asemakaava-alueet mukaan lukien eteläosien asukasmäärä voi kasvaa esitetyn maankäytön toteutuessa noin 68 000 asukkaalla. Laskennassa aluevarausten aluetehokkuudet vaihtelivat käyttötarkoituksen (A, A1, A2, A3, AT tai C) ja maankäyttötyyppien (uusi, kehitettävä tai säilyvä alue) sekä alueen sijainnin mukaan. Yleiskaavaluonnoksesta saadun palautteen johdosta esittelijän ehdottamat muutokset nähtävillä olleeseen luonnokseen merkitsevät yhteensä noin 900 asukkaan lisäystä. Leppävaaran ja Kauklahden suuralueiden asukasmäärät kasvaisivat noin 1000 asukkaalla ja Espoonlahden asukasmäärä pienenisi noin 900 asukkaalla, Tapiolassa ja Matinkylässä muutokset ovat marginaalisia. Kuva 5. Eteläosien yleiskaavaluonnoksen asemakaavoittamattomien alueiden väestönlisäys (ympyrädiagrammin oranssi) vuoteen 2030 mennessä on yhteensä noin 53 000 asukasta (sisältää myös Tillinmäen alueen, jonka asemakaava on valituksenalainen). Alueiden nykyinen väestö on noin 12 000 asukasta.kuvassa ei ole otettu huomioon esittelijän muutosehdotuksia. 9
Espoon pohjoisosien yleiskaavojen mitoitus Alueellinen väestönkehitys 2005-2030 Pohjoisosien yleiskaavan asemakaavoittamattomien aluevarausten kerrosalat on laskettu perustuen alueen pinta-alaan ja aluetehokkuuteen, joka vastaa kaavan asumisen liitekartan suosituksia (Asemakaavoittamattomien asuntoaluevarausten aluetehokkuusluokittelu, 19.1.1994). Kalajärven selvitysalue on laskettu kaavoitusohjelman yhteydessä tehdyn arvion mukaisena. Mitoituksia on myös jonkin verran tarkistettu vireillä olevien asemakaavojen luonnosten pohjalta, kuten Espoon keskuksen ja Suviniityn alueet, Perusmäki, Kaupunginkallio ja Vesirattaanmäki. Varausten kerrosalojen toteutuminen arvioitiin kerrostalojen osalta 100 %;iin, Pientaloalueiden (AP) osalta 66 %:iin ja kyläalueiden (AT) osalta 54 %:iin. Toteutumisarvioissa on otettu huomioon alueiden sijainti ja kiinteistönmuodostus. Yleiskaavojen asemakaavoittamattomille alueille laskettiin sijoittuvan Vanhan-Espoon alueella 17 000 asukasta ja Pohjois-Espoon alueella 10 000 asukasta. Kuva 6. Asemakaavoittamattomille pohjoisosien alueille lasketut asukasmäärät. Asukkaat 2005 yhteensä 6100 henkeä( ympyrädiagrammin harmaa) ja asukkaat 2030 yhteensä 27 000 henkeä (tumma punainen). Kuvassa erottuvat Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaava-alueen ja Perusmäki-Viiskorpi kaavarunkoalueen rajaukset. Histan nykyinen asukasmäärä on noin 800 asukasta ja yleiskaavavarauksille laskettu vahvistettuun yleiskaavaan perustuva mitoitus noin 2500 asukasta. Perusmäki-Viiskorven alueen aluevarauksille laskettiin 3850 asukasta, kun nykyinen asukasmäärä on 655 asukasta. 10
Asumisväljyyden kehitys Yleiskaavaluonnoksen asuntoaluevarauksia mitoitettaessa keskimääräisen asumisväljyyden on laskettu olevan 50 k-m2/asukas, minkä kaupunginvaltuusto on myös päättänyt suunnittelun lähtökohdaksi. Huoneistoalana tämä vastaa noin 40 h-m2 /asukas. Keskimääräinen asumisväljyys on laskennallisesti asuntojen keskikoko jaettuna asuntokuntien keskikoolla. Asumisväljyyden kasvu nykyisestä noin 43 k-m2/asukas tasosta perustuu arvioituun asuntojen keskikoon kasvuun ja asuntokuntien keskikoon pienenemiseen. Pientalotuotannon lisäys Espoossa on kasvattanut koko asuntokannan keskikokoa ja tämän kehityksen oletetaan jatkuvan. Esimerkiksi vuonna 2004 valmistuneiden pientaloasuntojen keskikoko oli Espoossa 126 hm2 ja kaikkien valmistuneiden asuntojen 85 hm2. Vuonna 2000 koko asuntokannan asuntojen keskikoko oli noin 80 hm2. Perhekoon oletetaan tulevaisuudessa pienenevän, ts. pienten asuntokuntien osuus kasvaa, millä on vaikutuksia keskimääräiseen asumisväljyyteen. Tilastot osoittavat, että mitä pienempi asuntokunta on, sitä enemmän henkilökohtaista huoneistopinta-alaa on käytössä. Yhden henkilön asuntokunnissa keskimääräinen asumisväljyys oli vuonna 2000 noin 55 hm2, mutta 4 henkilöä ja sitä suuremmissa asuntokunnissa vain 25-15 h-m2/asukas. Maankäytön mitoituksessa on syytä varautua myös ns.asuntovaraumaan, joka käsittää tyhjiä tai tilapäiskäytössä olevia asuntoja tai ns. kakkosasuntoja. 4. Väestönkehitys 2005-2030 Koko Espoon väestö Laskelman lopputuloksena asemakaavojen rakennusoikeuksien ja asemakaavoittamattomien yleiskaavavarausten tarkastelun perusteella päädytään kokonaisväestöön noin 322 000 asukasta, mihin sisältyy ns. muuta väestöä arvioidut 4000 asukasta. Aluevarauksille sijoittuu asemakaavoissa ja yleiskaavoissa suunniteltua rakennusoikeutta tai kerrosalaa yhteensä noin 15,5 miljoonaa k-m2. Pientalovaltaisten alueiden toteutumisaste on laskelmassa keskimäärin noin 90 (tarkasti 88 %), mikä oli myös päätetty tavoitteeksi kaupunginvaltuuston yleistavoitteissa. Asumisväljyys on 50 k-m2/asukas. Arvioitu asukasmäärä kasvaa, mikäli toteutumisaste nousee. tai päinvastoin. Tällaisenaan laskelma vastaa suuruusluokaltaan eteläosien yleiskaavaluonnoksen vaikutuksia koskevaan kysymykseen, ts. aluevaraukset vastaavat määrällisesti kaupunginvaltuuston hyväksymiä tavoitteita. Eteläosien yleiskaava-alueen kokonaisväestöksi on laskettu 253 000 asukasta ja pohjoisosien väestöksi 65 000 asukasta. 11
Väestö suuralueittain Alueittainen väestönkehitys on laskettu yleiskaava-alueiden lisäksi suuralueittain, mikä vastaa yleistä tilastollista seurantaa, poikkeuksena Ymmerstan alue. Suuraluetasolla ei ole voimassa aluekohtaisia väestösuunnitteita. Verrattuna eteläosien yleiskaavaluonnoksen selostuksessa (2004, s.18) esitettyihin lukuihin suurin muutos koskee Kauklahtea, jonka asukaslukuarvio vuodelle 2030 on noin 1500 asukasta suurempi. henkeä Laskettu väestönmuutos alueittain 2005-2030 25000 20000 15000 10000 5000 0 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo asemakaava-alueet 19 000 asukasta yleiskaava-alueet 75 000 asukasta Eteläosien yleiskaava-alueella kokonaiskasvu olisi noin 68 000 asukasta, josta yleiskaavaluonnoksen mukainen maankäyttö toisi noin 53 000 asukasta. Espoon väestö suuralueittain 2005-2030 Mitoitus Suuralue 1.1.2005 2030 Kasvu Kuva 7. Laskettu väestönmuutos alueittain 2005-2030. Määrällisesti suurin väestönkasvu kohdentuu selvityksen mukaan Espoonlahden ja Vanhan- Espoon suuralueille. Virallisesti Vanhan-Espoon suuralueeseen kuuluva Ymmersta (pienalue 616) on laskettu Suur-Leppävaaran lukuihin, koska alue kuuluu eteläosien yleiskaavaalueeseen. 2005-2030 % väestörek. Suur-Leppävaara 58327 74600 16273 28 Suur-Tapiola 41565 50700 9135 22 Suur-Matinkylä 32635 43400 10765 33 Suur-Espoonlahti 47382 66500 19118 40 Suur-Kauklahti 5506 18200 12694 231 Etelä-Espoon Ykalue 185415 253400 67985 37 Vanha-Espoo 29937 47800 17863 60 Pohjois-Espoo 9133 16800 7667 84 Pohjois-Espoon yk 39070 64600 25530 65 Muu väestö 2987 4000 1213 41 Koko Espoo 227472 322000 94728 42 (Laskelmassa on otettu huomioon esittelijän luonnokseen palautteen johdosta esittämät muutosehdotukset 11/2005) 12
Kuva 8. Espoon pohjoisosien yleiskaava-alueet (PYK) ja eteläosien yleiskaava-alue (EEYK) sekä viralliset tilastolliset suuralueet 2005. 13
Väestö suuralueittain 2005-2030 liite 1 Pohjoisosien yleiskaavat ja eteläosien yleiskaava-luonnos Asukkaat kaavaalueittain Mitoitus 2030 Kasvu 2005-2030 Suuralue Asema- yleiskaava- ######## Asema- yleiskaava- yhteensä Kasvu % asemakaava- yleiskaavakaavat 2005 alueet 2005 väestörek. kaavat * alueet 2005-2030 alueet alueet Suur-Leppävaara 56625 1680 58327 61500 13100 74600 16273 28 4875 11420 Suur-Tapiola 36342 5427 41565 37900 12800 50700 9135 22 1558 7373 Suur-Matinkylä 31876 693 32635 33600 9800 43400 10765 33 1724 9107 Suur-Espoonlahti 45988 2196 47382 49200 17300 66500 19118 40 3212 15104 Suur-Kauklahti 3613 1846 5506 5900 12300 18200 12694 231 2287 10454 Etelä-Espoon Ykalue 174444 11842 185415 188100 65300 253400 67985 37 13656 53458 Vanha-Espoo 26418 3243 29937 30700 17100 47800 17863 60 4282 13857 Pohjois-Espoo 5837 2898 9133 6800 10000 16800 7667 84 963 7102 Pohjois-Espoon yk 32255 6141 39070 37500 27100 64600 25530 65 5245 20959 Yhteensä 206699 17983 224485 225600 92400 318000 93515 42 18901 74417 Muu väestö 2987 4000 1013 34 Koko Espoo 227472 225600 92400 322000 94528 42 Pohjois-Espoon aluevaraukset ovat pohjoisosien yleiskaavojen mukaiset. * Lainvoimaiset asemakaavat tilanteessa 8/2005 uusi tilastoaluejako Leppävaara/Tapiola (Laajalahti Tapiolan suuralueella) Ymmerstan alue 616 suuralueelta 6 siiirretty laskelmassa Leppävaaraan, koska kuuluu EEYK:n alueeseen. Muutokset, jotka sisältyvät mitoituslaskelmaan Suuralue Asukkaita 2030 KSL 22.1.2004 esittelijä 11/2005 Suur-Leppävaara -100 903 Suur-Tapiola -200-141 Suur-Matinkylä -400 105 Suur-Espoonlahti -600-930 Suur-Kauklahti 0 1025 Etelä-Espoon Yk-alue -1300 962
Asemakaava-alueiden asuminen, rakennusoikeudet ja varannot liite 2 Lainvoimaiset asemakaavat 8/2005 (Espoo xcity) Tilastojako vanha, Eeyk-luonnoksen rajauksen mukainen (Ymmersta Leppävaarassa) Rakennettu Suunniteltu ja Käyttämätön Toteutumis- Toteutumis- Asumis- Rakennettu Suur- käyttö- rakennus- aloitettu rakennus- aste % aste % väljyys k-m2 Asukkaat k- tarkoitus oikeus 2005 oikeus 2005 m2/asukas alue k-m2 k-m2 k-m2 2005 2030 2030 2030 2030 1 AK 1 348 589 1 251 570 97 019 93 100 46 1 348 589 29 317 1 AO 1 331 097 853 333 477 764 64 89 52 1 181 545 22 722 1 AR 472 236 409 979 62 257 87 97 48 457 900 9 540 3 151 922 2 514 882 637 040 80 95 2 988 034 61 579 2 AK 766 543 718 288 48 255 94 100 51 766 543 15 030 2 AO 595 566 436 211 159 355 73 91 57 541 790 9 505 2 AR 739 009 636 039 102 970 86 96 53 706 312 13 327 2 101 118 1 790 538 310 580 85 96 2 014 645 37 862 3 AK 947 720 877 560 70 160 93 100 48 947 720 19 744 3 AO 176 279 115 302 60 977 65 89 55 156 428 2 844 3 AR 574 958 482 181 92 777 84 96 50 552 410 11 048 1 698 957 1 475 043 223 914 87 98 1 656 558 33 637 4 AK 898 610 860 526 38 084 96 100 47 898 610 19 119 4 AO 600 992 398 003 202 989 66 89 51 537 675 10 543 4 AR 1 003 087 828 287 174 800 83 96 49 958 944 19 570 2 502 689 2 086 816 415 873 83 96 2 395 229 49 232 5 AK 69 556 34 578 34 978 50 100 44 69 556 1 581 5 AO 93 842 48 026 45 816 51 90 51 84 211 1 651 5 AR 130 533 93 717 36 816 72 95 46 123 450 2 684 293 931 176 321 117 610 60 94 277 217 5 916 6 AK 545 474 455 789 89 685 84 100 46 545 474 11 858 6 AO 399 748 235 926 163 822 59 88 52 352 198 6 773 6 AR 605 187 451 633 153 554 75 96 48 578 065 12 043 1 550 409 1 143 348 407 061 74 95 1 475 737 30 674 7 AK 5 156 487 4 669 9 100 45 5 156 115 7 AO 242 205 139 663 102 542 58 88 54 213 104 3 946 7 AR 129 696 105 268 24 428 81 98 47 126 610 2 694 377 057 245 418 131 639 65 91 344 870 6 755 A kaikki 11 676 083 9 432 366 2 243 717 81 96 49 11 152 290 225 654 AK 4 581 648 4 198 798 382 850 92 100 47 4 581 648 96 764 AO 3 439 729 2 226 464 1 213 265 65 89 53 3 066 951 57 985 AR 3 654 706 3 007 104 647 602 82 96 49 3 503 691 70 905 AO+AR 7 094 435 5 233 568 1 860 867 74 93 51 6 570 642 128 890 Eeyk A kaikki 9 748 617 8 043 600 1 705 017 83 96 50 9 331 683 188 225 AK 4 031 018 3 742 522 288 496 93 100 48 4 031 018 84 792 AO 2 797 776 1 850 875 946 901 66 89 53 2 501 649 47 265 AR 2 919 823 2 450 203 469 620 84 96 50 2 799 016 56 168 AO+AR 5 717 599 4 301 078 1 416 521 75 93 51 5 300 665 103 434 0 0 PYK A kaikki 1 927 466 1 388 766 538 700 72 94 49 1 820 607 37 429 AK 550 630 456 276 94 354 83 100 46 550 630 11 973 AO 641 953 375 589 266 364 59 88 53 565 302 10 719 AR 734 883 556 901 177 982 76 96 48 704 675 14 737 AO+AR 1 376 836 932 490 444 346 68 92 50 1 269 977 25 456 Eeyk=Espoon eteläosien yleiskaava-alue Suuralueet: PYK=pohjoisosien yleiskaava-alue 1 Leppävaara 2 Tapiola A=Asuinrakennusten korttelialueet 3 Matinkylä AK=Asuinkerrostalojen korttelialueet 4 Espoonlahti AR=rivitalojen ja muiden pientalojen kuin erillispientalojen korttelialueet 5 Kauklahti AO=erillispientalojen korttelialueet 6 Vanha-Espoo 7 Pohjois-Espoo
Mitoitus aluetyypeittäin 2030 Alueellinen väestönkehitys 2005-2030 Espoon eteläosien yleiskaavaluonnos 2005 (EEYK) ja pohjoisosien yleiskaavat (PYK) liite 3 EEYK-alue Pientalovaltaiset alueet Kerrostalo- Kaikki Rak.oikeus Rakennettu 2030 kerrosalan asukkaita valjyys alueet alueet 1000 k-m2 1000 k-m2 tot.aste% 2030 k-m2/asukas asukkaita asukkaita A2 1389 1287 93 26200 49 26200 A3 602 572 95 10300 56 10300 AT 67 43 64 800 52 800 ykalueet yht 2058 1902 92 37300 51 28400 65700 asemakaavat 5718 5301 93 103400 51 84800 188200 alueet yhteensä 7776 7203 93 140700 51 113200 253900 Ksl 22.1.2004 600-1900 -1300 Esittelijän muutosehd. 11/2005 1400-500 900 142700 110800 253500 PYK-alue ykalueet yht 1816 1177 65 23000 51 4100 27100 asemakaavat 1377 1270 92 25400 50 12000 37400 alueet yhteensä 3193 2447 77 48400 51 16100 64500 Espoo muu väestö 4000 Espoo yhteensä 10969 9650 88 191100 126900 322000 16