Valitusten vastineet 1 (36) H. Ylinen 23.3.2016 Nakkilan kunta, oikeusvaikutteinen VALITUSTEN VASTINEET Rudus Oy Tiivistelmä Maakuntakaava Vastineessa tuodaan esiin näkökohtia kaavoituksen kannalta. Kunnalla on yleiskaavoituksen tavoitteenasettelusta lähtien ollut selkeä näkemys Tervasmäen ja sen lähialueen kehittämisestä ja siihen liittyvistä ulkoilureiteistä ja -alueista osana laajempaakin Ulvilan Massin ja Tervasmäen aluetta ja maakuntakaavan tavoitteita. Valituksenalaisesta alueesta jätettyyn muistutukseen on vastattu myös kolmannessa kaavaehdotusvaiheessa, jota koskeva palauteraportti on yleiskaava-aineiston liitteenä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti yleiskaavasuunnittelu perustuu voimassa olevaan maakuntakaavaan. Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä 13.3.2013. Maakuntakaavan ohjausvaikutus kuntakaavoitukseen on MRL:n mukaisen hierarkkisen kaavoitusjärjestelmän yksi päälähtökohta ja maakuntaliiton oletusarvona on, että kunnat ovat sitoutuneita maakuntakaavan toteuttamiseen. Tätä toteutumista heidän viranomaistehtävänään on myös valvoa kaavoituksen yhteydessä käytävässä MRL:n mukaisessa viranomaisyhteistyössä neuvottelujen ja lausuntokierrosten kautta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (36) Maakuntakaavan yleispiirteisestä mittakaavasta ja esitystavasta johtuen valituksenalaisen alueen sijaintia ei voida maakuntakaavakartalle kovin tarkasti sijoittaa. Varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että valituksenalainen alue on maakuntakaavassa pääasiassa valkoista aluetta ja että sitä kuitenkin koskee viisi maakuntakaavan merkintää: Kokemäenjoen kaupunkikehittämisen vyöhyke kk1 (punainen viiva), matkailun kehittämisvyöhyke mv2 (vihreä viiva), Leistilänjärven maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö kh2, jonka välitön lähialue tulee myös ottaa kaavoituksessa huomioon, sekä maakunnallisesti merkittävä ulkoilureittiyhteys (vihreä katkoviiva) ja voimajohtokäytävä (z). Lisäksi valituksenalaisen alueen kannalta keskeinen merkintä on lähialueen aluevaraus MU, maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta (Massin yli 600 ha laajuinen seudullisesti merkittävä ulkoilualue Nakkilassa ja Ulvilassa). Seuraavassa kaaviossa on kuvattu maakuntakaavamerkintöjen periaatteelliset sisältöelementit ja esitystapa MRL:n ja ympäristöministeriön oppaan mukaan (lähde: Satakunnan maakuntakaava).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 (36) Ote Satakunnan maakuntakaavasta
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 (36) Satakunnan maakuntakaava, valituksenalaista aluetta koskevat merkintöjen selitykset ja suunnittelumääräykset
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 (36)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6 (36)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7 (36)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8 (36) Maisemaselvitys MRL edellyttää, että kaavoitusta varten laaditaan riittävät selvitykset. Nakkilan kunta on yleiskaavoituksen yhteydessä investoinut laajoihin selvityksiin, joita voidaan hyödyntää myös tulevan asemakaavoituksen lähtöaineistona. Yksi keskeisimmistä yleiskaavoituksen lähteenä valituksenalaista aluetta koskien toimineista selvityksistä on Nakkilan osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 2011 (79 s.), jonka laativat Niina Uusi-Seppä ja Risto Vilen. Maisemaselvitys on yleiskaavan liiteaineistona B. Maisemaselvityksen yhtenä lähtökohtana on ollut Satakunnan kulttuuriympäristöohjelman tavoitetila 2015: Kulttuuriympäristön erityispiirteet on turvattu säilyttämällä maisemassa näkyvät ihmisen pitkäaikaisen läsnäolon jäljet tasapainoisesti ja korostamalla kulttuuriympäristöä paikallisen identiteetin vahvistajana. Kulttuuriympäristö otetaan huomioon kaikessa maisemaan ja maankäyttöön liittyvässä suunnittelussa ja sen hoito on turvattu riittävällä rahoituksella. Tieto alueen kulttuuriympäristöstä on lisääntynyt inventointien ja tutkimuksen myötä. Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö on mielletty vahvuudeksi ja vetovoimatekijäksi ja myös sen taloudellinen arvo ymmärretään. Kulttuuriympäristökasvatus on vakiintunut osa koulujen opetussuunnitelmaa ja tietoa kulttuuriympäristöstä on helposti kaikkien saatavilla. (maisemaselvitys s. 29) Maisemaselvityksessä valituksenalaista Ruduksen aluetta taustoitetaan ja arvotetaan useasta näkökulmasta. Alueen läpi kulkevan Selkätien linjaus ja status historiallisena tienä on esitetty seuraavassa kuvassa. (Maisemaselvitys s. 47). Selkätie toimii myös lähialueen yhtenä päävedenjakajana.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9 (36) Maisemaselvityksen 2011 mukaan Leistilänjärvi kierrettiin 1800-luvulla Selkätietä pitkin, joka johti Tervasmäkeen ja jakautui sen jälkeen kahdeksi tieksi Masiaan ja Ruskilaan. Etenkin Ruskilaan johtanut tie on ollut varmasti varsin vaatimaton polku. Liikennettä ei paljon ollut, koska Leistilän ympärille muodostui merkittävämpää asutusta vasta sotien jälkeen. (maisemaselvitys s.26) Alueen maaperäolosuhteita kuvataan maisemaselvityksessä seuraavasti: Alueen kallioperä koostuu lähinnä jotunisesta hiekkakivestä. Lähes yhtenäisen hiekkakiviesiintymän rikkoo vain Leistilänjärven pohjoispuolen kapea diabaasijuonne ja aivan koillisreunasta kapealti graniitti- ja gneissikaistaleet, jotka ovat osa alueen ulkopuolen laajahkoa vyöhykettä. Diabaasi nousee paikoin Leistilänjärven koillispuolella pintaan Aarikankallion ja Pakkalankallion kalliopaljastumien kohdalla. Selkätie kulkee juuri tämän diabaasiselänteen keskellä. Tien varrella maaston korkeammat kohdat sijoittuvat Aarikankalliolle, jota voidaan pitää maisemallisesti ja geologisesti arvokkaana ja säästettävänä kohteena. Pakkalankallio kohoaa vielä Aarikankalliotakin korkeammalle. Selänteen muodot näkyvät parhaiten Selkätien ylittävän voimajohtokäytävän kohdalla, josta avautuu lounaaseen näkymä Leistilänjärvelle, koilliseen maasto laskeutuu loivasti kohti Vähäjärveä ja Ruskilaa. (maisemaselvitys s. 11)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10 (36) Maisemavaurioita kuvataan maisemaselvityksessä s. 49: Maisemavaurioista ensimmäisenä huomio kiinnittyy maa-ainestenottoalueisiin. Joen koillispuolella on vanhan tien varrella useita hiekkakuoppia, joista osa näkyy tielle varsin hyvin. Etenkin tieosuus Harjavallasta Viikkalaan on maisemaltaan hieman epämääräinen, mikä tosin johtuu osittain vuonna 2010 käynnissä olleesta tietyövaiheesta. Pyörätien valmistuessa ja puuston kasvaessa tilanne varmasti paranee. Maa-ainesten ottoalueen ja tien väliin olisi hyvä jättää riittävästi puustoa peittämään ankeaa näkymää. Joen molemmin puolin kulkevat vanhat tiet muodostavat monen kunnan läpi kulkevan, maisemallisesti erittäin hienon matkailureitin, jota voitaisiin markkinoida enemmänkin esimerkiksi polkupyöräreittinä. Leistilänjärven koillispuolella Selkätien varrella on kallioainesten ottoalueita. Alueella on jo nyt ulkoilualue ja alueen metsät soveltuisivat virkistysalueeksi laajemminkin. Tarvettakin varmasti on, jos Tervasmäen alueelle rakennetaan uusi asuinalue. Selkätie sopisi hyvin esimerkiksi ratsastukseen. Aarikankalliolta on aiemmin varmasti ollut näköala Leistilänjärvelle ja näkymää voisi ehkä nytkin hieman avata. Selkätien ja Järvikyläntien välinen alue on joka tapauksessa syytä säilyttää eheänä reunavyöhykkeenä, jollainen se on nytkin. Kallioainesten otto olisi keskitettävä olemassa oleviin kohteisiin Selkätien koillispuolella. (maisemaselvitys 2011, s. 49) Kallioainestenottoalue Selkätien varrelta (Nakkilan osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 2011, Niina Uusi-Seppä ja Risto Vilen, s. 51)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11 (36) Selkätie lähiympäristöineen on maisemaselvityksessä 2011 arvioitu paikallisesti arvokkaaksi ympäristöksi (kuva s. 45 yllä, sininen aluerajaus) ja kallioainesten otto olisi keskitettävä olemassa oleviin kohteisiin Selkätien koillispuolella (mt. s. 49).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12 (36) Nakkilan kunnan maiseman SWOT-analyysissa (kuva yllä) mainitaan useita seikkoja, jotka koskevat valituksenalaista aluetta. Vahvuudeksi kerrotaan Hyvin säilynyt historiallinen tieverkosto tienvarsimaisemineen Selkätie lukeutuu historialliseen tieverkostoon. Heikkoutena mainitaan maisemassa näkyvät maa-ainestenottoalueet. Mahdollisuutena mainitaan uusien ympäristöselvitysten tunnetuksi tekeminen ja käyttäminen opetuksessa ja tiedotuksessa, jolloin tietoisuus oman asuinympäristön arvoista lisääntyy ja syntyy myös halu hoitaa sitä sekä maisemavaurioiden häivyttäminen esimerkiksi puustoa istuttamalla Maisemaselvityksen mukaan Selkätien ympäristössä olevat metsät sopivat erityisen hyvin retkeilyyn ja ulkoiluun. Lenkkipolun keskellä on iäkästä sekametsää ja ampumaradan tuntumasta löytyy laaja, luonnontilaisen kaltainen lehtokorpi. (maisemaselvitys 2011, s. 39)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 13 (36) Historiallinen Selkätien linjaus on edellä maisemaselvityksessä 2011 kuvatun perusteella itsestään selvä sijainti maakunnallisesti merkittävälle ulkoilureittiyhteydelle Harjavallasta Nakkilan kautta Ulvilaan ja Poriin, ja tämä onkin esitetty yleiskaavakartalla. Samoin maisemaselvitykseen pohjautuen on esitetty paikallisesti arvokas alue, Selkätien ympäristön retkeily- ja ulkoilualueet, joka on saanut seuraavan kaavamääräyksen: Yleiskaavan laadinnassa arvioidaan virkistysalueiden riittävyys, reitistöjen ja ekologisten yhteyksien jatkuvuus uudisrakentamiseen osoitettavilla alueilla ja olemassa olevilla alueilla, siten kun se on jo rakennetun ympäristön osalta mahdollista. Yleiskaavassa huomioidaan myös seudullisten virkistysyhteyksien tarpeet ja jatkuvuus Nakkilan kunnan läpi. Myös kevyen liikenteen yhteydet ja niiden jatkuvuus ovat oleellinen osa virkistysmahdollisuuksia. Kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun sekä virkistyksen kehittämisen näkökulmat ovat maakuntakaavan edellyttäminä yleiskaavan keskeisiä arvoja.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14 (36) Yleiskaavakartalla (ote aiempana) valituksenalaiset kiinteistöt sijaitsevat paikallisesti arvokkaalla maisema-alueella (musta ruudukkorasteri), maaja metsätalousalueella, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta MU ja maakunnallisesti arvokkaan Leistilänjärven maisema-alueen pohjoisreunalla (violetti katkoviiva), jonka alue on merkitty myös merkinnällä MY, maaja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Valituksenalaisen alueen läpi yleiskaavassa kulkee maakuntakaavan osoittama seudullisesti merkittävä virkistysreitti, jonka merkitys tulee yleiskaavassa turvata. Maisemallisesti arvokkaan selänteen merkityksen määrittely on ollut yksi yleiskaavan laatimisen lähtökohta ja sitä varten on laadittu useita selvityksiä (luonto, maisema, arkeologia). Alueen virkistysarvot on todettu maakuntakaavan taustaselvityksissä ja asetettu lähtökohdiksi yleiskaavaprosessin viranomaisyhteistyössä. Satakuntaliitto esittelee yleiskaavaa koskevat maakuntakaavan merkinnät laajasti 3. ehdotusvaiheen vastineraportissa kuvatussa lausunnossaan s. 2-7: Suunnittelualue sijoittuu lähes kokonaan maakuntakaavassa osoitettuun matkailun kehittämisvyöhykkeeseen (mv2). Merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Kehittämisvyöhykettä koskee seuraava suunnittelumääräys: Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja vyöhykkeen vetovoimaisuutta kehitettäessä tulee ottaa huomioon vyöhykkeen erityisominaisuudet ja niiden ominaispiirteiden säilyttäminen. Satakuntaliitto tuo lausunnossaan esiin myös, että Suunnittelualueen pohjoisosaan Nakkilan kunnan ja Ulvilan kaupungin rajalle on maakuntakaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää alueen ulkoilumah-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15 (36) dollisuuksien turvaamiseen sekä ulkoilua palvelevien reittien toteuttamismahdollisuuksiin. Edelleen Satakuntaliitto tuo esiin, että Maakuntakaavassa on osoitettu Nakkilan kunnan ja Ulvilan kaupungin rajan tuntumassa sijaitsevalta Massin ulkoilualueelta ulkoilureitin yhteystarvemerkintä Leistilänjärven koillisreunaa myöden aina Harjavallan Hiittenharjun ulkoilu- ja virkistysalueelle asti. Merkinnällä osoitetaan merkittävien ulkoilureittien yhteystarpeet. Merkintää koskee seuraava suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelulla on turvattava ulkoilureitin yhteystarpeen toteuttamismahdollisuus. Ote / SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA, Valmisteluvaiheen aineisto: 7. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Viher- ja virkistysverkkoselvitys (VIVI) Yleiskaavoituksen tausta-aineistona on ollut myös Porin kaupunkiseudun rakennemalli 2020, joka on laadittu kaupunkiseudun yhdeksän kunnan yhteistyönä. Rakennemallissa Ruhaden lähialue on osoitettu keskustaajamaasutuksen täydentymisen ja laajenemisen alueeksi (Taajamarusetti 2020, ote alla). http://www.karhukunnat.fi/material/attachments/karhukunnat/5ycrdutwx/seutuk artat_2020.pdf
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 16 (36) Asumisen paletti teemakartalla Ruhaden lähialue on keskustaajama-asutuksen täydentymisen ja laajenemisen aluetta. Yhteenveto Virkistys ja vapaa-aika 2020 teemakartalla näkyvät Järvikylän ja Leistilän arvokkaat maisema-alueet, joilla on matkailun, virkistyksen ja seudullisen taajamakuvan potentiaalia. Valituksenalainen alue on kuntalaisten keskeistä virkistysaluetta, jonka arvot halutaan yleiskaavassa turvata tulevaisuuteenkin. Alue liittyy Tervasmäen ulkoilureittiin. Alueen eteläpuolella sen vaikutusalueella sijaitsee Pyssykankaan I-luokan pohjavesialue. Maa-ainestenotto olisi ristiriidassa näiden arvojen ja toimintojen kanssa. Maa-ainesten oton toiminnan historiaa ja nykyistä toimintaa ei voida alueen matkailullisten, historiallisten, maisemallisten ja virkistysarvojen turvaamisen kannalta pitää toiminnan jatkumisen perusteena. Yleiskaavan MU- ja MY-alueilla maa-aineksenotto on kielletty. Maaaineksenotto aiheuttaisi alueella peruuttamattoman ympäristövaurion ja olisi ristiriidassa edellä kuvattujen maakunnallisten, seudullisten ja paikallisten arvojen ja tavoitteiden kanssa, sekä vaarantaisi alueen tulevaisuuden Nakkilan kunnan keskeisenä ja seudullisesti merkittävänä virkistysalueena.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17 (36) Maarakennus Jouko Kärkkäinen Oy Tiivistelmä Maakuntakaava Vastineessa tuodaan esiin näkökohtia kaavoituksen kannalta. Kunnalla on yleiskaavoituksen tavoitteenasettelusta lähtien ollut selkeä näkemys alueen kehittämisestä ja siihen liittyvistä ulkoilureiteistä ja -alueista osana laajempaa Ulvilan Massin ja Tervasmäen aluetta ja maakuntakaavan tavoitteita. Valituksenalainen Aarikankallio on maisemallisesti ja geologisesti paikallisesti arvokas suojeltava kohde. Alue lukeutuu kolmannekseltaan maakunnallisesti arvokkaaseen Leistilänjärven alueeseen. Valituksenalaisesta alueesta jätettyyn muistutukseen on vastattu myös kolmannessa kaavaehdotusvaiheessa, jota koskeva palauteraportti on yleiskaava-aineiston liitteenä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti yleiskaavasuunnittelu perustuu voimassa olevaan maakuntakaavaan. Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä 13.3.2013. Maakuntakaavan ohjausvaikutus kuntakaavoitukseen on MRL:n mukaisen hierarkkisen kaavoitusjärjestelmän yksi päälähtökohta ja maakuntaliiton oletusarvona on, että kunnat ovat sitoutuneita maakuntakaavan toteuttamiseen. Tätä toteutumista heidän viranomaistehtävänään on myös valvoa kaavoituksen yhteydessä käytävässä MRL:n mukaisessa viranomaisyhteistyössä neuvottelujen ja lausuntokierrosten kautta. Maakuntakaavan yleispiirteisestä mittakaavasta ja esitystavasta johtuen valituksenalaisen alueen sijaintia ei voida maakuntakaavakartalle kovin tarkasti sijoittaa. Varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että valituksenalainen alue on maakuntakaavassa pääasiassa valkoista aluetta ja että
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18 (36) sitä kuitenkin koskee viisi maakuntakaavan merkintää: Kokemäenjoen kaupunkikehittämisen vyöhyke kk1 (punainen viiva), matkailun kehittämisvyöhyke mv2 (vihreä viiva), Leistilänjärven maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö kh2, johon noin kolmannes valituksenalaisesta alueesta lukeutuu ja jonka välitön lähialue tulee myös ottaa kaavoituksessa huomioon, sekä maakunnallisesti merkittävä ulkoilureittiyhteys (vihreä katkoviiva) ja voimajohtokäytävä (z). Lisäksi valituksenalaisen alueen kannalta keskeinen merkintä on lähialueen aluevaraus MU, maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta (Massin yli 600 ha laajuinen seudullisesti merkittävä ulkoilualue Nakkilassa ja Ulvilassa). Seuraavassa kaaviossa on kuvattu maakuntakaavamerkintöjen periaatteelliset sisältöelementit ja esitystapa MRL:n ja ympäristöministeriön oppaan mukaan (lähde: Satakunnan maakuntakaava).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19 (36) Ote Satakunnan maakuntakaavasta
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20 (36) Satakunnan maakuntakaava, valituksenalaista aluetta koskevat merkintöjen selitykset ja suunnittelumääräykset
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 21 (36)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22 (36)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23 (36)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24 (36) Maisemaselvitys MRL edellyttää, että kaavoitusta varten laaditaan riittävät selvitykset. Nakkilan kunta on yleiskaavoituksen yhteydessä investoinut laajoihin selvityksiin, joita voidaan hyödyntää myös tulevan asemakaavoituksen lähtöaineistona. Yksi keskeisimmistä yleiskaavoituksen lähteenä valituksenalaista aluetta koskien toimineista selvityksistä on Nakkilan osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 2011 (79 s.), jonka laativat Niina Uusi-Seppä ja Risto Vilen. Maisemaselvitys on yleiskaavan liiteaineistona B. Maisemaselvityksen yhtenä lähtökohtana on ollut Satakunnan kulttuuriympäristöohjelman tavoitetila 2015: Kulttuuriympäristön erityispiirteet on turvattu säilyttämällä maisemassa näkyvät ihmisen pitkäaikaisen läsnäolon jäljet tasapainoisesti ja korostamalla kulttuuriympäristöä paikallisen identiteetin vahvistajana. Kulttuuriympäristö otetaan huomioon kaikessa maisemaan ja maankäyttöön liittyvässä suunnittelussa ja sen hoito on turvattu riittävällä rahoituksella. Tieto alueen kulttuuriympäristöstä on lisääntynyt inventointien ja tutkimuksen myötä. Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö on mielletty vahvuudeksi ja vetovoimatekijäksi ja myös sen taloudellinen arvo ymmärretään. Kulttuuriympäristökasvatus on vakiintunut osa koulujen opetussuunnitelmaa ja tietoa kulttuuriympäristöstä on helposti kaikkien saatavilla. (maisemaselvitys s. 29) Maisemaselvityksessä valituksenalaista aluetta taustoitetaan ja arvotetaan useasta näkökulmasta. Alueen läpi kulkevan Selkätien linjaus ja status historiallisena tienä on esitetty seuraavassa kuvassa. (maisemaselvitys s. 47). Selkätie toimii myös lähialueen yhtenä päävedenjakajana.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25 (36) Maisemaselvityksen 2011 mukaan Leistilänjärvi kierrettiin 1800-luvulla Selkätietä pitkin, joka johti Tervasmäkeen ja jakautui sen jälkeen kahdeksi tieksi Masiaan ja Ruskilaan. Etenkin Ruskilaan johtanut tie on ollut varmasti varsin vaatimaton polku. Liikennettä ei paljon ollut, koska Leistilän ympärille muodostui merkittävämpää asutusta vasta sotien jälkeen. (maisemaselvitys s.26) Alueen maaperäolosuhteita kuvataan maisemaselvityksessä seuraavasti: Alueen kallioperä koostuu lähinnä jotunisesta hiekkakivestä. Lähes yhtenäisen hiekkakiviesiintymän rikkoo vain Leistilänjärven pohjoispuolen kapea diabaasijuonne ja aivan koillisreunasta kapealti graniitti- ja gneissikaistaleet, jotka ovat osa alueen ulkopuolen laajahkoa vyöhykettä. Diabaasi nousee paikoin Leistilänjärven koillispuolella pintaan Aarikankallion ja Pakkalankallion kalliopaljastumien kohdalla. Selkätie kulkee juuri tämän diabaasiselänteen keskellä. Tien varrella maaston korkeammat kohdat sijoittuvat Aarikankalliolle, jota voidaan pitää maisemallisesti ja geologisesti arvokkaana ja säästettävänä kohteena. Pakkalankallio kohoaa vielä Aarikankalliotakin korkeammalle. Selänteen muodot näkyvät parhaiten Selkätien ylittävän voimajohtokäytävän kohdalla, josta avautuu lounaaseen näkymä Leistilänjärvelle, koilliseen maasto laskeutuu loivasti kohti Vähäjärveä ja Ruskilaa. (maisemaselvitys s. 11)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26 (36) Maisemavaurioita kuvataan maisemaselvityksessä s. 49: Maisemavaurioista ensimmäisenä huomio kiinnittyy maa-ainestenottoalueisiin. Joen koillispuolella on vanhan tien varrella useita hiekkakuoppia, joista osa näkyy tielle varsin hyvin. Etenkin tieosuus Harjavallasta Viikkalaan on maisemaltaan hieman epämääräinen, mikä tosin johtuu osittain vuonna 2010 käynnissä olleesta tietyövaiheesta. Pyörätien valmistuessa ja puuston kasvaessa tilanne varmasti paranee. Maa-ainesten ottoalueen ja tien väliin olisi hyvä jättää riittävästi puustoa peittämään ankeaa näkymää. Joen molemmin puolin kulkevat vanhat tiet muodostavat monen kunnan läpi kulkevan, maisemallisesti erittäin hienon matkailureitin, jota voitaisiin markkinoida enemmänkin esimerkiksi polkupyöräreittinä. Leistilänjärven koillispuolella Selkätien varrella on kallioainesten ottoalueita. Alueella on jo nyt ulkoilualue ja alueen metsät soveltuisivat virkistysalueeksi laajemminkin. Tarvettakin varmasti on, jos Tervasmäen alueelle rakennetaan uusi asuinalue. Selkätie sopisi hyvin esimerkiksi ratsastukseen. Aarikankalliolta on aiemmin varmasti ollut näköala Leistilänjärvelle ja näkymää voisi ehkä nytkin hieman avata. Selkätien ja Järvikyläntien välinen alue on joka tapauksessa syytä säilyttää eheänä reunavyöhykkeenä, jollainen se on nytkin. Kallioainesten otto olisi keskitettävä olemassa oleviin kohteisiin Selkätien koillispuolella. (maisemaselvitys 2011, s. 49) Kallioainestenottoalue Selkätien varrelta (Nakkilan osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 2011, Niina Uusi-Seppä ja Risto Vilen, s. 51)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27 (36) Selkätie lähiympäristöineen on maisemaselvityksessä 2011 arvioitu paikallisesti arvokkaaksi ympäristöksi (kuva s. 45 yllä, sininen aluerajaus) ja kallioainesten otto olisi keskitettävä olemassa oleviin kohteisiin Selkätien koillispuolella (mt. s. 49).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28 (36) Nakkilan kunnan maiseman SWOT-analyysissa (kuva yllä) mainitaan useita seikkoja, jotka koskevat valituksenalaista aluetta. Vahvuudeksi kerrotaan Hyvin säilynyt historiallinen tieverkosto tienvarsimaisemineen Selkätie lukeutuu historialliseen tieverkostoon. Heikkoutena mainitaan maisemassa näkyvät maa-ainestenottoalueet. Mahdollisuutena mainitaan uusien ympäristöselvitysten tunnetuksi tekeminen ja käyttäminen opetuksessa ja tiedotuksessa, jolloin tietoisuus oman asuinympäristön arvoista lisääntyy ja syntyy myös halu hoitaa sitä sekä maisemavaurioiden häivyttäminen esimerkiksi puustoa istuttamalla Maisemaselvityksen mukaan Selkätien ympäristössä olevat metsät sopivat erityisen hyvin retkeilyyn ja ulkoiluun. Lenkkipolun keskellä on iäkästä sekametsää ja ampumaradan tuntumasta löytyy laaja, luonnontilaisen kaltainen lehtokorpi. (maisemaselvitys 2011, s. 39)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29 (36) Historiallinen Selkätien linjaus on edellä maisemaselvityksessä 2011 kuvatun perusteella itsestään selvä sijainti maakunnallisesti merkittävälle ulkoilureittiyhteydelle Harjavallasta Nakkilan kautta Ulvilaan ja Poriin, ja tämä onkin esitetty yleiskaavakartalla. Samoin maisemaselvitykseen pohjautuen on esitetty paikallisesti arvokas alue, Selkätien ympäristön retkeily- ja ulkoilualueet, joka on saanut seuraavan kaavamääräyksen: Yleiskaavan laadinnassa arvioidaan virkistysalueiden riittävyys, reitistöjen ja ekologisten yhteyksien jatkuvuus uudisrakentamiseen osoitettavilla alueilla ja olemassa olevilla alueilla, siten kun se on jo rakennetun ympäristön osalta mahdollista. Yleiskaavassa huomioidaan myös seudullisten virkistysyhteyksien tarpeet ja jatkuvuus Nakkilan kunnan läpi. Myös kevyen liikenteen yhteydet ja niiden jatkuvuus ovat oleellinen osa virkistysmahdollisuuksia. Kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun sekä virkistyksen kehittämisen näkökulmat ovat maakuntakaavan edellyttäminä yleiskaavan keskeisiä arvoja.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30 (36) Yleiskaavakartalla (ote aiempana) valituksenalainen kiinteistö sijaitsee paikallisesti arvokkaalla maisema-alueella (musta ruudukkorasteri), maaja metsätalousalueella, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta MU, ja noin kolmannekseltaan maakunnallisesti arvokkaalla Leistilänjärven maisema-alueella (violetti katkoviiva), jonka alue on merkitty myös merkinnällä MY, maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Valituksenalaisen alueen läpi yleiskaavassa kulkee maakuntakaavan osoittama seudullisesti merkittävä virkistysreitti, jonka merkitys tulee yleiskaavassa turvata. Aarikankallion alue on rajattu paikalliseksi geologiseksi ja maisemalliseksi arvoalueeksi kohdemerkinnällä (ge). Maisemallisesti arvokkaan selänteen merkityksen määrittely on ollut yksi yleiskaavan laatimisen lähtökohta ja sitä varten on laadittu useita selvityksiä (luonto, maisema, arkeologia). Alueen virkistysarvot on todettu maakuntakaavan taustaselvityksissä ja asetettu lähtökohdiksi yleiskaavaprosessin viranomaisyhteistyössä. Satakuntaliitto esittelee yleiskaavaa koskevat maakuntakaavan merkinnät laajasti 3. ehdotusvaiheen vastineraportissa kuvatussa lausunnossaan s. 2-7: Suunnittelualue sijoittuu lähes kokonaan maakuntakaavassa osoitettuun matkailun kehittämisvyöhykkeeseen (mv2). Merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Kehittämisvyöhykettä koskee seuraava suunnittelumääräys: Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. Matkailuun liittyviä toi-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31 (36) mintoja suunniteltaessa ja vyöhykkeen vetovoimaisuutta kehitettäessä tulee ottaa huomioon vyöhykkeen erityisominaisuudet ja niiden ominaispiirteiden säilyttäminen. Satakuntaliitto tuo lausunnossaan esiin myös, että Suunnittelualueen pohjoisosaan Nakkilan kunnan ja Ulvilan kaupungin rajalle on maakuntakaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää alueen ulkoilumahdollisuuksien turvaamiseen sekä ulkoilua palvelevien reittien toteuttamismahdollisuuksiin. Edelleen Satakuntaliitto tuo esiin, että Maakuntakaavassa on osoitettu Nakkilan kunnan ja Ulvilan kaupungin rajan tuntumassa sijaitsevalta Massin ulkoilualueelta ulkoilureitin yhteystarvemerkintä Leistilänjärven koillisreunaa myöden aina Harjavallan Hiittenharjun ulkoilu- ja virkistysalueelle asti. Merkinnällä osoitetaan merkittävien ulkoilureittien yhteystarpeet. Merkintää koskee seuraava suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelulla on turvattava ulkoilureitin yhteystarpeen toteuttamismahdollisuus. Ote / SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA, Valmisteluvaiheen aineisto: 7. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Viher- ja virkistysverkkoselvitys (VIVI) Yleiskaavoituksen tausta-aineistona on ollut myös Porin kaupunkiseudun rakennemalli 2020, joka on laadittu kaupunkiseudun yhdeksän kunnan yhteistyönä. Rakennemallissa Ruhaden lähialue on osoitettu keskustaajamaasutuksen täydentymisen ja laajenemisen alueeksi (Taajamarusetti 2020, ote alla). http://www.karhukunnat.fi/material/attachments/karhukunnat/5ycrdutwx/seutuk artat_2020.pdf
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 32 (36) Asumisen paletti teemakartalla Ruhaden lähialue on keskustaajama-asutuksen täydentymisen ja laajenemisen aluetta. Virkistys ja vapaa-aika 2020 teemakartalla näkyvät Järvikylän ja Leistilän arvokkaat maisema-alueet, joilla on matkailun, virkistyksen ja seudullisen taajamakuvan potentiaalia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 33 (36) Yhteenveto Valituksenalainen alue on kuntalaisten keskeistä virkistysaluetta, jonka arvot halutaan yleiskaavassa turvata tulevaisuuteenkin. Alue lukeutuu kolmannekseltaan Leistilänjärven maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Yleiskaavan MU- ja MY-alueilla maa-aineksenotto on kielletty. Maaaineksenotto aiheuttaisi alueella peruuttamattoman ympäristövaurion ja olisi ristiriidassa edellä kuvattujen maakunnallisten, seudullisten ja paikallisten arvojen ja tavoitteiden kanssa, sekä vaarantaisi alueen tulevaisuuden Nakkilan kunnan keskeisenä ja seudullisesti merkittävänä virkistysalueena. Aarikankallion alue lukeutuu yleiskaavaan merkittyyn paikallisesti arvokkaaseen alueeseen ja on rajattu paikalliseksi arvoalueeksi kohdemerkinnällä (ge). Alueella sijaitsee maakuntakaavassa esitetty seudullisesti merkittävä ulkoilureittiyhteys Nakkilan kunnan ja Massin ulkoilualueen välissä. Alueen eteläpuolella sen vaikutusalueella sijaitsee Pyssykankaan I-luokan pohjavesialue. Maa-ainestenotto olisi ristiriidassa näiden arvojen ja toimintojen kanssa. Alueen virkistysarvot on raportoitu maakuntakaavan taustaselvityksissä ja asetettu lähtökohdiksi yleiskaavaprosessin viranomaisyhteistyössä. Kunta on tehnyt maa-aineksenottoluvasta kielteisen päätöksen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 34 (36) Virpi Mikola, Juha Mikola ja Susanna Mikola Tiivistelmä Vastine Valituksen kohteena olevaan alueeseen ja sen lähialueeseen kohdistuu kaksi valtakunnallisen tason liikenteen suunnittelun tavoitetta: 1. valtatien korjaaminen ja 2. rautatien tasoristeyksen poistaminen. Viranomaiset edellyttävät, että nämä kumpikin tavoite otetaan kaavassa huomioon. Tavoitteet on kaavassa huomioitu osoittamalla alueelle rinnakkaistien yhteystarve, joka ei osoita tielinjauksen tarkkaa sijaintia tai tyyppiä. Tavoitteet ovat myös olleet mukana jo kunnan vuoden 1993 yleiskaavassa. Valituksenalaisesta alueesta jätettyyn muistutukseen on vastattu myös kolmannessa kaavaehdotusvaiheessa, jota koskeva palauteraportti on yleiskaava-aineiston liitteenä. Valtatien korjaaminen on valtion hanke. Tiehankkeesta laaditaan tiesuunnitelmat, jotka asetetaan nähtäville ja joiden yhteydessä ratkaistaan yhteystarpeiden sijainti, tyyppi, tarvittavat tilavaraukset ja lunastukset. Tiehankkeen edellyttämä rinnakkaistieyhteys voi yleiskaavan näkökulmasta sijaita joko ko. mäen itä- tai länsipuolella kunhan sujuva yhteys ja verkollinen toimivuus varmistetaan. Rautatien tasoristeyksen poistaminen on liikenneviraston asettama valtakunnallinen strateginen tavoite. Tasoristeysten poistamisen tarkoituksena on estää rautatieliikenteen ja ajoneuvoliikenteen onnettomuudet. Rautatien tasoristeysten poistamisen perusteina ovat turvallisuus ja tulevaisuuden tilantarve: Radan on tarkoitus olla nopeudeltaan 140 km/h, siellä on vaarallisten aineiden kuljetuksia ja siellä ELY:n edellyttämänä varaudutaan kaksoisraiteeseen. Tasoristeyksen poistamiselle tai kaksoisraiteen toteuttamiselle ei ole tiedossa toteuttamisaikatauluja, mutta toteuttamisen tavoitteet tulee kuitenkin esittää kaavassa. Valituksen jättäneille kiinteistöille tulee varautua osoittamaan liittymä muualta kuin rautatien tasoristeyksen kautta. Liittymän sijainti ja sen yhteys ympäröivään liikenneverkkoon tulee suunnitella tarkempien tarkastelujen perusteella, mm. alueen ja sen liikenneverkon kokonaisuus, maisema, maanomistus ja kulttuuriympäristön arvot huomioiden, eikä yleiskaavatasolla voida ottaa kantaa sen tarkkaan sijaintiin. Kaavakartalla on edellä kuvattujen kahden valtakunnallisen tavoitteen toteuttamiseksi osoitettu tieliikenteen yhteystarvemerkintä. Yhteystarvemerkintä tarkoittaa, että merkinnän lähtö- ja päättymispisteen väliin on tarpeen järjestää yhteys. Tällä osoitetaan jatkosuunnittelussa huomioon otettavaksi valtatien korjauksen vaatima rinnakkaistieyhteys ja tasoristeyksen poistamisen edellyttämä uusi tonttiliittymä. Merkintä ei kuitenkaan osoita linjauksen tarkkaa sijaintia tai tyyppiä, vaan yksityiskohdat ratkaistaan tiesuunnitelmissa tai muussa tarkemmassa suunnittelussa kuten asemakaavoituksessa. Tielinjaus voidaan osoittaa myös toisin tai toiseen kohtaan kuin kaavakartalla on yhteystarvemerkinnällä esitetty. Yhteystarvemerkintää on käytetty siksi että tielinjauksesta ei ole tehty tarkempia suunnitelmia, jotka mahdollistaisivat tielinjauksen sijainnin ja tyypin tarkan merkinnän. Tavoitteet ovat myös olleet mukana jo kunnan vuoden 1993 yleiskaavassa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 35 (36) Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläisen mukaan Suomessa on noin 2800 tasoristeystä, joista valvomattomia on noin 1900. Vehviläisen mukaan Liikennevirasto pyrkii poistamaan tasoristeyksiä mahdollisuuksien mukaan budjettivuodesta riippuen 50-100 tasoristeystä vuodessa koko maan tasolla. (http://www.radiokuopio.fi/uutiset/liikenneviraston-paajohtajaantti-vehvilainen-tasoristeysten-poistaminen-valitettavan, luettu 7.3.2016) Näkymä valituksenalaiselle alueelle koillisesta. Kiinteistön nykyinen liittymä risteää tasossa Pori-Tampere rautatien kanssa. Rautatiellä on henkilöliikennettä sekä teollisuuden kuljetuksia mm. Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamiin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 36 (36) Nyt laadittu yleiskaava (yllä). Kyseessä oleva tieyhteystarve on merkitty yhteystarve-merkinnällä. Nakkilan taajamaosayleiskaava 2010 (1993). Kyseessä oleva tieyhteystarve on merkitty kokoojakaduksi.