Heidi Peltonen ja Riku Honkasalo KESKEISTEN OPPILAS- JA OPISKELIJA- HUOLTOPALVELUIDEN SAAVUTETTAVUUS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Tilannekatsaus Toukokuu 2013 Muistiot 2013:3
Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2013:3 ISBN 978-952-13-5505-9 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy www.oph.fi/julkaisut
SISÄLTÖ Sisältö...3 Esipuhe...5 1 Johdanto...7 1.1 Oppilas- ja opiskelijahuolto... 7 1.2 Oppilashuolto esi- ja perusopetuksessa... 8 1.3 Opiskelijahuolto lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa... 9 2 Psykologipalvelut...11 2.1 Koulupsykologipalvelut peruskouluissa... 11 2.2 Psykologipalvelut lukioissa... 12 2.3 Psykologipalvelut ammatillisissa oppilaitoksissa... 13 3 Kuraattoripalvelut...14 3.1 Koulukuraattoripalvelut peruskouluissa... 14 3.2 Kuraattoripalvelut lukioissa... 15 3.3 Kuraattoripalvelut ammatillisissa oppilaitoksissa... 16 4 Terveydenhoitajapalvelut...17 4.1 Kouluterveydenhoitajapalvelut peruskouluissa... 17 4.2 Terveydenhoitajapalvelut lukioissa... 18 4.3 Terveydenhoitajapalvelut ammatillisissa oppilaitoksissa... 19 5 Lääkäripalvelut...20 5.1 Koululääkäripalvelut peruskouluissa... 20 5.2 Lääkäripalvelut lukioissa... 21 5.3 Lääkäripalvelut ammatillisissa oppilaitoksissa... 22 6 Moniammatilliseen oppilas- ja opiskelijahuoltotyöhön käytetyn ajan jakaantuminen tehtävittäin...23 6.1 Peruskoulut... 23 6.2 Lukiot... 26 6.3 Ammatilliset oppilaitokset... 29 7 Yhteenveto...32
4
Esipuhe Arvoisa lukija, Tämä Opetushallituksen tilannekatsaus kytkeytyy aikataulullisesti yhteen pitkään valmistellun ja odotetun oppilas- ja opiskelijahuoltolain säätämisen kanssa. Tilannekatsaus perustuu Opetushallituksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosina 2011 2012 suorittamiin laajoihin tiedonkeruisiin. Se antaa perusteellisen näkemyksen siitä, millaisessa tilanteessa maamme koulut ja oppilaitokset kohtaavat uuden lainsäädännön tulevaisuuden oppilas- ja opiskelijahuollolle asettamat haasteet. Yhtenäinen oppilas- ja opiskelijahuoltotyö on tärkeää, sillä se lisää koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia. Tilannekatsauksen johdannon on Opetushallituksessa kirjoittanut opetusneuvos Heidi Peltonen. Tilasto-osan ja yhteenvedon on laatinut erityisasiantuntija Riku Honkasalo. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osalta tahdon kiittää erityisesti kehittämispäällikkö Vesa Saaristoa ja tutkija Kirsi Wissiä hyvästä yhteistyöstä. Tämä järjestyksessään yhdestoista Opetushallituksen tilannekatsaus tarttuu formaattinsa mukaisesti ajankohtaiseen koulutuspoliittiseen teemaan. Tilannekatsausten tavoitteena on vahvistaa tietoperustaisuutta koulutuksen seurannassa, kehittämisessä ja päätöksenteossa. Toivotan antoisia lukuhetkiä. Helsingissä 17.5.2013 Petri Pohjonen Ylijohtaja Opetushallitus 5
6
1 Johdanto Tämä tilannekatsaus perustuu Opetushallituksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen peruskouluissa vuonna 2011 sekä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2012 tekemien tiedonkeruiden tuloksiin, jotka liittyvät oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen saavutettavuuteen sekä moniammatilliseen yhteistyöhön. Tilannekatsaus on osa Opetushallituksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2006 käynnistämää yhteistyötä. Tavoitteena on ollut kehittää määräajoin toistuvaa tiedonkeruuta, joka koskee terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Yhteistyön ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2007, 2008 ja 2009 tuotettiin perusopetusta koskevat raportit sekä lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevat raportit vuosina 2008 ja 2009. Tiedonkeruut ovat osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen internetpohjaista terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmää eli TEAviisaria (www.thl.fi/teaviisari). Peruskouluja koskevan tiedonkeruun tulokset ovat nähtävillä kuntakohtaisesti ja julkaisuluvan antaneiden koulujen osalta myös koulukohtaisesti TEAviisari-verkkopalvelussa. Peruskoulujen tiedonkeruun perustaulukot on koottu Opetushallituksen tietopalvelujen tilastotietoja koskeville verkkosivuille. Opetushallitus on julkaissut voimavaroja kuvaavia tunnuslukuja Koulutuksen tilastollisessa vuosikirjassa 2011. Tilannekatsaus keskittyy kahteen teemaan. Ensinnäkin tarkastellaan psykologi-, kuraattori-, terveydenhoitaja- ja lääkäripalveluiden saavutettavuutta eli sitä, onko koulussa tai oppilaitoksessa käytettävissä kyseisiä palveluita. Toiseksi analysoidaan moniammatillisen oppilas- ja opiskelijahuoltotyön erilaisiin tehtäviin käytettyä työaikaa. Kyseisiin tehtäviin kuuluvat yleiseen koulu- tai opiskeluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyvät tehtävät, yksittäistä oppilasta tai opiskelijaa koskevat oppilas- tai opiskelijahuollolliset kysymykset sekä moniammatillisen oppilas- tai opiskelijahuoltotyön oman toiminnan arviointi ja kehittäminen. Tarkastelu tehdään edellä mainittujen tiedonkeruiden mukaisesti koulutusmuodoittain (peruskoulut, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset). Tiedonkeruiden tuloksia on esitetty koko aineiston osalta sekä aluehallintovirastojen toimialueiden, tilastollisen kuntaryhmityksen sekä koulun tai oppilaitoksen oppilas/opiskelijamäärän osalta. Peruskoulujen osalta on otettu huomioon myös vuosiluokkarakenne ja koulun opetuskieli. 1.1 Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilashuollolla/opiskelijahuollolla tarkoitetaan oppilaan tai opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Sillä pyritään myös lisäämään niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilas- ja opiskelijahuollosta säädetään koululaeissa, terveydenhuoltolaissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa ja lastensuojelulaissa. Oppilas- ja opiskelijahuollosta on säädetty myös Opetushallituksen hyväksymissä opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa, joiden pohjalta opetuksen ja koulutuksen järjestäjä valmistelee ja hyväksyy paikalliset opetussuunnitelmat. 7
Vuonna 2003 perusopetuslakia (628/1998), lukiolakia (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia (630/1998) muutettiin siten, että oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevia säännöksiä täydennettiin. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain opiskelijahuoltoa koskevia säännöksiä sovelletaan osin myös ammatillisessa aikuiskoulutuksessa (631/1998). Lakimuutosten yhteydessä opetussuunnitelman ja tutkintojen perusteisiin lisättiin oppilasja opiskelijahuollon sekä kodin ja koulun yhteistyön keskeiset periaatteet. Perusopetuslain, lukiolain ja ammatillista koulutusta koskevien lakien mukaan Opetushallitus päättää opetussuunnitelman perusteissa, mitkä ovat koulun/oppilaitoksen ja kodin yhteistyön ja oppilas/opiskelijahuollon keskeiset periaatteet sekä opetustoimeen kuuluvan oppilas/ opiskelijahuollon tavoitteet. Ne laaditaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa (nykyisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Oppilas- ja opiskelijahuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan, opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Yhteistyöhön osallistuvat myös muu opiskelijahuolto- ja opetushenkilöstö sekä muut tarvittavat tahot. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on osa perusopetuslain, lukiolain tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaista oppilas/opiskelijahuoltoa. Kunnan perusterveydenhuollosta vastaava viranomainen on velvoitettu osallistumaan näiden lakien mukaisten opetussuunnitelmien laatimiseen siltä osin, kun se koskee oppilas/opiskelijahuoltoa sekä koulun/oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä. 1.2 Oppilashuolto esi- ja perusopetuksessa Esi- ja perusopetuksen oppilashuollosta säädetään perusopetuslain 31 a :ssä (477/2003). Lakia on tarkistettu vuonna 2010 (642/2010, 1352/2010). Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut. Nämä palvelut ovat terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilaalla on oikeus saada maksutta tarvittava oppilashuolto, jolla voidaan tukea opetukseen osallistumista. Oppilaalle on järjestettävä tarvittava oppilashuolto kurinpitorangaistuksen yhteydessä tai tilanteissa, joissa opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Oppilasta ei saa myöskään jättää ilman valvontaa näiden toimenpiteiden jälkeen. Perusopetuslaissa säädetään myös esiopetuksesta, joka alkaa oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Esiopetukseen sovelletaan perusopetuslain oppilashuoltoa koskevia säännöksiä riippumatta opetuksen järjestämispaikasta. Jos esiopetusta järjestetään päivähoitopaikassa, sovelletaan toissijaisesti myös päivähoidon säännöksiä. Esiopetuksessa olevien lasten terveystarkastukset ja terveysneuvonta järjestetään terveydenhoitolain mukaisina (15 ) neuvolapalveluina. Terveydenhuoltolain (15 ) mukaan kunnan tulee järjestää alle oppivelvollisuusikäisten lasten ja heidän perheidensä neuvolapalvelut. Esiopetuksessa olevien lapsien terveystarkastukset ja terveysneuvonta kuuluvat neuvolapalvelujen piiriin. Neuvolapalveluja järjestävän kunnan perusterveydenhuollon on toimittava yhteistyössä varhaiskasvatuk- 8
sesta, lastensuojelusta, muusta sosiaalihuollosta ja erikoissairaanhoidosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Kunnan on järjestettävä kouluterveydenhuollon palvelut (16 ) kaikkien alueellaan sijaitsevien perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös oppilaan työelämään tutustuttamisen (TET) aikainen terveydenhuolto. Kouluterveydenhuolto velvoitetaan laissa tekemään yhteistyötä vanhempien, huoltajien, muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Lastensuojelulain mukaan kunnassa tulee eri viranomaisten yhteistyönä seurata ja edistää lasten ja nuorten hyvinvointia (7 ). Kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita (9 1 mom.) kunnan perusopetuslaissa tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille. Palveluilla annetaan tukea ja koulunkäyntiohjausta sekä ehkäistään ja poistetaan oppilaiden kehitykseen liittyviä sosiaalisia ja psyykkisiä vaikeuksia. Palveluilla pyritään edistämään myös koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Opetuksen järjestäjä vastaa palvelujen järjestämisestä oppilailleen. 1.3 Opiskelijahuolto lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa ei ole perusopetuksen tavoin subjektiivista oikeutta maksuttomaan opiskelijahuoltoon. Aikuisille annettavaa opetusta varten laadittaviin opetussuunnitelman perusteisiin ei sisällytetä kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä eikä opiskelijahuoltoa koskevia asioita. Lastensuojelulakiin ei sisälly lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten osalta vastaavaa psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisvelvoitetta kuin perusopetuksessa. Lukiokoulutuksesta annetun lain mukaan (629/1998; muutos 478/2003) vammaisella tai muusta syystä erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin. Palveluihin kuuluvat myös muut opetuspalvelut ja opiskelijahuollon palvelut sekä erityiset apuvälineet siten kuin siitä erikseen säädetään. Lukiokoulutuksessa koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että opiskelijalle annetaan tietoa käytettävissä olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista. Koulutuksen järjestäjän on myös tarvittaessa ohjattava opiskelija hakeutumaan niihin. (478/2003, 29 a.) Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee toimia yhteistyössä opiskelijahuollon palveluita antavien ja järjestävien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa sekä annettava opiskelijoille tietoa näistä eduista ja palveluista. Tarvittaessa opiskelija tulee ohjata hakemaan etuja ja palveluita (479/2003). Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun koulutukseen sovelletaan myös ammatillisen koulutuksen SORA-säännöksiä (951/2011). Niiden tavoitteena on parantaa koulutuksen turvallisuutta sekä lisätä koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia puuttua koulutuksen jälkeisessä työelämässä tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Kun tavoitteita ja terveydentilaan liittyviä vaatimuksia täsmennetään, opiskelijahuolto ja opiskeluterveydenhuolto korostuvat ammatillisessa koulutuksessa. 9
Opiskeluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Lastensuojelulaissa (417/2007) säädetään puolestaan palveluista, joilla pyritään poistamaan opiskelijoiden sosiaalisia ja psyykkisiä vaikeuksia. Kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut (17 ) alueellaan sijaitsevien lukioiden ja ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille huolimatta opiskelijan kotipaikasta. Myös koulukodeissa ammatillista koulutusta saavat opiskelijat ovat oikeutettuja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös opiskelijan työharjoittelun aikainen terveydenhuolto. Valtioneuvoston asetus (338/2011) koskee neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa. Asetuksella vahvistetaan kouluterveydenhuoltoa osana oppilashuoltoa ja opiskeluterveydenhuoltoa osana opiskelijahuoltoa. 10
2 Psykologipalvelut 2.1 Koulupsykologipalvelut peruskouluissa Taulukko 1. Oliko koulun käytettävissä koulupsykologin tai psykologin palveluja tai toimintaa lukuvuonna 2010 2011? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, työpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO 5 15 19 62 2 062 Lappi 13 27 22 38 90 Pohjois-Suomi 6 27 17 50 199 Länsi- ja Sisä-Suomi 7 15 22 55 549 Itä-Suomi 5 20 24 50 238 Lounais-Suomi 2 12 17 68 292 Etelä-Suomi 3 9 14 74 672 Kuntaryhmitys Suuri kaupunki 3 11 12 75 603 Kaupunkimainen 3 8 16 73 386 Taajaan asuttu 7 17 22 53 473 Maaseutumainen 7 21 24 48 600 Koulutyyppi Vuosiluokkia 1 6 5 15 20 59 1 315 Vuosiluokkia 7 9 7 15 14 64 303 Oppilasmäärä Alle 50 6 23 31 40 454 50 99 7 19 20 53 316 100 299 5 12 16 67 757 300 499 4 9 12 76 413 500 tai yli 2 7 8 83 122 Opetuskieli Suomi 5 15 18 62 1 882 Ruotsi 3 10 25 62 180 Peruskouluista yhteensä 81 prosentissa on käytettävissä koulupsykologin palveluja tai toimintaa. 62 prosentilla kouluista työpanoksen suuruus on tiedossa, mutta 19 prosentilla työpanosta ei ilmoitettu. Jatkossa tässä tilannekatsauksessa palvelujen saavutettavuutta kuvataan kahden edellisen osuuden yhteenlasketulla prosenttiosuudella. Koulujen vastausten perusteella koulupsykologipalvelut ovat selvästi paremmin saavutettavissa Etelä-Suomessa kuin pohjoisemmassa osassa maata. Psykologipalvelut ovat myös selvästi paremmin saavutettavissa kaupungeissa kuin maaseutumaisissa kunnissa. Ala- ja yläkoulujen välillä ei ole eroa, mutta palveluiden saavutettavuus on sitä parempi, mitä enemmän peruskoulussa on oppilaita. Ruotsinkielisissä kouluissa psykologipalveluiden saavutettavuus on hieman suomenkielisiä kouluja parempi. 11
2.2 Psykologipalvelut lukioissa Taulukko 2. Oliko oppilaitoksen käytettävissä psykologin palveluja tai toimintaa lukuvuonna 2011 2012? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, työpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO 8 24 22 47 333 Lappi 16 58 11 16 19 Pohjois-Suomi 8 42 22 28 36 Länsi- ja Sisä-Suomi 6 17 27 50 84 Itä-Suomi 12 19 26 44 43 Lounais-Suomi 4 11 28 57 46 Etelä-Suomi 8 25 15 52 105 Kuntaryhmitys Suuri kaupunki 5 19 10 65 115 Kaupunkimainen 6 37 16 41 49 Taajaan asuttu 6 23 36 35 66 Maaseutumainen 13 23 28 36 103 Opiskelijoita -99 10 28 29 34 80 100 199 9 24 25 42 96 200 399 7 23 24 46 96 400-3 20 5 72 61 Psykologipalveluita on käytettävissä 69 prosentissa lukioista, mikä on vähemmän verrattuna peruskouluihin. Lukioiden psykologipalveluiden saavutettavuus on heikointa Pohjois-Suomessa (50 ) ja parasta Lounais-Suomessa (85 ). Kuntatyyppien mukaan parhainta psykologipalveluiden saavutettavuus on suurissa kaupungeissa (75 ) ja heikointa kaupunkimaisissa kunnissa (57 ). Psykologipalveluiden saavutettavuus on myös lukioissa sitä parempaa, mitä suurempi oppilaitos on kyseessä. 12
2.3 Psykologipalvelut ammatillisissa oppilaitoksissa Taulukko 3. Oliko oppilaitoksen käytettävissä psykologin palveluja tai toimintaa lukuvuonna 2011 2012? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, työpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO 20 39 9 32 136 Lappi 25 50 0 25 8 Pohjois-Suomi 25 44 25 6 16 Länsi- ja Sisä-Suomi 17 24 7 52 29 Itä-Suomi 23 55 0 23 22 Lounais-Suomi 25 25 19 31 16 Etelä-Suomi 16 42 7 36 45 Kuntaryhmitys Suuri kaupunki 25 32 7 36 59 Kaupunkimainen 11 48 15 26 27 Taajaan asuttu 17 43 9 31 35 Maaseutumainen 20 40 7 33 15 Opiskelijoita -99 22 37 11 30 27 100 199 27 35 15 23 26 200 399 20 50 20 10 20 400-15 38 2 45 60 Psykologipalveluita on käytettävissä 41 prosentissa ammatillisista oppilaitoksista, eli saavutettavuus on selvästi heikompaa verrattuna peruskouluihin ja lukioihin. Paras psykologipalveluiden saavutettavuus ammatillisessa koulutuksessa on Länsi- ja Sisä-Suomessa (59 ) ja heikoin Itä-Suomessa (23 ) sekä Lapissa (25 ). Kuntatyyppien väliset erot ovat pienet. Oppilaitoksen koolla ei näyttäisi olevan merkitystä näiden palveluiden saavutettavuuteen lukuun ottamatta 200 399 opiskelijan oppilaitoksia, joissa saavutettavuus on selvästi heikompi. 13
3 Kuraattoripalvelut 3.1 Koulukuraattoripalvelut peruskouluissa Taulukko 4. Oliko koulun käytettävissä koulukuraattorin tai sosiaalityöntekijän palveluja tai toimintaa lukuvuonna 2010 2011? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, työpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO 2 11 15 72 2 061 Lappi 3 13 19 64 90 Pohjois-Suomi 4 13 17 66 201 Länsi- ja Sisä-Suomi 2 7 16 75 554 Itä-Suomi 3 14 19 64 235 Lounais-Suomi 1 16 16 67 290 Etelä-Suomi 1 9 10 80 670 Kuntaryhmitys Suuri kaupunki 1 7 9 83 603 Kaupunkimainen 2 12 12 73 386 Taajaan asuttu 1 9 19 70 475 Maaseutumainen 3 15 18 63 597 Koulutyyppi Vuosiluokkia 1 6 3 14 16 67 1 312 Vuosiluokkia 7 9 1 3 9 87 304 Oppilasmäärä Alle 50 3 18 25 53 455 50 99 2 17 17 64 316 100 299 2 9 12 77 753 300 499 1 4 9 86 415 500 tai yli 0 1 5 94 122 Opetuskieli Suomi 2 11 15 73 1 881 Ruotsi 1 12 16 71 180 Kuraattoripalveluita on käytettävissä 87 prosentissa peruskouluista. Saavutettavuus on melko samanlainen kaikkialla Suomessa, mutta paras se on kuitenkin Etelä-Suomessa. Näiden palveluiden saavutettavuus on hieman parempaa tiheämpään asutuilla alueilla verrattuna maaseutuun, samoin niitä on käytettävissä paremmin yläkouluissa kuin alakouluissa sekä suurissa kouluissa verrattuna pienempiin kouluihin. Vähintään 500 oppilaan kouluissa vain yhdessä prosentissa vastanneista kouluista ei ole käytettävissä kuraattoripalveluita. Koulun opetuskielellä ei ole juurikaan merkitystä siihen, onko kuraattoripalveluita saavutettavissa. 14
3.2 Kuraattoripalvelut lukioissa Taulukko 5. Oliko oppilaitoksen käytettävissä kuraattorin tai sosiaalityöntekijän palveluja tai toimintaa lukuvuonna 2011 2012? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, työpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO 4 23 19 55 330 Lappi 11 16 26 47 19 Pohjois-Suomi 0 16 19 65 37 Länsi- ja Sisä-Suomi 1 20 19 59 83 Itä-Suomi 7 20 27 45 44 Lounais-Suomi 4 30 20 46 46 Etelä-Suomi 4 26 14 56 101 Kuntaryhmitys Suuri kaupunki 5 37 8 50 111 Kaupunkimainen 2 31 10 57 49 Taajaan asuttu 3 10 30 57 67 Maaseutumainen 3 12 28 57 103 Opiskelijoita -99 5 11 31 53 80 100 199 1 14 27 59 94 200 399 5 26 13 56 96 400-3 47 2 48 60 Kuraattoripalveluita on käytettävissä 74 prosentissa lukioista. Päinvastoin kuin psykologipalveluissa lukiolaisten kuraattoripalveluiden saavutettavuus on parasta Länsi- ja Sisä-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa, mutta heikointa Etelä- ja Lounais-Suomessa. Vastaavasti näiden palveluiden saavutettavuus on heikompaa suurissa kaupungeissa ja parempaa taajaan asutuissa sekä maalaismaisissa kunnissa. 15
3.3 Kuraattoripalvelut ammatillisissa oppilaitoksissa Taulukko 6. Oliko oppilaitoksen käytettävissä kuraattorin tai sosiaalityöntekijän palveluja tai toimintaa lukuvuonna 2011 2012? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, työpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO 10 19 6 65 141 Lappi 14 43 0 43 7 Pohjois-Suomi 12 29 12 47 17 Länsi- ja Sisä-Suomi 9 22 3 66 32 Itä-Suomi 9 13 0 78 23 Lounais-Suomi 12 12 12 65 17 Etelä-Suomi 9 16 7 69 45 Kuntaryhmitys Suuri kaupunki 13 25 5 57 61 Kaupunkimainen 3 13 10 73 30 Taajaan asuttu 9 11 6 74 35 Maaseutumainen 13 27 0 60 15 Opiskelijoita -99 22 48 7 22 27 100 199 12 40 0 48 25 200 399 10 15 10 65 20 400-3 2 6 89 66 Ammatillisessa koulutuksessa kuraattoripalveluita on käytettävissä 71 prosentissa oppilaitoksista. Kuraattoripalveluiden saavutettavuus on heikointa Lapissa ja Pohjois- Suomessa ja parasta Itä- sekä Lounais-Suomessa. Näiden palveluiden saavutettavuus on parasta kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa ja heikompaa suurissa kaupungeissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Kuraattoripalveluiden saavutettavuus on huomattavan heikkoa pienissä ammatillisissa oppilaitoksissa, kun taas yli 400 opiskelijan oppilaitoksissa näiden palvelujen saavutettavuus lähentelee sataa prosenttia. 16
4 Terveydenhoitajapalvelut 4.1 Kouluterveydenhoitajapalvelut peruskouluissa Taulukko 7. Oliko koulun käytettävissä kouluterveydenhoitajan palveluja tai toimintaa lukuvuonna 2010 2011? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, työpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO 0 0 10 89 2 077 Lappi 1 2 15 81 91 Pohjois-Suomi 1 0 10 89 203 Länsi- ja Sisä-Suomi 0 0 10 90 555 Itä-Suomi 0 0 15 85 238 Lounais-Suomi 0 0 11 89 293 Etelä-Suomi 0 0 8 92 675 Kuntaryhmitys Suuri kaupunki 0 0 6 93 606 Kaupunkimainen 0 0 8 92 389 Taajaan asuttu 0 0 11 89 478 Maaseutumainen 0 0 15 84 604 Koulutyyppi Vuosiluokkia 1 6 0 0 11 89 1 324 Vuosiluokkia 7 9 0 0 8 92 305 Oppilasmäärä Alle 50 1 1 17 82 460 50 99 0 0 10 90 320 100 299 0 0 9 91 758 300 499 0 0 7 93 417 500 tai yli 0 0 5 95 122 Opetuskieli Suomi 0 0 10 90 1 895 Ruotsi 1 1 14 85 182 Lähes kaikissa peruskouluissa (99 ) on käytettävissä kouluterveydenhoitajapalvelut. Vain Lapissa osuus (96 ) on hieman pienempi. Muiden taustamuuttujien osalta ei juurikaan ilmene eroja. 17
4.2 Terveydenhoitajapalvelut lukioissa Taulukko 8. Oliko oppilaitoksen käytettävissä terveydenhoitajan palveluja tai toimintaa lukuvuonna 2011 2012? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, yöpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO 1 0 13 86 343 Lappi 5 0 16 79 19 Pohjois-Suomi 0 0 18 82 38 Länsi- ja Sisä-Suomi 0 0 10 90 86 Itä-Suomi 0 0 20 80 45 Lounais-Suomi 2 0 9 89 46 Etelä-Suomi 1 0 11 88 109 Kuntaryhmitys Suuri kaupunki 0 0 4 96 118 Kaupunkimainen 0 0 13 87 52 Taajaan asuttu 1 0 22 76 68 Maaseutumainen 2 0 16 82 105 Opiskelijoita -99 1 0 15 84 81 100 199 1 0 20 79 98 200 399 1 0 11 88 99 400-0 0 2 98 65 Kuten peruskouluissa, myös miltei kaikissa (99 ) lukioissa on käytettävissä terveydenhoitajapalvelut. Lapissa osuus (95 ) on hieman keskimääräistä pienempi, mutta muutoin erot taustamuuttujien mukaan tarkasteltuna ovat pienet. 18
4.3 Terveydenhoitajapalvelut ammatillisissa oppilaitoksissa Taulukko 9. Oliko oppilaitoksen käytettävissä terveydenhoitajan palveluja tai toimintaa lukuvuonna 2011 2012? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, työpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO 5 0 8 87 146 Lappi 13 0 0 88 8 Pohjois-Suomi 6 0 22 72 18 Länsi- ja Sisä-Suomi 6 0 6 88 33 Itä-Suomi 9 0 0 91 23 Lounais-Suomi 6 0 12 82 17 Etelä-Suomi 2 0 6 91 47 Kuntaryhmitys Suuri kaupunki 11 0 8 81 63 Kaupunkimainen 0 0 6 94 32 Taajaan asuttu 0 0 9 91 35 Maaseutumainen 6 0 6 88 16 Opiskelijoita 99 14 0 21 64 28 100 199 8 0 0 92 26 200 399 5 0 10 86 21 400-1 0 3 96 68 Ammatillisen koulutuksen oppilaitoksista 96 prosentissa on käytettävissä terveydenhoitajapalveluita. Lapin osalta lukema (88 ) on tässäkin koulutusmuodossa hieman keskimääräistä pienempi. Myös suurissa kaupungeissa (89 ) sekä pienissä, alle sadan opiskelijan oppilaitoksissa osuus (85 ) on keskimääräistä pienempi. Kun ammatillista oppilaitoksista kysyttiin, onko opiskelijoiden käytettävissä terveydenhoitajapalveluita, ei tietoa -vastausten määrä oli muita koulutusmuotoja suurempi. 19
5 Lääkäripalvelut 5.1 Koululääkäripalvelut peruskouluissa Taulukko 10. Oliko koulun käytettävissä koululääkärin palveluja tai toimintaa lukuvuonna 2010 2011? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta Kyllä, työpanoksen ei ilmoitettu suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO 11 9 24 56 2 035 Lappi 12 20 25 42 88 Pohjois-Suomi 8 9 26 57 200 Länsi- ja Sisä-Suomi 12 11 24 52 543 Itä-Suomi 4 4 28 63 232 Lounais-Suomi 11 12 24 53 288 Etelä-Suomi 14 6 20 60 662 Kuntaryhmitys Suuri kaupunki 10 7 15 68 593 Kaupunkimainen 13 7 20 59 384 Taajaan asuttu 12 10 27 51 471 Maaseutumainen 10 11 32 46 587 Koulutyyppi Vuosiluokkia 1 6 14 11 28 47 1 289 Vuosiluokkia 7 9 5 4 12 79 304 Oppilasmäärä Alle 50 13 13 39 35 446 50 99 16 14 26 43 306 100 299 12 8 22 59 746 300 499 7 5 13 75 415 500 tai yli 2 4 10 84 122 Opetuskieli Suomi 12 9 23 57 1 859 Ruotsi 6 11 34 48 176 Koululääkäripalvelut ovat käytettävissä keskimäärin 80 prosentissa peruskouluista. Kuitenkin 9 prosenttia kouluista vastasi, että koululääkäripalveluja ei ole käytettävissä. Lisäksi 11 prosenttia kouluista vastasi, ettei asia ole tiedossa. Alueellisesti koululääkäripalveluiden saavutettavuus vaihtelee hieman. Parhaiten kyseiset palvelut ovat saavutettavissa Itä-Suomen kouluissa ja heikoimmin Lapissa. Koululääkäripalvelut ovat suurin piirtein tasavertaisesti saavutettavissa riippumatta kuntatyypistä. Saavutettavuus on selvästi parempi yläkouluissa kuin alakouluissa sekä suuremmissa kouluissa verrattuna pienempiin kouluihin. Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen välillä ei ole havaittavissa merkittävää eroa. 20
5.2 Lääkäripalvelut lukioissa Taulukko 11. Oliko oppilaitoksen käytettävissä lääkärin palveluja tai toimintaa lukuvuonna 2011 2012? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, työpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO 8 5 20 66 339 Lappi 16 0 21 63 19 Pohjois-Suomi 8 14 22 57 37 Länsi- ja Sisä-Suomi 6 4 20 71 85 Itä-Suomi 9 4 31 56 45 Lounais-Suomi 13 4 17 65 46 Etelä-Suomi 7 5 17 72 107 Kuntaryhmitys Suuri kaupunki 5 6 11 78 116 Kaupunkimainen 12 4 12 73 51 Taajaan asuttu 7 6 33 54 67 Maaseutumainen 10 4 27 59 105 Opiskelijoita -99 19 4 25 53 81 100 199 5 3 26 66 98 200 399 6 7 23 64 96 400-3 6 3 88 64 Lääkäripalvelut ovat käytettävissä keskimäärin 86 prosentissa kaikista lukiosta. Alueelliset erot ovat pienehköt. Lääkäripalvelujen saavutettavuus on heikointa Pohjois-Suomessa ja parasta Länsi- ja Sisä-Suomessa. Suurten kaupunkien ja maaseutumaisten kuntien välillä ei ole havaittavissa merkittäviä eroja. Kaikkein pienimmissä lukioissa näiden palveluiden saavutettavuus vaikuttaisi olevan suurempia lukioita heikompaa, tosin pienimmissä lukioissa ei tietoa -vastausten määrä on poikkeuksellisen suuri verrattuna suurempiin lukioihin. 21
5.3 Lääkäripalvelut ammatillisissa oppilaitoksissa Taulukko 12. Oliko oppilaitoksen käytettävissä lääkärin palveluja tai toimintaa lukuvuonna 2011 2012? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, työpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO 16 14 12 58 143 Lappi 38 0 0 63 8 Pohjois-Suomi 12 29 18 41 17 Länsi- ja Sisä-Suomi 18 6 12 64 33 Itä-Suomi 13 26 4 57 23 Lounais-Suomi 12 6 24 59 17 Etelä-Suomi 16 13 11 60 45 Kuntaryhmitys Suuri kaupunki 28 3 11 57 61 Kaupunkimainen 6 13 10 71 31 Taajaan asuttu 6 23 11 60 35 Maaseutumainen 13 38 19 31 16 Opiskelijoita -99 32 14 18 36 28 100 199 20 20 16 44 25 200 399 10 30 15 45 20 400-10 7 6 76 67 Ammatillisista oppilaitoksista 14 prosenttia vastasi, ettei opiskelijoilla ole käytettävissä opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia lääkäripalveluita. Lisäksi 16 prosenttia oppilaitoksista ilmoitti, ettei heillä ole tietoa asiasta. Lääkäripalvelut on siis tiedonkeruun perusteella järjestetty 70 prosentissa ammatillisista oppilaitoksista. Palveluiden saavutettavuudessa esiintyy jonkin verran alueellista vaihtelua. Paras lääkäripalvelujen saavutettavuus on Lounais-Suomessa ja heikoin Pohjois-Suomessa. Suurissa kaupungeissa ja kaupunkimaisissa kunnissa saavutettavuus oli parempaa kuin taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa, tosin suurten kaupunkien vastauksissa on tiedonkeruussa poikkeuksellisen paljon ei tietoa -valintoja. Lääkäripalvelut näyttäisivät toteutuvan parhaiten suurissa, yli 400 opiskelijan ammatillisissa oppilaitoksissa. 22
6 Moniammatilliseen oppilas- ja opiskelijahuoltotyöhön käytetyn ajan jakaantuminen tehtävittäin Tässä luvussa esitetään tiedonkeruussa saatuja tuloksia siitä, miten suuri osuus moniammatillisesta oppilas- ja opiskelijahuoltotyöstä käytettiin lukuvuoden 2011 2012 aikana erilaisiin tehtäviin. Tällä kysymyksellä haluttiin siis erityisesti selvittää sitä, miten oppilas- ja opiskelijahuollon moniammatillisen yhteistyön kokonaistyöaika jakautuu. Vastaukset on esitetty koulutusmuotokohtaisesti seuraavissa taulukoissa. 6.1 Peruskoulut Taulukko 13. Yleiset kouluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyvät tehtävät perusopetuksessa (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Alle 10 10 25 25 45 puolet 55 75 Yli 75 lkm. Alue KOKO AINEISTO 3 2 23 40 18 8 4 2 2 065 Lappi 4 4 21 40 19 6 1 4 90 Pohjois-Suomi 5 2 28 41 8 10 3 1 201 Länsi- ja Sisä- 4 2 22 39 19 7 5 4 553 Suomi Itä-Suomi 4 2 20 40 17 8 6 2 235 Lounais-Suomi 3 3 24 40 16 9 4 1 293 Etelä-Suomi 2 1 23 42 20 7 3 2 673 Kuntaryhmitys Suuri kaupunki 1 1 21 43 21 7 5 2 602 Kaupunkimainen 4 2 21 43 15 8 5 2 388 Taajaan asuttu 3 3 26 38 16 9 3 2 478 Maaseutumainen 6 2 23 38 17 7 4 3 597 Koulutyyppi Vuosiluokkia 1 6 4 2 25 38 17 8 4 3 1 319 Vuosiluokkia 7 9 2 0 17 46 24 8 3 2 304 Oppilasmäärä Opetuskieli Alle 50 7 5 25 32 14 8 5 4 456 50 99 4 2 25 34 17 11 5 2 318 100 299 3 1 23 42 18 7 4 2 752 300 499 1 0 20 46 21 7 3 1 418 500 tai yli 2 0 17 54 21 3 2 1 121 Suomi 3 2 23 40 17 8 4 2 1 886 Ruotsi 9 0 16 37 21 9 4 4 179 Peruskouluista 40 prosenttia käyttää yleisiin kouluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyviin tehtäviin 10 25 prosenttia oppilashuoltoon käytetystä kokonaisajasta. 83 prosenttia vastanneista kouluista käyttää tähän toimintaan vähemmän kuin puolet työajasta, ja vain kaksi prosenttia enemmän kuin 75 prosenttia työajasta. 23
Vastauksista ilmenevät alueelliset ja eri kuntatyyppien väliset erot ovat hyvin pieniä. Yläkouluissa näytettäisiin käytettävän näihin tehtäviin enemmän työaikaa kuin alakouluissa, samoin isommissa kouluissa verrattuna pienempiin kouluihin. Kielellisillä tekijöillä ei näyttäisi olevan juurikaan vaikutusta. Taulukko 14. Yksittäistä oppilasta koskevat oppilashuollolliset kysymykset perusopetuksessa (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Alle 10 10 25 25 45 puolet 55 75 Yli 75 lkm. Alue KOKO AINEISTO 3 0 2 4 9 12 33 36 2 066 Lappi 4 0 2 7 9 9 32 37 90 Pohjois-Suomi 3 1 3 4 11 10 31 37 202 Länsi- ja Sisä- 4 0 2 5 9 11 32 37 554 Suomi Itä-Suomi 3 0 1 7 10 14 32 33 233 Lounais-Suomi 2 0 3 3 8 13 30 41 294 Etelä-Suomi 2 0 1 4 7 14 38 35 673 Kuntaryhmitys Koulutyyppi Oppilasmäärä Opetuskieli Suuri kaupunki 1 0 1 3 9 12 38 36 602 Kaupunkimainen 3 0 0 4 6 12 36 38 389 Taajaan asuttu 3 1 3 5 8 15 28 38 478 Maaseutumainen 5 0 2 5 10 11 31 35 597 Vuosiluokkia 1 6 3 0 2 6 9 12 31 36 1 319 Vuosiluokkia 7 9 1 0 1 1 9 13 41 34 304 Alle 50 6 1 4 7 9 11 28 33 455 50 99 3 0 3 7 12 13 28 35 319 100 299 2 0 1 3 9 12 35 38 754 300 499 0 0 0 3 6 15 37 39 416 500 tai yli 2 0 2 0 5 11 47 34 122 Suomi 2 0 2 4 8 13 34 37 1 886 Ruotsi 7 0 1 8 10 11 33 30 180 Peruskouluista 36 prosenttia ilmoitti käyttävänsä yksittäistä oppilasta koskeviin oppilashuollollisiin kysymyksiin yli 75 prosenttia oppilashuoltoon käytettävästä kokonaistyöajasta. 81 prosenttia käytti yksittäistä oppilasta koskeviin tehtäviin vähintään noin puolet työajasta ja vain kaksi prosenttia vähemmän kuin 10 prosenttia työajasta. Vastauksista ilmenevät alueelliset ja eri kuntatyyppien väliset erot ovat hyvin pieniä. Yläkouluissa näytettäisiin käytettävän näihin tehtäviin hieman enemmän työaikaa kuin alakouluissa, samoin isommissa kouluissa verrattuna pienempiin kouluihin. Kielellisillä tekijöillä ei näyttäisi olevan vaikutusta. 24
Taulukko 15. Moniammatillisen oppilashuoltotyön oman toiminnan arviointi ja kehittäminen ml. opetussuunnitelmatyö perusopetuksessa (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Alle 10 10 25 25 45 puolet 55 75 Yli 75 lkm. Alue KOKO AINEISTO 5 7 56 26 4 1 0 1 2 046 Lappi 11 10 52 22 4 0 0 0 90 Pohjois-Suomi 6 7 56 25 3 1 2 1 198 Länsi- ja Sisä- 7 8 55 24 3 2 0 1 545 Suomi Itä-Suomi 6 9 51 31 3 1 0 0 232 Lounais-Suomi 3 6 59 24 4 1 0 1 290 Etelä-Suomi 2 7 58 26 5 1 0 1 671 Kuntaryhmitys Suuri kaupunki 1 4 58 30 5 1 0 0 603 Kaupunkimainen 4 4 62 26 2 1 0 0 386 Taajaan asuttu 6 10 56 22 3 1 1 1 471 Maaseutumainen 8 10 49 25 5 2 0 1 586 Koulutyyppi Vuosiluokkia 1 6 6 10 55 23 4 1 0 1 1 301 Vuosiluokkia 7 9 2 3 59 31 3 2 0 1 302 Oppilasmäärä Alle 50 11 16 43 22 4 2 1 1 445 50 99 7 10 56 22 3 1 1 1 317 100 299 3 5 59 26 5 1 0 0 745 300 499 1 1 62 31 3 1 0 0 417 500 tai yli 2 2 61 30 5 0 0 0 122 Opetuskieli Suomi 4 8 57 26 4 1 0 1 1 867 Ruotsi 10 3 47 27 7 4 1 1 179 Peruskouluista yli puolet (56 ) vastasi käyttävänsä moniammatillisen oppilashuoltotyön oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen vähemmän kuin 10 prosenttia työajasta. Lisäksi 7 prosenttia vastanneista kouluista ei käytä tähän toimintaan työaikaa. Vain yksi prosentti vastanneista kouluista käyttää tähän tehtävään yli 75 prosenttia oppilashuollon työajasta. Vastauksista ilmenevät alueelliset ja eri kuntatyyppien väliset erot ovat lähes olemattomia. Alakouluissa tähän tehtävään panostetaan hieman enemmän kuin yläkouluissa ja suuremmissa kouluissa enemmän kuin pienemmissä kouluissa. Kielellisillä tekijöillä ei näyttäisi olevan tässäkään kysymyksessä suurta vaikutusta. 25
6.2 Lukiot Taulukko 16. Yleiset opiskeluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyvät tehtävät lukiokoulutuksessa (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Alle 10 10 25 25 45 puolet 55 75 Yli 75 lkm. Alue KOKO AINEISTO 4 1 19 42 22 7 3 2 342 Lappi 5 11 5 21 42 5 11 0 19 Pohjois-Suomi 3 0 21 29 26 11 8 3 38 Länsi- ja Sisä- 5 1 19 43 16 12 2 2 86 Suomi Itä-Suomi 4 0 18 53 18 2 2 2 45 Lounais-Suomi 2 0 22 42 24 4 0 4 45 Etelä-Suomi 6 2 20 43 21 5 3 1 109 Kuntaryhmitys Suuri kaupunki 4 0 18 45 24 5 3 2 118 Kaupunkimainen 2 2 27 40 19 6 0 4 52 Taajaan asuttu 1 0 15 43 24 9 6 1 67 Maaseutumainen 8 4 19 37 19 8 4 2 105 Opiskelijamäärä -99 7 5 25 33 12 9 7 1 81 100 199 6 1 16 42 21 9 3 1 97 200 399 3 0 18 46 25 3 1 3 99 400-0 0 17 43 29 6 2 3 65 viidennes (19 ) lukioista vastasi käyttävänsä yleisiin opiskeluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyviin tehtäviin alle 10 prosenttia opiskelijahuoltoon käytetystä kokonaistyöajasta. 84 prosenttia vastanneista oppilaitoksista käyttää tähän toimintaan vähemmän kuin puolet työajasta ja vain kaksi prosenttia enemmän kuin 75 prosenttia työajasta. Vastausten jakauma on siis hyvin samantyyppinen kuin peruskoulujenkin kohdalla. Vastauksista ilmenevät alueelliset erot ovat suurempia kuin peruskoulujen kohdalla. Lapista löytyy vastausten perusteella sekä vähiten että eniten tähän tehtävään panostavia lukioita. Kuntatyyppien väliset erot ovat pieniä, mutta suurissa lukioissa panostetaan tähän tehtävään enemmän verrattuna pienempiin lukioihin. 26
Taulukko 17. Yksittäistä opiskelijaa koskevat opiskelijahuollolliset kysymykset lukiokoulutuksessa (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Alle 10 10 25 25 45 puolet 55 75 Yli 75 lkm. Alue KOKO AINEISTO 4 1 3 5 13 16 29 29 341 Lappi 6 6 6 11 28 11 22 11 18 Pohjois-Suomi 3 0 3 11 24 18 16 26 38 Länsi- ja Sisä- 5 0 3 6 13 19 27 28 86 Suomi Itä-Suomi 4 0 2 4 2 18 33 36 45 Lounais-Suomi 2 2 4 4 4 18 38 27 45 Etelä-Suomi 6 1 2 3 14 13 30 32 109 Kuntaryhmitys Suuri kaupunki 4 0 3 4 14 14 31 30 118 Kaupunkimainen 2 2 2 0 6 19 25 44 52 Taajaan asuttu 2 0 3 9 12 15 30 29 66 Maaseutumainen 8 2 3 7 14 18 28 21 105 Opiskelijamäärä -99 7 2 5 10 12 15 20 28 81 100 199 6 0 1 6 17 15 30 25 96 200 399 3 0 4 3 8 17 28 36 99 400-0 2 2 2 14 18 38 25 65 Vajaat kaksi kolmasosaa lukioista käyttää opiskelijahuoltotehtäviin kokonaisuudessaan käytetystä ajasta 55 75 tai yli 75 prosenttia yksittäistä opiskelijaa koskeviin opiskelijahuollollisiin kysymyksiin. Vastauksista ilmenevät alueelliset erot ovat hyvin pieniä, tosin Itä- ja Lounais-Suomessa tähän tehtävään panostetaan hieman enemmän kuin muualla Suomessa. Suurempien paikkakuntien lukioissa tähän tehtävään panostetaan enemmän kuin maalaismaisissa kunnissa, samoin suurissa lukioissa hieman enemmän kuin pienemmissä lukioissa. 27
Taulukko 18. Moniammatillisen opiskelijahuoltotyön oman toiminnan arviointi ja kehittäminen ml. opetussuunnitelmatyö lukiokoulutuksessa (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Alle 10 10 25 25 45 puolet 55 75 Yli 75 lkm. Alue KOKO AINEISTO 7 10 54 24 5 0 0 0 341 Lappi 11 11 58 21 0 0 0 0 19 Pohjois-Suomi 3 8 41 35 11 3 0 0 37 Länsi- ja Sisä- 5 13 57 20 5 0 1 0 86 Suomi Itä-Suomi 9 13 53 22 2 0 0 0 45 Lounais-Suomi 4 7 67 18 4 0 0 0 45 Etelä-Suomi 9 8 50 28 5 0 0 0 109 Kuntaryhmitys Suuri kaupunki 8 5 47 35 6 0 0 0 118 Kaupunkimainen 4 8 52 33 4 0 0 0 52 Taajaan asuttu 3 13 67 13 1 1 0 0 67 Maaseutumainen 10 14 55 14 6 0 1 0 104 Opiskelijamäärä -99 11 21 50 13 4 0 1 0 80 100 199 7 10 62 16 3 1 0 0 97 200 399 5 6 56 27 6 0 0 0 99 400-3 2 45 45 6 0 0 0 65 Lukioista hiukan yli puolet (54 ) käyttää opiskelijahuoltoon käytetystä kokonaisajasta alle 10 prosenttia moniammatillisen opiskelijahuoltotyön oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Kymmenesosa lukioista ei käyttänyt tähän toimintaan työaikaa. Yksikään vastanneista lukioista ei käytä tähän tehtävään yli 45 prosenttia opiskelijahuoltoon käyttämästään työajasta. Vastauksista ilmenevät alueelliset erot ovat pienehköjä, tosin Pohjois-Suomessa näytettäisiin käytettävän tähän tehtävään hieman enemmän työaikaa kuin muualla maassa. Sama koskee kaupunkeja verrattuna maaseutumaisiin kuntiin ja suurempia lukioita verrattuna pienempiin. 28
6.3 Ammatilliset oppilaitokset Taulukko 19. Opiskeluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyvät kysymykset ammatillisessa koulutuksessa (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Alle 10 10 25 25 45 puolet 55 75 Yli 75 lkm. Alue KOKO AINEISTO 3 2 11 43 23 11 6 1 146 Lappi 0 0 13 25 38 13 13 0 8 Pohjois-Suomi 11 0 28 39 17 6 0 0 18 Länsi- ja Sisä- 3 0 0 39 21 21 15 0 33 Suomi Itä-Suomi 0 0 9 61 17 9 4 0 23 Lounais-Suomi 0 12 18 41 24 0 6 0 17 Etelä-Suomi 4 2 11 43 26 11 2 2 47 Kuntaryhmitys Opiskelijamäärä Suuri kaupunki 5 3 6 46 30 8 2 0 63 Kaupunkimainen 3 3 13 41 19 9 9 3 32 Taajaan asuttu 3 0 17 37 14 17 11 0 35 Maaseutumainen 0 0 13 50 19 13 6 0 16-99 11 4 7 39 14 14 11 0 28 100 199 0 0 8 54 15 15 8 0 26 200 399 5 5 24 43 24 0 0 0 21 400-1 1 9 41 29 12 4 1 68 Ammatillisista oppilaitoksista 43 prosenttia käyttää opiskelijahuoltotehtäviin kokonaisuudessaan käytetystä ajasta 10 25 prosenttia yleisiin opiskeluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyviin tehtäviin. 79 prosenttia vastanneista oppilaitoksista käyttää tähän toimintaan vähemmän kuin puolet työajasta ja vain yksi prosentti enemmän kuin 75 prosenttia työajasta. Vastauksista ilmenevät alueelliset ja kuntatyyppien väliset erot ovat suurempia kuin peruskoulujen ja lukioiden kohdalla. Samoin kuntaryhmityksestä on vaikea tehdä selkeitä havaintoja tulosten hajauman vuoksi. Vastausten perusteella näyttäisi siltä, että tähän tehtävään ei panosteta erityisesti 200 399 opiskelijan oppilaitoksissa. 29
Taulukko 20. Yksittäistä opiskelijaa koskevat opiskelijahuollolliset kysymykset ammatillisessa koulutuksessa (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Alle 10 10 25 25 45 puolet 55 75 Yli 75 lkm. Alue KOKO AINEISTO 3 1 6 8 14 15 34 18 146 Lappi 0 0 13 13 25 0 38 13 8 Pohjois-Suomi 11 0 0 6 17 11 33 22 18 Länsi- ja Sisä- 3 0 3 12 24 15 27 15 33 Suomi Itä-Suomi 0 0 4 4 4 22 48 17 23 Lounais-Suomi 0 6 12 18 0 0 47 18 17 Etelä-Suomi 2 2 9 2 15 21 28 21 47 Kuntaryhmitys Opiskelijamäärä Suuri kaupunki 5 0 6 3 16 13 32 25 63 Kaupunkimainen 3 6 9 6 9 16 31 19 32 Taajaan asuttu 0 0 6 11 14 17 37 14 35 Maaseutumainen 0 0 0 19 19 19 44 0 16-99 11 0 11 11 18 11 21 18 28 100 199 0 0 4 12 15 27 31 12 26 200 399 5 5 0 5 10 14 43 19 21 400-0 1 7 6 13 13 38 21 68 Hiukan yli kolmannes ammatillisista oppilaitoksista (34 ) käyttää opiskelijahuoltotehtäviin kokonaisuudessaan käytetystä ajasta noin 55 75 prosenttia yksittäistä opiskelijaa koskevien opiskelijahuollollisten kysymysten käsittelyyn. noin kaksi kolmasosaa (67 ) vastanneista oppilaitoksista käyttää tähän toimintaan vähintään noin puolet työajasta ja vain 7 prosenttia vähemmän kuin 10 prosenttia työajasta. Itä- ja Lounais-Suomessa tähän tehtävään panostetaan jonkin verran enemmän kuin muualla Suomessa. Eri kuntatyyppien väliset erot ovat pieniä. Suuremmissa oppilaitoksissa panostetaan tähän tehtävään enemmän kuin pienemmissä oppilaitoksissa. 30
Taulukko 21. Moniammatillisen opiskelijahuoltotyön oman toiminnan arviointi ja kehittäminen ml. opetussuunnitelmatyö ammatillisessa koulutuksessa (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Alle 10 10 25 25 45 puolet 55 75 Yli 75 lkm. Alue KOKO AINEISTO 4 4 43 37 10 1 0 1 145 Lappi 0 13 50 38 0 0 0 0 8 Pohjois-Suomi 12 12 41 29 6 0 0 0 17 Länsi- ja Sisä- 3 3 45 42 6 0 0 0 33 Suomi Itä-Suomi 0 4 48 39 9 0 0 0 23 Lounais-Suomi 0 0 53 29 12 0 0 6 17 Etelä-Suomi 6 2 34 38 15 2 0 2 47 Kuntaryhmitys Opiskelijamäärä Suuri kaupunki 6 2 40 39 11 2 0 0 62 Kaupunkimainen 6 3 31 41 13 0 0 6 32 Taajaan asuttu 0 9 54 31 6 0 0 0 35 Maaseutumainen 0 6 50 38 6 0 0 0 16-99 11 0 50 36 4 0 0 0 28 100 199 4 4 44 36 12 0 0 0 25 200 399 5 10 38 33 10 0 0 5 21 400-1 4 41 38 12 1 0 1 68 Ammatillisista oppilaitoksista 43 prosenttia käyttää moniammatillisen opiskelijahuoltotyön oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen alle 10 prosenttia työajasta. 84 prosenttia vastanneista oppilaitoksista käyttää tähän toimintaan joko vähemmän kuin 25 prosenttia oppilashuollon työajasta tai ei työaikaa. Vain yksi prosentti vastanneista oppilaitoksista käyttää tähän tehtävään yli 75 prosenttia oppilashuollon työajasta. Lounais- ja Etelä-Suomessa panostetaan vastausten perusteella hieman enemmän tähän tehtävään kuin muualla maassa. Maaseutumaisissa kunnissa näytettäisiin tähän tehtävään käytettävän jonkin verran vähemmän työaikaa kuin kaupungeissa, samoin pienimmissä oppilaitoksissa verrattuna suurempiin. 31
7 Yhteenveto Psykologipalveluiden saavutettavuus toteutuu parhaiten peruskouluissa ja heikoimmin ammatillisissa oppilaitoksissa. Saavutettavuus on peruskouluissa 81 prosenttia, lukioissa 69 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa 41 prosenttia. Psykologipalvelut ovat tiedonkeruun perusteella saavutettavissa selvästi paremmin Etelä- ja Länsi-Suomessa kuin muualla maassa. Psykologipalveluita on eniten käytettävissä suurissa kaupungeissa, tosin ammatillisten oppilaitosten tilannetta tarkasteltaessa kuntatyypillä ei ole vaikutusta. Perusopetuksessa ala- ja yläkoulujen välinen ero näiden palveluiden saavutettavuudessa on pieni, mutta palvelut ovat sitä paremmin käytettävissä, mitä enemmän peruskoulussa on oppilaita. Sama pätee myös lukioihin, mutta ammatillisessa koulutuksessa oppilaitoksen koolla ei näyttäisi olevan vastaavaa vaikutusta psykologipalveluiden saavutettavuuteen. Kuraattoripalvelut ovat käytettävissä 87 prosentissa peruskouluista, 74 prosentissa lukioista ja 71 prosentissa ammatillisista oppilaitoksista. Peruskoulujen kuraattoripalveluiden saavutettavuus on samankaltaista koko maassa. Lukioissa on enemmän alueiden välisiä eroja. Päinvastoin kuin psykologipalveluissa, kuraattoripalveluita on vähiten käytettävissä Etelä- ja Lounais-Suomen lukioissa. Sen sijaan kuraattoripalveluita on vähiten Lapin ja Pohjois-Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa ja eniten Itä- sekä Lounais-Suomessa. Peruskouluissa kuraattoripalveluiden saavutettavuus on hieman parempaa tiheämpään asutuilla alueilla kuin maaseudulla. Lukioissa taas saavutettavuus on päinvastaisesti heikointa suurissa kaupungeissa ja parempaa taajaan asutuissa sekä maalaismaisissa kunnissa. Ammatillisessa koulutuksessa saavutettavuus on parasta kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa ja heikompaa suurissa kaupungeissa sekä maaseutumaisissa kunnissa. Peruskouluissa kuraattoripalveluiden saavutettavuus on jonkin verran parempaa yläkouluissa kuin alakouluissa. Samoin se toteutuu paremmin suurissa kouluissa verrattuna pienempiin kouluihin. Kuraattoripalveluiden saavutettavuus on parempaa pienemmissä kuin suuremmissa lukioissa. Kuraattoripalveluita on huomattavan vähän käytettävissä pienissä ammatillisissa oppilaitoksissa, mutta yli 400 opiskelijan oppilaitoksissa näiden palvelujen saavutettavuus lähentelee sataa prosenttia. Terveydenhoitajapalveluja on tiedonkeruun perusteella käytettävissä muutamaa Lapin koulua lukuun ottamatta kaikissa peruskouluissa ja käytännössä myös kaikissa lukioissa. Kun ammatillisilta oppilaitoksilta kysyttiin terveydenhoitajapalveluiden saavutettavuudesta, ei tietoa vastausten määrä osoittautui näissä oppilaitoksissa muita koulutusmuotoja suuremmaksi. Käytännössä kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa kyseiset palvelut ovat kuitenkin opiskelijoiden käytettävissä. Koululääkäripalvelut ovat käytettävissä keskimäärin 80 prosentissa peruskouluista, mutta alueellisesti tämä saavutettavuus vaihtelee hieman. Parhaiten kyseiset palvelut ovat saavutettavissa Itä-Suomen kouluissa ja heikoimmin Lapissa. Lääkäripalvelut ovat käytettävissä 86 prosentissa lukioista, ja alueiden välillä on vain pienehköjä eroja. 32
Lääkäripalvelut ovat suurin piirtein tasavertaisesti saavutettavissa riippumatta kuntatyypistä. Koululääkäripalveluiden saavutettavuus on selvästi parempaa yläkouluissa kuin alakouluissa sekä suuremmissa kouluissa verrattuna pienempiin kouluihin. Pienimmissä lukioissa lääkäripalveluiden saavutettavuus vaikuttaisi olevan suurempia lukioita hieman heikompaa. Lääkäripalvelut ovat tiedonkeruun perusteella saavutettavissa 70 prosentissa ammatillisista oppilaitoksista. Näiden palveluiden saavutettavuudessa esiintyy jonkin verran alueellista vaihtelua. Paras saavutettavuus on Lounais-Suomessa ja heikoin Pohjois-Suomessa. Kaupunkien ja maaseudun välillä ei ole suurta eroa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden lääkäripalvelut näyttäisivät toteutuvan parhaiten suurissa, yli 400 opiskelijan oppilaitoksissa. Peruskouluista 83 prosenttia, lukioista 84 prosenttia ja ammatillisista oppilaitoksista 79 prosenttia käyttävät yleisiin koulu- tai opiskeluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyviin tehtäviin vähemmän kuin puolet työajasta. Peruskoulujen vastauksista ilmenevät alueelliset ja eri kuntatyyppien väliset erot ovat hyvin pieniä. Yläkouluissa käytetään näihin tehtäviin enemmän työaikaa kuin alakouluissa. Sama koskee myös isoja kouluja, kun niitä verrataan pienempiin kouluihin. Lukioiden vastauksissa ilmenevät alueiden ja kuntatyyppien väliset erot ovat suurempia kuin peruskoulujen vastauksissa. Suurissa lukioissa taas panostetaan tähän tehtävään enemmän verrattuna pienempiin lukioihin. Ammatillisten oppilaitosten vastauksissa ilmenevät alueelliset ja kuntatyyppien väliset erot ovat suurempia kuin peruskoulujen ja lukioiden vastauksissa. 81 prosenttia peruskouluista käyttää enemmän kuin puolet oppilashuollon työajasta yksittäistä oppilasta koskeviin oppilashuollollisiin kysymyksiin. Vastauksista ilmenevät alueelliset ja kuntatyyppien väliset erot ovat pieniä. Yläkouluissa näytettäisiin käytettävän näihin tehtäviin hieman enemmän työaikaa kuin alakouluissa, samoin isommissa kouluissa verrattuna pienempiin kouluihin. 74 prosenttia vastanneista lukioista ja 67 prosenttia ammatillisista oppilaitoksista käyttää yksittäistä opiskelijaa koskeviin opiskelijahuollollisiin kysymyksiin enemmän kuin puolet työajasta. Vastausten väliset erot ovat tässäkin pienehköjä. Suuremmissa oppilaitoksissa tähän tehtävään panostetaan hieman enemmän kuin pienemmissä oppilaitoksissa. Vastanneista peruskouluista 63 prosenttia käyttää 0 10 prosenttia oppilashuollon työajasta moniammatillisen oppilashuoltotyön oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Vastauksista ilmenevät alueiden ja kuntatyyppien väliset erot ovat tässäkin tapauksessa lähes olemattomia. Alakouluissa tähän tehtävään panostetaan hieman enemmän kuin yläkouluissa. Vastanneista lukioista 64 prosenttia käyttää vastaavaan tehtävään 0 10 prosenttia työajasta. Alueelliset erot ovat pieniä. Tosin Pohjois-Suomessa näytettäisiin käytettävän tähän tehtävään hieman enemmän työaikaa kuin muualla maassa, samoin kaupungeissa verrattuna maaseutumaisiin kuntiin ja suuremmissa lukioissa verrattuna pienempiin. 33
84 prosenttia vastanneista ammatillisista oppilaitoksista käyttää tähän tehtävään vähemmän kuin 25 prosenttia opiskelijahuollon työajastaan. Lounais- ja Etelä- Suomessa panostetaan vastausten perusteella hieman enemmän tähän tehtävään kuin muualla maassa. Maaseutumaisissa kunnissa näytettäisiin tähän tehtävään käytettävän jonkin verran vähemmän työaikaa kuin kaupungeissa. Oppilaitoksen koolla ei näyttäisi juurikaan olevan merkitystä. 34
Verkkojulkaisu ISBN 978-952-13-5505-9 ISSN 1798-890X Selvitystyössä käydään läpi, miten vankilaopetusta Suomessa toteutetaan vuonna 2011. Millaista koulutusta järjestetään, miten koulutusten toteutukset vaihtelevat eri vankiloissa ja eri rikosseuraamusalueilla sekä miten koulutusyhteistyö vankiloiden ja oppilaitosten välillä sekä oppilaitosten kesken on toteutunut. Tämän selvityksen erityispiirteinä voidaan pitää sitä, että kysymyksiin vastasivat sekä koulutuksen järjestäjät, vankeinhoidon edustajat että itse vangit. Osin heille suunnattiin myös samoja kysymyksiä, jolloin saatiin samaan kysymykseen vastaukset eri äänillä. Yhteistyössä: Opetushallitus www.oph.fi/julkaisut 35