1 ESITELMÄ ENERGIAOLITIIKKA.ESITYS 1. Projektin kuvaus Energiapolitiikka.esitys. on kolmevuotinen hanke, joka tutkii ja etsii vaihtoehtoja uusiutuvan lähi-ja pienenergian tuottamiseksi fiktiivisessä lähitulevaisuudessa. Energiapolitiikka.esityksen tausta on esitystaiteessa, mutta toteutukseltaan se on tieteiden ja taiteiden välinen yhteistyöprojekti, jossa teatterillista ajattelua sovelletaan uudenlaisessa ympäristössä. Projektissa energiantuotanto ymmärretään laajasti niin, että siihen kuuluu sähkön ja polttoaineiden tuotannon lisäksi myös ruoan tuotanto ja henkisen hyvinvoinnin tuottaminen. (Pohdittava, onko henkinen energisyys samassa mielessä energiaa kuin esim. sähkö? Taide toimii usein välittäjänä muuntaen energiaa energisoivaksi kokemukseksi Onko yhtäläisyys semanttinen vai asiallinen? Joka tapauksessa henkinen energisyys tuottaa työtä samoin kuin ruoka ja sähkö) Energiapolitiikka.esityksen näyttämönä toimii hajautetun pienenergian tuotantopalsta. Hankkeen ensimmäinen vaihe muodostuu ongelmanratkaisupeleistä (tausta mm. teatteriprosessin mallipalavereissa). Näyttämöllä (ts. palstalla) työskentelevät futuronautit näyttelevät tulevaisuutta ja hankkivat sillä tavoin kokemustietoa tulevaisuudesta sekä toimivat oppaina yleisölle, joka voi tulla palstalle kokemaan tulevaisuutta omakohtaisesti. Todellisuus, joka palstalla (ts. näyttämöllä) esittäytyy, on fiktiivinen, mutta mahdollinen. Kysymys on siis mahdollisesta maailmasta tai mahdollisesta tulevaisuudesta. 2. Projektin lähtökohta Lähtökohtana kaikkeen taiteelliseen työhön liittyvä pohdinta: mikä on tärkeää? Mikä on oleellista? Ja toisaalta, miten tätä oleelliista voi taiteessa - ja niillä välineillä, jotka meillä on - käsitellä. Pohtiessaamme, mikä olisi taiteellemme merkityksellisin ja kuumin aihe, tulimme siihen johtopäätökseen, että se on energiapolitiikka. Perustellakseni tämän väitteen, joudunjoudun käyttämään hetken niukkaa aikaa selostaakseni millaiseen ymmärrykseen ja tulevaiuus skenaarioon Energiapolitiiikka.eitys. pyrkii vastaamaan. 3. Projektin tausta - Ilmastonmuutos pakottaa hylkäämään fossiiliset energianlähteet ja korvaamaan ne uusiutuvilla. - Samaan aikaan mm. robotisaatio voi nostaa joidenkin synkimpienn skenaarioiden mukaan työttömyyden esim. Suomessa jopa 40%:in
2 - Verokilpailun vuoksi valtioiden veronkantokyky heikkenee ja sen seurauksena myös sosiaaliturva heikkenee. - Väestön kasvu, pakolaisuus, äärimmäiset sääilmiöt, peltoalan pieneneminen jne. aiheuttavat ruoka- ja energiakriisejä sekä ruoka- ja energiapulaa ja niiden hinnan kallistumista. - Yhteiskunnan voi ymmärtää järjestelmäksi, jonka tehtävä on tuottaa ja jakaa jäsenilleen energiaa. Kun energia tuotetaan keskitetysti, myös valta keskityy. - Hajautettu tuotanto vähentää eriarvoisuutta. Pohjimmiltaan Energiapolitiikka esitys on demokratiaprojekti. - Henkilökohtaisella tasolla on aiheenvalinnassa kysymys tulevaisuuden uhkaavuuden ja arvaamattomuuden meissä herättämän epävarmuuden ja ahdistuksen taiteellisesta käsittelemisestä ja taiteellisesta haltuunotosta. Edellä esitetty tilanne tai haaste pakotti kysymään, minkälainen teatteri tai minkälainen esitystaide voisi soveltua näiden ongelmien käsittelemiseen ja ratkaisemiseen? 4. Projektin muotoutuminen Esikuvana antiikin teatteri. antiikin ensimmäiset näyttämöt rakennettiin poliksen agoralle, jossa se oli välittömässä yhteydessä kauppiaiden ts. talouden sekä myös filosofisen eli tieteellisen (tori opetus- ja kohtaamispaikkana) ja myös uskonnollisen ja eettisen keskustelun (temppelit, alttarit) ja poliittisen päätöksenteon ja lainsäädännön kanssa. Teatteri osallistui poliksen ytimessä keskusteluun siitä, miten valtio ja sen asiat tulisi järjestää. Nyt on mietittävä, millainen olento teatterin pitäisi olla, että voisi luoda näyttämön nykymaailman agoralle, joka on globaali, aineeton, paikaton, hahmotonkin. Mitä tämä vaatii teatterilta? (Ratkaisu ei ainakaan ole, että rakennetaan teatteritila kauppakeskukseen). Minua on inspiroinut muutos, joka on tapahtunut muotoilun piirissä. Ei varmaan kukaan ole voinut välttyä keskustelulta, jota on käyty teollisen muotoilun ympärillä ja muotoilun alueella tapahtuneesta muutoksesta esinemuotoilusta palvelumuotoiluun. Mikä tietysti heijastaa yhteiskunnan siirtymistä teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi. (Esimerkkinä siitä, miten ajattelu- ja lähestymistapa voi siirtyä konkreettiten asioiden muotoilusta aineettomampiin asioihin, on minulle kerrottu tarinaa, jossa muotoilijaa pyydetään suunnittelemaan toimistoon tuoli. Kun muotoilija ryhtyy selvittämään, millaista tuolia ja mihin tarkoitukseen ja tarpeeseen tuolia kaivataan, ilmeneekin, että se mitä oikesti halutaan, onkin tauko. Näin muotoilijan työ siirtyy esineen muotoilusta työajan muotoiluun. Lähestymistapa, ajattelutapa, tapa katsoa asioita ja varmasti myös tietyt esteettiset ja funktionaalisuuden arvot säilyvät mukana.)
3 Näkisin, että teatterin parissa olemme olleet varovaisia tekemään vastaavaa siirtymää, kuin mitä juuri esim. muotoilun parissa on tapahtunut.( Muotoilun parissa tapahtunutta siirtymää on joskus arvosteltu siitä, että eikö se johda siihen, että melkein mitä tahansa inhimillisten asioiden uudelleen järjestelyä aletaan pitää muotoiluna. Ehkä, mutta en näe, miksi ainakaan muotoilijoiden pitäisi olla siitä huolissaan.) 5. Teatteri ajatteluna Ajattelen, että tulevaisuuden energiaratkaisujen tutkimisen ohella Energiapolitiikka -esityksen toinen, keskeinen päämäärä on tutkia sitä, mihin teatteria ja teattrillista ajattelua voi käyttää ja soveltaa. Lähden liikkeelle tässä pohdinnassa usein esitetystä ajatuksesta teatterista kielenä, ts. että teattri on oma erityinen kielensä. Tiedän, että tämä ajatus tai näkemys on kiistaanalainen eikä mitenkään ongelmaton, mutta joka tapauksessa se on abstraktiotasoltaan sellainen, että olen kokenut siihen nojautumalla saavani ajatuksellista tukea sille, mitä olemme Energiapolitiikka esityksessä tekemässä. Kun puhutaan teatterista kielenä, halutaan yleensä korostaa teatterin kommunikoivaa luonnetta. Mutta jos otamme väitteen teatterista kielenä vakavasti, niin on voitava kiinnittää huomiota myös kielen (kommunikaation ohella) toiseen perustavaan käyttöön, nimittäin kieleen ajattelun välineenä. Menemättä tähän asiaan yhtään syvemmälle, todettakoon, että kielitiede, psykologia ja kulttuurin tutkimushan tunnustavat kielen ja ajattelun kiinteän yhteyden, mutta olen ymmärtänyt, että esim. mannermaisessa filosofiassa tämä yhteys on käsitetty vielä niitäkin syvällisemmäksi niin, että kieli ja ajattelu ovat paitsi oikeastaan sama asia, niin myös kaiken havaitsemisen ajatellaan tapahtuvan kielessä. On kysyttävä, millaista käyttöä teatterille voisi olla teatterillisena ajatteluna: käsitteinä ja käsitejärjestelmänä, lähestymiskulmana, projektin hallintana ja metodeina ja miksei myös tapana organisoida ja tapana organisoitua jne? Millä tavalla teatterillinen ajattelu hahmottaa maailmaa ja paljastaako sen läpi katsominen ilmiöstä jotakin uusia piirteitä? Ja minkä laisia välineitä teatterin käsitteet ja käytänteet voisivat antaa esim. ongelman ratkaisuun, tässä tapauksessa tulevaisuuden enrgiaratkaisujen pohtimiseen? 6. Teatterin soveltaminen Energiapolilitiikka.esityksessä Tässä esitelmässä keskityn yhteiskunnallisten ja energiapoliittisten ratkaisujen sijasta tarkastelemaan sitä, miten olemme projektissa soveltaneet teatteria ja miten teatteri on projektiin soveltunut.
4 Osa Energiapolitiikka esityksen käyttämistä välineistä on taiteen yleisiä välineitä ja osa juuri teatterille ominaisia välineitä. Tulevaisuus on olemuksellisesti mielikuvituksen ja luovuuden ja siis taiteen aluetta. Teatteri on muiden taiteiden tavoin luonnollinen väline tulevaisuuden tutkimiseen ja havaitsemiseen. 6.1. Teatteriprosessin soveltaminen Seuraamme Energiapolitiikka esityksessä tavallisen teatteriesityksen vakiintunutta valmistamisen prosessia. Ensimmäinen vaihe on ollut suunnittelun ja verkottumisen vaihe, joka vertautuu käsikirjoituksen tai muun lähtömateriaalin laatimiseen sekä työryhmän kokoamiseen. Nyt meneillään oleva peli- tai pienoismallityöskentelyn vaiheeseen on otettu vahvasti vaikutteita teatteriposessiin kuuluvasta mallipalaveri työskentelystä. Seuraava vaihe, jossa siirrytään näyttämölle, eli uusiutuvan, hajautetun pienenergian tuotantopalstalle voi katsoa olevan harjoitteluvaihe: me saamme tietoa siitä, mikä näyttämöllämme toimii, mikä ei, ja mitä muutoksia ja korjauksia pitää tehdä. Valmis esitys olisi sitten tässä hahmotuksessa todellinen, toimiva, energiaa tuottava ja ympäröivään yhteiskuntaan kytkeytynyt hajautetun pienenergian tuotantopalsta. Toteutunut mahdollinen todellisuus. Toisaalta Energiapolitiikka.esitys - projekti voi tulostua esitykseksi myös jollakin muulla tavoin. Palaan tähän esityksen problematiikkaan tuonnempana. Tähän väliin on paikallaan lisätä, että samat teatterilliset metodit ja toimintatavat joita olemme soveltaneet kokonaisuuteen ovat olleet meillä käytössä myös jokaisen yksittäisen pelin suunnittelusssa ja toteutuksesa. Teatteriprosessista lainattu toimintatapa toistuu paitsi kokonaisuudessa myös sen eri osissa fraktaalisena rakenteena. Me emme ole soveltaneet tässä suhteessa mitään hiearkioita. Lähestymistapa on ollut käytännöllinen: kun meillä on ollut jokin asia tai osakysymys ratkaistavana, olemme miettineet mitä teatterin ja esitystaiteen puolelta tuttuja ajattelutapoja ja käytänteitä voimme soveltaa asian ratkaisemiseksi. 6.2. Pelillisyys Olemme liikkuneet aika paljon pelien suuntaan. Välittävä tekijä on tässä ollut paitsi moniin peleihin liittyvä esityksellisyys myös erityisesti roolipelit eli larpit teatterin ja pelien välimaastosta. Lisäksi olemme kiinnittäneet huomiota jo aiemmin mainittujen mallipalaverien yhtäläisyyksiin ja sukulaisuuteen esim. sotilaiden käyttämien strategiapelien ja maastolaatikkopelien kanssa. (Perheyhtäläisyys, Ludvig Wittgenstein). Aivan lyhyesti pelien kulku: lähtökohtana on todellinen, olemassa oleva maapalsta n. 50 km. Loviisasta (erinäisistä syistä emme valinneet Heurekan pihaa, mikä sekin olisi ollut mahdollista). On luotu fiktiivinen henkilö Kansalainen taustatarinoineen. Peli on siis käsikirjoitettu. Kansalinen elää perheineen vuotta 2026, ja hän esittää asiantuntijoille kysymyksiä. Asiantuntijat auttavat Kansalaista suunnittelemaan vuonna 2026 toimivan, hajautetun, uusiutuvan pienenergian tuotantopalstan. Pelien teemoja ovat olleet mm. viljelyyn palauttaminen ja palstan energian
5 tuotantoteknologia sekä palstan rahoitus ja pienenergian tuotanto ja lainsäädäntö sekälisäksi vielä kytkeytyminen sähköverkkoon pientuottajan kannalta ja kytkeytyminen ruuanjakeluverkostoon pientuottajan kannalta. (Näiden pelien videotaltioinnit (n. 30 min.) katsottavissa www.energiapolitiikka.esitys.fi.) Pelit ovat olleet yleisölle avoimia. Pelikentän keskuksen muodostaa siis palstan pienoismalli. (Vuoden 2026) tulevaisuus skenaarion voi ajatella muodostavan pelikentän aineettomat sivurajat, jotka myös tuottavat osan pelin säännöistä niinkuin pelikentän rajat aina peliin tuottavat. Kansalaisen lisäksi pelissä on myös muita roolitettuja tehtäviä: Tulos huolehtii tuloksista ja niiden kirjaamisesta tulostaululle, Aika kellottaa ja varmistaa aikataulun, Palsta vastaa palstaa koskeviin kysymyksiin ja Isäntä on eräänlainen päätuomarin rooli. Varsinaisia pelaajia ovat asiantuntijat, voi ajatella, että he liikuttavat Kansalaista eteenpäin palstan muodostamalla pelilaudalla. Myös yleisöllä on mahdollisuus ottaa osaa peliin sen eri vaiheissa. 6.3. Näyttämö ja näyttelijät Kesän 2017 Heurekan pihalle rakennettavan näyttämön sisältöön ja toimintaan en mene tässä sen syvemmälle, koska sen suunnittelu on vasta alkuvaiheessa. Joitakin keskeisiä seikkoja nostettakoon kuitenkin esiin. Heurekan palsta ei siis ole yksi yhteen sama, jota pelaamme pienoismallipeleissä, mutta hyödynnämme sen suunnittelussa ja rakennuksessa niitä oppeja ja löydöksiä, joita peleissä olemme saaneet. Palsatalla olevan oikean tai oikeaa simuloivan energian pientuotantotekniikan ja viljelyn lisäksi keskeinen asia palstalla ovat esiintyjät. Palsta on fiktiiviseen lähitulevaisuuteen sijoittuvan mahdollisen todellisuuden näyttämö. Esiintyjät, Isäntä tai Emäntä, joita kutsume Futuronauteiksi, eläytyvät erääseen tulevaisuuden mahdollisuuteen ja tuovat meille kokemustietoa tästä mahdollisesta maailmasta. He ottavat myös vastaan yleisöä tai paremminkin osallistujia ja toimivat heille oppaina tulevaisuuteen niin, että myös osallistujat voivat tehdä omakohtaisia havaintoja tästä mahdollisesta tulevaisuudesta. Suhteutettuna teatteriin, emme siis käytä hyväksemme niinkään näyttelijän kykyä esittää tai näytellä jotakin vaan hänen kykyään eläytyä fiktioon tai siis rinnalkkaiseen todellisuuteen tai mahdolliseen maailmaan ja hänen kykään luoda ja ylläpitää fiktiota ja johdattaa myös muita ihmisiä sen piiriin. Toivomme futuronauttien tuovan meille kokemustietoa tulevaisuudessa toimivan hajautetun ja uusiutuvan pienenergian tuottajan elämästä: hänen toiveistaan ja peloistaan, ongelmistaan ja onnistumisistaan, toimeentulostaan, merkityksellisyyden tai merkityksettömyyden kokemuksistaan, mahdollisuuksistaan toimia yhteiskunnan jäsenenä jne. 6.4. Esitys Energiapolitiikka.esityksen kaltaisessa projektissa esityksen käsite problematisoituu. Missä kohtaa projektia esitys oikeastaan sijaitsee ja miten esitys esitys tässä yhteydessä pitäisi
6 ymmärtää jne? Ei tietenkään ole myöskään sattumaa, että olemme nimenomaan halunneet säilyttää esityksen projektin nimessä. Tässä kohtaa haluan kiinnittää huomiota suomen kielen esitys sanan kahtalaiseen merkitykseen; se on paitsi näyttää (perform) jotakin, myös ehdottaa (propose) jotakin. Nämä erilaiset sanamerkitykset lankeavat kuitenkin myös eräässä kohtaa yhteen. Voisi ajtella, että jokainen esitys, olisi se sitten kaikkein perinteisin, avantgardistisin, fiktiivisin tai dokumentaarisin on aina myös ehdotus mahdolliseksi maailmaksi. Tässä merkityksessä, ehdotukena mahdolliseksi maailmaksi, ymmärrämme esitys sanan myös Energiapolitiikka.esityksen nimen yhteydessä. Ymmärrämme ehdotuksemme konkreettiseksi, yhteiskunnalliseksi ja poliittiseksi, ei pelkästään fiktiiviseksi esitykseksi. Esityksen rinnalla ja synonyyminä olemme käyttäneet myös termiä projektin tulostus. Tämä esitelmä on epäilemättä yksi projektin tulostuksista ja siinä mielessä myös yksi projektin tuottamista esityksistä. Projekti tuottaa siis monenlaisia ja erilaisia esityksiä, jos esitykseksi katsotaan kohtaaminen yleisön kanssa tai avauma yleisön suuntaan. Energiapolitiikka -esityksessä tai sen tulostuksessa saattavat sellaiset keinot, jotka teatteriesityksessä usein mielletään sekudäärisiksi nousta keskeiseen tehtävään. Tällaisia ovat esim. video (tässä tallenteet), printtimateriaalit (tässä artikkelit), näyttämökoneisto (tässä energiantuotantotekniikka), näyttämö itsessään (tässä energiantuotantopalsta), osallistavuus (tässä läpäisevänä periaatteena) jne. Ja luonnollisesti myös yleisöjä on erilaisia ja yleisöillä on eriasteisia sitoutumisia projektiin. 7. Johtopäätökset Entä tulokset? On hieman varhaista puhua tuloksista vielä kovin suurella suulla. Mutta palstaan ja energiatuotantoon liittyviä tuloksia esitellään projektin verkkosivuilla kuitenkin melkoinen määrä. Muttta entä tämän esitelmän kannalta keskeinen kysymys, onko teatterillisen ajattelun ja teatterillisten keinojen soveltaminen tuonut esiin jotakin uutta? Mielestäni on. Kysymyshän on pohjimmiltaan freimaamisesta, uudelleen kehystämisestä, tuttujen elementtien katsomisesta uuden kehikon läpi. Löydökset eivät siksi välttämättä heti vaikuta mullistavilta. Mutta uskallan kuitenkin jo projektin tässä vaiheessa sanoa, että teatterillista ajattelua ja teatterillista lähestymistapaa voidaan käyttää tällaisessa yhteydessä ja että se tuo esiin uusia asioita jos ei muuta, niin ainakin uusia kysymyksiä.