HELSINGIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUJEN JOHTOSÄÄNTÖ. Helsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön

Transkriptio

1 JOHTOSÄÄNTÖ 1(7) HELSINGIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUJEN JOHTOSÄÄNTÖ Helsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. Sisällys 1 Yleistä Harjoittelukoulujen hallinnollinen asema Neuvottelukunta Harjoittelukoulujen tehtävät Kelpoisuusvaatimukset Harjoittelukoulun johtava rehtori Perusopetuksen ja lukion rehtorit Vararehtorit Opettajakunta Harjoittelukoulun opettaja Koulun muu henkilöstö Koulun oppilaat ja oppilaskunta Erinäisiä määräyksiä... 7

2 JOHTOSÄÄNTÖ 2(7) HELSINGIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUJEN JOHTOSÄÄNTÖ Sen lisäksi mitä yliopistolaissa (558/2009), perusopetuslaissa (628/1998) ja perusopetusasetuksessa (852/1998), lukiolaissa (629/1998) ja lukioasetuksessa (810/1998) säädetään sekä Helsingin yliopiston johtosäännössä määrätään yliopiston harjoittelukouluista, noudatetaan tämän johtosäännön määräyksiä. 1 Yleistä Helsingin yliopiston harjoittelukouluihin kuuluvat Helsingin normaalilyseo ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu, joiden hallintoa ja toimintaa hoidetaan tämän johtosäännön mukaisesti. 2 Harjoittelukoulujen hallinnollinen asema Helsingin normaalilyseo ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu muodostavat käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan kuuluvan talousvastuullisen yksikön. Dekaani nimeää talousvastuullisen yksikön johtajaksi toisen johtavista rehtoreista neljän vuoden toimikaudeksi ja hänelle varahenkilöksi toisen johtavista rehtoreista. Johtajan tehtävät määräytyvät Helsingin yliopiston johtosäännön pykälien ja 39 mukaisesti. Harjoittelukoulujen johtavat rehtorit vastaavat harjoittelukoulujen talouden ja toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä. Johtavat rehtorit valmistelevat esityksen harjoittelukoulujen yhteisestä toimintasuunnitelmasta sekä siihen sisältyvästä henkilöstösuunnitelmasta ja talousarviosta. 3 Neuvottelukunta Helsingin normaalilyseolla ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoululla on yliopistolaissa mainittuna yhteisenä toimielimenä neuvottelukunta, jonka käyttäytymistieteellisen tiedekunnan dekaani asettaa. Neuvottelukunnan toimikausi on neljä vuotta.

3 JOHTOSÄÄNTÖ 3(7) Dekaani nimeää neuvottelukunnan puheenjohtajaksi toisen johtavista rehtoreista ja toisen varapuheenjohtajaksi. Neuvottelukunta valitsee sihteerin. Neuvottelukunnan jäseniä ovat tiedekunnan johdon edustaja, johtavat rehtorit, opettajankoulutuslaitoksen koulutusten vastuuhenkilöt (2), opettajien edustajat (2), tiedekunnan opiskelijoiden edustaja ja huoltajien edustajat (2) sekä mahdollisia ulkopuolisia jäseniä. Neuvottelukunta voi kutsua asiantuntijajäseniä. Neuvottelukunta kehittää harjoittelukoulujen toimintaa yliopiston strategian, toimenpideohjelmien ja harjoittelukoulujen yhteisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Neuvottelukunta päättää harjoittelukoulussa toteutettavan ohjatun harjoittelun, tutkimuksen ja täydennyskoulutuksen strategisista linjauksista ja seuraa niiden toteutumista. Neuvottelukunnan tehtävänä on erityisesti: 1) seurata, kehittää ja tukea harjoittelukoulujen kasvatus- ja opetustyötä; 2) antaa dekaanille lausunto johtavan rehtorin ottamisesta; 3) käsitellä harjoittelukoulujen opetussuunnitelmat; 4) käsitellä harjoittelukoulujen vuosittaiset työsuunnitelmat; 5) edistää harjoittelukoulujen YVV-tehtävää; 6) edistää yhteistyötä ja tiedonkulkua; sekä 7) päättää kouluissa noudatettavista työ- ja loma-ajoista. 4 Harjoittelukoulujen tehtävät Kumpikin harjoittelukoulu toimii perusopetuslain ja lukiolain tarkoittamana opetuksen ja koulutuksen järjestäjänä. Harjoittelukouluilla on tutkimus-, täydennyskoulutus- ja opetusyhteistyötä tiedekunnan laitosten ja muiden yliopistoyksiköiden kanssa. Helsingin normaalilyseo antaa oppilailleen perusopetusta ja opiskelijoilleen lukiokoulutusta. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu antaa oppilailleen esi- ja perusopetusta, perusopetuslain mukaista ohjattua aamu- ja iltapäivätoimintaa ja opiskelijoilleen lukiokoulutusta. Harjoittelukoulujen yliopistollisena tehtävänä on yliopiston opettajankoulutuksen opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvan harjoittelukouluissa tapahtuvan opetusharjoittelun järjestäminen ja siihen liittyvä opetusharjoittelun ohjaus sekä niiden kehittäminen. Harjoittelukoulut laativat tutkintovaatimusten mukaiset opetusharjoittelusuunnitelmat koulujen osalta.

4 JOHTOSÄÄNTÖ 4(7) 5 Kelpoisuusvaatimukset perusopetuksen ja lukion rehtorin tulee täyttää opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetuksessa (986/1998) säädetyt kelpoisuusehdot ja tämän pykälän 3.momentin mukaiset harjoittelukoulun opettajien kelpoisuusehdot työkokemuksensa osalta. Sen lisäksi mitä kelpoisuusasetuksessa säädetään, johtavilla rehtoreilla tulee olla tohtorin tutkinto, opetushallinnon tutkinto tai vastaava, riittävä koulutuksen ja käytännön kautta hankittu johtamiskokemus ja kouluelämän tuntemusta. Kelpoisuusasetuksessa säädetyn lisäksi lehtorilta ja päätoimisella tuntiopettajalta edellytetään kasvatustieteen syventäviä opintoja (laudatur), hyvää opetustaitoa ja vähintään kaksi vuotta päätoimista tehtävänhoitoa edistävää opetuskokemusta, joka on saavutettu kelpoisuuden suorittamisen jälkeen. 6 Harjoittelukoulun johtava rehtori Harjoittelukoululla on johtava rehtori, joka yliopistolain mukaisesti vastaa koulun toiminnasta. Johtavan rehtorin tehtävät: 1) johtaa, ohjata, seurata ja kehittää koulun toimintaa sekä vastata koulun käyttösuunnitelmista ja tuloksellisuudesta; 2) kehittää, suunnitella ja valvoa harjoittelukoulussa toteutettavaa opetusharjoittelua; 3) tehdä esitys opetussuunnitelmasta tiedekuntaneuvostolle; 4) huolehtia koulussa toteutettavan kokeilu- ja tutkimustoiminnan edellyttämistä järjestelyistä sekä täydennyskoulutuksesta; 5) pitää yhteyttä valtion ja koulun sijaintikunnan kouluviranomaisiin; 6) kehittää yhteistyötä opettajankoulutuslaitoksen ja muiden yliopistoyksiköiden kanssa; 7) vastata koulun henkilöstösuunnittelusta, taloudesta ja hallinnosta; 8) vastata koulun ulkoisesta tiedotustoiminnasta ja yhteiskuntasuhteista sekä edistää koulun sisäistä tiedotustoimintaa ja yhteistyötä; 9) ottaa koulun oppilaat ja opiskelijat perusopetuksen ja lukion rehtoreiden esityksestä; 10) päättää koulun henkilöstökoulutuksesta; 11) toimia koulun opettajakunnan kokousten puheenjohtajana, ellei rehtoreiden kesken toisin sovita; 12) vahvistaa oppilaskunnan säännöt ja koulun järjestyssäännöt;

5 JOHTOSÄÄNTÖ 5(7) 13) toimia asiantuntijana harjoittelukoulua koskevissa asioissa tiedekunnan ja HY:n hallinnossa ja muualla; 14) suorittaa muut hänelle säädetyt ja erikseen määrätyt tehtävä; sekä 15) ratkaista tai hoitaa muut koululle kuuluvat asiat, joita ei erikseen ole säädetty tai määrätty jonkun muun hoidettaviksi. Johtava rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian perusopetuksen tai lukion rehtorin ratkaistavaksi. Johtava rehtori voi ottaa ratkaistavakseen perusopetuksen tai lukion rehtorin pyynnöstä tämän toimivaltaan kuuluvan asian. 7 Perusopetuksen ja lukion rehtorit Helsingin yliopiston harjoittelukouluissa on perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa omat rehtorit. Perusopetuksen ja lukion rehtorin tehtävät: 1) johtaa, ohjata ja seurata oman asteensa opetus- ja kasvatustyötä; 2) arvioida opetussuunnitelman toimivuutta ja vastata sen kehittämisestä; 3) vastata oman asteensa käytännön toimista ja oppilaita tai opiskelijoita koskevista asioista; 4) päättää tarvittaessa opintosuunnitelman muutoksista sekä vapauttaa oppilas tai opiskelija koulunkäynnistä enintään vuodeksi; 5) tehdä esitys koulun oppilaista ja opiskelijoista; 6) valmistella yhteistyössä muiden rehtoreiden kanssa opettajien työjaon ja opetusryhmien muodostaminen; 7) valmistella oman asteensa osalta koulun työsuunnitelma sekä laatia yhteistyössä muiden rehtoreiden kanssa koulun työjärjestys; 8) päättää perusopetuslain 18 :n ja lukiolain 13 :n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä kuultuaan oppilaan tai opiskelijan opettajia ja oppilashuoltoryhmää; 9) antaa tarvittaessa perusopetuksen oppilaalle tai lukion opiskelijalle kirjallinen varoitus; 10) erottaa erikseen säädetyin edellytyksin perusopetuksen oppilas tai lukion opiskelija koulusta enintään kahdeksi viikoksi oppilashuoltoryhmää kuultuaan; 11) tehdä esitys oppilaan siirrosta erityisopetukseen saatuaan tähän tarvittavat selvitykset; sekä 12) hoitaa ja ratkaista muut asteen rehtorille säädetyt ja erikseen määrätyt tehtävät.

6 JOHTOSÄÄNTÖ 6(7) 8 Vararehtorit Kullakin rehtorilla on johtavan rehtorin nimeämä määräaikainen vararehtori, joka hoitaa rehtorin tehtäviä hänen ollessaan estynyt. 9 Opettajakunta Harjoittelukoulun opettajakunnan muodostavat rehtorit, lehtorit ja tuntiopettajat. Opettajakunta tekee päätöksensä opettajainkokouksessa. Opettajakunnan tehtävä on 1) suunnitella ja edistää koulutyötä ja sen kehittämistä; 2) arvioida koulun toimintaa ja sen tuloksellisuutta; 3) valmistella koulun opetussuunnitelma; 4) käsitellä opetusharjoitteluun, tutkimukseen ja täydennyskoulutukseen liittyviä asioita; 5) osallistua täydennyskoulutuksen antamiseen ja kehittämiseen; 6) esittää kantansa perusopetuksen ja lukion rehtoreiden sekä vararehtoreiden nimeämiseen; 7) esittää edustajaansa harjoittelukoulujen neuvottelukuntaan; sekä 8) käsitellä oppilaskunnan säännöt ja koulun järjestyssäännöt. 10 Harjoittelukoulun opettaja Harjoittelukoulun opettajan tehtävänä on 1) suunnitella ja edistää koulutyötä sekä osallistua työrauhan ylläpitämiseen; 2) vastata opetuksesta ja kasvatuksesta sekä kantaa yhteisvastuuta kaikista koulun oppilaista ja opiskelijoista; 3) osallistua opetusryhmän tai oppiaineen sisäiseen ja näiden väliseen yhteistyöhön ja kehittää omaa työtään ja työyhteisöään; 4) osallistua koulun opetussuunnitelmatyöhön sekä edesauttaa ja kehittää koulussa toteutettavaa kokeilu- ja tutkimustoimintaa; 5) osallistua opettajankoulutukseen ja sen kehittämiseen sekä suorittaa muita opettajankoulutuksen erityistehtäviä; 6) osallistua tiedekunnan opiskelijavalintoihin; 7) tehdä hänelle työsuunnitelmassa määrätyt tehtävät; 8) osallistua täydennyskoulutukseen oman ammattitaidon kehittämiseksi; sekä 9) tehdä muut hänelle säädetyt ja erikseen määrätyt tehtävät.

7 JOHTOSÄÄNTÖ 7(7) 11 Koulun muu henkilöstö Harjoittelukoulussa on tarpeellinen määrä muuta kuin opetushenkilökuntaa. Muun henkilöstön tehtävänä on 1) osallistua tehtävänkuvauksen mukaisten toimintojen lisäksi sisäiseen sekä omansa ja muiden tehtäväalueiden väliseen yhteistyöhön ja työyhteisön kehittämiseen; 2) vastata osaltaan koulutyön sujumisesta; 3) osallistua yhteisvastuullisesti opettajien kanssa koulun työrauhan ylläpitämiseen sekä toimia koulun kasvatustavoitteiden suuntaisesti; 4) edesauttaa ja kehittää koulussa toteutettavaa tutkimustoimintaa; sekä 5) tehdä muut henkilökunnalle erikseen määrätyt tehtävät. 12 Koulun oppilaat ja oppilaskunta Koulun oppilaita ja opiskelijoita koskevat perusopetuslain ja lukiolain säännökset. Oppilas ja opiskelija on vastuussa omasta opiskelustaan ja edistymisestään sekä työrauhan ylläpitämisestä. Osan oppilaan ja opiskelijan koulutyöstä muodostaa osallistuminen koulun juhliin sekä muihin vuosittaisiin tai ajankohtaisiin tapahtumiin ja niiden valmisteluun. Peruskoulussa ja lukiossa on oppilaskunta. Oppilaskuntien tehtävänä on suunnitella ja edistää oppilaiden ja opiskelijoiden yhteistoimintaa, virkistystoimintaa, viihtyvyyttä ja koulutyötä. 13 Erinäisiä määräyksiä Johtosäännön 2 :n 2 momentissa tarkoitetun dekaanin nimeämän talousvastuullisen yksikön johtajan toimikausi on neljä vuotta, kuitenkin siten, että ensimmäisen tämän johtosäännön perusteella nimetyn talousvastuullisen yksikön johtajan toimikausi päättyy