1 Yv 10.11.2011 Yh 6.10.2011 1. Johdanto... 2 2. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2014... 2 2.1 Talousarvion rakenne...4 2.2 Talousarvion perustelut...4 2.2.1 Yleistä...4 2.2.2 Kuntayhtymähallinnon ja ammatillisen koulutuksen talousarvioperustelut toimielimittäin...5 Tarkastuslautakunta...5 Yhtymävaltuusto...5 Yhtymähallitus...5 Yhteistoiminta ja työhyvinvointi...5 Tukipalvelut...6 Oppisopimuskeskus... 7 Amisto...9 Edupoli...15 Kuntayhtymähallinnon ja ammatillisen koulutuksen taloussuunnitelma, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma...16 3. Investoinnit 2012-2014... 18 3.1 Investointien perustelut...18 3.2 Hankesuunnitelma 2012-2014...21 3.3 Investointien rahoitus v. 2012...22 4. Jäsenkuntien maksuosuudet... 23 5. Erilliset liitteet... 27 LIITE 1 Kuntayhtymän strategia...28 LIITE 2 Amiston strategia...29 LIITE 3 Edupolin strategia...32 LIITE 4 Henkilöstöstrategia...33 LIITE 5 Liikelaitos Edupolin rahoituslaskelma 2012...35
2 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2012 2014 1. Johdanto Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä huolehtii jäsenkuntiensa puolesta toiminta-alueensa osaamisen kehittämisestä. Jäsenkuntia ovat: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Orimattila, Pornainen, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Kuntayhtymään kuuluvat Porvoon ammattiopisto eli Amisto, aikuiskoulutuskeskus Edupoli ja konsernipalvelut (kuva 1). Sisäisiä konsernipalveluita ovat kuntayhtymähallinto, kiinteistöpalvelut ja tietotekniikkapalvelut. Ulkoisia konsernipalveluita ovat oppisopimuskeskuksen palvelut (kuva 2). Konsernin markkinointi- ja viestintäpalvelut tuotetaan Edupolin ja Amiston asiantuntijoiden yhteistyönä. Kuva 1: Kuntayhtymän organisaatio Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymällä on selkeä strategisen suunnittelun järjestelmä, johon osallistuvat kuntayhtymän hallinto ja henkilökunta. Strategia päivitettiin viimeksi keväällä 2011 ja se on esitetty liitteessä. Kuntayhtymän järjestämisluvan mukainen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkamäärä on 1.8.2010 alkaen 1345. Opiskelijapaikkamäärä on huomattavasti alimitoitettu. Kuntayhtymä on anonut 150 uutta opiskelijapaikkaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Uudet lisäopiskelijapaikat tulevat olemaan todella tiukassa.
3 Kuntayhtymän investointisuunnitelman suurin haaste on Amiston Askolan toimipisteen peruskorjaus. Peruskorjaukselle on varattu vuodelle 2012 miljoona euroa. Peruskorjauksen yhteydessä siirretään POMO-talon valtionosuus opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti Askolan kiinteistöön. Tällöin POMO-talosta Haaga-Helia ammattikorkeakoululta 1.1.2011 vapautuneet tilat voidaan ottaa muuhunkin kuin opetuskäyttöön. Nykyisellään puolityhjän kiinteistön ylläpito on kuntayhtymälle kohtuuton taakka. Kuntayhtymän investointien hankesuunnitelmassa varaudutaan myymään POMO-talon kiinteistö viimeistään vuonna 2014. Kuntayhtymä rakentaa Perämiehentien tontille pienemmän opetuskiinteistön, joka rahoitetaan POMO-talon myynnistä saaduilla tuloilla. Henkilökunnan työhyvinvointiin liittyy olennaisesti oikeudenmukaiseksi koettu palkkausjärjestelmä. Tavoitteena kuntayhtymässä on palkan mahdollisimman hyvä yksilövastaavuus, jolloin palkka määräytyy kunkin henkilön tehtävän vaativuuden, ammatinhallinnan ja tulosten mukaan. Tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä on ollut KVTES:n puolella käytössä jo useamman vuoden ja vuoden 2007 aikana mukaan tuli myös kuntayhtymän OVTES:n alainen henkilökunta. Lisäksi kuntayhtymässä on otettu vuonna 2008 käyttöön koko henkilökuntaa koskeva työnsuorituksen arviointijärjestelmä. Kuntayhtymä etsii jatkuvasti kustannustehokkaampia toimintatapoja sisäisten toimintojen keskittämisen kautta, kilpailuttamalla sekä ulkoistamalla toimintoja. Kuntayhtymän kaikki keskitetyt tukipalvelut tuotetaan ns. sopimusohjausmallilla. Sopimusohjauksen hyvä toimivuus edellyttää palvelusopimusten lisäksi selkeätä palveluiden tuotteistamista. Oppisopimuskeskus jatkaa oppisopimustoimintaa suurin piirtein vuoden 2011 laajuudessa. Oppisopimuskeskuksen toimintaan on liitetty kuntayhtymän henkilöstön kehittämistehtävä. Vuoden 2011 aikana kuntayhtymässä aloitti henkilöstön kehittämispäällikkö. Henkilöstöjohdon tiimi on laatinut henkilöstön kehittämissuunnitelman. Oppisopimusjohtajalla on edelleen vastuullaan ulkoisen tiedottamisen koordinoiminen. Tavoitteena on tuoda oikeaa ja ajantasaista tietoa kuntayhtymämme toimijoista eri kohderyhmille. Vuoden 2006 alusta lukien muutettiin ammatillisen koulutuksen rahoitusta siten, että perustamiskustannusten erilliset valtionosuudet siirrettiin osaksi käyttökustannusten laskennallista valtionosuusjärjestelmää. Kirjanpidossa investointirahoituksen sisältämä yksikköhinta kirjataan kokonaisuudessaan käyttötalouden myyntituottoihin. Näin ollen kuntayhtymän vuosikatteen tulee olla vähintään poistojen verran ylijäämäinen, jotta kuntayhtymän tuleva investointikyky turvataan. Kuntayhtymä on konserni, joka omistaa osake-enemmistön Porvoon Opiskelija-asunnot Oy Studiebostäder i Borgå Ab:stä sekä Vantaalla sijaitsevan kiinteistöosakeyhtiö Edupolis in ja Edupoli Oy:n koko osakekannan. 1.1.2010 konserniin on kuulunut myös Kiinteistöosakeyhtiö Loviisan Amisto. Yhtiöt tukevat osaltaan kuntayhtymän perustehtävää eli nuorten ja aikuisten elinikäistä oppimista. Porvoon kaupunki ja muut kuntayhtymän omistajakunnat selvittävät Itä-Uudenmaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta. Tavoitteena on löytää optimaalinen koulutuksenjärjestäjäkokonaisuus, joka palvelisi maakuntaa tulevaisuudessa.
4 Kuntayhtymän strategiaprosessin rakenne ja strategia on uudistettu perusteellisesti. Uuteen strategian rakenteeseen kuuluu toiminta-ajatus, arvot, visio, muutosvoimien analysointi ja visiotavoitteet eli strategiset valinnat. Strategiset valinnat koostuvat neljästä näkökulmasta. Ne ovat oppiminen ja kasvu, toimintatavat ja prosessit, asiakkuus sekä tulevaisuus. Kuntayhtymän, Amiston ja Edupolin strategiat ovat liitteinä 1, 2 ja 3. 2. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2014 2.1 Talousarvion rakenne Kuntayhtymän talousarvio muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä rahoitus- ja investointiosasta. Käyttötalousosa muodostuu seuraavista toimielimistä: Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Yhteistoiminta ja työhyvinvointi Oppisopimuskeskus Tukipalvelut Amisto Käyttötalous on valtuustoon nähden sitova nettomääräisenä toimielintasolla. Tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitoo toimintakate sekä rahoitustulojen ja -menojen erotus. Investointiosa jakautuu hankkeisiin ja hankeryhmiin seuraavasti: Hankkeet: Hanke 83 Askolan peruskorjaus Hanke 84 Amisto Perämiehentie 6 uudisrakennus Hanke 85 Amisto Pmt 6 uudisrakennuksen kalustus Hanke 86 POMO-talon myynti Hankeryhmät: Hanke 71 Kiinteistöjen peruskorjaukset, pienhankkeet Hanke 81 Tukipalveluiden atk-hankinnat Hanke 3 Amiston kone- ja kalustohankinnat Investointiosassa valtuustoon nähden sitovia ovat hankkeet ja hankeryhmät nettomääräisinä. Liikelaitos Edupolin talousarvio ja -suunnitelma on kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman erillinen liiteosa. Kuntayhtymän yhtymävaltuuston liikelaitosta koskeva tavoitteenasettelu näkyy liitteessä 5. 2.2 Talousarvion perustelut 2.2.1 Yleistä Kirjanpitojärjestelmä Kuntayhtymän kirjanpidon järjestämisessä ja tilinpäätöksessä noudatetaan kuntalakia ja soveltuvin osin kirjanpitolakia. Kirjanpitolain soveltamisesta antaa sitovat ohjeet ja ennakkopäätökset kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen kirjanpitolautakunnan kuntajaos. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on noudatet-
5 tu Kuntajaoksen 1.1.2008 voimaan tulleita ohjeita taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman laatimisesta sekä kuntaliiton tilikarttasuositusta. Talousarvion laadintaperusteet Talousarvio 2012 on laadittu 100 euron tarkkuudella. Taloussuunnitelmavuodet esitetään tuhansina euroina. Talousarvion palkkamäärärahat sisältävät 2,8 prosentin oletetun palkkatason nousun. Sosiaalivakuutusmaksut on laskettu 30,0 prosentin mukaan. Poistojen laskemisessa on noudatettu yhtymäkokouksen kesäkuussa 1996 hyväksymää ja marraskuussa 2008 päivitettyä poistosuunnitelmaa. Muilta osin on noudatettu kuntajaoksen suunnitelmanmukaisista poistoista antamaa yleisohjetta. Investointiosaan on merkitty yli 10 000 euron ylittävät hankkeet tai hankeryhmät. Hanke voi jakautua useammalle vuodelle. Taloussuunnitelma vuosille 2013-2014 on laadittu talousarviovuoden 2012 hintatasossa. 2.2.2 Kuntayhtymähallinnon ja ammatillisen koulutuksen talousarvioperustelut toimielimittäin Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta saa toimintaansa varten tarvittavat määrärahat suoraan yhtymävaltuustolta. Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä. Tarkastuslautakunta vastaa tilintarkastuksen järjestämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Yhtymävaltuuston määrärahan laskentaperusteena on kaksi kokousta vuodessa. Toimielin yhtymähallitus sisältää yhtymähallituksen ja kuntayhtymän johtoryhmän toiminnan. Yhtymähallituksen määrärahoissa on varauduttu 12 kokoukseen. Kuntayhtymän johtoryhmä on kuntayhtymän toimintojen yhteensovittamista varten. Johtoryhmän määräraha sisältää johtavan rehtorin ja johtoryhmän jäsenten palkkakuluja. Yhteistoiminta ja työhyvinvointi Yhteistyöryhmä sisältää työsuojelutoimintaan, työnantajan ja työntekijöiden väliseen yhteistoimintaan sekä työhyvinvointiin ja virkistykseen liittyvät määrärahat. Kuntayhtymä panostaa edelleen työhyvinvointiin ja virkistykseen, mikä näkyy myös yhteistyöryhmän määrärahojen kasvuna.
7 Oppisopimuskeskus 1. Toimintasuunnitelmaosa, oppisopimuskeskus Oppisopimustoiminta Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus seuraa toiminnassaan suoraan kuntayhtymätason strategiaa ja työstää kehittämisen painopistealueet ja toimintasuunnitelman oppisopimustoiminnan lähtökohdista. Kuntayhtymän linjan mukaisesti arvojamme ovat asiakasläheisyys ja kumppanuus, innovatiivisuus, osaaminen ja luotettavuus sekä ympäristövastuullisuus. Toiminta-ajatuksemme on: oppisopimuskeskus mahdollistaa tavoitteellisen ja ohjatun ammatillisen osaamisen kehittämisen työsuhteen tai yrittäjyyden osana. Vuonna 2012 parannamme koulutustarjonnan osuvuutta hyödyntämällä asiakasrajapinnalta saatavaa tietoa. Koulutustarkastajien työ tapahtuu yrityksissä, joten heillä on runsaasti hiljaista tietoa toimintaympäristön muutoksista. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa toteutetun UJO-hankkeen tulosten perusteella ja heidän ohjeistuksessaan kehitämme oppisopimuskeskukseen sijoittuvaa innovaatioympäristöä, joka on niin oppisopimuskeskuksen kuin koko kuntayhtymän käytössä. Ympäristö käsittää sekä Pomo-kabinetin fyysisenä tilana että virtuaalisen toimintaympäristön, jossa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan sosiaalisen median verkostoja ja pilvipalveluita. Oppisopimuskeskuksen henkilöstön osaamisen kehittämisessä painotetaan edelleen proaktiivista toimintaa ja projektijohtamisen taitoja. Toiminnan volyymia ja laatua koskevat mittaristot on luotu ja niitä jalkautetaan vuoden 2012 aikana. Uutena työvälineenä on TOS eli työssäoppimisen suunnitelma, jonka avulla varmistetaan että opiskelijan työnkuva ja tavoitteena olevan tutkinnon sisältö istuvat toisiinsa ja että tieto opintojen lähtötilanteesta kulkee niin työpaikalle kuin teoriaoppilaitokseenkin. Saamamme palautteen perusteella työnantajat toivovat enemmän tukea oppisopimusopiskelijan opintojen ohjaukseen ja arviointiin. Koulutuksen lähtötilannetta parantaa huomattavasti edellä mainittu työssä oppimisen suunnitelman käyttöönotto. Ohjaustaitoja pyritään puolestaan parantamaan hiljattain kehitetyillä työpaikkakouluttajien koulutuspaketeilla. Koulutuspaketteja jalostetaan siten, että työpaikkakouluttajan peruskoulutus on mahdollista käydä myös verkon kautta. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua kehitetään myös työntutkimuksen menetelmien avulla: Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus osallistuu partnerina TTS:n koordinoimaan Työtutka hankkeeseen. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen osalta oppisopimuskeskus on mukana koko kuntayhtymää koskevassa kehittämistyössä, jotka pohjautuvat ISO9001, OHSAS18001 ja ISO14001 vaatimuksiin. Hrd Kuntayhtymän henkilöstöjohtamista linjaa henkilöstöjohdon tiimi, johon kuuluvat hallintojohtaja, Amiston rehtori, Edupolin hallintopäällikkö, Edupolin tekniikan toimialajohtaja, oppisopimusjohtaja (pj), henkilöstön kehittämispäällikkö ja hrd-assistentti (sihteeri). Osaamisen kehittämisen toimintoja operoi puolestaan hrd-tiimi, johon kuuluvat henkilöstön kehittämispäällikkö, hrd-assistentti ja esimiehenä oppisopimusjohtaja. Henkilöstöjohdon tiimi on laatinut henkilöstön kehittämisen toimintasuunnitelman. Suunnitelman mukaisesti kehittämistyön kehyksenä käytetään IIP-standardin osa-alueita. Investors in People (IIP) on kansainvälinen standardi ja johtamisen kehittämismalli, jonka tarkoitus on auttaa organisaatioita saavuttamaan tavoitteensa ja menestymään.
8 Henkilöstön kehittämisen toimintasuunnitelmassa vuosille 2010-2013 on kolme päämäärää: 1) kehityskeskustelukäytäntöjen kehittäminen, 2) kannustusjärjestelmään liittyvien toimintamallien kehittäminen ja 3) osaamistason noston suunnitelma. Vuonna 2012 kehittämisen fokuksessa ovat erityisesti suorituksen johtamisen työvälineet. Kehityskeskustelut ovat tärkeä osa suorituksen johtamisen prosessia. Kuntayhtymän henkilöstölle suunnatut sisäiset koulutukset ovat pääsääntöisesti hrd-tiimin koordinoimia. Koulutustarjonnan sisältö perustuu sekä strategisiin tavoitteisiin että esiin nousseisiin konkreettisiin koulutustarpeisiin. Ulkoinen tiedottaminen Oppisopimusjohtajalle nimetyn tiedotusvastaavan tehtävän kautta oppisopimuskeskuksessa organisoidaan myös kuntayhtymän ulkoista tiedottamista. Ulkoinen tiedottaminen on uutisointia erilaisille sidosryhmille ja suurelle yleisölle. Ulkoisella tiedottamisella pyritään kuntayhtymän oppilaitosten ja oppisopimuskeskuksen tunnettuuden lisäämiseen ja myönteisen imagon luomiseen ja sen ylläpitoon. Tavoitteena on tuoda oikeaa, ajantasaista ja myönteistä tietoa kuntayhtymämme toimijoista oikeiden kohderyhmien ulottuville. Ulkoisen tiedottamisen kanavina käytetään pääsääntöisesti alueellisia joukkoviestimiä ja eri asiantuntijuusalueiden erikoislehtiä. Uutena kehittämisen kohteena on sosiaalisen median kautta tapahtuva tiedotus ja viestintä. Kuntayhtymän toiminta-alueen laajennuttua otetaan vuonna 2012 käyttöön tiedotteiden jakelupalvelu, jonka avulla on helpompaa tavoittaa kullekin oppilaitokselle, alalle ja toimipisteelle tärkeät viestimet. Hrd-toiminnan kautta järjestetään tiedottamiseen liittyvää sisällöllistä koulutusta sekä tiedottamisen apuvälineiden teknistä käyttökoulutusta. Tiedotustehtävissä assistenttina toimii toinen oppisopimussihteereistä. 2. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2014 Oppisopimuskeskuksen arvioitu opiskelijamäärä vuonna 2012 laskentapäivien keskiarvona on 780 opiskelijaa. Perustutkintojen määrä on ollut laskusuuntainen, sillä taloudellisesti epävarmoina aikoina työnantajat eivät helposti sitoudu perustutkintojen edellyttämiin pitkiin oppisopimuksiin. Vuonna 2012 perustutkintoja arvioidaan olevan 265 kappaletta. Sekä tutkintoon johtavan että eitutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen osuus on sen sijaan korkea. Tutkintoon johtavaa lisäkoulutusta (ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) arvioidaan olevan 450 kappaletta ja ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta 65 kappaletta. Lisäkoulutuksen kiintiö on 515 kappaletta. Määrä vahvistetaan opetusministeriön taholta vuosittain.
Amisto Kuntayhtymän strategiset valinnat päivitettiin kevään strategiaprosessissa. Ne jakaantuvat neljään näkökulmaan, oppiminen ja kasvu, toimintatavat ja prosessit, asiakkuus ja tulevaisuus. Seuraavassa tarkastelussa ilmenee, mitä ne merkitsevät Amiston toiminnassa sekä yhden että 3-5 vuoden aikajänteellä tarkasteltuina. Strategiat löytyvät tämän asiakirjan liiteosasta. 9 Oppiminen ja kasvu Oppiminen on olennainen osa oppilaitoksen toimintaa kaikilla tasoilla tarkasteltuina. Amistossa on talousarviovuoden tavoite määritellä, minkä tyyppiset osaamiset ovat tiimien toiminnan kannalta tärkeitä tulevaisuudessa ja siten kohdistaa henkilöstön kehittämishankkeet niiden taitojen oppimiseen ja edelleen kehittämiseen. Amiston strategiassa on todettu pidemmän aikavälin tavoitteiksi oppimisen lisäksi sen tekeminen näkyväksi. Koulutuksissa hankitun tiedon jakamisprosessia kehitetään ja pyritään näin tehostamaan henkilöstökoulutukseen investoitujen eurojen käyttöä tiimien sisäisellä koulutuksella. Muodollisesti pätevien opettajien määrää pyritään nostamaan. Tämän tavoitteen saavuttamista auttavat elokuun alussa voimaan tullut valtioneuvoston asetus ja siihen liittyvä yhtymähallituksen päätös erikoisammattitutkinnon sopivuudesta paljon käytännön työn opetusta vaativien perustutkintojen opettajien pohjakoulutukseksi. Lisäksi kuntayhtymä on tehnyt päätöksen opettajien pedagogisen pätevyyden hankkimisen tukemisesta. Kasvu on sanana hieman haastavampi kuin oppiminen. Sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi oppilaitoksen koon kasvattamista. Amiston kohdalla tämä ei ole ensisijainen tavoite, koska oppilaitoksen koko on optimitasolla juuri nyt tilojen ja opiskelijamäärän suhteen. Amisto kouluttaa alueen 16-18- vuotiaita nuoria eri ammatillisiin perustutkintoihin. Ammattiin kasvun kanssa samanaikaisesti nuoret kehittyvät sekä fyysisesti että henkisesti kohti aikuisuutta. Tämä asettaa oppilaitokselle haasteita auttaa nuorten lähinnä henkistä kasvua. Kasvun tukeminen liittyy läheisesti henkilöstön osaamiseen ja heidän uuden oppimiseen myös tällä sektorilla. Amisto voi tukea osaltaan henkilöstön osaamisen lisäämistä esim. omaehtoisella kouluttautumisellaan edellisessä kappaleessa mainitulla tuella. Toimenpiteet, joilla Amisto vastaa strategiassa asetettuihin valintoihin, ovat henkilöstön osaamisprofiilien teko ja substanssiosaamisen määrittelyt tiimeittäin. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä sovellamme soveltuvin osin IIP-henkilöstöjohtamisen standardia. Kuntayhtymätasolla toinen menestystekijä on uudet palvelutuotteet. Tässäkin kuntayhtymän yhteisenä tavoitteena on verkko-opintojen kehittäminen sekä pitkällä että lyhyemmällä aikavälillä. Amisto kehittää omaa verkkooppimistaan ja ottaa myös käyttöön uusia oppimisympäristöjä. Uudet ympäristöt antavat mahdollisuuksia sekä hyvin menestyville että erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille.
10 Tähän kohtaan kuntayhtymätasolla on liitetty myös tavoite seurata entistä paremmin tuotteidemme työelämävastaavuutta. Amistossa lisäämme yrittäjyyteen liittyvää osaamista. Opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja hyödyntämällä saamme palautetta opiskelijoidemme osaamistason riittävyydestä alueen yritysten tarpeisiin. Lyhyellä aikavälillä myös asiantuntijatoimikuntien toiminnan aktivointi on edelleen tehtävälistalla. Opettajien työelämäjaksoja olemme voineet toteuttaa eri projektien kautta. Toimintatavat, prosessit Amiston omaa toimintaa on arvioitu jo usean vuoden ajan EFQMlaatupalkintomallin mukaan. Suurimpana haasteena on ollut prosessien kuvaus ja mittarit. Olemme asettaneet 3-5 vuoden tavoitteeksi vakiinnuttaa toimintamme ja yhdenmukaistaa prosessimme. Tavoitteena on luoda myös selkeät mittarit, joiden avulla seuraamme toimintaamme. Matka on alkanut ja etenee kohti asetettua tavoitetta. Pidemmän aikavälin maalina on ISO9001 standardien mukainen toiminta. Toinen tämän näkökulman menestystekijä on ympäristövastuullisuus. Tämän lisäksi tarkastelun kohteena on ollut työturvallisuus ja -hyvinvointi. Amiston ja muun kuntayhtymän ISO14001 ympäristö- sekä OHSAS18000 työturvallisuus- ja hyvinvointisertifikaattien mukaisen toiminta on vakiintunut, josta on osoituksena vuoden 2011 lopulla saadut sertifikaatit em. järjestelmien osalta. Edupolin ja muun kuntayhtymän kanssa selvitetään Green Office-konseptin käyttöönottoa koko kuntayhtymässä. Asiakkuus Menestystekijä on työelämäyhteistyö. Amistossa tämä on erittäin tärkeä osa nuorten oppimisprosessia. Työssäoppiminen on vähintään 20 opintoviikkoa kaikissa perustutkinnoissa, monissa perustutkinnoissa määrää on nostettu jo tutkinnon perusteissa. Amistossa työssäoppiminen vaihtelee 20:stä jopa 60 opintoviikkoon. Käytössä oleva osaamisen arviointimenetelmä, joka perustuu pääsääntöisesti ammattiosaamisen näyttöihin, lisää työelämäyhteistyön tärkeyttä. Koulutetut ja siten osaavat työelämän edustajat ovat keskeisessä osassa opiskelijoiden ammatillisen osaamisen arvioinnissa. Tämä on Amiston tärkein työelämäyhteistyöprosessi. Opettajat, opiskelijat ja koko oppilaitos saavat palautetta osaamisestaan ja myös yritysten edustajat käsityksen ammatillisen perustutkintoa suorittavien nuorten taitotasosta. Tähän kohtaan liittyy läheisesti jo aikaisemmin mainitut opettajien työelämäjaksot, asiantuntijatoimikunnat sekä verkkoympäristön kehittämiseen liittyvät hankkeet.
11 Tulevaisuus Tulevaisuus näyttää valoisalta korkean vetovoiman vuoksi. Hieman harmaita pilviä tuo Itä-Uudenmaan edelleen selkiintymätön tilanne, miten toisen asteen ammatillinen koulutus järjestetään tulevaisuudessa. Pitkään jatkunut epävarmuus aiheuttaa pään vaivaa investointien suunnittelussa ja on myös osaltaan keskeyttänyt lukion järjestämisluvan siirrosta käytävät neuvottelut Askolan kunnan kanssa. Peruskorjauksen kohteena ovat Askolan toimipisteen tilat. Suunnitelmat on tehty, mutta saneerauksen taso ja aikataulu on sopimatta em. seikoista johtuen. Toivottavasti asiaan löytyy hyvä ratkaisu tulevan talousarviovuoden aikana ja ammatillisen peruskoulutuksen tilanne rauhoittuu alueellamme. Terve, positiivinen talous on kaiken toiminnan lähtökohta. Tämä on selkeä tavoite aina eikä riipu tarkasteluajanjaksojen pituudesta. Amiston kohdalla tilanne on tällä hetkellä haastava, mutta kaikessa toiminnassa ja sen suunnittelussa tämä menestystekijä on keskeisellä sijalla. Yhden vuoden talousarviota tarkasteltaessa ei ajatus positiivisesta taloudesta toteudu johtuen ammatillisen koulutuksen edelleen korkeasta vetovoimasta ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätöksestä, joka ei antanut kuntayhtymälle lisää opiskelijapaikkoja useasta hakemuksesta huolimatta. Jotta nuorten ammatillinen peruskoulutus voidaan turvata Amistossa, täytyy yhtymähallituksen edelleen aktiivisesti hakea OKM:ltä lisää aloituspaikkoja. Yhteiskunnan kannalta tärkeä nuorten koulutus vaatii resursseja eikä kuntayhtymä voi pitkään yksin vastata järjestämisluvan enimmäismäärän ylittävien opiskelijoiden opintojen rahoituksesta.
12 Talousarvion lähtökohdat Amistolla on toimipisteet Porvoossa Perämiehentiellä ja Aleksanterinkadulla, Askolan Monninkylässä ja Loviisassa. Talousarvion tunnuslukuja TA2011 TAes2012 Palkankorotusvaraus 3,2% 2,8% Yleinen kustannustason nousu 2,5% 3,0% Lähiopetuksen tuntimäärä 30 t 30 t Tunnit (lähiopetus + muut tunnit 91 504 88 829 Laskennallinen ryhmäkoko 17 op. 18 op. Taulukko 1 Talousarvion 2012 perusteita Määrälliset tavoitteet Määrälliset Ammatillinen perusk./ II-aste Oppilaitoksen keskeinen tehtävä on pääsääntöisesti nuorten ammatillinen peruskoulutus. Taulukossa 1 on esitetty Amiston talousarvion tunnuslukuja vuosilta 2011-2012. Lähiopetuksen tuntimäärä on 30 tuntia/viikko, laskennallinen ryhmäkokotavoite nostetaan 18 op/ryhmä. Muu tuntivaraus muodostuu pääosin logistiikan kuljettajakoulutuksesta sekä erityis- ja tukiopetuksesta. Tp- 2010 TA- 2011 TAes 2012 Muutos-% vrt.2010-11 1022,2 1 060 1 135 +7,0% Taulukko 2 Taulukossa 2 on esitetty v. 2012 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärätavoite. Kuntayhtymän järjestämisluvan mukainen kokonaisopiskelijamäärä vuodelle 2012 on 1345 opiskelijaa. Muu koulutus Amiston nuorten ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi tarjoama muu koulutus on marginaalista. Joidenkin projektien tavoitteisiin liittyy lyhyt kestoista koulutusta oppilaitoksen henkilöstön ulkopuolisille ryhmille. Nuorten juuri peruskoulunsa päättäneiden henkilöiden on vaikea löytää oppisopimuspaikkoja; tämän vuoksi Amiston oppisopimuksen teoriakoulutuksen opiskelijamäärä on pieni.
13 Opiskelijamäärän kehittyminen Amiston opiskelijamäärä on pysynyt viime vuosien aikana korkealla tasolla. Talousarvion valmistelussa laskennallinen ryhmäkoko on nostettu 17 opisk. -> 18 opisk./ryhmä. Ammatillisen peruskoulutuksen vetovoima on hyvä ja Amiston eri toimipisteiden opiskelijamäärät ovat korkeita. Pomo-talon tyhjeneminen vuoden 2011 alussa antoi mahdollisuuden järjestellä Amiston opetuspisteitä uudelleen. Pomo-talon käyttöastetta on nostanut osaltaan oppisopimuskeskuksen siirtyminen sinne. Myös Edupoli siirsi toimintojaan Ammattitieltä Pomotaloon. Askolan kohdalla voidaan sanoa tilanteen olevan hyvä. Perämiehentien tilanne on normalisoitunut viime vuosien peruskorjaushankkeiden jälkeen ja opiskelijamäärä on suuri. Myös Loviisan osalta voi ilolla todeta opiskelijamäärän pysyneen korkealla. Loviisan tiloja käyttää kiitettävästi myös Edupoli, järjestäen siellä alueelle suunnattua vetovoimaista aikuiskoulutusta. Amiston opiskelijamäärä vv. 2010, TA-2011 ja TAes2012 1 160 1 140 1 120 1 100 1 080 1 060 1 040 1 020 1 000 980 960 1 135 1 060 1 022 Tot2010 TA2011 TAes2012 Taulukko 3 Taulukosta 3 käy ilmi Amiston opiskelijamääräkehitys 2010-2012. Yksikköhinta ammatillisessa peruskoulutuksessa Valtion maksaman ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan nousuksi arvioidaan vuoden 2011 toteutuneesta tasosta +3,0 %. Ennakkolaskelmassa on käytetty vuodelle 2011 vahvistettuja kertoimia ja porrastusperusteita. Yksikköh/ /opisk. Tp-2010 Tot-2011 Taes-2012 Ammatillinen peruskoulutus 9 420 9 580 9 864 Taulukko 4
14 Porrastusperusteisten opiskelijoiden määrä Porrastusperusteella tarkoitetaan tässä yhteydessä jonkin perustutkinnon tai opiskelijaryhmän kohdalla korotettua opiskelijakohtaista yksikköhintaa. Vuodelle 2011 korotus yksikköhintaan logistiikan koulutuksessa oli 35%, yhdistelmäajoneuvokoulutuksessa 70% ja muiden erityisopiskelijoiden osalta korotus oli 47%. Kaikille opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta, laaditaan henkilökohtainen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma (hojks). Tästä suunnitelmasta käy ilmi kyseisen opiskelijan tuki- ja ohjaustoimet sekä syy, mihin erityistoimet perustuvat. Porrastusperusteisten opiskelijoiden vaikutus vuoden 2012 yksikköhintapohjaan määräytyy 20.9.2011 tilastointipäivän mukaan. Toimintatuottojen ja menojen rakenne TAes 2012 (vrt. tp2010-ta2011) Kokonaistoimintatuotot TP-2010 11 479 541 TA-2011 11 280 060 TAes-2012 11 323 600 Valtio/yksikköhintaan perustuva tulo 9 620 552 9 911 100 9 864 000 Muut tulot 1 858 989 1 368 960 1 459 600 Kokonaistoimintamenot Tp-2010 11 166 449 TA-2011 11 578 600 TAes-2012 12 170 800 Henkilöstömenot 7 032 367 7 655 000 7 788 400 Palvelut ja tarvikkeet 2 191 101 1 790 800 1 952 200 Vuokrat (2010-> KOY Lov Amisto) 282 522 235 300 259 200 Muut menot (sisältää konsernin kiinteistöt ja hallinnon) 1 660 459 1 897 300 2 171 000 Toimintakate 1 313 091-298 540-847 200 Taulukko 5 Taulukossa 5 on selvitetty Amiston toimintatulot ja -menot tulo- ja kuluryhmittäin. Päätoimintatulo muodostuu valtion opiskelijakohtaisesta yksikköhinnasta. Valtionosuustulo on laskettu 1000 opiskelijan mukaan. Muut tulot sisältävät maksullisesta palvelutoiminnasta, vuokratuloista ja valtion avustukset kehittämistoimintaan tulot. Vuodesta 2010 Loviisan toimipisteen tilat on vuokrattu Keskinäinen kiinteistö Oy Loviisan Amistolta. Amiston lisäksi tiloissa on vuokralaisina Loviisan kaupungin keskuskeittiö ja Edupoli. Arvioidut vuokratulot v. 2012 on 43 200.
15 Edupoli Edupoli avasi uuden toimipisteensä Keravalla Edupoli on kuntalain mukainen kunnallinen liikelaitos. Liikelaitos Edupolin strategia on esitetty liitteessä 3. Edupolin alustava talous- ja toimintasuunnitelma vuosille 2012-2014 on esitetty liitteessä 6. Liikelaitos Edupolin tarkennettu talousarvio ja toimintasuunnitelma vuosille 2012-2014 käsitellään liikelaitoksen johtokunnassa joulukuussa 2011.
16 Kuntayhtymähallinnon ja ammatillisen koulutuksen taloussuunnitelma, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Ulkoinen tuloslaskelma ilman liikelaitosta TULOSLASKELMA TA 2011 TAes 2012 Muutos TAsu 2013 TAsu 2014 % TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot 16 048 200 15 979 500-0,4 % 15 979 500 15 979 500 * Maksutuotot * Tuet ja avustukset 89 300 69 500-22,2 % 69 500 69 500 * Muut toimintatuotot 131 500 181 200 37,8 % 181 200 181 200 ** 16 269 000 16 230 200-0,2 % 16 230 200 16 230 200 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot -7 680 500-7 897 600 2,8 % -7 897 600-7 897 600 Henkilösivukulut * Eläkekulut -1 810 800-1 873 900 3,5 % -1 873 900-1 873 900 * Muut henkilösivukulut -495 400-511 200 3,2 % -511 200-511 200 * Muut henk.kulujen korj. A/E * Palvelujen ostot -4 095 100-4 140 800 1,1 % -4 140 800-4 140 800 Aineet,tarvikkeet, tavarat * Ostot tilikauden aikana -1 891 300-2 006 900 6,1 % -2 006 900-2 006 900 * Varast. lis (+) tai väh(-) 0 0 * Avustukset -151 000-101 000-33,1 % -101 000-101 000 * Muut toimintakulut -412 400-546 000 32,4 % -546 000-546 000 ** -16 536 500-17 077 400 3,3 % -17 077 400-17 077 400 TOIMINTAKATE -267 500-847 200 216,7 % -847 200-847 200 Rahoitustuotot ja -kulut * Korkotuotot 5 000 0-100,0 % 0 0 * Muut rahoitustuotot 150 000 62 500-58,3 % 80 100 96 000 * Korkokulut -74 300-62 500-15,9 % -80 100-96 000 * Muut rahoituskulut VUOSIKATE -186 800-847 200 353,5 % -847 200-847 200 Poistot ja arvonalentumiset * Suunn.mukaiset poistot -1 020 000-1 250 000 22,5 % -1 250 000-1 250 000 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -1 206 800-2 097 200 73,8 % -2 097 200-2 097 200 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -1 206 800-2 097 200 73,8 % -2 097 200-2 097 200 Liikelaitoksen ja muun kuntayhtymän väliset tapahtumat Myyntituloissa liikelaitokselta saatavia tuloja 1 370 100 Rahoitustuotoissa liikelaitoksen peruspääoman korvaus 2 000 Palveluiden ostoissa liikelaitokselta opetuspalv.ostoja -1 470 000
17 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Rahoituslaskelma ilman liikelaitosta TA-2011 TAes 2012 Muutos TAsu 2013 TAsu 2014 % Toiminnan rahavirta Vuosikate -186 800-847 200-381,3 % -1 079 100-1 079 100 Investointien rahavirta Investointimenot -1 080 000-1 953 000-31,8 % -4 600 000-4 600 000 Myyntitulot 3 500 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 266 800-2 800 200-59,6 % -5 679 100-2 179 100 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik.lainojen lisäys * 1 000 000 1 000 000 0,0 % 4 000 000 2 500 000 Pitkäaik.lainojen vähennys -389 500-389 500 0,0 % -389 500-568 000 610 500 610 500 0,0 % 3 610 500 1 932 000 Oman pääoman muutokset 389 500 789 500 112,1 % 1 500 000 318 000 Rahavarojen muutos -266 800-1 400 200-55,4 % -568 600 70 900
18 3. Investoinnit 2012-2014 3.1 Investointien perustelut Porvoon ammattiopisto Investointiesitykset HANKE 3 Kone- ja laitehankintaesitykset Ammatillisen koulutuksen vetovoima on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Opiskelijaryhmien keskimääräinen koko on suurempi kuin aikaisemmin. Tämä aiheuttaa tarvetta opetukseen käytettävän kaluston määrän kasvattamiseen. Jotta oppilaitos voi tarjota laadukasta opetusta ja opiskelijoille laadukkaan oppimisympäristön, täytyy sen satsata kaluston kilpailukykyisenä pitämiseen vuosittain. Hankintakokonaisuuteen alla olevaan taulukkoon on merkitty eri toimipisteiden esittämät yli 10000 euron ylittävät hankkeet tai hankeryhmät. Hanke voi jakautua useammalle vuodelle. Toimipisteiden esitykset hankekokonaisuudet HANKE3/2012 TOIMIPISTEIDEN ESITYKSET YHTEENSÄ Opetusvälineistön hankintaesitykset (kaikki yli 10 000 /hanke) Pmt6 989 000 Loviisa 59 000 Askola 173 000 Pomo 90500 Amiris 25000 AMISTO yhteensä 1 336 500
19 HANKE 71 Kiinteistöjen peruskorjaus Hankintakokonaisuuteen sisältyy kiinteistöjen pieniä peruskorjauksia. Amisto Perämiehentie -ulko-ovien uusiminen 3 sisäänkäyntiä -sadekatokset ulko-ovien yläpuolelle 3 kpl -sähköpääkeskuksen kompensointiyksikön uusiminen. -siivouskeskuksen ja graafisen osaston jälkikäsittelytilan lattioiden uusiminen Amisto Askola -liikuntasalin katon kunnostus -A-talon lämmönvaihtimen uusiminen -pääparkkipaikan piha-alueen asfaltointi HANKE 81 Tukipalveluiden atk-hankinnat Hanke sisältää mm. ESX-palvelimen hankinnan sovellusvirtuaalisointia varten, levyjärjestelmän uusimisen, nauhavarmistusohjelmiston päivityksen ja UPSlaitteen hankinnan Edupoli Ammattitielle. HANKE 83 Amisto Askolan peruskorjaus Amisto Askolan rakennusten peruskorjaus sisältää vuonna 2012 vain kiinteistön kunnon säilyttämisen kannalta välttämättömät ikkunoiden uusimiset, vesikattojen korjaukset ja tukirakenteiden vahvistamistyöt. Askolan kiinteistön varsinainen peruskorjaustyö on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2014 sähkö-, lvi- ja metalliosaston tilojen peruskorjauksella. Kuva: Susa Heiska
20 HANKEET 84-86 Hankekokonaisuus sisältää kolme erillistä osaa. Taloussuunnitelmassa on esitetty Porvoon Perämiehentielle rakennettavaksi uutta koulurakennusta (hanke 84), joka korvaa POMO-talon jatkossa. Ratkaisu mahdollistaa toisen asteen ammatillisen koulutuksen kampuksen muodostumisen ja sen avulla saavu-tetaan melkoinen synergiaetu alueella jo olevien palvelujen ansiosta: opiskelijaruokailu, tietopalvelukeskus ja muu opetuksen hallinto sekä kiinteistön hoito. Hankkeen toisena osana on esitetty uuden koulurakennuksen kalustamisen vaatimaa määrärahaa (hanke 85). Uuden rakennuksen rahoitus pohjautuu POMO-talon realisoinnista saatavaa pääomaan (hanke 86). Kuva: Susa Heiska
21 3.2 Hankesuunnitelma 2012-2014 HANKESUUNNITELMA 2011-2014 (Yh hyv.6.10.2011) Kaikki luvut ovat alv 0% TAes2011 TAes2012 TAsu2013 TAsu2014 HANKE 71: Kiint. peruskorjaus pienhankkeet 200 000 200 000 200 000 200 000 -kuntayhtymän osuus 200 000 200 000 200 000 200 000 Kuntien osuus 0 0 0 0 HANKE 83: Amisto Askolan peruskorjaus 300 000 1 000 000 0 1 400 000 -kuntayhtymän osuus 300 000 1 000 000 0 1 400 000 Kuntien osuus 0 0 0 0 HANKE 84: Amisto Pmtien uudisrakennus 100 000 150 000 2 500 000 2 000 000 -kuntayhtymän osuus 100 000 150 000 1 500 000 1 000 000 Kuntien osuus 0 0 1 000 000 1 000 000 HANKE 85: Amisto Pmtien uudisrak. kalustus 500 000 -kuntayhtymän osuus 500 000 Kuntien osuus 0 HANKE 86: Pomo-talon myynti -3 500 000 -kuntayhtymän osuus -1 500 000 Kuntien osuus 0 0 0-2 000 000 HANKE 3: Amisto muut kalustohankinnat 600 000 500 000 500 000 500 000 -kuntayhtymän osuus 600 000 500 000 500 000 500 000 Kuntien osuus 0 0 0 0 HANKE 81: Tukipalveluiden atk-hankinnat 80 000 103 000 -kuntayhtymän osuus 80 000 103 000 Kuntien osuus 0 0 0 0 HANKKEET YHTEENSÄ (alv 0%) 1 280 000 1 953 000 3 200 000 1 100 000 -kuntayhtymän osuus 1 280 000 1 953 000 2 200 000 2 100 000 Kuntien maksuosuus hankkeista 0 0 0 0 Kuntien lainaosuus hankkeista 0 0 1 000 000-1 000 000
22 3.3 Investointien rahoitus v. 2012 Porvoon ammattiopisto ja kuntayhtymä Jäsenkuntien maksuosuudet v. 2012 Hanke 3, muut kalustehankinnat 0,00 Hanke 71, kiinteistöjen peruskorjaus, pienhankkeet 0,00 Hanke 81, Tukipalveluiden atk-hankinnat 0,00 Hanke 83, Askolan peruskorjaus 0,00 Hanke 84, Amisto Perämiehentie 6:n uudisrakennus 0,00 Hanke 85, Amisto Perämiehentie 6:n uudisrakennuksen kalusto 0,00 Hanke 86, POMO-talon myynti Lainanlyhennys 389 500,00 Korot 62 500,00 Yhteensä 452 000,00 Edupoli Edupolin toiminnan rahoittamiseen ei sisälly jäsenkuntien maksuosuuksia. Edupoli huolehtii itse lainojensa hoidosta. Jäsenkuntien maksuosuuksien vaikutus peruspääomaan Vuonna 2012 jäsenkuntien maksuosuudet perustamiskustannuksiin ja lainanlyhennyksiin ovat luonteeltaan muun oman pääoman luonteisia sijoituksia.
23 4. Jäsenkuntien maksuosuudet 4. MAKSUOSUUDET JÄSENKUNNITTAIN YHTEENSÄ 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 INVESTOINNIT Hankkeet 0 0 0 0 0 0 0 0 Lainojen lyhennykset 306 800 236 900 389 500 389 500 318 000 318 000 165 400 165 400 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 306 800 236 900 389 500 389 500 318 000 318 000 165 400 165 400 Lainojen korot 137 300 74 300 62 500 80 100 96 000 26 700 19 500 16 500 KUNTIEN MAKSUOSUUDET Y 444 100 311 200 452 000 469 600 414 000 344 700 184 900 181 900 Jäsenkunta Osuudet Taes Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma 2 010 2 011 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016 2 017 Loviisa 45 67 974 47 633 69 184 71 878 63 367 52 760 28 301 27 842 Porvoo 180 271 898 190 531 276 735 287 510 253 469 211 041 113 204 111 367 Orimattila 1 1 511 1 059 1 537 1 597 1 408 1 172 629 619 Askola 22 33 232 23 287 33 823 35 140 30 980 25 794 13 836 13 612 Lapinjärvi 7 10 574 7 410 10 762 11 181 9 857 8 207 4 402 4 331 Myrskylä 5 7 553 5 293 7 687 7 986 7 041 5 862 3 145 3 094 Pornainen 9 13 595 9 527 13 837 14 376 12 673 10 552 5 660 5 568 Pukkila 4 6 042 4 234 6 150 6 389 5 633 4 690 2 516 2 475 Sipoo 21 31 721 22 229 32 286 33 543 29 571 24 621 13 207 12 993 YHTEENSÄ 294 444 100 311 200 452 000 469 600 414 000 344 700 184 900 181 900
24 PORVOON AMMATTIOPISTO JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET LAINOJEN LYHENNYKSET 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lyhennykset (Loviisan peruskorj. 2000) 0 0 0 0 0 0 0 0 Lyhennykset (Pmtie 6 peruskorj. v. 2003) 71 500 71 500 71 500 71 500 0 0 0 0 Lyhennykset (Pmtie 6 tietop.keskus v. 2004 152 600 0 152 600 152 600 152 600 152 600 0 0 Lyhennykset (Pmtie6 sähkö-kemia v 2009)1 50 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 Lyhennykset (Pmtie 6 auto-osasto+askolan kei 32 700 65 400 65 400 65 400 65 400 65 400 65 400 65 400 Lyhennykset (Pmtie uudisrakennus) => bullet-laina v.2013+2014, joka maksetaan pois Pomotalon myyntihinnalla 0 0 0 0 0 Lainojen lyhennykset yhteensä 306 800 236 900 389 500 389 500 318 000 318 000 165 400 165 400 Jäsenkunta Osuudet Taes Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Loviisa 45 46 959 36 260 59 617 59 617 48 673 48 673 25 316 25 316 Porvoo 180 187 837 145 041 238 469 238 469 194 694 194 694 101 265 101 265 Orimattila 1 1 044 806 1 325 1 325 1 082 1 082 563 563 Askola 22 22 958 17 727 29 146 29 146 23 796 23 796 12 377 12 377 Lapinjärvi 7 7 305 5 640 9 274 9 274 7 571 7 571 3 938 3 938 Myrskylä 5 5 218 4 029 6 624 6 624 5 408 5 408 2 813 2 813 Pornainen 9 9 392 7 252 11 923 11 923 9 735 9 735 5 063 5 063 Pukkila 4 4 174 3 223 5 299 5 299 4 327 4 327 2 250 2 250 Sipoo 21 21 914 16 921 27 821 27 821 22 714 22 714 11 814 11 814 YHTEENSÄ 294 306 800 236 900 389 500 389 500 318 000 318 000 165 400 165 400
25 PORVOON AMMATTIOPISTO JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET KOROT JÄSENKUNNITTAIN 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Korot (Pmtie 6 peruskorj. v. 2003)3,35 % 9 000 6 600 4 200 1 800 Korot (Pmtie 6 tietopalvelukeskus v. 2004)3 % 30 000 20 700 20 700 17 000 10 000 4 000 0 0 Korot (Pmtie 6 sähkö-kemia v. 2009)2 % 73 800 28 000 20 000 15 000 11 000 9 000 7 000 5 000 Korot (Pmtie6 auto-osasto+askolan keittiö 2010)2 % 24 500 19 000 17 600 16 300 15 000 13 700 12 500 11 500 Korot (Pmtie uudisrakennus) => bullet-laina v. 2013+2014 3 % 30 000 60 000 0 0 0 Korot yhteensä 137 300 74 300 62 500 80 100 96 000 26 700 19 500 16 500 Lainojen korot yhteensä 137 300 74 300 62 500 80 100 96 000 26 700 19 500 16 500 Jäsenkunta Osuudet Taes TaloussuunnitelmaTaloussuunnitelm 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Loviisa 45 21 015 11 372 9 566 12 260 14 694 4 087 2 985 2 526 Porvoo 180 84 061 45 490 38 265 49 041 58 776 16 347 11 939 10 102 Orimattila 1 467 253 213 272 327 91 66 56 Askola 22 10 274 5 560 4 677 5 994 7 184 1 998 1 459 1 235 Lapinjärvi 7 3 269 1 769 1 488 1 907 2 286 636 464 393 Myrskylä 5 2 335 1 264 1 063 1 362 1 633 454 332 281 Pornainen 9 4 203 2 274 1 913 2 452 2 939 817 597 505 Pukkila 4 1 868 1 011 850 1 090 1 306 363 265 224 Sipoo 21 9 807 5 307 4 464 5 721 6 857 1 907 1 393 1 179 YHTEENSÄ 294 137 300 74 300 62 500 80 100 96 000 26 700 19 500 16 500
26 PORVOON AMMATTIOPISTO JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET INVESTOINNIT 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Hanke 83 Askolan peruskorjaus 0 300 000 1 000 000 0 1 400 000 0 0 0 YHTEENSÄ 0 300 000 1 000 000 0 1 400 000 0 0 0 Kuntayhtymän oma rahoitus 0 300 000 1 000 000 0 1 400 000 0 0 0 Kuntien lainaosuus 0 0 0 0 0 0 0 0 KUNTIEN MAKSUOSUUDET YHT. 0 0 0 0 0 0 0 0 Jäsenkunta Osuudet Taes Taes Tasu TaloussuunnitelmaTaloussuunnitelm 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Loviisa 45 0 0 0 0 0 0 0 0 Porvoo 180 0 0 0 0 0 0 0 0 Orimattila 1 0 0 0 0 0 0 0 0 Askola 22 0 0 0 0 0 0 0 0 Lapinjärvi 7 0 0 0 0 0 0 0 0 Myrskylä 5 0 0 0 0 0 0 0 0 Pornainen 9 0 0 0 0 0 0 0 0 Pukkila 4 0 0 0 0 0 0 0 0 Sipoo 21 0 0 0 0 0 0 0 0 YHTEENSÄ 294 0 0 0 0 0 0 0 0
27 5. Erilliset liitteet Liite 1 Kuntayhtymän strategia Liite 2 Amiston strategia Liite 3 Edupolin strategia Liite 4 Kuntayhtymän henkilöstöstrategia Liite 5 Liikelaitos Edupolin rahoituslaskelma 2012
28 Kuntayhtymän strategia LIITE 1 Visiotavoitteet / Strategiset valinnat Näkökulma Menestystekijä 3-5 v tavoite Oppiminen ja kasvu Toimintatavat, prosessit Osaava henkilöstö Uudet palvelutuotteet Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Ympäristövastuullisuus Sovellamme toiminnassamme IIP-henkilöjohtamisen standardia. Päätoimisella koulutushenkilöstöllämme on henkilökohtainen kehityssuunnitelma pedagogisen (> 85% pätevyys) ja substanssiosaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Avainhenkilöillä on asiakashallinnan osaaminen. Kehitämme kuntayhtymään avoimen ja modernin oppimisympäristön, johon kuuluu asiakkaitamme palveleva Verkko-opisto. Kehitämme asiakaslähtöiset työkalut palvelutarpeiden selvittämiseen. Kuntayhtymällämme on yhdenmukaiset toiminta- ja toiminnan kehittämisprosessit, pohjana ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18000 vaatimukset. Kuntayhtymällämme on ympäristösertifikaatti vuonna 2011. Sovellamme Green Office -konseptia koko kuntayhtymässä. Asiakkuus Työelämäyhteistyö Työorganisaatioiden tavoitteet ymmärretään toimintaamme ohjaaviksi menestystekijöiksi. Rakennamme aktiivisesti asiakkuuksia monipuolisessa verkostoyhteistyössä. Tulevaisuus Terve, positiivinen talous Riittävän hyvä talous, jotta henkilöstön kehittyminen ja sitoutuminen kuntayhtymän palvelukseen voidaan varmistaa. Riittävä tulos, joka mahdollistaa kehitysinvestoinnit ja tilojen ja kaluston ajanmukaisina pitämisen.
29 Muutosvoimien analysointi Megatrendi / Muutosvoima Ikääntyminen elinikä kasvaa Globalisaatio Ilmaston muutoksen aiheuttamat muutokset Teknologian kehitys Muutosvoiman vaikutus toimintaympäristöön Sosiaali- ja terveyspuolen koulutustarve kasvaa Elinkaarirakentamisen huomioiminen koulutuksessa Huoltosuhde muuttuu teollistuneissa maissa Ikääntyvien taloudellinen asema vahva matkailu, harrastukset, hyvinvointi ja niiden merkitys koulutuksessa Eläkeikä kasvaa, ikäjohtaminen ja ikääntyvistä työntekijöistä huolehtiminen Kielitaidon merkitys korostuu Tietoverkkojen hyödyntäminen kasvaa Väestömuutosten/ilmaston muutoksen aiheuttama väestön muutto Tuotanto siirtyy teollistuneista maista kehittyviin maihin Taloudellinen kehityksen kasvu siirtyy kehittyviin maihin Perustutkintojen ja koulutusohjelmien tarkistaminen sisällön lisäksi myös investointitarpeet tutkittava kriittisesti Niukkuus energiavaroista, raaka-aineet ja maapallon lämpenemisen aiheuttamat muutokset elinoloissa Koillisväylän avautuminen Matkustus vähenee, kotimaa lisääntyy, julkinen liikenne Kilpailu puhtaasta vedestä kasvaa Koulutuksen sisältöjen tarkistaminen, henkilöstökoulutus uudet koulutusmahdollisuudet Nano- ja bioteknologia kasvaa - milloin koulutustarpeita? Älykkäät robotit tulevat ensimmäinen robotti tulee kuntayhtymään vuonna 201X? Tietoverkon käyttö korostuu verkko-opetus, oppimisalustojen käyttö Sosiaaliset mediat saavat vaikutusvaltaa: heimot, vaikutusvalta, mielenosoitukset, yhden asian liikkeet Sosiaalisten medioiden hyödyntäminen opetuksessa - henkilöstökoulutus Millainen on tulevaisuuden oppilaitos?
30 Kuluttajakäyttäytymisen muutos Osaamisen puoliintumisaika lyhenee Innovatiivisuus Arvot korostuvat lähiruoka, vapaa-ajan merkitys korostuu, Teknologian elinkaari lyhenee Uudet koulutusohjelmat vanhojen kriittinen tarkistaminen Yksilöllisyys korostuu räätälöidyt koulutukset Sosiaalisten medioiden vaikutus tuleviin opiskelijahankintoihin Elinikäinen oppiminen korostuu Elinkeinoelämä uudistuu kiihtyvällä vauhdilla, uudet elinkeinot Henkilöstökoulutus yhä tärkeämpää henkilöstön kehittämisprosessi saatava toimivaksi nopeasti Opetuksen sisältöjen tarkistaminen : substanssi vai elinikäisen oppimisen taidot ja niiden painoarvo Menestys vaatii koko ajan uudistumista, esim. raaka-aineet, energia, hoitokäytännöt, palvelut, logistiikka, yrittäjyys Tulevaisuuden tarpeet syytä huomioida myös opetuksessa Urbanisoituminen kasvaa Etelä-Suomen kasvukeskukset polarisoituvat. Etelä muu Suomi kilpailu kovenee, vaaravyöhykkeessä olevat oppilaitokset tekevät kaikkensa saadakseen opiskelijoita Koulutuskuntayhtymän alueella itäinen Itä-Uusimaa - pääkaupunkiseutu miten huomioidaan tulevaisuudessa? Maaseutu tyhjenee vaikuttaako Lapinjärven ja Loviisan asemaan?
31 Amiston strategia LIITE 2 Arvot: Asiakaskeskeisyys; Osaaminen; Ympäristövastuullisuus Toiminta-ajatus; Tulevaisuuden ammattilaisten tekijä Visio; Taitavin Amistosta Näkökulma Menestystekijä 3-5 v tavoite 3-5 v tavoite Toimenpiteet, vastuut ja aikataulu Oppiminen ja kasvu Osaava henkilöstö Sovellamme toiminnassamme IIP-henkilöjohtamisen standardia. Päätoimisella koulutushenkilöstöllämme on henkilökohtainen kehityssuunnitelma pedagogisen (> 85% pätevyys) ja substanssiosaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Tärkeiden osaamisten määrittely ja toimenpiteiden valinta Osaamisen jakaminen ja opitun tekeminen näkyväksi Määritellään eri henkilöstöryhmien osaamisprofiilit Amistotasolla ja substanssiosaaminen tiimeittäin Ped. pätevyyskoulutus tav 95% Koulutuksissa hankitun tiedon jakamisprosessin kuvaaminen Sosiaalisen median hallinnan kehittäminen Sosiaalisen median hyödyntäminen Uudet palvelutuotteet Kehitämme kuntayhtymän Verkko-opiston, joka palvelee asiakkaitamme. Kehitämme työkalun, jolla arvioimme, miten palvelutuotteemme vastaavat työelämän tarpeita. Verkkoopetuksen kehittäminen 5 ov Monipuoliset oppimispolut Verkko-opetuksen kehittäminen, 2 ov tavoite Ohjaus- ja tukipalvelujen kehittäminen: opetusjärjestelyjen kehittäminen, oppimisstudio, erityisopetus, OHRtyöskentely, HOPS, ryhmänohjaajakoulutus Yrittäjyys 24h-leirit ja vuosi yrittäjänä NY Toimintatavat, prosessit Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Kuntayhtymällämme on yhdenmukaiset toiminta- ja toiminnan kehittämisprosessit, pohjana ISO 9001, OHSAS 18001ja ISO 14001 vaatimukset. Yhdenmukaiset prosessit Mittarien vakiinnutus Mittarien vakiinnutus ja yhdenmukaiset prosessit, prosessien mukainen toiminta Ympäristövastuullisuus Kuntayhtymällämme on ympäristösertifikaatti vuonna 2011. ISO14001 2011 Toimintatavat kuntoon, tavoitteena 2011 sertifiointi Green office -konseptia sovellamme koko kuntayhtymässä. Asiakkuus Työelämäyhteistyö Määrittelemme työelämäyhteistyöprosessit. Työelämäyhteistyön kehittäminen Asiantuntijatoimikuntien toiminnan aktivointi kuntayhtymätasolla INKA-kyselyjen hyödyntäminen Markkinointi Markkinointistrategian teko ja läpivienti Ammattiperheiden tarkennus / PS Tulevaisuus Terve, positiivinen talous Riittävän hyvä talous, jotta henkilöstön kehittyminen ja sitoutuminen kuntayhtymän palvelukseen voidaan varmistaa. Riittävä tulos, joka mahdollistaa kehitysinvestoinnit ja tilojen ja kaluston ajanmukaisina pitämisen. Tuloksellisuusraha toiminta ja prosessit Yksikköhintarahat Sidosryhmälobbaus /PS
32 Edupolin strategia LIITE 3 Visiotavoitteet / Strategiset valinnat Näkökulma Menestystekijä 3 v tavoite (2014) Oppiminen ja kasvu Toimintatavat, prosessit Henkilöstön osaaminen ja kehitys Uudet palvelutuotteet Asiakassuhteiden hallinta Henkilöstöprosessi täyttää IIP standardin vaatimukset. 75 % koulutushenkilökunnasta pedagogisesti päteviä 70 % koulutushenkilökunnasta näyttötutkintomestareita. Työelämään tutustumisjaksolla ollut 30 kouluttajaa kolmen vuoden aikana. Asiakashallinnan osaamisen kehittäminen. Henkilöstön kehittäminen TTM toimintamallin mukaisesti. Asiakasyhteistyön/toimialayhteistyön ja projektien seurauksena uusia palvelutuotteita. Verkko-opistoa hyödyntävät koulutukset ja palvelut muodostavat 25 % liikevaihdosta. Käytössä on asiakaslähtöiset työkalut palvelutarpeiden selvittämiseen. TTM asiakasprosessien toiminnan kehittäminen. Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Ympäristövastuullisuus Keskeyttämis-% alle ammatillisenkoulutuksen keskiarvon. Palvelujen vaikuttavuuden kehittäminen yhtenäisten toimintatapojen avulla. Mobiili- ja etätyömahdollisuuksien kehittäminen. Suoritettujen tutkintojen määrä kasvanut 25% verrattuna 2010 tilanteeseen. Ympäristövastuullisuus kilpailuetuna. Ympäristöliiketoiminta muodostaa. 5 % liikevaihdosta. Sovellamme GO konseptia kaikissa Edupolin toimipisteissä. Asiakkuus Asiakastyytyväisyys AIPAL ja OPAL tulokset paremmat kuin valtakunnallinen keskiarvo Tulevaisuus Työelämäyhteistyö Hyöty asiakkaalle Terve, positiivinen talous Yritysyhteistyön kautta 50 % liikevaihdosta, vuosittain 10 %-yksikön kehitys. Tuottavan toimipisteverkoston kehittäminen (Itä-Uusimaa, pääkaupunkiseutu, Keski-Uusimaa). Toimialojen yhteisasiakkuuksien kehittäminen. Competence coach- ohjelman käytännön hyödyntäminen. Edupoli toimii kumppanuusasiakkaiden kokonaisvaltaisena ja jatkuvana osaamisen kehittämistukena. Poistot katettu, tulos riittävä, jotta mahdollistetaan jatkuva pedagoginen ja toiminnallinen kehittäminen ja laadunparantaminen.
33 Henkilöstöstrategia LIITE 4 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Houkutteleva Eteenpäin Suuntautuva Toiminta Rakentaa Arvostusta TAUSTAA Tässä henkilöstöstrategiassa määrittelemme yhtenäiset toimintaperiaatteet kuntayhtymän henkilöstöasioiden hoitamiselle. Periaatteet koskevat sekä palveluksessa olevaa että tulevaa henkilöstöä. Henkilöstöstrategia päivitetään osana strategiaprosessia. Henkilöstöpolitiikalla linjaamme henkilöstövoimavarojen johtamisen painopistealueet, joiden avulla luomme edellytykset työyhteisömme tuloksellisuudelle. Henkilöstöjohtaminen on olennainen osa henkilöstöstrategian toteuttamista. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen on kykyä ja halua toimia tuloksen aikaansaamiseksi osaavan ja sitoutuneen henkilöstön kanssa. TAVOITTEET Haluamme tarjota asiakkaillemme laadukkaita palveluita nyt ja tulevaisuudessa. Sen edellytyksenä on osaava, motivoitunut ja työhönsä sitoutunut henkilökunta. Kykenemme hyvään yhteistyöhön yli organisaatiorajojen. Tavoitteena on, että työ koetaan mielekkääksi koko työuran ajan. Rakenteeltaan terve työyhteisö koostuu eri ikäisistä ihmisistä. Jokaisella on oikeus osaavaan esimieheen ja osaavaan alaiseen. 68-vuotiaaksi töissä terveenä! HYVÄ TYÖNANTAJA Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä on työnantajana innostava, kannustava ja oikeudenmukainen. Edistämme näin ollen hyvää ilmapiiriä, välittämme ihmisistä ja tuemme kasvua. Kasvun ja kehittymisen tukeminen on oppilaitosyhteisön ydinosaamista.
34 Kehittääksemme ydinosaamista tarvitsemme ajantasaisia tietoja ja taitoja opetettavilta ammattialoilta, pedagogista osaamista, johtamisosaamista ja yleisiä työyhteisövalmiuksia. TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTI Työyhteisötaitojen merkitys kasvaa koko ajan. Hyvinvoinnin takaamiseksi meidän on pystyttävä käymään vuoropuhelua vaikeissakin tilanteissa. Selkeät, reilut pelisäännöt luovat perustan työyhteisön hyvinvoinnille. Tuloksellinen yhteistoiminta on tärkeää tavoitteen saavuttamiseksi. Sisäisen yhteistyön edellytyksiä ovat laadukas sisäinen viestintä, avoin ja keskusteleva ilmapiiri ja tietoinen yhteistyön kehittäminen. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi on tärkeää toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Suunnitelmallinen ja kokonaisuutta palveleva osaamisen kehittäminen perustuu ajantasaiseen, systemaattisesti kerättävään tietoon. HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstöresurssien suunnittelu on osa toimintasuunnitelman laatimista. Konsernitasolla tuetaan asiantuntijapankin avulla henkilöstöresurssien suunnittelua ja hyödyntämistä yli organisaatiorajojen. Hyvän henkilöstöjohtamisen seurauksena henkilöstön määrä on oikeassa suhteessa työn määrään ja työtä säätelevät oikeudenmukaiset palvelussuhteen ehdot. Oikeudenmukainen ja kannustava palkkaus edistää henkilöstön sitoutumista ja tukee rekrytointia. Joustavan työajan ja etätyön avulla on mahdollista ottaa huomioon opiskelun, perhetilanteen ja ikääntymisen aiheuttamat tarpeet. Johtaminen Osaaminen Toimintojen kehittäminen Houkutteleva Eteenpäin Suuntautuva Toiminta Rakentaa Arvostusta Työhyvinvointi Toimintaamme ohjaavat kuntayhtymän arvot, visio ja toiminta-ajatus.
35 Liikelaitos Edupolin rahoituslaskelma LIITE 5 LIIKELAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA 2012 TALOUSARVION 2012 OSA Taloussuunnitelman 2013-2014 osa LIIKELAITOKSEN TOIMINTA TA 2012 TASU 2013 TASU 2014 Varsinaisen toiminnan ja inv. rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä/alijäämä 165 000 180 000 200 000 Poistot ja arvonalentumiset 400 000 420 000 440 000 Rahoitustuotot ja kulut -15 000-15 000-15 000 Muut tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus yhteensä 550 000 585 000 625 000 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -700 000-650 000-650 000 Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntituotot Investointimenot yhteensä -700 000-650 000-650 000 Varsinaisen toiminnan ja inv.nettorahavirta -150 000-65 000-25 000 Rahoitustoiminnan rahavirta Lainakannan muutokset Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys 500 000 500 000 500 000 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys -433 300-433 300-433 300 Muilta saatujen lyhytaikaisten lainojen lisäys Muilta saatujen lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Sijoitusrahaston lisäys Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta 66 700 66 700 66 700 Rahavarojen muutos -83 300 1 700 41 700