NIVALAN KAUPUNKI KORTTELEIDEN 118, 409 JA 54 SEKÄ VT 27 JA JYRKÄNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSESSA MUODOSTUU KORTTELIT 118, 409 SEKÄ 54, TONTIT 3 JA 11. P18383 ja P18384 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 20.8.2012
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueiden sijainti... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaavan muutos... 2 3 LÄHTÖKOHDAT... 2 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 2 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 2 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 3 3.1.3 Tekninen huolto... 3 3.1.4 Maanomistus... 4 3.1.5 Liikenne... 4 3.1.6 Muinaisjäännökset... 4 3.1.7 Ympäristöselvitys... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 11 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve ja tavoitteet... 13 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset... 13 4.2.1 Osalliset... 13 4.2.2 Vireille tulo... 13 4.2.3 Osallistuminen, vuorovaikutusmenettely ja lausunnot... 13 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 15 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 15 5.1 Kaavan rakenne... 15 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 15 5.3 Aluevaraukset... 15 5.4 Yleiskaavan sisältövaatimukset... 16 5.5 Kaavan vaikutukset... 16 5.5.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen... 16 5.5.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 16 5.5.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 17 5.5.4 Vaikutukset maisemaan... 17 5.5.5 Taloudelliset vaikutukset... 17 5.5.6 Liikenteelliset vaikutukset... 17 5.5.7 Sosiaaliset vaikutukset... 17 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 17 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS... 17 Liitteet... 17
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 1 NIVALAN KAUPUNKI KORTTELEIDEN 118, 409 JA 54 SEKÄ VT 27 JA JYRKÄNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutoksen osa alue 1 koskee Nivalan kaupungin kortteleita 118 ja 409 sekä valtatie 27, Myllykujaa, Ahteentietä ja Jyrkäntietä sekä näihin rajoittuvia puisto ja virkistysalueita. Asemakaavamuutoksen osa alue 2. koskee korttelia 54 tonttia 3. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit 118, 409 sekä 54, tontit 3 ja 11. 1.2 Kaava-alueiden sijainti
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 2 Asemakaavamuutoksen osa alue 1. rajoittuu kortteleihin 401, 402, 403 ja 404, yleisiin puisto- ja virkistysalueisiin sekä rautatiehen ja Toritiehen. Asemakaavamuutoksen osa alue 2. sijaitsee nykykaavan korttelissa 54 tontilla 3 Malisjoen ja Vapaudentien välisellä alueella. Alueiden sijainnit on esitetty edellisen sivun kuvassa. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavamuutoksen osa alue 1. on lähtenyt vireille kaupungin aloitteesta. Jyrkäntien ja VT 27 risteysalueen osalta laaditaan samanaikaisesti tiesuunnitelmaa. Tätä työtä valmistelee Ramboll Oy. Asemakaavamuutoksen osa alueesta 2. on laadittu kaavoitussopimus maanomistajan ja kaupungin kesken Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 28.6 17.8.2012. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. Tavoitteena on mahdollistaa tiemuutokset vt. 27:n osalta siten, että LTalueelle on mahdollista toteuttaa kevyen liikenteen alikulku ja risteysalueen kanavointi. Jyrkäntien linjausta tarkistetaan korttelissa 409. Tontilla 409/1 sijaitsee riihi. Jyrkäntien pohjoispään tielinjausta siirretään, jotta riihi voisi säilyä. Tavoitteena on jakaa korttelissa 54 sijaitseva AM-kortteli kahdeksi erilliseksi AO- erillispientalotontiksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 3 Osa-alue 1. sijoittuu yllä olevan kuvan keskelle tiealueen ohella kynnetyn pellon oikealla puolelle erottuen metsäisenä alueena. Osa-alue 2. sijoittuu alla olevan kuvan keskelle. Kortteli 54 rajautuu pieneen puistokaistaan ja Malisjokeen. Alue on pääasiassa erillispientaloaluetta (AO). Kaavamuutosalueen pohjoispuolella on Ympäristöhäiriöitä tuottamaton teollisuusalue (TY) korttelialue. 3.1.2 Rakennettu ympäristö 3.1.3 Tekninen huolto Alueet ovat kunnallisteknisten verkostojen piirissä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 4 3.1.4 Maanomistus 3.1.5 Liikenne 3.1.6 Muinaisjäännökset Osa-alue 1. katualueineen on pääosin kaupungin omistuksessa. Muita omistajia ovat yleisen tien osalta valtio ja tonttien osalta yksityiset maanomistajat. Korttelin 54 tontin 3. omistaa Matti Harjun perikunta. Vt. tie 27 ajetaan ylinopeutta tehdyn liikenneturvallisuussuunnitelman mukaan. Erityisesti kevyen liikenteen liikenneturvallisuuden takia on huolestuttavaa, mm. että korkeimmat ajonopeuksien tunnusluvut ovat VT. 27 Niva- Kaijan koulun ja ammattikoulun kohdilla. Niva-Kaijan koulun kohdalla jopa 85 % autoilijoista ajaa ylinopeutta. Kaavamuutos parantaa toteutuessaan oleellisella tavalla kevyen liikenteen turvallisuutta. Tiehallinnon laatimassa Nivalan liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuonna 2009 risteys oli luokiteltu kiireellisyysjärjestyksessä 3.luokkaan. Vanhan kirkon muistomerkki Kaava-alueen länsiosalla tontilla 11 (koordinaatit 7092146,2546681) sijaitsee Nivalan ensimmäisen, rakennetun kirkon paikka. Nivalan ensimmäisen vuonna 1682 rakennetun kirkon paikalle on pystytetty muistomerkki, jonka ovat suunnitelleet Kustaa ja Joose Vilkuna. Ohessa on kuvia muistomerkistä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 5 3.1.7 Ympäristöselvitys Vanhan kirkon muistomerkki Mantilan kivikautinen löytöpaikka Kaava-alueen ulkopuolelta (pohjoispuolelta) on löydetty kivikautinen taltta. Nivala Mantila 1000014412 taltta. Koordinaatit: p = 7093 426, i = 3399 505, z = n. 65 m mpy. Löytänyt kirkkovärtti Jaakko Mantila Kirkonkylän Mantilan talon pellosta naurista kitkiessä. Satu Koivisto havaitsi vuonna 2005 kaupunkiasutuksen levinneen alueelle. Mikäli paikalla on sijainnut muinaisjäännös, on se ilmeisesti tuhoutunut rakennustoiminnan seurauksena. Kohdetta ei tarkastettu. Kaava-alue on Malisjoen rantoja lukuun ottamatta pääosin katu-, tie ja rakennettuja tonttialueita. Malisjoen ranta-alueet ovat päässeet pusikoitumaan. Jyrkäntien alueen itäosalla on osittain pusikoitunutta peltoaluetta. Ohessa kuvia Jyrkäntien alueelta:
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 6
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 7 Kuvassa Heikki Jyrkän omistama riihi, minkä vuoksi Jyrkäntien pohjoispään tielinjausta siirrettiin, jotta riihi voisi säilyä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 8 Korttelin 54 viereinen Malisjoen ranta-alue
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 9 Korttelin 53 olevaa rakennuskantaa, keskellä vanhan kirkon muistomerkki
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 10 Korttelin 53 olevaa rakennuskantaa Maan- ja vedenpinnan korkeudet Malisjoella ja korttelissa 54 Malisjoen vedenpinnan korkeus on +69.174 m ja maanpinnan korkeus sokkelin vierellä +72.998 m. Mitattu 21.8.2012. Tasoero on noin 3.8 metriä. Alin rakentamiskorkeus Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus antoi 21.8.2007 alla olevan lausunnon alimmasta rakentamiskorkeudesta korttelin 54 kohdalla. Lausunto alimmasta rakentamiskorkeudesta Malisjoen pn:on 17+00 kohdalla, Nivala Lausuntopyynnön kohteena oleva rakennuspaikka sijaitsee Malisjoen pn:on 17+00 kohdalla. Suurimmat tulvakorkeudet alueella ovat jääpatojen aiheuttamia. Korkeimmat alueelta mitatut vedenkorkeudet ovat keväältä 2000, jolloin sairaalan sillan kohdalla (paalu 16+03) on jääpadon aikainen vedenkorkeus ollut N60+ 71,79 ja 200m sillan yläpuolella (paalu 18+00) N60+ 72,20. SYKE:n, Ympäristöministeriön ja MMM:n Ympäristöoppaan 52 mukaan alin rakentamiskorkeus on HW 1/50 + harkinnanvarainen lisäkorkeus. Mikäli vesistössä jääpatojen esiintymisen riski on suuri, tulee harkinnanvaraisen lisäkorkeuden olla yli 1 m. Edellä mainitun perusteella voidaan arvioida keväällä 2000 jääpadon aiheuttaman vedenkorkeuden rakennuspaikan kohdalla olleen noin N60+72,00, ja sen perusteella alin suositeltava rakentamiskorkeus kosteudelle alttiille rakenteille lausuntopyynnön kohteena olevalla rakennuspaikalla on N60+73,00.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 11 3.2 Suunnittelutilanne Suunnitelma Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Kirkonkylän osayleiskaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Hyväksymis-/ vahvistuspäivä Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 17.2.2005 Kaava on tullut lainvoimaiseksi 25.8.2006. Hyväksytty kv. 18.11.1988. Nivalan yleiskaava on luonnosvaiheessa. Rakennusjärjestys on saatettu voimaan vuoden 2002 alusta Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto hyv. 2010 Asemakaavan muutoksen pohjakarttana on käytetty numeerista karttaaineistoa. Kartan hyväksyy Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto. Nivalan maankäytön suunnittelua ohjaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu vuonna 2005. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustoimintojen alueena (C). Kartta 2: Ote maakuntakaavasta Alueella on voimassa Kirkonkylän yleiskaava, joka on hyväksytty 18.11.1988. Nivalan keskustaajaman alueelle laaditaan parhaillaan uutta yleiskaavaa. Kartta 3: Ote Kirkonkylän yleiskaavasta; Osa-alue 1. Jyrkäntien osalta nykyinen voimassa oleva asemakaava noudattelee nykyistä Nivalan osayleiskaavaa. Kartta 4: Ote Kirkonkylän yleiskaavasta; Osa-alue 2. Vapaudentie. Kortteli 11 sijoittuu AM alueelle.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 12 Kartta 5. Voimassa olevassa asemakaavassa; Osa-alue 1. on osoitettu Asuinja liiketilojen korttelialueeksi (AL), Erillispientaloalueeksi (AO), Suojaviheralueeksi (EV), Yleisen tien (LT) ja Katualueeksi. Kartta 6. Voimassa olevassa asemakaavassa; Osa-alue 2. on osoitettu Maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi (AM).
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 13 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavamuutoksen osa alue 1. on lähtenyt vireille kaupungin aloitteesta. Jyrkäntien ja VT 27 risteysalueen osalta laaditaan samanaikaisesti tiesuunnitelmaa. Tätä työtä valmistelee Ramboll Oy. Jyrkäntien linjausta tarkistetaan korttelissa 409. Tontilla 409/1 sijaitsee riihi. Jyrkäntien pohjoispään tielinjausta siirretään, jotta riihi voisi säilyä. Asemakaavamuutoksen osa alueesta 2. on laadittu kaavoitussopimus maanomistajan ja kaupungin kesken 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Vireille tulo Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset Kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat - tekninen lautakunta Viranomaiset (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Liikennevirasto) Alueelliset sähkö- ja teleyhtiöt Kaava oli lautakunnassa 18.6.2012 45. Nähtävillä olosta on julkaistu kuulutus Kaupungin ilmoitustaululla ja paikallisessa lehdessä.. Viranomaisille on tiedotettu sähköpostitse pp.kk.2011. 4.2.3 Osallistuminen, vuorovaikutusmenettely ja lausunnot Luonnos valmistui syyskuussa 2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä 28.6 17.8.2011. Kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä. Kaavaluonnoksen ollessa nähtävillä siitä saatiin kuusi kpl lausuntoja: Pohjois-Pohjanmaan museo: Koettelin 54 tontin 2 suunnittelualueelle tai se välittömään läheisyyteen näyttäisi karttamateriaalien perustella sijoittuvan kaksi muinaisjäännöstä: Mantilan kivikautinen löytöpaikka ja Nivalan ensimmäisen, vuonna 1682 rakennetun kirkon paikka. Nämä kohteet on merkitty Nivalan yleiskaavaan. Näiden kohteiden sijoittuminen lausunnolla olevan asemakaavanmuutoksen suunnittelualueeseen nähden tulee tutkia ja esittää kaavaselostuksessa. Kaavaehdotuksesta tulee pyytää lausunto museovirastolta. Jyrkäntien tiealuetta ja korttelia 118 koskevilla asemakaavan muutosalueella ei sijaitse kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 14 Vastine: Kaava-asiakirjoja muutetaan lausunnon mukaan. PPO-yhtiöt Oy: PPO-Yhtiöt Oy:LLä menee asemakaavan alueella kaapelireittejä. Mikäli asemakaava /kaavamuutos / edellyttää kaapeleiden tai jakamoiden siirtotöitä, aiheutuvat kustannukset Laskutamme Nivalan kaupungilta. Ely-keskus: Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue ELY-keskus edellyttää, että tarvittavat ympäristöselvitykset laaditaan ja kaavan vaikutukset arvioidaan ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, joten kaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset. Kaavasuunnittelussa tulee huomioida muun muassa Malisjoen tulviminen ja turvata joen rannan viheryhteyden jatkuminen. Kaavassa tulee ohjata rakentamista määräävällä rakennusalan merkinnällä sekä antaa suositus alimmaksi rakentamiskorkeudeksi. Vastine: Kaava-asiakirjoja muutetaan lausunnon mukaan. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Kaavamuutosluonnoksen kevyen liikenteen järjestelyihin tulee tehdä muutoksia. Esitetyllä alikulun paikalla ja väylien linjauksilla ei päästä riittävän laadukkaaseen ratkaisuun. Erityisesti valtatien eteläpuolella väylän pituuskaltevuutta ei voitane toteuttaa ohjearvojen puitteissa, koska etäisyydet ovat varsin lyhyitä. Lisäksi valtatien eteläpuolella valtatien suuntaisen väylän jatkuvuus ei ole luonteva. Kevyen liikenteen yhteyksien suunnittelun tulisi perustua vuonna 2009 laadittuun toimenpideselvitykseen (Valtatie 27 Nivalan taajaman kohdalla, Ramboll 2009), jossa myös kyseisen kohdan periaatteelliset ratkaisut on esitetty. Asemakaavassa tulee huomioida alikulun ja kevyen liikenteen väylien lisäksi myös toimenpideselvityksessä esitetyt pysäkkijärjestelyt. Vastine: Kevyen liikenteen järjestelyjen osalta kaavasuunnittelun pohjana olevia katusuunnitelmia ja kaava-asiakirjoja muutetaan lausunnon mukaisesti. Liikennevirasto: Liikenneviraston mielestä moottoriajoneuvoliikenteen estäminen Sahan tasoristeyksessä ja tasoristeyksen muuttaminen kevyen liikenteen tasoristeykseksi on selvä parannus juna- ja liikenneturvallisuuteen. Muutoksella ei Liikenneviraston käsityksen mukaan lisätä liikennettä muissa suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevissa tasoristeyksissä Hourula 0675+0754 ja Näljänneva 0674+0923, joten näiden tasoristeysten turvallisuustilanne ei näyttäisi heikentyvän. Liikennevirasto edellyttää, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat melu- ja tärinähaitat.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 15 Melun- ja tärinäntorjunnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota haittojen ennaltaehkäisyyn toimintojen sijoitusratkaisuista päätettäessä. Liikennevirasto muistuttaa vielä, että melun ja tärinän torjuntavastuun periaatteena on vastuun kuuluminen sille taholle, jonka suunnittelemista toimenpiteistä melun ja tärinän torjunnantarve syntyy. Asemakaavan muutoksessa ei ole osoitettu uutta asuinrakentamista radan läheisyyteen, vaan radan lähistöllä olevat alueet on osoitettu järkevästi suojaviheralueiksi. Liikennevirastolla ei radanpitäjän ominaisuudessa ole muuta huomautettavaa kyseisestä asemakaavaluonnoksesta. Elenia Verkko Oy: Kaava-alueilla sijaitsee Elenia Verkko Oy:n omistamia maakaapeleita. Tarvittaessa toteutamme verkon muutostyöt laskutyönä, joka laskutetaan työn tilaajalta. Elenia Verkolla ei ole muuta huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Ehdotus valmistui elokuussa 2012. Kaavaehdotukseen otettiin mukaan kortteli 118, koska sen aluetta jouduttiin kaventamaan valtatien alikululle johtavan kevyen liikenteen väylän vaatiman tilantarpeen vuoksi. Nivala-Seura: 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kirkkorannassa olevalle vanhan kirkon muistokivelle pitää turvata sopiva kulkureitti ja oikeus. Vastine: Muistomerkillä käynti on vähäistä. Kaavassa on osoitettu rantaan puistoalue, jonne on mahdollista rakentaa kulkuyhteys muistomerkille, jos kaupunki lunastaa rannan puistoalueen. Viranomaisille on lähetetty luonnosvaiheessa lausuntopyyntö kaavahankkeesta. 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alueelle on osa-alueelle 2. kaavassa osoitettu kortteliin 54 yksi uusi erillispientalojen tontti (AO). 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Kevyen liikenteen toimivuus ja turvallisuus paranee osa-alueella 1. Osa-alueella 2. AM merkintä muuttuu AO- ja AO-1-merkinnäksi, koska asemakaava-alueella ei ole suotavaa sijoittaa maatilojen tilakeskuksia. Samalla se jaetaan kahdeksi erilliseksi AO-kortteliksi. Tontteja ei voi ulottaa Malisjoen rantaan asemakaavassa osoitetulle virkistys- ja puistoalueelle, vaikka maanomistus ulottuukin tällä hetkellä lähes rantaviivaan saakka. Tällöin jouduttaisiin maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi tarkastelemaan kaikki Malisjoen ranta-alueiden maankäyttö. Kosteudelle alttiiden uudisrakennusosien alin rakentamiskorkeus tulee osa-alueella 2. olla N60 +73,00 m.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 16 AO Erillispientalojen korttelialue Tontin AM merkintä muuttuu AO merkinnäksi. Rakennustehokkuus on e=0,15 AO-1 Erillispientalojen korttelialue Tontin AM merkintä muuttuu AO-1 merkinnäksi. Rakennustehokkuus on e=0,15. Tontilla sijaitsee vanhan kirkon muistomerkki, minkä vuoksi rakennusalueen ulkopuolisiin toimenpiteisiin ryhdyttäessä on niistä pyydettävä museoviraston lausunto. Tekninen huolto ja liikenne Osa-alueella 1. Kortteleiden 401-409 huolto tapahtuu Jyrkäntien kautta. Jyrkänpuhdon ajoneuvoliittymä Jyrkäntielle (Ahteentielle) katkaistaan. Yhteys kortteleihin 403 ja 404 tapahtuu Myllykujan kautta. Osa-alueella 2. Liikennöinti kortteliin 54 tapahtuu Vapaudentien kaavatien kautta. K Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Kortteli 118 on kaavaehdotuksessa nykytilanteen mukainen korttelin rajan muutosta lukuun ottamatta. Suurin sallittu kerrosala on esitetty neliömetreinä. 5.4 Yleiskaavan sisältövaatimukset 5.5 Kaavan vaikutukset Kaavasuunnittelussa on huomioitu Malisjoen tulviminen osoittamalla kaavaalueelle kosteudelle alttiiden rakenteiden alin rakentamiskorkeus. Kaavassa on turvattu joen rannan viheryhteyden jatkuminen osoittamalla kaavassa rantaan puistoalue (VP). Mahdollisuudet turvalliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön toteutuvat osoitettaessa kaavaan vt 27 alittava kevyen liikenteen väylä. 5.5.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen 5.5.1.1 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaavan mukainen rakentaminen täydentää olevaa rakennuskantaa. Kunnallistekniikka tulee tehokkaampaan käyttöön korttelissa 54. 5.5.1.2 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Tontilla 409/1 sijaitseva riihi voidaan säilyttää. Kaava-alueen uudisrakentaminen liitetään kunnallisteknisiin verkostoihin. Kaava ei aiheuta merkittävästi pintavesien heikentymistä alueella. Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita. 5.5.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Osa-alueella 2. Kaavassa uusi rakentaminen osoitetaan olevan rakentamisen alueelle, mikä vähentää ympäristön rasitusta verrattuna erilleen muusta rakentamisesta osoitettuun rakentamiseen. Ratkaisu korttelissa 54 tiivistää hieman kaupunkirakennetta. Kaavan koillisosalla tontilla 409/1 sijaitseva riihi voidaan säilyttää.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 17 5.5.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.5.4 Vaikutukset maisemaan 5.5.5 Taloudelliset vaikutukset 5.5.6 Liikenteelliset vaikutukset 5.5.7 Sosiaaliset vaikutukset Kaava-alueella ei ole täysin luonnontilassa olevaa ympäristöä. Lähimaisemassa ja kaukomaisemassa tapahtuva muutos ei ole merkittävä. Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajalle. Alueen arvo kasvaa hiukan kaavan ansiosta. Kunnalle ei aiheudu kustannuksia kaavan toteuttamisesta. Osa-alueella 1. liikenneturvallisuus parane oleellisesti kaavamuutoksen myötä mahdollistuvan liikennesuunnittelun ja toteuttamisen avulla. Ajoneuvoliikenteen suoritteet hieman pitenevät kortteleissa 403-408. Myllykujan kapeus voi aiheuttaa lisääntyvän liikenteen ohella vaaratilanteita. Osa-alueella 2. Uudisrakentamisen myötä liikenne kortteliin 54 lisääntyy hieman, mutta lisääntymisen määrä on marginaalista. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella. Kaavamääräykset ovat liitteenä olevassa kaavakartassa. 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Liitteet Osa-alueen 1 osalta Jyrkäntien tiemuutokset toteutetaan tiesuunnitelman mukaisesti. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Oulussa 20.8.2012 1. Kaavakartat 2. Seurantalomake Laatinut Jaakko Isoherranen Suunnittelupäällikkö, Arkkitehti SAFA Tarkastanut Minna Kurttila Aluepäällikkö, TaM