N 148 Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muutos



Samankaltaiset tiedostot
Kaava N 175 Ridalinkallion asemakaava

N 178 Hakalanrinteen asemakaava

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava Ot 20 Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos. Tavoitteet

Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA

N 172 Asemakaavamuutos korttelin 23 rakennuspaikoilla 7 ja 8

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Nummela, Veikoinkorpi asemakaavamuutos, kaava N 150 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251

Täydennysrakentaminen onnistuu

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

Kirkonkylän osayleiskaava

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemanseudun osayleiskaava

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Hyökännummen rakennuskaavan muutos ja laajennus/ Pyydyskorven asemakaava

Janakkalan kunta Turenki Asemakaava Rokkila

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Janakkalan kunta Turenki

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Janakkalan kunta Tervakoski

Millainen on laillinen (kunta)kaava

NUMMINEN-ONKIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS / ANDERSBERGIN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

AK254. Hyökännummen rakennuskaavan muutos/ Kortteli 134 osa Kaavaselostus

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaavan muutos k 101

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA KORTTELI 2502 SEKÄ VIRKISTYSALUE Puustellin alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

OHKOLAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Janakkalan kunta Turenki

Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

ASEMAKAAVAN MUUTOS. 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELIT 8216 ja Kemijärven kaupunki, maankäyttö

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa.

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kultaojan asemakaavan muutos ja laajennus

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

SELOSTUS, kaavaehdotus

Akm 237: Mestarinkadun teollisuusalueen asemakaavan muutos

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

ASEMAKAAVAN MUUTOS TUOHIVEHMAAN TAAJAMANOSAN KORTTELISSA 442, LIIKENNEALUEELLA SEKÄ URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEELLA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS 4. KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Rovaniemen kaupunki Koskenkylän osayleiskaavan muutos tilan Lepola RN:o 57:119 alueella

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

HYYRYLÄISPÄIVÄ FINLANDIA-TALOSSA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Nummelantien asemakaavan muutos/ Kortteli 251 Kaavaselostus

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO LIITE 2

Peuranpolku-KoulukadunKannitie risteysalue. Kuhmo. Kuhmon kaupunki

Transkriptio:

N 148 Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muutos Tavoitteet kh 14.4.2014 70 kh Liite 3 Kate 9.4.2014 51 Kate 12.3.2014 Kate om. xx kate om

Asia 285/10.02.03/2013 Kaavan laatija: Matti Hult, kaavasuunnittelija, YKS 108 Asemantie 30, 03100 Nummela s-posti matti.hult@vihti.fi matkap. 050 302 4695 Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kate 11.9.2013 70 Kate Liite 1 Vireilletulon kuulutus 20.9.2013 Perusselvitykset ja tavoitteet Kate 9.4.2014 51 Kate om Kh 14.4.2014 70 kh liite 3 Valmistelumateriaali Kaavaehdotus Kaavan hyväksyminen Raportissa on kuvattu tiivistetysti suunnittelualueen lähtötilanne sekä kerrottu aluetta koskevista selvityksistä ja suunnitelmista. Alueen maastonmuodot asettavat omat lähtökohtansa alueen suunnittelulle ja näin ollen määrittää osaltaan suunnittelutyön tavoitteita. Kaava-aluetta koskevat selvitykset ja lähtötiedot toimivat myös suunnitelmien vaikutusten arvioinnin pohjana (MRL 9 ). Raportin loppuosassa on linjattu kaavatyön tavoitteita. Raportissa esitetyt lainaukset maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) eivät ole kaikilta osin suoria lainauksia. Lakipykälien tekstiä on osittain lyhennetty, kuitenkin niin, ettei lakipykälien merkitys ole muuttunut. Alkuperäiset MRL:n säännökset löytyvät mm. osoitteesta www.finlex.fi. Perusselvitykset ja tavoitteet - raportti on saatavilla Vihdin kunnan kaavoitustoimesta, Asemantie 30, Nummela. Se julkaistaan myös kunnan internet-sivuilla http://www.vihti.fi /palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus. Raportin valokuvat ja teemakartat Vihdin kunnan kaavoitus Viistokuvat SkyFoto Group ja Vihdin kunta Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos Vihdin kunnan mittaustoimi 2 N 148 RIDALINMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummela Kaavan nimi: Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muutos Numero: N 148 Asemakaava koskee Ridalinmetsän laajaa metäsaluetta ja siihen rajoittuvaa vanhaa asuinaluetta Huhdanmäentien vieressä. Asemakaavan muutos koskee ainakin Huhdanmäentien katualuetta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nummelan taajamassa, 1,5 km liikekeskustasta etelään ja se rajautuu idässä Huhdanmäentiehen ja vt 2:een, etelässä voimansiirtolinjaan ja lännessä sekä pohjoisessa voimassa oleviin asemakaavoihin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 100 hehtaaria. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavoituksen tarkoituksena on luoda monipuolinen ja viihtyisä tehokkaan rakentamisen alue keskeiselle sijainnille palveluiden lähelle ja hyvien liikenneyhteyksien varrelle, jatkaen Nummelan taajamarakennetta etelään. Alustavien yleissuunnitelmien mukaan Länsiradan/ESA-radan linjaus ja Höytiönnummen rautatieasema sijoittuvat suunnittelualueen lounaispuolelle. Lisäksi alueen kautta kulkee vt 2:n rinnakkaistie (Pihtisillantien) Huhmarista Nummelan keskustaan. Alue suunnitellaan pääosin asuntoalueeksi mutta samalla tutkitaan voidaanko alueelle síjoittaa työpaikkatoimintoja. Perusselvitykset ja tavoitteet-raportti havainnollistaa kaavatyön lähtökohtia ja se laaditaan kaavatyön vireilletulon jälkeen. N 148 RIDALINMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 3

1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 1.1 Tunnistetiedot 3 1.2 Kaava-alueen sijainti 3 1.3 Kaavan tarkoitus 3 1.4 Sisällysluettelo 4 4.4 Asemakaavan tavoitteet 5 4.4.1 MRL:n sisältövaatimukset 5 4.4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 5 4.4.3 Lähtökohta-aineiston antamat tavoittteet 7 4.4.4 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 7 4 N 148 RIDALINMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 MRL sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten, kuin siitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys 4.4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on mm. varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tämän asemakaavan laatimista ohjaavat erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Toimiva aluerakenne sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle eheyttämällä taajamia. Suunnittelussa on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Etelä-Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti alueiden välisiin raideliikenneyhteyksiin. Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa, ja henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Suunnittelussa parannetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Jalankululle ja pyöräilylle on varattava riittävät ja toimivat verkostot. N 148 RIDALINMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 5

Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ehkäisemiseen. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutoksen sopeutumiselle. Kaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Suunnittelualue jatkaa Nummelan taajaman kasvua etelään olemassa olevan kunnallisteknisen verkoston ja kaukolämpöverkon piirissä ja läheisyydessä. Suunnittelualueelta on olemassa lyhyet yhteydet linja-autoliikenteen pysäkeille ja osaltaan alueen rakentuminen myös parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä koko Etelä-Nummelan alueella. Suunnittelutyöllä pyritään parantamaan liikennejärjestelyitä siten, että edistetään myös alueen kevyenliikenteen yhteyksien toimivuutta ja parannetaan alueen liikenneturvallisuutta. Aluetta suunniteltaessa on huomioitava liikenteen aiheuttama melu siten, ettei siitä koidu haittaa alueen nykyisille tai tuleville asukkaille. Kaavahankkeella pyritään myös osaltaan lisäämään tonttitarjontaa Nummelan taajamassa. Suunnittelussa osoitetaan Nummelan eteläosiin virkistysalueita, jotka ovat yhteydessä Nummelan eteläosien muiden virkistys- ja metsäalueiden kanssa. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä tulee edistää kansallisen kulttuuriympäristön, rakennusperinnön ja ekologisten yhteyksien säilymistä sekä yhtenäisten virkistysalueiden muodostumista. Myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä edistetään alueidenkäytön suunnittelussa. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä ja luonto- ja kulttuurimatkailua sekä hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Alueidenkäytöllä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Ridalinmetsän asemakaavoittamisen yhteydessä huolehditaan luonnon monimuotoisuuden ja ekologisten yhteyksien säilymisestä sekä yhtenäisten virkistysalueiden muodostumisesta Nummelan eteläisellä taajama-alueella. Suunnittelussa otetaan huomioon myös alueella syntyvien hulevesien käsittely. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö tulee sovittaa yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää liikenneturvallisuuden kehittämiseen. Alueiden käytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Ridalinmetsän kehittäminen edistää ekologisesti kestävien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Laajentuvan Nummelan taajaman osa on liitettävissä lähellä sijaitsevaan kaukolämpöverkkoon. Kaavoituksella pyritään edesauttamaan myös uusien lämmitysjärjestelmien (maalämpövoimala) käyttöön ottoa. Alueen läpi kulkeva 400 kv:n voimansiirtolinja osoitetaan asemakaavaan asianmukaisin merkinnöin. Helsingin seudun erityiskysymykset Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Ridalinmetsän asemakaavoituksella edistetään monipuolista asuntorakentamista, toimivia liikennejärjestelmiä ja hyvää elinympäristöä. 6 N 148 RIDALINMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Alue tukeutuu nykyiseen linja-autoliikenteeseen, jonka toimintaedellytyksiä lisärakentaminen parantaa. Alueelta voidaan järjestään lyhyet ja hyvät kevyenliikenteen yhteydet tulevalle Nummelan rautatieasemalle. Alue eheyttää Nummelan taajaman yhdyskuntarakennetta. 4.4.3 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaavoitusohjelmassa vuodelle 2014 painopisteenä on mm. edellytysten luominen monipuoliselle asuntorakentamiselle kaavoittamalla korkealaatuisia ja omaleimaisia pientaloalueita. Asuinalueiden kaavoittamisessa pääpaino on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti olemassa olevien asuinalueiden täydentämisessä ja taajamien kasvusuuntien mukaisessa laajentamisessa. Tavoitteena on nostaa kunnan taajama-astetta, jotta yhä suurempi osuus kunnan väestöstä asuisi kuntatalouden kannalta edullisuutta lisäävästi palveluiden läheisyydessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi keskeistä on taata kohtuuhintaisten asemakaavoitettujen omakotitonttien hyvä saatavuus palveluiden läheisyydessä. Vihdin kunnan tasapainoitetussa strategiassa 2013 kunnan väestökasvun odote on 1,5 % vuodessa. Ridalinmetsän asemakaavatyön tavoitteena on osaltaan edistää tämän kunnan kehittämistavoitteen toteutumista. Kunnanvaltuusto edellytti vielä erikseen Ridalinmetsän kaavoituksessa tutkittavaksi työpaikkarakentamisen sijoittamista alueelle. Suunnittelun lähtökohdista johdetut tavoitteet Ridalinmetsän asemakaavatyön keskeisenä tavoitteena on tutkia uuden asuinalueen sijoittamista olemassa olevaan taajamarakenteeseen. Alueelle tulee kaavoittaa sekä kerrostalo, että pientalorakentamista. Suunnittelussa on tarpeen edistää joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen toimintaedellytyksiä sekä liikenneturvallisuuden parantamista. Asumiseen varattujen alueiden suunnittelussa huomioidaan liikenteen aiheuttaman melun torjunta, alueen kunnallistekniset verkostot ja uuden asuinrakentamisen kaukolämpöverkkoon liittymisen edistäminen ja mahdollisesti yhteisen korttelialuekohtaisen maalämmön käyttö. Tavoitteena on myös edistää virkistyskäyttöä ja kevyenliikenteen yhteyksiä sekä ulkoilureittien muodostumista. Suunnittelussa on tarpeen huomioida erityiset luontoarvot ja uhanalaiset lajit, kuten liito-oravat. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan myös tarve ja mahdollisuudet peruspalveluiden ja työpaikkarakentamisen sijoittamiseen alueelle. 4.4.4 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen maisemalliset arvot sekä luonnonympäristöön liittyvät arvot tulee kaavatyössä huomioida siten, että suunnittelulla edistetään niiden säilymistä. Alueen suunnittelussa on huomioitava olemassa olevat liikenneyhteydet. Vihdissä 9.4.2014 Suvi Lehtoranta Matti Hult kaavoituspällikkö, MA kaavasuunnittelija YKS 108 Raportissa esitetyt lainaukset maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) eivät ole kaikilta osin suoria lainauksia. Lakipykälien tekstiä on osittain lyhennetty, kuitenkin niin, ettei lakipykälien merkitys ole muuttunut. Alkuperäiset MRL:n säännökset löytyvät muun muassa osoitteesta www.fi nlex.fi. Perusselvitykset ja tavoitteet -raportti on saatavilla Vihdin kunnan kaavoitustoimesta, Asemantie 30, Nummela. Raportti julkaistaan myös kunnan verkkosivuilla: http://www.vihti.fi /palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus N 148 RIDALINMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 7