JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN JÄMIN HARJUMÖKKIALUEEN ASEMAKAAVAN SELOSTUS Asemakaavalla muodostuu Jämijärven kunnan Jämin korttelit 307, 308, 309 ja 310 sekä niihin liittyvät katu- ja puistoalueet Kankaanpään kaupungin ympäristökeskus/suunnittelutoimisto 01.04.2014 Kunnan kaavatunnus 181AK22013
2 JÄMIJÄRVEN JÄMIN HARJUMÖKKIALUEEN ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jämijärven Jämin tilaa 181-411-2-3 Kruunun Hämeenkangas koskeva asemakaava. Kaavalla muodostuu korttelit 307, 308, 309 ja 310 sekä niihin liittyviä katu- ja puistoalueita koskeva asemakaava. Kaava-alue on kooltaan 2,3515ha. Asemakaavan tunnus: 181AK22013 Asemakaavan päiväys: 1.04.2014 Kaavan laatija: Kaupunginarkkitehti /Aluearkkitehtivastaava Ilmari Mattila Kankaanpään kaupunki, Ympäristökeskus, Suunnittelutoimisto PL 36, 38701 Kankaanpää, Puh. 044 577 2726 Sähköposti: ilmari.mattila@kankaanpaa.fi Vireille tulosta ilmoitettu: 1.10.2013 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: 1.2 Kaava alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee 5km Jämijärven keskustan eteläpuolella Jämin matkailualueen keskusalueella, laskettelurinteelle johtavan tien varrella.
3 Kuva 1. Kaava-alueen sijainti. Kuva2 Ilmakuva Jämin ydinalueelta 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaava-alueesta käytetään nimitystä Jämin Harjualueen asemakaava. Jämi on yksi Satakunnan merkittävimmistä ja vahvimmin kehittyvistä matkailukeskuksista. Jämin kehittymisen kannalta on hyvin tärkeää, että saadaan lisää majoituskapasiteettia mahdollisimman lähelle Jämin ydinaluetta, jossa palvelut sijaitsevat. Jämin lainvoimaisessa yleiskaavassa on nyt käsillä oleva alue osoitettu loma-asuntoalueeksi. Asemakaavan tarkoituksena on osoittaa kaava-alueelle lomarakennuspaikkoja yleiskaavassa esitettyjen ehtojen mukaisesti. Alue soveltuu hyvin matkailukeskukseen liittyvien majoitustilojen rakentamiseen johtuen hyvästä sijainnista, tiestöstä ja tasaisista maastonmuodoista.
Kuva 2. Näkymää suunnittelualueelle. 4
5 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 5 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 6 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 6 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteutus... 7 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.4 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 15 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 15 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 16 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 16 4.3.1 Osalliset... 16 4.3.2 Vireilletulo... 16 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 16 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 16 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 17 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 18 5.1 Kaavan rakenne... 18 5.1.1 Mitoitus... 18 5.1.2 Palvelut... 19 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 19 5.3 Aluevaraukset... 20 5.3.1 Korttelialueet... 20 5.3.2 Muut alueet... 20 5.4 Kaavan vaikutukset... 20 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 20 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 20 5.4.3 Vaikutukset maisemaan... 21 5.4.4 Sosiaaliset vaikutukset... 21 5.4.5 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 21 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 21 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 22
6 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Selostus Valokuvat Kaavakartta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta Asemakaavamääräykset ja merkinnät Mallinnuskuvat Selvitys Jämin yleiskaavan vaikutuksista Hämeenkankaan 200-Natura-alueeseen Asemakaavan seurantalomakkeet Ilmari Mattila Janne Tuomisto ja Ilmari Mattila Marjo Lahtinen 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Satakunnan maakuntakaava 30.11.2011 2. Jämin osayleiskaava 5.11.2012 3. Hämeenkankaan hoito-ja käyttösuunnitelma 2008 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Jämin osayleiskaavaan perustuva asemakaavan laadinta on käynnistynyt Jämijärven kunnan aloitteesta. Maankäyttö- ja asuntotoimikunta päätti kokouksessaan 12.9.2013 ehdottaa kunnanhallitukselle, että se kuuluttaa kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta. Lisäksi toimikunta päätti ehdottaa, että kunnanhallitus asettaa asemakaavaluonnoksen nähtäville ja pyytää tarvittavat lausunnot. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 7.10.2013 asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtäville ja pyytää lausunnot kaavaluonnoksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos olivat nähtävillä Jämijärven kunnanvirastossa 25.10-25.11.2013 välisen ajan. Metsähallituksen kanssa järjestettiin syksyllä 2013 neuvottelu Jämin asemakaavahankkeista. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Jämijärven kunnanvirastossa xx.xx.xxxx-xx.xx.xxxx Asemakaavassa on osoitettu 18 loma-asuntotonttia. Lisäksi kaavassa on osoitettu kaksi lähivirkistysaluetta ja kaksi luontopolkua varten osoitettua virkistysaluetta. Alueen keskelle on osoitettu uusi tieyhteys (Harjukuja), jonka kautta kulku lomarakennuspaikoille tapahtuu. Lähivirkistysalueet ja osa tonttien piha-alueista on osoitettu kaavassa jätettäväksi luonnontilaisiksi. Alueelle rakennettavat loma-asunnot saavat olla
7 maksimissaan 1½ kerroksisia ja julkisivujen pääasiallinen materiaali tulee olla puuta 2.3 Asemakaavan toteutus Kaava-alueen teiden ja kunnallistekniikan rakentamisesta vastaa kunta. Metsähallitus tulee vuokraaman tontit rakentajille. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on rakentamaton. Se liittyy välittömästi Jämin ydinalueeseen ja rajoittuu toiselta pitkältä reunaltaan laskettelurinteelle johtavaan tiehen. Maaperältään hiekkaharjua oleva alue on hyvin tasainen. Alueen eteläreunassa kulkee vesijohto ja valokuitu. Alueen läpi kulkee 20 Kv sähkölinja, joka tulee muutettavaksi maakaapeliksi. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueella on nuorehkoa, melko harvaa mäntypuustoa. Aluskasvillisuus on jäkälää, sammalta ja kanervaa. Vuonna 2001 Air-Ix suunnittelun Janne Lampolahdella teettämässä luontoselvityksessä ei kaava-alueelta löytynyt huomioitavia luontokohteita. Kaava-alue on osa Natura 2000 ohjelman aluetta. Jämille laaditun osayleiskaavatyön yhteydessä teetettiin selvitys Jämin osayleiskaavan vaikutuksista Hämeenkankaan Natura 2000-alueeseen. Selvityksessä todettua: - RA-1-alueella ei sijaitse harjumetsät-luontotyyppiä, joten sen toteuttamisella ei ole luontotyyppiin välittömiä vaikutuksia.(nyt käsillä oleva kaava-alue) - Niiltä osin kun Jämin osayleiskaavan ehdotusta on voitu arvioida, se ei heikennä merkittävästi Natura 2000 -alueen luonnonarvoja. Tällöin varsinaista luonnonsuojelulain 65 :n mukaista vaikutusten arviointia ei tarvita. VU-2-alueen osalta arviointi joudutaan tekemään rakennuslupamenettelyn tai tarkemman suunnittelun yhteydessä nat-aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaisesti.
Kuva 3. Näkymää suunnittelualueelle. 8
9 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on kokonaan rakentamatonta. Välittömästi alueen länsipuolella on elämyspalveluja tarjoava safarikeskus. Väestö Kaava-alue sijoittuu Jämin matkailukeskukseen. Vakituisesti Jämin alueella asuu muutamia henkilöitä. Matkailuun ja vapaa-aikaan liittyviä majoituspaikkoja Jämiltä löytyy noin 650 kpl. arvioitu kävijämäärä on 150 000 henkeä vuodessa. Palvelut Alue sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Jämijärven keskustan palveluista. Jämin ydinalueen matkailupalvelut ovat välittömässä läheisyydessä. Virkistys Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on erittäin hyvät harrastus- ja virkistysmahdollisuudet. Liikenne Kaava-alue sijaitsee Jämin ydinalueella laskettelurinteelle johtavan tien varressa. Etäisyys Jämintieltä on noin 150m. Tekninen huolto Alue tullaan liittämään vesi- ja viemäriverkkoon. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole huomioitavia kohteita. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alue on kokonaisuudessaan metsähallituksen omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava, joka on vahvistettu 30.11.2011. Maakuntakaavassa kaava-alue on Virkistysalueella V3 (merkinnällä osoitetaan Jämin virkistysalue) Matkailupalvelujen aluetta rm (merkinnällä osoitetaan merkittävät matkailua palvelevat alueet). Kaava-alue on lisäksi pohjavesialuetta, geologista muodostumaa ja Natura-aluetta.
10
11
12
13 Hämeenkankaan hoito- ja käyttösuunnitelma (Metsähallitus) 2008 valmistuneessa, laaja-alaisessa yhteistyössä valmistellussa Hämeenkankaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa, on kaava-alue osoitettu rakentamisen suunnittelun alueeksi. Koska Jämin rakentamisen alue on hyvin rajallinen, rakentamisen suunnittelun aluetta on laajennettu myös hieman ydinalueeseen liittyvien Natura-alueiden puolelle. Rakennetun suunnittelun alueen laajuus on noin 4% hoito- ja käyttösuunnitelman alueesta.
14 Yleiskaava Alueella on voimassa Jämin osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 5.11.2012. Yleiskaavassa kaava-alue on Loma-asuntoaluetta RA-1 Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida Natura 2000 ohjelman erityisvaatimukset. Alueen maastonmuotoja ei saa muuttaa eikä luontoarvoja, jonka vuoksi alue on otettu Natura 2000 - verkostoon, saa heikentää. Rakennukset on rakennettava niin, ettei ulkoinen melu asuintiloissa ikkunoiden ollessa suljettuina ylitä 35 db(laeq klo 7-22 ja 30 db(laeq klo 22-7). RA-1 alueen pinta-alasta vähintään 60 % tulee asemakaavassa jättää luonnontilaiseksi. Alueen pääkäyttötarkoitus ei saa aiheuttaa haittaa puolustusvoimien toiminnalle alueella. Puolustusvoimat voivat käyttää alueita harjoitustoimintaansa. Puolustusvoimien toiminta asettaa alueiden käytön terveellisyyteen, turvallisuuteen sekä elinympäristön viihtyvyyteen liittyviä rajoituksia. Tämän vuoksi voidaan ampuma- ja harjoitustoiminnan aikana tilapäisesti rajoittaa alueella oleskelemista ja liikkumista. Puolustusvoimien lausunto tulee pyytää kaikista niistä rakentamis- ym. toimenpiteistä, joilla voi olla vaikutusta puolustusvoimien toimintaan. Kaava-aleen läpi kulkee hiihtorinteen tarpeisiin rakennettu sähkölinja, joka on osoitettu yleiskaavassa.
15 Kaava-alueen läpi kulkee myös ulkoilureitti, joka on osoitettu yleiskaavassa. Pohjakartta Jämin alueen pohjakartta on laadittu 2001. Pohjakartan on laatinut Länsi-Suomen Maanmittaus Oy. Pohjakartta on hyväksytty 10.12.2001. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Jämi on yksi Satakunnan voimakkaimmin kehittyvistä matkailukeskuksista. Jämin palveluiden kehittämisen kannalta on tärkeää saada alueelle riittävästi matkailuun tarkoitettuja vuodepaikkoja. Liiketoimintasuunnitelmassa on Jämin ja Ikaalisten kylpylän yhteiseksi vuodepaikkatavoitteeksi asetettu 5000 vuodepaikkaa, joista noin 2000 voisi sijoittua Jämille. Jämin alueella on nykyisellään noin 650 vuodepaikkaa. Palveluiden kehittymisen kannalta olennaiseksi on nähty Jämin ydinalueelle sijoittuvan majoituskapasiteetin lisääminen. Nyt käsillä oleva lomarakentamisen alue sijaitsee parhaalla mahdollisella paikalla palvelujen kannalta. Toteutuessaan nyt käsillä oleva kaava-alue voisi tuoda Jämille jopa 144 uutta vuodepaikkaa. Kuntaan on tullut runsaasti kyselyjä rakentajilta Harjumökkialueeseen liittyen.
16 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kun Jämin yleiskaava sai lainvoiman vuoden 2012 lopussa, nähtiin kunnassa tarpeellisena harjualueen mökkialueen ja lentokonemökkialueen asemakaavojen käynnistäminen. Kunnanhallitus teki päätöksen harjumökkialueen asemakaavan käynnistämisestä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo Paikallisesti keskeisiä osallisia ovat Jämin alueen matkailuun ja harrastustoimintaan liittyvät toimijat. Suunnittelun viranomais ja yhteistyötahoja ovat Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Satakuntaliitto, puolustusvoimat, metsähallitus ja kunnan eri hallintokunnat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä 1. Kaavahankkeen vireilletulosta on ilmoitettu julkaisemalla kuulutus Kankaanpään Seudussa, Pohjois-Satakunta lehdessä, kunnan kotisivulla ja kunnan ilmoitustaululla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavasta on käyty aloitusvaiheen neuvottelu Metsähallituksen kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 25.10-25.11.2013 ja asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 25.10-25.11.2013 välisen ajan, jolloin osalliset ovat voineet esittää mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti. Nähtävilläoloaikana saatiin Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Jämijärven teknisen lautakunnan ja Metsähallituksen lausunnot. Lausuntoihin laadittiin vastineet. Metsähallituksen kanssa pidettiin työpalaveri ennen ehdotusvaihetta. Tässä neuvottelussa päätettiin kaava-aluetta supistaa 0,94ha. luonnonarvojen säilyttämiseksi. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä xxxxxx-xxxxxx välisen ajan. Osallisilla on mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Kaavaehdotuksesta pyydetään lisäksi lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Jämin ydinalueen rakentamiseen soveltuvat alueet ovat hyvin rajallisia. Jämijärven kunnan tavoitteissa on että nämä alueet rakentuisivat mahdollisimman tehokkaasti.
17 Näin saadaan Jämin keskusalueen palveluille käyttäjiä kävelyetäisyydelle. Tehokaan ja tiiviin rakentamisen avulla pystytään myös säilyttämään luonnontilaisia alueita Jämin ympäristössä. Yhdyskuntataloudellisesti on myös järkevää että uusi rakentaminen on mahdollisimman lähellä nykyisiä vesi-. viemärilinjoja ja tiestöä. Ydinalueelle sijoittuvalla rakentamisella on mahdollisuus myös vähentää autolla tapahtuvaa liikkumista. Harjualueen asemakaavan keskeisenä tavoitteena on ottaa huomioon kaava-alueen muoto maaston tasaisuus. Keskeisenä tavoitteena on ollut myös yleiskaavan mukainen riittävien luonnontilaisten alueiden säilyttäminen. Koska alue esitetään toteutettavaksi tiiviinä, on tärkeää että rakentamista ohjataan yhtenäisen aluekuvan saavuttamiseksi. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavan tavoitteet ja luonnonympäristön asettamat reunaehdot olivat selkeät ennen kaavoitukseen ryhtymistä, joten kaavasta ei laadittu eri vaihtoehtoja. Kaavaluonnoksen jälkeen kaava-aluetta on pienennetty 0,94ha alueen luonnonarvojen säilyttämiseksi. Kuva 4. Kaava-alue on maastonmuodoiltaan hyvin tasainen
18 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava rakentuu kolmesta lomarakennusten korttelialueesta, joille kulkuyhteys on järjestetty alueen läpi kulkevalla tonttikadulla. Kaavaratkaisussa on pyritty hyödyntämään alueen maastonmuotoja ja olemassa olevaa tielinjausta tehokkaan ja toimivan ratkaisun aikaan saamiseksi. Rakennusten sijoittelua ja ulkoasua on ohjattu kaavassa. Kaavalla muodostuu neljä lomarakennusten korttelialuetta ja neljä luonnontilaista lähivirkistysaluetta. Kaavassa on osoitettu Rinnetie, jonka kautta on kulkuyhteys Jämin ydinalueelle ja Jämin tielle ja tonttikatuna toimiva Harjukuja 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 2,3545 ha. Tonttien pinta-alat ja rakennusoikeudet ovat seuraavat: Pinta-ala Kortteli 307 Rakennusoikeus Tontti 1 1085 m2 150 k-m2 Tontti 2 730 m2 150 k-m2 Tontti 3 712 m2 150 k-m2 Tontti 4 712 m2 150 k-m2 Tontti 5 715 m2 150 k-m2 Kortteli 308 Tontti 1 690 m2 150 k-m2 Tontti 2 715 m2 150 k-m2 Tontti 3 715 m2 150 k-m2 Tontti 4 627 m2 150 k-m2 Yhteensä 7527 m2 Kortteli 309 Tontti 1 784 m2 150 k-m2 Tontti 2 674 m2 150 k-m2 Tontti 3 673 m2 150 k-m2
19 Kortteli 310 Tontti 1 650 m2 150 k-m2 Tontti 2 658 m2 150 k-m2 Tontti 3 720 m2 150 k-m2 Tontti 4 800 m2 150 k-m2 Tontti 5 907 m2 150 k-m2 Tontti 6 1171 m2 150 k-m2 Yhteensä 7752m2 Tonttien yhteismäärä on 18 ja kokonaisrakennusoikeus on 2700 k-m2. Luonnontilaisen alueen osuus kaava-alueesta Yleiskaavassa RA-1 merkityn alueen koko 27649 m2, josta yleiskaavan mukaan rakentamiseen ja kulkuväyliin voidaan käyttää 40% alueen pinta-alasta eli 11060 m2. Kaavaluonnoksessa rakentamiseen ja pihoihin käytetyt alueet: Katualue 2585 m2 Lomamökkitonttien rakentamis- ja piha-alueet 299 x 18 = 5382 m2 Yhteensä 7967 m2 Luonnontilaiseksi jää 72% Eli asemakaava täyttää yleiskaavan vaatimuksen luonnontilaiseksi jätettävästä alueesta. 5.1.2 Palvelut Kaava-alue sijaitsee Jämin ydinalueella matkailupalvelujen välittömässä läheisyydessä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laadun osalta keskeisinä tavoitteina ovat olleet luonnontilaisen ympäristön säilyttäminen ja alueen yhtenäinen ilme. Yleiskaavassa osoitetusta RA-1 -alueesta 72% on osoitettu säilytettäväksi luonnontilaisena, millä säilytetään alueen luontoa ja yhtenäistetään alueen ilmettä. Yhtenäisen ilmeen lisäämiseksi on kaavassa annettu määräyksiä kerrosluvusta, julkisivujen materiaalista ja katokaltevuudesta.
20 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Lomarakennusten korttelialue RA-7, korttelit 307, 308, 309 ja 310 (18 tonttia) Korttelialueille on kaavassa osoitettu 18 tonttia yksittäisille lomarakennuksille. Lomarakennusten koko on maksimissaan 150 k-m2 ja rakennusten tulee olla 1½-kerroksisia. Pääosa kaikista tonteista tulee jättää luonnontilaisiksi. Korttelialueen ilmeen yhtenäistämiseksi on kaavassa annettu määräyksiä julkisivumateriaalista, kattokaltevuudesta ja rakennusten sijoittelusta. Alueiden pinta-ala 1,3765ha 5.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalue VL-3 Kaavassa on osoitettu kaksi lähivirkistysaluetta, jotka on jätettävä luonnontilaiseksi. Alueiden yhteispinta-ala on noin 1172 m2. Lähivirkistysalue VL-4 Kaavassa on osoitettu kaksi lähivirkistysaluetta, jotka on osoitettu luontopolkua varten. Nämä alueet on jätettävä luonnontilaisiksi. Alueiden yhteispinta-ala on noin 185 m2. Tiealueet Kaavan tiealueiden pinta-ala on yhteensä noin 0,8393 ha. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava jatkaa luontevasti Jämin ydinalueen vapaa-ajan toimintaan liittyvää rakentamista. Uusi mökkialue sijoittuu Jämin safarikeskuksen jatkoksi hiihtohissille johtavan ien varteen. Mökit sijoittuvat puustoiselle alueelle ja ne ovat havaittavissa vain Rinnetieltä. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan luontoon ja luonnonympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu Jämin osayleiskaavoituksen yhteydessä. Vuonna 2001 Air-Ix suunnittelun Janne Lampolahdella teettämässä luontoselvityksessä ei kaava-alueelta löytynyt huomioitavia luontokohteita. Kaava-alue on osa Natura 2000 ohjelman aluetta. Jämille laaditun osayleiskaavatyön yhteydessä teetettiin selvitys Jämin osayleiskaavan vaikutuksista Hämeenkankaan Natura 2000-alueeseen. Selvityksessä todettua: - RA-1-alueella ei sijaitse harjumetsät-luontotyyppiä, joten
21 sen toteuttamisella ei ole luontotyyppiin välittömiä vaikutuksia.(nyt käsillä oleva kaava-alue) Luontoon kohdistuvia vaikutuksia on pienennetty osoittamalla 72% Yleiskaavan RA-1 alueesta luonnontilaiseksi. 5.4.3 Vaikutukset maisemaan Kaava-alue sijoittuu Jämin metsäiselle ydinalueelle, jolla Metsähallituksen ei ole tarkoitus tehdä hakkuita. Metsäisestä ympäristöstä johtuen kaava-alueen rakentaminen näkyy vain alueeseen rajoittuvalle hiihtohissille johtavalle tielle. Maisemallisesti on hyvä että uusi alue on selkeä jatke olemassa olevalle safarikeskukselle. Uudella alueella ei ole vaikutuksia maisemaan. 5.4.4 Sosiaaliset vaikutukset Uuden majoitusalueen sijoittuminen Jämin matkailukeskuksen ydinalueelle lisää alueen matkailijoiden määrää ja sosiaalisia kontakteja. Lisääntynyt matkailijamäärä luo edellytyksiä matkailupalvelujen kehittymiselle esim. ravintolapalvelut. Alueella voidaan nähdä olevan positiivisia sosiaalisia vaikutuksia. 5.4.5 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaava-alue jatkaa luontevasti Jämin keskusalueen matkailurakentamista. Alue on olemassa olevan tiestön ja vesijohdon varrella. Alue on myös helposti liitettävissä viemäriverkostoon 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ja sen lähiympäristössä ei ole ympäristön häiriötekijöitä.
22 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteuttaminen käynnistetään välittömästi kaavan valmistuttua teiden ja kunnallistekniikan rakentamisella. Majoitusrakennusten rakentaminen alkaa tiestön ja kunnallistekniikan valmistuttua. Kankaanpäässä 01.4.2014 Ilmari Mattila Aluearkkitehtivastaava, kaupunginarkkitehti LIITTEET
23
24
25
26