Esikaupungit 20x0. Espoo ja täydennysrakentamisen näkökulma - mitä uutta, mitä vanhaa ja mitä kehitettävää?

Transkriptio

1 Esikaupungit 20x0 Espoo ja täydennysrakentamisen näkökulma - mitä uutta, mitä vanhaa ja mitä kehitettävää?

2 Maakuntakaava ja Maakuntasuunnitelma Maakuntakaavan uudistaminen on käynnistynyt..rakennemallit vuonna 2010 lausunnoilla ksl

3 Kaupunkiseutusuunnitelma MAL-neuvottelukunta määritteli ja Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyökokous hyväksyi lähitulevaisuuden yhteistyökohteiksi 13 nk. kärkihanketta ja kehittämisvyöhykettä. -Kehäradan (Marjaradan) kehittämisvyöhyke -Länsimetron ja Länsiväylän kehittämisvyöhyke, Länsiväylän jatkaminen Kirkkonummelle, KT 51:n parantaminen -Vuosaaren sataman maankäytöllisten ja liikenteellisten vaikutusten hyödyntäminen seudulla (kaupallisteollinen vyöhyke Vuosaaren satama Helsinki-Vantaan lentoasema -Kehä III sekä Keravan, Tuusulan, Hyvinkään ja Sipoon hankkeet). -Kehä II:n maankäyttövyöhyke (Uusmäki Myyrmäki Kuninkaantammi) Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä. Hankenimi: Kuninkaan kolmio. -Rantaradan kehittämisvyöhyke ja uusi ratayhteys Turkuun (Espoo, Kirkkonummi ; Vihti) - Pohjois-Espoon Kehittämisvyöhyke (MM,. Porintien länsipuolinen alue) ksl

4 -Vireille 1980 luvulla koko Espoon yleiskaava, ja 30 v aikana mitoitusta tutkittiin as Pohjois-Espoon yleiskaavat vahvistuivat 1990 luvulla Espoon eteläosien yleiskaava vahvistui 2008 Säilyvät alueet Kehitettävät alueet Uudet alueet -Mielipiteitä yli 3000, muistutuksia yli Valmistelu kesti 30v ja sinä aikana asukasmäärä kasvoi yli asukasta -Finnoo jäi selvitysalueeksi -Ei kerrostaloalueita, vaan kaupunkimaisia alueita ja tiivistä ja matalaa

5 Espoon eteläosien yleiskaavan uudet ja kehitettävät alueet Kaavoitusohjelman asemakaavoituskohteet Säilyvät alueet Kehitettävät alueet Uudet alueet Kaavoitusohjelma Asemakaavoituskohteiden asuinrakentaminen suuralue AK AP yht

6 Kaavoitusohjelmakohteet

7 Espoon eteläosien yleiskaava uusia rakentamisalueita 1400 ha, kehitettäviä rakentamisalueita 500 ha rakennuskanta kasvaa vv ,2 milj. k-m2 50 % ESPOON KAUPUNGIN OMIEN TAVOITTEIDEN JA LÄHTÖKOHTIEN TOTEUTUMINEN Varaudutaan asukkaaseen koko Espoossa vuoteen 2030 työpaikka-alueita varataan 100 %:n työpaikkaomavaraisuuden mukaan Espoon kaupunkirakenne tukee pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn kehittymistä painotetaan kaakkois- Espoon ja länsiväylän vartta, kehittämisvyöhykettä jatketaan Espoonlahdesta Kauklahteen kehittämisvyöhykkeillä asuin- ja työpaikka-alueiden tehokkuutta nostetaan, täydentävällä ja eheyttävällä rakentamisella voidaan vaikuttaa mm. monipuolisen asuinympäristön muodostumiseen

8 Kaupunkirakentamisen vuosikymmenet Perkkaa

9

10

11 Kaupunkirakentamisen vuosikymmenet

12 Kuinka alas ja kuinka merelle?

13 Finnoo osayleiskaava, Kuinka paljon, kuinka korkealle, kuinka alas ja kuinka merelle? Ksl 16.6 ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialue. Hiilineutraali, metron käyttö korkeiden kerrostalojen kaupunginosa, merellinen identiteetti, osa pääkaupunkiseutua. sujuva raideliikenne, tukeva liikenneverkko monipuoliset ja riittävät palvelut. laadukas asuntorakentaminen korkeatasoinen, kaupunkimainen, tehokas, ekologisesti kestävä ja energiatehokas. merinäköaloja hyödyntäen. 1 vision alueelle uusia asukkaita palveluja työpaikkarakentamista. muita asukasmäärävaihtoehtoja arvioidaan. Kokonaistaloudellisuuden varmistaminen metro, kaupunkikeskus, merellisyys, venesatama, luontokeskus, lintukosteikko (EKY). Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. rannan suuntainen viheryhteys kosteikko luontopolkutoimintoineen liitetään kaavallisesti laakson virkistysalueeseen turvataan ekologiset yhteydet ja luonnon monimuotoisuus. Suojelualueesta tehdään alueen vetovoimatekijä korkeatasoinen luontokeskus, monipuolinen vapaa-ajan ja virkistäytymisen keskus merenrannan ja sisämaan suuntaan ulottuvine palveluineen ja kanavineen. Venesataman ja veneiden talvisäilytyksen kehittämiselle suunnitellaan riittävät ja tarkoituksenmukaiset alueet. alueen rantavyöhykkeet, täytöt, tulvasuojaus ja muu maaston muotoilu suunnitellaan maisemalliset, toiminnalliset sekä virkistys- ja suojelunäkökohdat huomioon ottaen.

14 Lommila Espoon kartano Espoon Keskus Keskuspuisto

15 Espoon kartano

16

17 VALTUUST0KAUDEN TAVOITTEET, KAAVOITUKSEN TILANNEKATSAUS JA TIEDOKSI MERKITSEMINEN Länsiradan ja metron rakentamisen sekä jätevedenpuhdistamoratkaisun mahdollistama maankäytön suunnittelua jatketaan. (5.7) Jatkamme Suurpellon, Espoon Keskuksen, Espoonkartanon ja Histan alueiden kaavoitusta. (5.7) Vuosittain luodaan edellytykset 2500 asunnon vuosituotannolle, ja josta 20 % on valtion tukemaa tuotantoa. Espoossa on tarjolla riittävä määrä kilpailukykyisiä ja kiinnostavia yritysalueita ja tontteja. Jatkamme Kehä III yritysalueen kaavoitusta. Suurpellon kaavoitus on ollut edellisten valtuustokausien strateginen tavoite. Tapiola-Matinkylä metroasemien ympäristöjen täydennysrakentamiseen liittyvät asemakaavat ovat olleet Etelä-Espoon ja kaavoitusohjelman kohteita. Nämä ovat teknisen ja ympäristötoimen valtuustokauden omia, kaavoitusta ohjaavia tavoitteita.

18 pohja: VTT asukastiheyskartta ksl

19 Taajamaosayleiskaavat tai kehityskäytäväselvitykset asemakaavoituksen pohjaksi?? ksl Rakennemalli, kaavarunko tms. Yleensä kun on merkittävämpi ja laajempi muutostarve, tai täydennysrakentamistarve, täytettävä vaatimus riittävät yleiskaavatasoiset selvitykset esimerkkejä Suurpelto, Hista-SiikajärviNupuri, Finnoo, Blominmäki Länsiväylän kehityskäytävä? Pohjois-Espoon kehittämisvyöhyke? pohja: VTT asukastiheyskartta

20

21 Valtuustosopimus ja Lautakuntasopimus: -täydennysrakentamisasemakaavat ja osayleiskaavat - Lähiöprojekti - Suuralueittaiset kehittämissuunnitelmat - Suvela - Uudistuva korjausrakentaminen kerrostaloissa Ap Remodel - raidehankkeet: Länsimetro, jatke Matinkylästä Kivenlahteen - Hista- Siikajärvi- Nupuri alue ja Länsirata - Pirate - Suurpelto Kehä II