1(6) Hyväksynyt: Antti Sukura Versio 1.1 Eläinlääketieteellinen tiedekunta Toimintakäsikirja B3. YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS 1. YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN PERIAATTEET... 2 1.1 YLEISET KEHITTÄMISPERIAATTEET... 2 2. YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS ELÄINLÄÄKETIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA... 3 2.1 YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS TUTKIMUKSESSA JA OPETUKSESSA... 3 Tutkimuslaitosyhteistyö... 3 Elintarvikehygieenikon ja tarkastuseläinlääkärin tutkinnot... 3 Tutkimus- ja koulutusyhteistyö elinkeinoelämän kanssa... 3 2.2 ALUEELLINEN VUOROVAIKUTUS... 4 Yliopistollinen eläinsairaala... 4 2.3 KANSAINVÄLINEN VUOROVAIKUTUS... 4 2.4 MUU YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS... 5 Lausuntojen antamis- ja asiantuntijatehtävät... 5 Suomen eläinlääkäriliitto... 5 Järjestöt... 5 3. YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN... 5 4. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimintakäsikirjan muutosrekisteri... 6
2(6) 1. YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN PERIAATTEET 1.1 YLEISET KEHITTÄMISPERIAATTEET Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on yliopiston lakisääteinen tehtävä ja yvv:n tavoitteet on linjattu strategiassa vuosille 2007-2009. Helsingin yliopiston ja tiedekuntien yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämisperiaatteet määrittelee rehtorin päätös 18.6.2007 (163/2007): 1. Yliopiston yhteiskunnallinen vuorovaikutus on aina tutkimus- ja opetuslähtöistä ja sitä toteutetaan vastavuoroisena kumppanuutena, joka tähtää molemminpuolisen hyödyn saavuttamiseen 2. Tutkimustulosten hyödyntämistä tehostetaan koko yliopistossa, kaikissa tiedekunnissa ja erillislaitoksissa samoin kuin kaikilla tieteenaloilla. 3. Kansainvälisyys on olennainen ulottuvuus yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämisessä. 4. Tiedekunnat ja erillislaitokset profiloivat yhteiskunnallisen vuorovaikutuksensa sisällön ja harjoittamistavat erityislaatunsa mukaisesti. 5. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus läpäisee kaiken tutkimuksen ja opetuksen, ja sen kehittämiseen osallistuvat yliopiston johto, tiedekunnat ja erillislaitokset sekä laitokset samoin kuin tutkijat, opettajat, hallintovirkamiehet ja opiskelijat. 6. Yliopisto vahvistaa kontaktipintoja eri tasoilla ja eri yksiköissä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämisen ja seurannan tehostamiseksi. 7. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen rakenteiden kehittämisen lähtökohtana on sisäisten ja ulkoisten haasteiden tunnistaminen ja yhteensovittaminen. 8. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämiskohteet priorisoidaan. 9. Yliopiston johto vastaa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämisestä koko yliopiston tasolla. 10. Tiedekuntien ja laitosten vastuunotto yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämisestä varmistetaan johtamisen ja toiminnanohjausjärjestelmän avulla. Linkki rehtorin päätökseen:: (http://notes.helsinki.fi/halvi/hallinto/rehtorin.nsf/dc887e3b5230caa0c225685400395d44/d2a0327bfb53c 5bfc225730c0030030e/$FILE/YVVn%20kehitt%C3%A4misperiaatteet%20RehP.pdf ) Helsingin yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvottelukunta tekee aloitteita yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämiseksi ja luo sidosryhmien ja yliopiston edustajille mahdollisuuden käydä vuoropuhelua yliopiston tehtävistä ja asemasta muuttuvassa kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä Linkki neuvottelukuntaan: (https://alma.helsinki.fi/doclink/103666). Niin Helsingin yliopistoon kuin eläinlääketieteelliseen tiedekuntaankaan ei ole laadittu erillistä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimenpideohjelmaa, vaan näkökulma sisältyy strategian mukaan yliopiston ja tiedekunnan koko toimintaan, erityisesti tutkimukseen ja opetukseen
3(6) 2. YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS ELÄINLÄÄKETIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA 2.1 YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS TUTKIMUKSESSA JA OPETUKSESSA Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavoitteena on muodostaa ja ylläpitää aktiivisia tutkimusverkostoja ja harjoittaa koulutusyhteistyötä sidosryhmien kanssa. Tiedekunta on avoin yhteisprofessuurien ja vastaavien virkojen perustamiseksi. Tutkimuslaitosyhteistyö Tiedekunta harjoittaa ja tavoiteohjelmansa mukaan vahvistaa yhteistyötä seuraavien sektoritutkimuslaitosten kanssa: Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, jota yhteistyötä ohjaa tiedekunnan ja ja Eviran ylimmän johdon yhteistyöryhmä Maa- ja elintarviketaloiden tutkimuskeskus MTT Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL Kansanterveyslaitos KTL Lääkelaitos Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT Linkki: Eläinlääkäritoimi Eviran www-sivuilla (http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/el inl k rintoimi/ ) Elintarvikehygieenikon ja tarkastuseläinlääkärin tutkinnot Asetuksessa mainittujen eläinlääketieteellisten tutkintojen lisäksi tiedekunta vastaa Eviran kanssa tehdyn sopimuksen perusteella elintarvikehygieenikon ja tarkastuseläinlääkärin täydennyskoulutusten järjestämisestä ja tutkinnoista, jotka ovat edellytyksinä tiettyihin virkoihin. Tutkimus- ja koulutusyhteistyö elinkeinoelämän kanssa Tiedekunta on perinteisesti harjoittanut tutkimus- ja opetusyhteistyötä elintarviketeollisuuden kanssa esimerkiksi lisensiaatin tutkielmien osalta. Tiedekunnalla on elintarviketeollisuuden kanssa yhteisrahoitettu FiDiPRO-professuuri (Finland Distinguished Professor Programme). Tiedekunnan tavoitteena on selvittää eri eläinlääkärialojen perus- ja erikoistumiskoulutuksen sisällöllisiä tarpeita yhteistyössä elinkeinoelämän, OPM:n ja MMM:n kanssa, jotta sisällön rajanveto osataan tehdä mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi ja peruskoulutuksen kuormittavuutta vähentäen.
4(6) Tiedekunta toimii aktiivisesti työelämässä olevien eläinlääkäreiden täydennyskoulutuksen eteen niin tiedekunnassa kuin tiedekunnan ulkopuolella. Linkki: Tiedekunnan tavoiteohjelma 2007-2009 (https://notes.helsinki.fi/halvi/strateginensuunnittelu.nsf/07416be4d2870854c225721000 4284ae/667fbf8324384af6c22572580030bd92/$FILE/eltdk-tavsop-141206.pdf ) 2.2 ALUEELLINEN VUOROVAIKUTUS Yliopistollinen eläinsairaala Yliopistiollinen eläinsairaala (YES) on maamme ainut eläinsairaala, joka toimii 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. YES on opetussairaala, jossa opiskelijat oppivat käytännön eläinlääkärin taitoja. YES toimii jatkokoulutuspaikkana erikoistuville eläinlääkäreille sekä harjoittelupaikkana pieneläinhoitajiksi opiskeleville hoitajille. Eläinsairaala toimii itsenäisenä yksikkönä osana eläinlääketieteellistä tiedekuntaa. Eläinsairaalassa on kolme osastoa: pieneläin-ja hevossairaala Viikissä sekä tuotantoeläinsairaala Saaren yksikössä Mäntsälässä. Sairaalassa hoidetaan vuosittain n. 15 000 pieneläinpotilasta ja n. 2 200 hevospotilasta. Saaren yksikössä hoidetaan sairaalahoidossa vuosittain n. 200 nautaa sekä tehdään yli 2 000 tilakäyntiä tuotantoyksiköihin. Eläinsairaala toimii valtakunnallisena lähetesairaalana ja antaa maanlaajuista konsultaatiota sekä tiedottaa, ohjeistaa, antaa lausuntoja ja asiantuntija-apua. YES seuraa eläinlääkintäalan kansainvälistä kehitystä sekä harjoittaa ja edistää kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä muiden opetussairaaloiden ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopistollisen eläinsairaalan yhteiskunnallinen vuorovaikutus on monipuolista. Koko Suomen kattavan asiakaskuntansa lisäksi YES:lla on merkittävä rooli yhteiskunnallisena eläinlääkintäalan asiantuntijaorganisaationa sekä useiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden yhteistyökumppanina. Linkki:: Yliopistollisen eläinsairaalan www-sivut (http://www.vetmed.helsinki.fi/yes/default.htm ) 2.3 KANSAINVÄLINEN VUOROVAIKUTUS Tiedekunta toimii aktiivisesti EAEVE:ssä (European Association of Establishments for Veterinary Education), joka koordinoi ja kehittää eurooppalaista korkeakoulutason eläinlääkärikoulutusta. Linkki: www.eaeve.org
5(6) Tiedekunnan henkilökunta, kuten tutkijaopettajat toimivat EU:n eri toimielimien ja kansainvälisten organisaatioiden (FDA, VICH) asiantuntijatehtävissä. Pohjoismainen NOVA-yhteistyöverkosto (NOVA = Nordic Forestry, Veterinary and Agricultural University Network, (http://www.nova-university.org) järjestää koulutusta erityisesti jatko-opiskelijoille, mutta yhteistyö on käynnistynyt myös perusopetuksessa. Tiedekunta on mukana eurooppalaisessa colleget -yhteistyössä. 2.4 MUU YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS Lausuntojen antamis- ja asiantuntijatehtävät Tiedekunnan palveluksessa olevia asiantuntijoita käytetään laajasti ministeriöiden ja eduskunnan säädösvalmistelutyössä, hallinnon eri tasojen asiantuntijoina sekä elinkeinoelämän ja yksityisten kansalaisten tarvitsemina asiantuntijoina. Suomen eläinlääkäriliitto Eläinlääkäreiden edunvalvojana Suomessa toimii Suomen Eläinlääkäriliitto, joka on perustettu vuonna 1892. Eläinlääkäreistä 93 prosenttia kuuluu Suomen Eläinlääkäriliittoon. Tiedekunta tekee Suomen eläinlääkäriliiton kanssa julkaisu-, täydennyskoulutus- ja tapahtumien järjestämisyhteistyötä. Linkki: Suomen eläinlääkäriliitto (http://www.sell.fi/ ) Järjestöt Tiedekunta tekee yhteistyötä lukuisten alan järjestöjen kanssa, kuten Suomen kotieläinjalostusyhdistys Keinosiemennysyhdistykset Suomen Kennelliitto ry Suomen Hippos ry 3. YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Tiedekunnan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen keskeisimmät kehittämistavoitteet on ilmaistu tiedekunnan tavoiteohjelmassa 2007-2009. Niitä ovat Tutkimuslaitosyhteistön vahvistaminen. Indikaattori: o Yhteistyötahojen ja aktiviteettien määrä Tutkimus- ja opetusyhteistyön aktivointi elinkeinoelämän kanssa. Indikaattorit:
6(6) o Lisensiaattitöiden määrä o Yhteistyöprojektit o Maksullisen tutkimustoiminnan määrä ja arvo o Työelämätarpeisiin vastaaminen, kuten tutkinnon sisältöselvitykset Täydennyskoulutustoiminta. Indikaattori: o Täydennyskoulutustapahtumien määrä ja palaute. Yliopistollisen eläinsairaalan toiminta: Indikaattorit: o Tunnettuus, julkisuuskuva, palautteet o Potilasmäärät o Budjetin toteutuminen Asiantuntijatehtävissä toimiminen. Indikaattori: o Toiminta-aktiviteetit, lausunnot Työelämätarpeisiin vastaaminen: Indikaattori: o Sijoittumisselvitys 4. YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN TOIMINTAKÄSIKIRJAN MUUTOSREKISTERI Pvm Tehty muutos Versio Tekijä.2007 Toimintakäsikirjan ensimmäinen versio (hyv. tdk-neuvostossa) 1.1