Sisällys Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2014

Sisällys 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 1.1. Kunnanjohtajan katsaus 1 1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 3 1.2.1. Kunnan hallinto-organisaatio 3 1.2.2. Kunnanvaltuusto 4 1.2.3. Kunnanhallitus 5 1.2.4. Lautakunnat 5 1.2.5. Osastojen organisaatiokaaviot 8 1.2.7. Ilomantsin kunnan tilivelvolliset 12 1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 12 1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 13 1.5. Kunnan henkilöstö 15 1.6. Ympäristötekijät 15 2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 16 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 19 3.1. Tuloslaskelma 19 3.2. Rahoituslaskelma 20 3.3.. Tase 21 3.4.. Tunnusluvut 23 3.5. Kokonaistulot ja -menot 25 4. Kuntakonsernin toiminta ja talous 26 4.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 26 4.2. Konsernin toiminnan ohjaus 26 4.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 27 4.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 32 4.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 34 4.5.1. Konsernituloslaskelma 34 4.5.2. Konsernin rahoituslaskelma 35 4.5.3. Konsernitase 36 4.5.4. Konsernin tunnusluvut 37 5. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 38 6. Talousarvion toteutuminen 39 6.1. Kunnan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 39 6.1.1. Kunnanvaltuusto 40 6.1.2. Tarkastuslautakunta 43 6.1.3. Kunnanhallitus 46 6.1.4. Perusturvalautakunta 61 6.1.5. Sivistyslautakunta 76 6.1.6. Tekninen lautakunta 88 6.1.7. Hallintokuntien tuotot, kulut ja netto 89 6.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen 100 6.3. Investointien toteutuminen 103 6.4. Rahoitusosan toteutumisvertailu 110 6.5. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 111 7. Tilinpäätöslaskelmat 112 7.1. Tuloslaskelma 112 7.2. Rahoituslaskelma 113 7.3. Tase 114 7.4. Konsernituloslaskelma 115 7.5. Konsernirahoituslaskelma 116 7.6. Konsernitase 117 8. Tilinpäätöksen liitetiedot 118 9. Eriytetyt tilinpäätökset 136 10. Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkinnät 140 11. Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 141

1 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2014 kevät ja kesäaika on ollut kuntakentällä muutokseen varautumista ja lausuntojen antamisen aikaa. Ilomantsin kunta muiden kuntien ohella on ottanut kantaa useaan kertaan kuntien rakenneuudistukseen, kuntalain kokonaisuudistukseen, valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen ja syksyn mittaan useampaankin kertaan sosiaali- ja terveyden huollon kokonaisuudistukseen sekä lukiolain uudistamiseen. Kuntia koskettavista uudistuksista vain kuntalaki tuli eduskunnassa hyväksyä. Hallitusohjelman mukaisesti kuntasektorille laadittiin kahden miljardin euron tasapainottamisohjelma, samalla hallitus on luvannut vähentää miljardilla kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Niitä ei syntynyt vielä kesän kehysriihessäkään, mutta samanaikaisesti kunnille oli tulossa uusia tehtäviä ja velvoitteita vuosina 2014 ja 2015. Merkittävin niistä on 1.1. 2015 voimaan tullut työmarkkinatukiuudistus 1.1.2015, minkä vaikutus Ilomantsin kunnalle tullee olemaan noin 100.000 :n lisämenot. Kehysriihessä sovitut valtionosuusleikkaukset kiristävät kuntien talouksia, talouden kohentaminen jää lähes kokonaan veronkorotusten varaan. Ilomantsissa kevään aikana valmisteltiin kaksi merkittävää tapahtumaa, joissa kunta oli keskeisesti mukana; Ilomantsin taistelujen päättyminen 70 -vuotisjuhlat ja siihen liittyvänä Kainuun Prikaatin Jääkäripataljoonan vala sekä Karhu mielessä karhun veiston MM-kilpailut. Molemmat tapahtumat saavuttivat suuren suosion. Karhu mielessä tapahtuman pääorganisaattori oli Maaseudun Sivistysliiton Puusta pitkään hanke. Ilomantsin taistelujen päättymisen juhlallisuuksien päätoteuttajina olivat kunnan lisäksi 14. Divisioonan perinneyhdistys, Ratsumieskilta, Joensuun Eskadroona, 21. Prikaatin perinneyhdistys, Karjalan Poikien Kilta, Ilomantsin rajakilta, Ilomantsin Reserviläiset ry, Pohjois-Karjalan aluetoimisto, Pohjois-Karjalan rajavartiosto, Rajasotilaskotiyhdistys ja Joensuun Ilmasilta. Juhlapuhujana oli kenraali Ari Puheloinen ja valtiovallan tervehdyksen toi Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Elinkeinojen kehittämisen puolella kunta, Ilomantsin Lämpö Oy ja Vapon pellettitehdas saivat neuvoteltua sopimuksen, jonka mukaisesti pellettitehdas käynnistyi uudestaan ja tuottaa nyt uusitun sopimuksen mukaisesti lämpöä kaukoverkkoasiakkaille mm. Ilomantsin kunnan eri laitoksiin. Merkittävä askel mustankiven jalostamiseen paikkakunnalla toteutui, kun Ilomantsin Kivituote Oy käynnisti kesän alussa tuotantohallin rakentamisen teollisuusalueelle ja vuoden 2015 alussa yritys aloitti tuotannon. Myös viskimöhallin rakentaminen kielii hyvästä jatkumosta viinien, kuohuvien ja väkevien valmistuksesta paikkakunnalla. Uudistettuun hallintosääntöön otetusta riskien hallinnasta kunnanhallitus on antanut ohjeen. Johtavien viranhaltijoiden ja lautakuntien tehtävänä on valvoa sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan toimeenpanoa.

2 Taloudellinen kehitys Ilomantsin kunnan talousarvio hyväksyttiin vuodelle 2014 vajaat 500.000 alijäämäiseksi. Tilikauden tulos oli noin miljoonan verran talousarvioon merkittyä parempi eli + 516.774. Kaikilla hallintokunnilla toimintakulujen hallinta oli hyvää luokkaa, suurin noin 240.000 ylitys oli tekninen ja ympäristölautakunnassa. Siellä ylittyivät myös vuokratulot, joten talous säilyi tasapainossa. Sivistystoimen tulot ovat ylittyneet noin 100.000 budjetoidusta. Merkittävin hyvään tulokseen johtanut seikka on verotulojen kasvu noin 900.000 suuremmaksi kuin arvioitiin Ilomantsin kunnan verotilitysten määrä yhteensä 18.082.464. Veroja on kertynyt 1.228.842 enemmän kuin vuonna 2013. Valtionosuudet jäivät noin 60.000 ennusteesta. Niiden kokonaismäärä 22.327.824. Investointiosaan merkitty kehitysvammaisten asuntolan, Vekkulin, rahavaraus, 700.000 siirtyi kokonaan seuraaville vuosille. Hanke pääsee alkamaan keväällä 2015. Kunnan suurin hankekokonaisuus on laajakaistaverkon rakentaminen koko Ilomantsin kunnan alueelle. Verkosta on rakennettu 70 %, vuoden 2014 päättyessä liittymiä oli käytössä 251. Hanketta toteuttava kunnan kokonaan omistama verkkoyhtiö Ilonet Oy on tehnyt noin 1000 liittyjän kanssa liittyjäsopimuksen. Markku Lappalainen kunnanjohtaja

3 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 1.2.1. Ilomantsin kunnan hallinto-organisaatio 1.2.2. Kunnanvaltuusto 2014 Valtuustopaikat, kaikkiaan 27 jakaantuvat puolueittain seuraavasti: Suomen Keskusta 12 Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 8 Kansallinen Kokoomus 2 Perussuomalaiset 4 Vasemmistoliitto 1 Yhteensä 27

4 1.2.2. Kunnanvaltuusto 2014 puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Kunnanvaltuuston muut jäsenet: Hoskonen Hannu metsätalousinsinööri Korhonen Pekka mittamies Maksimainen Teuvo maanviljelijä Kesk. SDP Kesk. Hassinen Heidi palvelukoordinaattori Kok. Hiltunen Hilkka talouspäällikkö Kesk. Ikonen Kyösti maanviljelijä Kesk. Junnilainen Pekka kirvesmies SDP Jyrkönen Kauko liikennöitsijä Kesk. Kettunen Jari linja-autonkuljettaja PS Kontturi Reijo maanviljelijä Kesk. Lautanen Antti yrittäjä PS Mononen Liisa yrittäjä Kesk. Mäkinen Asko ylirajavartija evp. Kok. Männynsalo Kati, 29.9. saakka vs. vastaava ohjaaja SDP Nuutinen Petri lähihoitaja SDP Pesonen Tanja nuoriso-ohjaaja Kesk. Pesonen Tarmo eläkeläinen PS Piippo Eila maaseutuyrittäjä Kesk. Piitulainen Juha kirvesmies VAS Puhakka Jari maanviljelijä Kesk. Purmonen Mika tiiminvetäjä, pääluottamusmies PS Puruskainen-Saarelainen Anna terveydenhoitaja SDP Tiittanen Hannu sähköasentaja SDP Turunen Kari, 30.9. lähtien laitosmies SDP Turunen Tuula keittäjä SDP Tykkyläinen Tapio operaattori SDP Urjanheimo Hannu yrittäjä, psykiatrinen sairaanhoitaja Kesk. Vartiainen Sari lastentarhanopettaja Kesk. Pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintojohtaja Hilkka Ikonen. Valtuusto piti vuoden 2014 aikana 5 kokousta ja 4 valtuustoseminaaria. Kokouksiin käytettiin yhteensä 9 h 13 min. Kokouksien kesto keskiarvoisesti oli 1 h 50 min. Asiakohtia 51.

5 1.2.3. Kunnanhallitus puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Männynsalo Kati vs. vastaava ohjaaja, 29.9.saakka Hiltunen Hilkka talouspäällikkö, 30.9. lähtien Hiltunen Hilkka talouspäällikkö, 29.9. saakka Tykkyläinen Tapio operaattori, 30.9. lähtien Purmonen Mika tiiminvetäjä, pääluottamusmies SDP Kesk. Kesk. SDP PS Kunnanhallituksen muut jäsenet: Hassinen Heidi Puhakka Jari Turunen Kari 30.9. lähtien Turunen Tuula Urjanheimo Hannu Vartiainen Sari palvelukoordinaattori maanviljelijä laitosmies keittäjä yrittäjä, psykiatrinen sairaanhoitaja lastentarhanopettaja Kok. Kesk. SDP SDP Kesk. Kesk. Esittelijänä toimi kunnanjohtaja Markku Lappalainen ja pöytäkirjanpitäjänä hallintojohtaja Hilkka Ikonen. Kokouksia oli vuonna 2014 yhteensä 18 (sis. 4 salaista kokousta). Kokouksiin käytettiin aikaa 36 h 35 min. Kokouksien kestoaika ka. oli 2 h 2 min. Julkisia asiakohtia 230 kpl ja salaisia 15 kpl. 1.2.4. Lautakunnat Keskusvaalilautakunta puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut jäsenet: Karvinen Erja Mielonen Kalevi Vanhanen Taisto Lyhykäinen Kaija asukasasiamies, eläkeläinen Hassinen Taisto eläkeläinen osastosihteeri yrittäjä eläkeläinen

6 Esittelijänä toimi Kaija Lyhykäinen ja pöytäkirjanpitäjänä Eija Liimatta. Kokouksia oli vuonna 2014 yhteensä 3 kpl. Kokouksiin käytettiin 5 h 15 min aikaa. Kokouksien kesto ka. oli 1 h 45 min. Asiakohtia 15. Perusturvalautakunta puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut jäsenet: Haapsaari Tuula Jeskanen Silja Kettunen Jari Koivuniemi-Piipponen Sinikka Piitulainen Juha Puhakka Olli Tuupainen Airi Kontturi Reijo maanviljelijä Nuutinen Petri lähihoitaja yrittäjä eläkeläinen linja-autonkuljettaja kirvesmies tullitarkastaja/eläkkeellä yrittäjä Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimi perusturvajohtaja Esko Oikarinen. Kokouksessa viranhaltijoista on läsnä johtava lääkäri. Kunnanhallituksen edustajana Sari Vartiainen. Kokouksia oli vuonna 2014 yhteensä 10 kpl. Kokouksiin käytettiin aikaa 21 h 13 min. Kokouksien kestoaika oli 2 h 8 min. Julkisia asiakohtia 131 kpl. Salaisia kokouksia oli 3 kpl, joissa asiakohtia 11. Kokousiin käytettiin aikaa 16 min, ka 5,3 min. Sivistyslautakunta puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut jäsenet: Haaranen Arto Ikonen Risto Kettunen Helvi Koivuniemi Arvi Lipsanen Satu Puruskainen-Saarelainen Anna Salo Aleksi Turunen Tuula keittäjä Kärnä Seppo eläkeläinen, ent. kapteeni evp maanviljelijä maansiirtokoneen kuljettaja vientisihteeri, nyk. toimistosihteeri eläkeläinen, ent. ylikonstaapeli sairaanhoitaja terveydenhoitaja geologi Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimi sivistysjohtaja Marjut Ahokas. Kunnanhallituksen edustajana Hannu Urjanheimo. Kokouksia oli vuonna 2014 yhteensä 11. Kokouksiin käytettiin aikaa 26 h 10 min. Kokouksien kestoaika oli 2 h 23 min. Julkisia asiakohtia 145 kpl ja salaisia asiakohtia 21 kpl.

7 Tarkastuslautakunta puheenjohtaja varapuheenjohtajat Muut jäsenet: Määttänen Toivo Möller Sirpa Ronkainen Keijo 29.4. saakka Kymäläinen Pekka 30.4. lähtien Pimperi Irma 10.11. saakka Räty Arja 11.11. lähtien Vanhanen Taisto Mononen Liisa yrittäjä Kettunen Jari linja-autonkuljettaja eläkeläinen yrittäjä ohjaaja eläkeläinen lastenhoitaja/laborantti elektroniikka kokoonpanija eläkeläinen Esittelijänä toimi puheenjohtaja Liisa Mononen ja pöytäkirjanpitäjänä toimistosihteeri Minna Kontturi. Kokouksia oli vuonna 2014 yhteensä 10 kpl. Kokouksiin käytettiin aikaa 42 h 22 min. Kokouksien kestoaika oli 4 h 14 min. Asiakohtia 76. Tekninen ja ympäristölautakunta puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut jäsenet: Huikuri Eija 29.4. saakka Hassinen Arja 30.4. lähtien Ihalainen Heimo Ihanus Aili Junnilainen Pekka Jyrkönen Kauko Lautainen Antti Pesonen Tanja Piippo Eila maaseutuyrittäjä Hannu Tiittanen sähköasentaja yrittäjä eläkeläinen kirvesmies linja-autoliikennöitsijä yrittäjä nuoriso-ohjaaja Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimivat tekninen johtaja Olli Summala ja ympäristösihteeri Esko Pirinen (ympäristöasiat). Kunnanhallituksen edustajana Tapio Tykkyläinen. Kokouksia oli vuonna 2014 yhteensä 11 kpl. Kokouksiin käytettiin aikaa 17 h 15 min. Kokouksien kestoaika oli n. 1h 56 min. Asiakohtia 133.

8 1.2.5 Osastojen organisaatiokaaviot TALOUS- JA HALLINTO-OSASTO Hallintojohtaja 1. HALLINTO-, TALOUS- JA LASKENTAPALVELUT hallintojohtaja Luottamushenkilöhallinto Yleishallinto 2. RUOKAHUOLTOPALVELUT ruokapalveluesimies Koulujen ja laitosten ruokahuolto Koteihin annettavat ruokapalvelut Kirjanpito Henkilöstöpalvelut palkanlaskenta henkilöstöhallinta työhyvinvointi työterveyspalvelut työsuojelu 3. TIETOTEKNIIKKAPALVELUT hallintojohtaja Atk-palvelujen hankinta Atk-hankintapalvelut Työllistämispalvelut palkkaperusteiset työllistetyt koululaisten kesätyöt työllistymispalvelukeskus työllistämishankkeet 4. MAASEUPALVELUT hallintojohtaja kylätoimintapalvelut maaseutuyritysten tukipalvelut kyläkoulujen ulkoilualuetuki jäähilepalvelut

9 SIVISTYSOSASTO sivistysjohtaja VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSPALVELUT sivistysjohtaja VAPAA-AIKAPALVELUT sivistysjohtaja Päivähoito ja koululaisten iltapäivätoiminta päivähoidon johtaja Perusopetus rehtori apulaisrehtori koulunjohtajat Lukio-opetus lukion rehtori vararehtori Kansalaisopistopalvelut kansalaisopiston rehtori Kirjasto- ja kulttuuripalvelut kirjastotoimenjohtaja Liikuntapalvelut liikuntasihteeri Nuorisopalvelut sivistysjohtaja Musiikkiopisto

10 PERUSTURVAOSASTO perusturvajohtaja YLEISPALVELUT perusturvajohtaja Hallinto perusturvajohtaja SOSIAALIPALVELUT perusturvajohtaja Sosiaalityö ja sosiaalityön erityispalvelut vastaava sosiaalityöntekijä TERVEYSPALVELUT johtava lääkäri hoito- ja hoivatyönjohtaja Vastaanottotoiminta osastonhoitaja Ehkäisevän työn palvelut terveydenhoitaja Vuodeosastot osastonhoitaja Vanhusten ja vammaisten sosiaalityö vastaava sosiaalityöntekijä Kehitysvammahuolto perusturvajohtaja VANHUSPALVELUT hoito- ja hoivatyönjohtaja Hammashuolto johtava lääkäri Huoltopalvelut osastonhoitaja Erikoissairaanhoito ja muut ostopalvelut johtava lääkäri Kotiin annettavat palvelut kotihoidonohjaaja Vanhusten asumispalvelut ja päivätoiminta hoito- ja hoivatyönjohtaja

11 TEKNINEN OSASTO tekninen johtaja HALLINTO JA MAANKÄYTTÖ tekninen johtaja Tekno-tiimi Rakennusvalvonta Asuntotoimi Ympäristösuojelu TOIMITILAT toimitilaesimies KiiKu-tiimi Siivoustiimi KUNTATEKNIIKKA kuntatekniikan esimies Konera-tiimi VesVie-tiimi

12 1.2.6. Ilomantsin kunnan tilivelvolliset Tilivelvollisia Ilomantsin kunnassa ovat toimielinten jäsenet sekä suoraan niiden alaisena toimivat johtavat viranhaltijat seuraavasti: Toimielin Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen ja ympäristölautakunta Viranhaltija Tarkastuslautakunta Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Ruokapalveluesimies Perusturvajohtaja Johtava lääkäri Hoito- ja hoivatyönjohtaja Vastaava sosiaalityöntekijä Sivistysjohtaja Tekninen johtaja 1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleisellä tasolla heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 mrd euroa. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. Kunnat ovat toteuttaneet julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista. Henkilöstökuluja vähennettiin noin 400 miljoonalla eurolla ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla. Toimintojen tehostaminen parantaa tulosta ja hillitsee hieman veronkorotuksia. Ikääntyminen lisää kuitenkin yhä palvelujen kysyntää, ja samalla lisätään kuntien vastuuta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömistä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Ilomantsin kunnassa on sekä negatiivista että positiivista kehitystä. Väestömäärän vähentyminen 110 henkilöllä merkitsee prosentuaalisesti 2 % vähennystä eli Pohjois-Karjalan kunnista suhteellisesti kaikkein suurin pudotus.

13 Sen sijaan paikkakunnan ja kunnan taloudellinen kehitys on ollut suotuisa. Elinkeinoelämän vireydestä kertovat yritysmäärän netto kasvu 9 yrityksellä, yritystoimintaan tulevien tilojen uudis- ja saneerausrakentaminen, sekä yhteisöveron tuottojen kasvu noin 500.000 :lla. 1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Merkittäviä muutoksia kunnan toiminnassa ei asetettu tavoitteeksi eikä niitä tapahtunut. Muutoksia sen sijaan on toteutettava, keskeinen niistä palvelurakenteen muuttaminen väestöä vastaavaksi. Kuntalain velvoitteisiin, mm. yhtiöittämisiin, kunnan on lähiaikoina otettava kantaa. Henkikirjoitetun väestön muutokset vuosina 1950 2014 31.12. lukumäärä Muutos % Ikärakenne prosentteina 0-14 v 15-64 v 65 v - 1950 13 166 1955 14 012 + 6,4 1960 14 101 + 0,6 1965 12 904-8,5 1970 11 705-9,3 27,7 64,4 7,9 1975 9 427-19,5 21,2 67,9 10,9 1980 8 774-6,9 17,5 69,1 13,4 1985 8 542-2,6 17,2 68,2 14,6 1990 8 075-5,5 17,9 65,2 16,9 1995 7 907-2,1 18,2 62,2 19,6 2000 7 274-2,9 15,9 61,7 22,4 2005 6 422-11,7 12,4 61,3 26,4 2006 6 313-1,7 12,3 60,9 26,8 2007 6 203-1,7 11,9 61,0 27,1 2008 6 052-2,4 11,6 61,7 26,7 2009 6 022-0,5 11,3 61,2 27,5 2010 5 883-2,3 10,8 60,3 28,9 2011 5 834-0,8 10,7 60,3 29,0 2012 2013 2014 5 693 5 622 5 504-2,4-1,3-2,0 10,6 10,3 9,2 58,1 57,1 55,0 31,3 32,6 35,8

14 Suurimmat työnantajat (31.12.) Työnantaja 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Ilomantsin kunta 404 391 386 397 403 401 Endomines Oy, Hattuvaara 46 67 75 74 63 MFG Components Oy (Kesla Oy) 47 57 58 57 55 60 Rajavartiosto 48 47 41 39 31 29 Arskan kone 19 26 30 30 30 Hyvinvointikeskus Toivonlahti 25 50 Metsä- ja maansiirto Kastinen Oy 19 25 26 26 23 Metsähallitus 24 24 23 20 18 20 Karjalan Rakentajat 17 18 18 17 19 Ilomantsin ev.lut.srk 19 19 18 18 18 18 Pentin Paja 10 Hassinen Veljekset Oy 10 Enerke Oy 10 Pohjolan Purkutyö 23 13 13 8 Työllisyys Ilomantsin kunnassa työttömyysaste on ollut vuoden 2013 lopussa 18,5 %. Työttömiä on ollut yhteensä 425 henkilöä, joista miehiä 257 ja naisia 168. Työttömänä oli 7 alle 20-vuotiasta henkilöä. Alle 25-vuotiaita oli työttömänä yhteensä 33 henkilöä. Koko työvoima Ilomantsissa on ollut vuoden lopussa 2298 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä on vuoden lopussa 81 henkilöä. Joulukuun 2014 lopussa Pohjois-Karjalan työvoimasta työttömiä oli 17,5 %. ELYkeskusalueista korkein työttömyysaste, 19,1%, oli Kainuussa. Keski-Suomen työttömyysaste oli 17,9 % ja Lapin 17,3 %. Vain Pohjanmaalla työttömien osuus työvoimasta oli alle 10 %. Koko maassa työnvälitystilastosta laskettu työttömien osuus työvoimasta oli 13,9 %. Ilomantsissa joulukuun lopussa oli työvoimasta työttömiä 18,3 %. Työttömien määrä on tammikuusta (403 henkilöstä) laskenut 105 henkilöllä elokuulle saakka. Työttömien määrä on lisääntynyt loppuvuodesta. Työttömiä oli vuoden lopussa 409 henkilöä. Edelliseen joulukuuhun verrattuna työttömien määrä on vähentynyt 26 henkilöllä. Työttömänä oli vuoden lopussa 409 henkilöä, joista miehiä 269 ja naisia 140. Alle 20-vuotiaita oli työttömänä 10 ja alle 25-vuotiaita oli työttömänä 32 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä oli yhteensä 84. Ilomantsin kunnan työvoima oli joulukuun lopussa 2240 henkilöä. Kunta on työllistänyt 1,4 % (edellisenä vuonna 1,5 %) työvoimasta.

15 1.5. Kunnan henkilöstö Kunnanvaltuusto on hyväksynyt henkilöstöä koskevat pitkän aikavälin tavoitteet, vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteeseen pyritään vuosittain nostamalla nykyistä tasoa. Tavoitteena on, että 1. sairauspoissaolot työntekijää kohden ovat alle 10 pv. Vuonna 2014 sairauspoissaolot on työntekijää kohden 9,6 työpäivää (8,2 kalenteripäivää), joten tavoite on toteutunut. 2. työhyvinvointikyselyn tulos on vähintään hyvä. Kyselyn tulos on hyvä, joten tavoite on toteutunut. 3. kehityskeskustelut käydään koko henkilökunnan kanssa kahden vuoden aikana. Kaikki hallintokunnat ovat käyneet kehityskeskustelut vuoden 2013 aikana. Tavoite on toteutunut. 4. kunta palkitsee enemmän kuin kaksi ryhmää ja enemmän kuin 10 henkilöä. Ansioista vuodelta 2014 on palkittu 9 henkilöä ja palveluvuosista 38 henkilöä, joten tavoite on toteutunut. Tiimejä/ ryhmiä ei ole arvioitu. 5. täydennyskoulutuspäiviä on enemmän kuin yksi päivä työntekijää kohti. Koulutuspäiviä työntekijää kohti oli 0,94 työpäivää, joten tavoite ei ole toteutunut. Henkilöstö määrä 31.12. vuosina 2013-2014: Osasto Vakinaiset Sijaiset Määräaik. Työllistetyt Yhteensä 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 Talous- ja hallinto 38 37 4 3 2 6 12 9 56 55 Perusturva 202 202 42 33 31 12 4 12 279 259 Sivistys 115 118 6 13 25 16 4 3 150 150 Tekninen 46 46 2 1 9 6 7 10 64 63 YHTEENSÄ 401 403 54 50 67 40 27 34 549 527 Kunnassa laaditaan erillinen henkilöstöraportti. 1.6. Ympäristötekijät Ympäristöriskit kunnan toiminnassa Ilomantsin kunnan toimintoihin liittyvät ympäristöriskit voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään; fyysiset riskit ja resurssiriskit. Suoranaiset fyysiset riskit toiminnoissa liittyvät pääosin vesihuoltolaitoksen toimiin ja siellä eritoten vanhenevan infrastruktuurin mukanaan tuomiin riskeihin. Jätevedenpuhdistamo itsessään on edelleen siinä määrin huolella seurattu ja monin tavoin riskikartoitettu kohde, että se ei kuitenkaan muodosta ympäristön kannalta mainittavaa riskiä. Vesihuoltoon ja muuhun tekniseen toimintaan liittyvät inhimillisen toiminnan osa-alueet vähenevine henkilöstöresursseineen muodostavat riskitekijän, joka konkretisoituessaan saattaa aiheuttaa paikallisesti merkittäviäkin ympäristövahinkoja. Vesihuoltolaitos on vuoden 2014

16 aikana edelleen saneerannut linjojaan, miltä osin riskit sillä osa-alueella ovat pienenemään päin. 2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Hallintosäännön kohdan 13 mukaan kunnanhallitus vastaa riskien hallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta, päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta sekä kunnalle annettavien vakuuksien hyväksymisestä. Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. Toimintakertomuksessa tulee antaa tietoja olennaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä asioista, joista ei ole annettu muutoin tietoa taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Lauta- ja johtokunnilla on velvollisuus valvoa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanoa. Johtavien viranhaltijoiden velvollisuus on toimeenpanna sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa vastuualueillaan ja raportoida kirjallisesti lautakunnalle ja kunnanhallitukselle. Sisäisen valvonnan toimivuudesta vastaa koko kunnan tasolla kunnanhallitus, joka määrittelee tilivelvolliset viranhaltijat, joilla on erityinen vastuu sisäisen valvonnan rakenteiden luomisesta ja valvonnan jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Kunnan ylin johto (konsernijohto) vastaa edellytysten luomisesta toimivalle sisäiselle valvonnalle. Päävastuualueiden johdon vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen. Tulosalueiden johdon vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen ennen kaikkea henkilöriskien ja omaisuuden vahinkoriskien osalta. Kunnassa on noudatettu voimassa olevaa lainsäädäntöä ja hyvää hallintotapaa. Kunnanvaltuuston ja muiden hallintokuntien päätöksistä on tehty vähän valituksia. Valituksista tulleissa oikeuspäätöksissä vaatimukset ovat pääasiassa tulleet hylätyiksi. Tavoitteiden toteutumista on seurattu talouden seurannan yhteydessä. Hallintokunnat ovat seuranneet taloutta taloushallinnon ohjelmien avulla kuukausittain. Myös lautakunnille on annettu taloustiedot kuukausittain. Tarkempi talousarvion ja tavoitteiden seuranta on tehty elokuulla, jossa on arvioitu myös loppuvuoden toteutumaa. Valtuuston asettamat tavoitteet ovat keskeisiltä osiltaan toteutuneet. Riskien arviointi koko kunnan osalta on tehty yhdessä johtoryhmässä käyttäen apuna kuntaliiton riskienarviointilomaketta, jossa on kuvattu riskit ja arvioitu niiden vaikutus ja todennäköisyys sekä vastuuhenkilöt. Seuraavassa on arviot suurimmista riskeistä (vaikutus- ja todennäköisyyspisteet yhteensä) ja muut keskeiset johtopäätökset kohteittain:

17 1. Toimintaympäristö (sisäinen ja ulkoinen) ja toiminnan organisointi - Muutosten toteuttaminen palvelujen järjestämisessä oman strategian ja valtion toimenpiteiden mukaisesti on ollut viime vuonna ollut tempoilevaa ja vaikeaa. - Tehtävien häiriöttömään toimintaan eri toimialoilla odottamattomien tapahtumien vaikutuksesta on pyritty päivittämällä viime vuonna kunnan valmiussuunnitelmat ja osallistumalla järjestettyihin harjoituksiin. - Pääasiassa säännöt, ohjeet, vastuut ja tehtävät sekä konsernivalvonta ovat kunnassa kunnossa ja ajan tasalla. 2. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmät - Strategian tavoitteita ja päämääriä seurataan osavuosikatsauksessa ja tilinpäätöksen yhteydessä ja kustannusseurantaa kuukausittain. - Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit ovat tunnistettavissa, mutta osaan niistä kunta ei voi itse vaikuttaa. Kunnassa pyritään parempaan ennakoitiin ja seurannan tehostamiseen. - Talouteen liittyvät asiat johtamisessa kuin myös toteuttamisessa on viime vuosina parantunut huomattavasti ohjeistuksen ja uusien ohjelmien hyödyntämisen kautta. 3. Päätöksenteko - Päätöksentekoprosessi ja delegointi sekä otto-oikeusasiat ovat kunnossa. Vaikutusten arviointia otetaan kunnassa käyttöön määrätietoisesti vähitellen. Toimenpiteenä on koulutus ja harjaantuminen. - Kunnan luottamushenkilöt käyttävät sähköistä kokoushallintaa ja heillä on käytössään ajanmukaiset ipadit. Laajakaistayhteyksien rakentaminen parantaa kunnan alueella tietoliikenneyhteyksiä merkittävästi. 4. Henkilöstö - Kaikille työntekijöille ei kunnassa ole varahenkilöä. Varahenkilöjärjestelmää kehitetään tulevana vuonna. Yhteisten tietojärjestelmien käytön kautta varahenkilöitä voimme saada Pohjois-Karjalan muista kunnista. - Henkilöstön riittävyys ja saatavuus ovat muutamaa tehtävää lukuun ottamatta ohjeiden ja strategioiden mukaisella tasolla. - Henkilöstön työhyvinvoinnista, turvallisuudesta, perehdyttämisestä sekä työterveyshuollosta huolehditaan voimassa olevien käytäntöjen mukaisesti. 5. Tietojärjestelmät - Tietoturva-asiakirjat on päivitetty ja valmistellaan päätettäväksi vuoden 2015 alussa. - Kunnan tietojärjestelmät, laitteet ja muut ict-palvelut hankitaan ostopalveluna yhdessä Pohjois-Karjalan kuntien kanssa omalta yhtiöltä (Pohjois-Karjalan Tietotekniikka Oy:ltä). Yhtiö vastaa tietojärjestelmien ajantasaisuudesta. Tietoturvallisuus ja käyttöoikeuksien ylläpito on ao. osastolla. Ohjeistus ja lomakkeet ovat kunnossa. Tietotekniset laitteet tilataan myös em. yhtiön kautta. Tietohallinnossa on jatkettu yhteisten ohjelmien käyttöönottoa ja yhtäaikaista päivittämistä, sekä yhtäläistetty toimintatapoja ja käytäntöjä. 6. Talous - Kunnan talous on strategisen tavoitteen mukaisesti tasapainossa. - Lainamäärä on kasvanut erityisesti konsernitasolla ja kasvaa edelleen suurten investointien takia. Rahoituksessa riskinä ovat valtion toimenpiteet.

18 - Taloudelliset vastuut ovat selvät. Hallintokunnat vastaavat omista palvelutuotannostaan ja hankinnoistaan. Valtionosuudet (ns. lisärahoitukset) haetaan kunnassa asianmukaisesti. - Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit on tarkastettu viime vuonna ja ovat kunnossa. Sijaisjärjestelyissä on vielä kehitettävää. Hajautettujen prosessien henkilöstön perehdyttämistä jatketaan. - Kassojen osalta sekä palkkakirjanpidossa tehdään pistokokeita ja tarkistuksia. 7. Hankinnat - Joensuun hankintatoimi kilpailuttaa kunnan tavara- ja palveluhankinnat hallintokunnan hyväksymiä vaatimuksia ja valintakriteereitä käyttäen. - Hankintaohjeet ovat kunnossa. - Vuoden 2015 alusta aloitettiin myös pienhankintojen kilpailuttaminen sähköisesti. Koulutusta annetaan kunnan toimijoille kuin myös paikallisille yrittäjille. 8. Sopimukset ja projektit - Hankintatoimi tekee hankintasopimukset voimassa olevien säännösten ja kilpailutusasiakirjojen mukaisesti keskitetysti. Optioiden käytöstä tehdään eri päätökset. - Kunnalla on käytössä Dynastyn sopimushallinta. Kaikki sopimukset eivät ole järjestelmässä. Kunnan eri hallintokuntien sopimusten sisällöissä ja säilyttämisessä on kehitettävää. - Kunnanhallitus on antanut täytäntöönpano-ohjeiden mukana myös omat projektiohjeet. Projektien toimintaa seurataan talousarvion seurannan yhteydessä. 9. Omaisuus - Omaisuuden hoidon osalta kunnanhallitus on määritellyt turvatasot. Kunnanhallitus ostaa vakuutusmeklaripalvelut Novum Oy:lta, joka on kilpailuttanut koko kuntakonsernin vakuutukset. - Kiinteistöjen kuntoarviot tehdään aina ennen kunnossapitokorjauksia. - Kulunvalvonta niissä kiinteistöissä, joissa siihen on tarve, on kunnossa. - Investointisuunnitelmaa päivitetään vuosittain ja se pyritään pitämään ajan tasalla. - Omaisuuden valvonta/ inventoinnit tarkastellaan normaalisti vuosittain.

19 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1. Tuloslaskelma (Ulkoinen) 2014 2013 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT 2 712 657 2 822 538 928 860 1 613 306 8 077 361 3 193 118 2 608 200 975 686 1 741 091 8 518 095 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 231 205 250 855 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT HENKILÖSIVUKULUT -16 585 218-16 556 208 ELÄKEKULUT MUUT HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET -4 769 619-859 848-19 304 392-2 781 118-1 789 729-4 872 866-929 262-18 656 892-2 727 172-1 872 390 MUUT TOIMINTAKULUT -536 549-46 626 473-546 068-46 160 860 TOIMINTAKATE -38 317 906-37 391 910 VEROTULOT 18 082 464 16 853 622 VALTIONOSUUDET 22 327 824 21 891 746 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT 13 135 473 713-136 426 16 056 400 268-160 206 MUUT RAHOITUSKULUT -20 434 329 988-8 379 247 739 VUOSIKATE 2 422 370 1 601 198 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -1 954 501-1 522 699 TILIKAUDEN TULOS 467 869 78 499 POISTOERON MUUTOS 48 906 48 906 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 516 775 127 405 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 17,4 18,6 Vuosikate/Poistot, % 124 105 Vuosikate euroa/asukas 440 285 Asukasmäärä 5 504 5 622

20 3.2. Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 422 370,12 1 601 197,67 Tulorahoituksen korjauserät -18 426,21-32 162,23 2 403 943,91 1 569 035,44 Investointien rahavirta Investointimenot -2 858 149,34-2 274 758,78 Rahoitusosuudet investointimenoihin 420 268,79 88 850,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 52 000,00 48 700,00 Investointien rahavirta -2 385 880,55-2 137 208,78 Toiminnan ja investointien rahavirta 18 063,36-568 173,34 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -4 150,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 100 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 257 294,76-1 267 485,96 Lainakannan muutokset yhteensä 1 842 705,24-1 267 485,96 1 838 555,24-1 267 485,96 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -1 005,00 12 153,59 Vaihto-omaisuuden muutos 11 548,58-49 938,63 Saamisten muutos -59 849,25 354 971,22 Korottomien velkojen muutos -87 231,58-55 149,49-136 537,25 262 036,69 Rahoituksen rahavirta 1 702 017,99-1 005 449,27 Rahavarojen muutos 1 720 081,35-1 573 622,61 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 4 104 452,26 2 384 370,91 Rahavarat 1.1. 2 384 370,91 3 957 993,52 Rahavarojen muutos 1 720 081,35 1 573 622,61 Lainakanta 8 681 681,36 6 838 976,12 Lainat/asukas 1 577,34 1 216,47 As.luku 5504 31.12.14 As.luku 5622 31.12.13 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta -4 507 905-2 096 802 Investnointien tulorahoitus, % 99 73 Lainanhoitokate 1,84 1,23 Kassan riittävyys pv 28 18

21 3.3. Tase VASTAAVAA 2014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET MUUT PITKÄAIKAISET MENOT AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET RAKENNUKSET KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET KONEET JA KALUSTO ENNAKKOMAKS JA KESKENER HANKIN SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET MUUT LAINASAAMISET MUUT SAAMISET PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT 498 654 498 654 23 446 947 3 548 893 13 105 798 3 900 755 724 520 2 166 981 9 263 549 8 109 491 1 017 000 137 058 33 209 150 52 328 52 328 23 443 468 3 548 897 13 965 226 4 173 124 753 533 1 002 687 9 259 399 8 109 491 1 017 000 132 908 32 755 194 VALTION TOIMEKSIANNOT MUUT TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT 24 078 153 973 178 052 31 460 137 643 169 103 VAIHTO-OMAISUUS AINEET JA TARVIKKEET ENNAKKOMAKSUT SAAMISET PITKÄAIKAISET SAAMISET LAINASAAMISET MUUT SAAMISET LYHYTAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET LAINASAAMISET MUUT SAAMISET SIIRTOSAAMISET RAHOITUSARVOPAPERIT OSAKKEET JA OSUUDET RAHAT JA PANKKISAAMISET VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ 121 097 86 597 34 500 2 947 487 667 554 667 554 0 2 279 933 791 475 125 341 352 154 1 010 963 42 956 42 956 4 061 496 7 173 036 40 560 238 132 645 80 460 52 186 2 887 638 757 244 694 281 62 963 2 130 394 862 002 176 009 671 323 421 060 41 158 41 158 2 343 213 5 404 654 38 328 952

22 VASTATTAVAA 2014 2013 OMA PÄÄOMA PERUSPÄÄOMA EDELL TILIKAUS YLI-/ALIJÄÄMÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ POISTOERO JA VAPAAEHT VARAUKS 19 617 332 4 827 084 516 775 24 961 190 19 617 332 4 699 679 127 405 24 444 415 POISTOERO POISTOERO JA VAPAAEHT VARAUKS YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 564 337 564 337 613 243 613 243 VALTION TOIMEKSIANNOT MUUT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA 70 973 153 973 224 946 79 360 137 643 217 003 PITKÄAIKAINEN LAINAT RAHOITUS- JA VAKUUTUSL LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ MUUT VELAT LYHYTAIKAINEN LAINAT RAH.-JA VAKUUT.LAITOKS. LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ SAADUT ENNAKOT LYHYTAIKAISET OSTOVELAT MUUT VELAT SIIRTOVELAT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT 7 386 363 4 947 115 2 166 844 272 404 7 423 402 1 211 841 355 882 22 449 2 073 684 433 315 3 326 231 14 809 764 40 560 238 5 840 323 3 058 956 2 524 074 257 293 7 213 967 901 841 354 105 35 492 2 242 259 433 598 3 246 672 13 054 290 38 328 952 Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 euroa Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas Lainakanta 31.12., 1000 euroa Lainakanta 31.12., euroa/asukas Lainasaamiset, 1000 euroa Asukasmäärä 63,0 28,3 5 344 971 8 682 1 577 1 017 5 504 65,4 25,5 4 827 859 6 839 1 216 1 017 5 622

23 3.4. Tunnusluvut Tuloslaskelman tunnusluvut 2014 2013 Toimintatuotot/Toimintakulut % 23,7 24,9 Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Saatu prosenttiosuus vähennettynä sadasta osoittaa taas, paljonko toimintakuluista veronmaksaja rahoittaa verotuloina ja valtionosuuksina. Vuosikate/poistot % 124 105 Kun tunnusluvun arvo on 100 %, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tulorahoitus on ylijäämäinen. Vuosikate /asukas 440 285 Tunnuslukua käytetään tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Asukasmäärä 5504 5622 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä siltä osin kuin kertymä on laskettavissa. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. 2014 2013-4,5 milj. -2,1 milj. euroa euroa Investointien tulorahoitus, % Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Lainanhoitokate Lainanhoitokate, joka esitetään suhdelukuna, vertaa vuosikatteen riittävyyttä vieraan pääoman velvoitteiden hoitamiseen. Tunnusluku mittaa tulorahoituksen riittävyyttä vain yhdestä, vieraan pääoman, näkökulmasta. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. 99 73 1,84 1,23 Kassan riittävyys pv 28 17 Tunnusluku kuvaa maksuvalmiutta. Tunnusluku ilmaisee, monenko

24 päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Taseen tunnusluvut 2014 2013 Omavaraisuusaste % 63 65 Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Hyvänä tavoitetasona pidetään ka 70 % omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % 28,3 25,5 Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusarvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt yli-/ alijäämä, 1000 5344 4827 Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt yli-/ alijäämä /asukas Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. 971 859 Lainakanta 31.12. (tuhatta euroa) 8682 6839 Lainat /asukas 1577 1216 Lainasaamiset, 1000 Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 1017 1017

25 3.5. Kokonaistuotot ja menot TULOT milj. MENOT milj. Toiminta Toiminta Toimintatuotot 8 077 361,46 Toimintakulut 46 626 472,71 Verotulot 18 082 464,34 - Valmistus omaan käyttöön -231 205,07 Valtionosuudet 22 327 824,00 Korkokulut 136 426,19 Korkotuotot 13 134,55 Muut rahoituskulut 20 433,50 Muut rahoitustuotot 473 713,10 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis. (+), väh. (-) hyödykkeiden luovutusvoitot -21 995,06 - Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot -3 568,85 Rahoitusosuudet investointimenoihin 420 268,79 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 52 000,00 Investointimenot 2 858 149,34 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset 4 150,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 100 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 257 294,76 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistuotot yhteensä 52 524 771,18 Kokonaismenot yhteensä 50 668 152,58

26 4. Kuntakonsernin toiminta ja talous 4.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernirakenne Ilomantsin kunnalla on välitön määräysvalta seuraavissa yhtiöissä: As. Oy Ilomantsin Leppärinne As. Oy Naarvantalo Ilomantsin Lämpö Oy Ilonet Oy Kiinteistö Oy Ilomantsin Virastotalo Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalot Kiinteistö Oy Taistelijan Talo Kiinteistö Oy Ilomantsin Liikekeskus. Ilomantsin kunta on jäsenenä seuraavissa kuntayhtymissä: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä Pohjois-Karjalan Liitto Kuntalain 68a :n nojalla kuntakonsernista on tilinpäätöksessä laadittava konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Kuntakonsernin muodostavat kunta ja sen määräysvallassa olevat yhtiöt, säätiöt tms. yhteisöt. Lisäksi konsernitilinpäätökseen on yhdisteltävä ne kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Kunta on jäsenenä kolmessa (3) kuntayhtymässä (Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja Pohjois-Karjalan liitto). Kunnalla on seitsemän (8) tytäryhtiötä. Näistä kunnan 100-prosenttisesti omistama on kaksi yhtiötä, Ilonet Oy ja Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalot. Enemmistöosakkaana kunta on kuudessa (6) osakeyhtiössä. Kunnalla on merkittävä omistus myös viidessä (5) osakeyhtiössä (=osakkuusyhteisö), joissa omistusosuus on vähintään 20 % mutta enintään 50 %. Viidessä (5) osakkuusyhteisössä on yhdistelty pääomamuutos sekä tilikauden tulos konsernitaseeseen. Pohjois-Karjalan kuntoutussäätiö ja Ilomantsin Museosäätiö eivät merkittävyydestään huolimatta kuulu kuntakonserniin, koska ne eivät ole kunnan määräysvallassa. 4.2. Konsernin toiminnan ohjaus Kunta saa kuntayhtymien valtuustoihin asukaslukuaan vastaavan paikkamäärän, hallituspaikat käytännössä jyvittivät poliittisin ja kuntakoon mukaisilla periaatteilla.

Kuntayhtymien toiminnan ohjaus toteutuu paitsi hallintoelinten kautta, myös osallistumalla kokouksiin. Tällaisia ovat mm. sopimusohjausneuvottelut sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä ja kuntajohtajakokoukset maakuntaliitossa. Tytäryhtiöiden konserniohjaus toteutuu kunnanhallituksessa. Keskeisten yhtiöiden hallituksissa ovat kunnan luottamushenkilöt ja virkamiehet toimitusjohtajina ja asiamiehinä. Kunnan johtoryhmä kokoontuu säännöllisin väliajoin myös konsernijohtoryhmänä. 27 4.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat sekä konserniyhtiöiden tavoitteiden toteutuminen Kuntayhtymät Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (omistusosuus 3,5 %) Kuntayhtymän koulutustehtävä käsittää lähes kaikki ammatillisen koulutuksen koulutusalat. Oppilaitosverkosto on maakunnallisesti kattava. Kuntayhtymän taloudellinen kehitys jatkui edelleen hyvänä. Kuntayhtymän vuoden 2014 tulos on ylijäämäinen 3.469.978,23. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (omistusosuus 3,39 %) Kuntayhtymän ydintoiminnot ovat erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut. Kuntayhtymään kuuluu röntgenliikelaitos. Kuntayhtymän konsernin tulos vuodelta 2014 on alijäämäinen 3.474.203,94. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (omistusosuus 4,29 %) Kuntayhtymällä on maakunnan aluesuunnittelu-, aluekehitys- ja edunvalvontatehtävä. Kuntayhtymän kautta suunnataan EU-rakennerahasto- ja valtionrahoitusta maakunnan hankkeisiin. Kuntayhtymän tilikauden ylijäämä on 185.177,50. Tytäryhtiöiden vuokra-asunnot KOY Pogostan Vuokratalot (kuntaomistus 100 %) Yhtiöön kuuluu kahdeksan kerrostaloa ja kaksikymmentäkaksi eri rivitalorakennusta. Asuinhuoneistoja yhtiössä on 213 kappaletta. Vuoden aikana yhtiön rakennuksissa on suoritettu normaalit kunnossapitotoimenpiteet, käsittäen huoneistojen maalaus- ja korjaustöitä, sekä sähkölaitteiden ja vesikalusteiden korjauksia ja uusimista. Osaan yhtiön rakennuksista rakennettiin valokuitutekniikalla toimivaa sisäverkko. Yhteen kerrostaloon uusittiin ovien lukitukset. Tyrjän rivitalot (Kivilahdentie 200 c kohde) purettiin. Kohteen purkamiskustannukset olivat 27.300,40 euroa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ei myöntänyt yhtiölle purkuavustusta. Valtiokonttorilta saatiin 60 5:n suuruinen purkuakordi lainan pääomalle. Akordin määrä oli 157.042,12 euroa.

28 Huhuksentie 46 kohde on ollut myynnissä. Kanneltie 5 kohteen peruskorjaustoimenpiteiden suunnittelu keskeytettiin syksyllä. Yhtiön valtiokonttorin lainat yhtä lainaa lukuun ottamatta kilpailutettiin ja lainat yhdistettiin. Kolmesta kerrostalokohteesta pyydettiin kuntoarviotarjoukset ja arviot kohteista saadaan vuoden 2015 alkupuolella. Yhtiön kiinteistöihin tehtiin pelastussuunnitelmat. Yhtiön asuntojen käyttöaste on edelleen varsin huono (90,55 %). Yhtiö jatkaa tulevien vuosien aikana kunnan konserniohjauksen mukaisia tervehdyttämistoimenpiteitä. Tavoitteena on käyttöasteen nostaminen yli 95 %:iin. Vuokra-asuntojen ylikapasiteettiongelmasta tulee keskustella yhtiön ja kunnan kesken. Asuntokantaa pitää tarkastella kokonaisuutena. Yhtiö on vähentänyt merkittävästi vuokraasuntotarjontaa. Yhtiö esittää kunnalle, että kunta vähentää suorassa omistuksessa olevia asuntoja. Tilinpäätökseen sisältyy poistoja yhteensä 375.795. Asunto Oy Naarvantalo (kuntaomistus 54,72 %) Yhtiössä olevien vuokra-asuntojen vastikkeista vastaa kunta, joten yhtiöt eivät ole riippuvaisia asuntojen vuokraustilanteesta, vaan saamatta jääneet vuokrat tyhjillään olevista asunnosta jäävät kunnan tappioksi. Vuoden aikana tilattiin Ilonet Oy:ltä huoneistokohtainen valokuituverkko. Kiireellisimpinä tehtävinä tulevina vuosina ovat sade- ja pintavesien johtaminen pois rakennuksen vierustalta. Tilinpäätökseen sisältyy poistoja yhteensä 4340. Asunto Oy Ilomantsin Leppärinne (kuntaomistus 70,5 %) Yhtiössä olevien vuokra-asuntojen vastikkeista vastaa kunta, joten yhtiöt eivät ole riippuvaisia asuntojen vuokraustilanteesta, vaan saamatta jääneet vuokrat tyhjillään olevista asunnosta jäävät kunnan tappioksi. Vuoden aikana yhtiö on hankkinut valokuitutekniikalla toimivaa tietoliikennettä varten liittymäjohdon. Osakkeenomistajat voivat hankkia kustannuksellaan huoneistoonsa valokuituverkon. Laadittiin selvitys rakennusten ja aluerakenteiden kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden ajaksi. Toiminnan ja talouden Arviointikriteerit Tavoite Toteut. tasapaino Kiinteistö Oy Pogostan Tilikauden tulos > 0 Kyllä Vuokratalot Voitto 3148,16 Tyhjien asuntojen määrä < 6 % Ei (9,45 %) As. Oy Ilomantsin Leppärinne Tilikauden tulos > 0 Kyllä Voitto 2380,00 As. Oy Naarvantalo Tilikauden tulos > 0 Kyllä Voitto 1,69

29 Muut tytäryhtiöt Ilonet Oy (kuntaomistus 100 %) Yhtiön toimialana on rakentaa, omistaa, ylläpitää, hoitaa, myydä ja vuokrata kiinteää laajakaistaverkkoa ja sen liittymiä. Vuoden 2014 työt käynnistyivät talopäiden kytkemisellä. Valokuidun maahan sijoittaminen ja jatkostöiden tekeminen jatkui toukokuussa roudan sulettua. Vuoden 2014 päättyessä liittymiä oli käytössä 251 ja rakennettavasta verkosta noin 70 % rakennettu. Viestintäviraston päätöksen mukaisesti hankkeelle tuli laajakaistalain mukaista tukea 3.490.800, josta puolet saatiin käyttöön vuoden 2014 aikana. Viestintäviraston tuki toteutui merkittävästi haettua euromäärä pienempänä. Ilomantsin kunta haki Pohjois-Karjalan Maakuntaliitolta Aluekehitysrahaston varoja kyläverkkojen rakentamiseksi. Kyläverkkotukipäätöksen (360.000 + kunnan päätös 360.000 ) rakennettiin kyläverkkoalueet Hattuvaarassa, Pihlajavaarassa, Möhkössä, Pötönvaaralla ja Kurenkankaalla. Kyläverkkoa rakennettiin 38776 metriä ja sen kustannukseksi tuli 557.187. Ilonet Oy on tehnyt operaattoripalvelusopimuksen Kaisanet Oy:n kanssa. Yhtiön tulot ovat 339.155, 96. Tuloslaskelma sisältää suurimmalta osalta rakennusaikaisia tuloja ja menoja eikä vielä anna oikeaa kuvaa tuloksesta. Tulos on 26.663,22, kun se vuodelta 2013 oli 69.083,36. Erityisen merkittävä tulokseen vaikuttava seikka on kunnan takaamille lainoille maksettu takausmaksu, euromäärältään 76.000. Taseessa on varallisuutta 4.113.272,93, josta rakennusten ja rakennelmien osuus 3.843 685,14. Valokuituverkosta on tehty suunnitelman mukainen 15.436,50 :n poisto. Yhtiön osakepääoma on 20.000 ja muuta rahastoa 1.060.000. Pitkäaikaisen lainan määrä on 2.800.000. Aktiivisten liittyjien määrä pitää olla vähintään 1500, jotta päästään toivottuun reilun puolen miljoonan käyttömaksutuloon. Tuloja saadaan myös kuituparien vuokraamisesta. Tavoite on haasteellinen, mutta ei mahdoton. Kuluneena vuonna käyttömaksuissa Ilonet Oy:n osuus oli noin 81.000. Runkoverkkojen rakentaminen näyttää valmistuvan aikataulussa, päätelaiteasennukset valmistunevat myös kutakuinkin aikataulussa vuoden 2016 aikana. Rakentamisen kokonaishinnaksi, tuettu runkoverkko ja kyläverkko voi tulla 12 13 milj., josta runkoverkon osuudeksi on arvioitu 10,2 milj.. Rakentamisen aikai-

nen rahoitus on haaste, sen vuoksi kyläverkkojen rakentamiseen haetaan vielä erikseen EU-rahastojen ja maaseuturahaston tukea. Väliaikaisen rahoittamisen määrä vuosina 2015 2017 riippuu kyläverkkoihin saatavan tuen määrästä ja rakentamisen kalleudesta. Väliaikaista rahoitusta jouduttaneen ko. vuosina järjestämään vielä 3 4 miljoonaa euroa. 30 Laajakaistamessut Kalevalasalissa toukokuulla 2013 Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteut. Toiminnan ja talouden tasapaino Tilikauden tulos > 0 Ei Tappio 26 663,22 Ilomantsin Lämpö Oy (kuntaomistus 94,17 %) Kuluneen toimintavuoden aikana yhtiö ei harjoittanut liiketoimintaa. Kaukolämpöverkosto, kaukolämpölaitteistot ja lämpökeskukset ovat vuokrattuina Vapo Oy:lle. Vapo Oy:n kanssa tehty vuokrasopimus on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka. Vapo Oy ja liomantsin Lämpo Oy tekivät 6.5.2003 tehtyyn kaukolämpöverkoston, kaukolämpölaitteistojen ja lämpökeskusten vuokraamista koskevaan sopimukseen kaukolämmön hinnanmääräytymisperusteita koskevan muutoksen, joka teki mahdolliseksi Vapon omistaman, pellettitehtaasta ja voimalaitoksesta koostuvan tehdasintegraatin käynnistymisen uudelleen. Sopimuksen muutos korotti Ilomantsin kaukolämmön kokonaishintaa mutta se jäi keskimääräisen kaukolämmönhinnan alapuolelle. Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteut. Toiminnan ja talouden tasapaino Tilikauden tulos > 0 Kyllä Voitto 62.844,85

KOY Taistelijan Talo (kuntaomistus 77,83 %) Hattuvaaran Elämys Oy on ollut mukana vuonna 2013 alkaneessa Karelia Enpi hankkeessa 10.3.2014 saakka. Hankkeen hallinnoinnista vastasi Ilomantsin Museo-säätiö 11.3-1.12.2014. Hankkeessa tuotettiin ja uudistettiin näyttelyitä, sotahistoriallisia muistomerkkejä ja virtuaalisija mobiilipalveluita. Lisäksi hankittiin em. virtuaalisten palveluiden tueksi koneita ja laitteita. Elokuun alussa vietettiin Ilomantsin taistelujen päättymisen 70-vuotisjuhlaa Ilomantsissa, johon liittyen Taistelijan Talolla järjestettiin opastettu tutustumismatka. Taistelijan Talolla on tehty vuosittaisia korjaus- ja huoltotöitä. Pohjois-Karjalan Säätiön myöntämällä avustuksella siistittiin piha-aluetta, siirrettiin korsun panssarieste ja hankittiin kiinteistöön turvavalvontalaitteistoa. Tilinpäätökseen sisältyy poistoja yhteensä 12.322,21. 31 KOY Ilomantsin Virastotalo (kuntaomistus 71,32 %) Konserniin kuuluva Kiinteistö Oy Ilomantsin Virastotalo on perustettu omistamaan ja ylläpitämään kunnan, valtion ja kansaneläkelaitoksen yhteistä virastokeskusta. Yhtiöön kuuluu 3-kerroksinen virastotalo (A- ja B-rakennukset), erillinen kirjastotalo sekä vanhempi liike-/asuinrakennus. Vuoden aikana on yhtiössä tehty normaalit kunnossapitotoimenpiteet. Kunnossapitosuunnitelman mukaan yhtiön rakennusten erilaiset korjaukset tulevat lähivuosina ajankohtaisiksi, jolloin hoito- ja korjausvastikkeiden nousuun on varauduttava. Vuoden 2015 aikana toteutetaan kiinteistön energiatehokkuuden parantamishanke. Yhtiön toiminta tulee jatkumaan vakaana. Tilinpäätökseen sisältyy poistoja 26.381. KOY Ilomantsin Liikekeskus (kuntaomistus 90,4 %) Tilikausi oli ensimmäinen kuukausittaiseen sähkönlaskutukseen perustuva vuosi. Aikaisempina vuosina sähkölaskutus ei ole perustunut todelliseen kulutukseen mittarivirheen vuoksi. Sähkönkulutusta pienennetään säästötoimenpitein ja tarkistetaan nykyisen sähkönmittauksen oikeellisuus. Vuoden aikana tehtiin kunnossapitokorjauksia. Eniten kustannuksia kertyi ilmanvaihtolaitteiston kunnossapidosta. Yhtiön taloudellinen tilanne on vakaa ja yhtiöllä ei ole lähimmän viiden vuoden aikana tiedossa erillisrahoitteisia korjaustoimenpiteitä tai muita hankkeita.

32 Toiminnan ja talouden Arviointikriteerit Tavoite Toteut. tasapaino Kiint. Oy Taistelijan talo Tilikauden tulos > 0 Ei Tappio 18374,24,62 Kiint. Oy Ilomantsin Liikekeskus Tilikauden tulos > 0 Ei Tappio 8755,93 Kiint. Oy Ilomantsin Virastotalo Tilikauden tulos > 0 Kyllä Voitto 8,79 4.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnanhallitus on antanut joulukuussa 2013 konserniohjeen, jonka mukaan Ilomantsin kunnan tytäryhtiöitä tulee johtaa tuloksellisesti ja kilpailukykyisesti ja yhtiöiden riskien hallinta tulee olla kunnossa. Ohje koskee myös Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiötä. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden riskit toteutuvat, jos asuntoja ja vuokrattavia tiloja ei saada vuokratuksi. Konserniohjauksen mukaan tyhjien tilojen markkinointia tulee tehostaa ja suunnitella ajoissa muita mahdollisia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi. Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalo on noudattanut konserniohjausta ja on vähentänyt vuokrattavien asuntojen määrää myymällä ja purkamalla tarpeettomaksi käyneitä rakennuksia. Yhtiö teki vuodelta 2014 voitollinen tilinpäätöksen, + 3.148,16. Pitkäaikaista vierasta pääomaa yhtiöllä on taseen 31.12.2014 mukaan 5,055. 866,94 miljoonaa euroa, lyhennytty vuoden aikana noin 0,4 miljoonaa euroa. Tyhjien asuntojen määrä on noin 9,5 %, kun se konserniohjeen mukaan saa olla 6 %. Kunnan suorassa omistuksessa olevien asuntojen ja yhtiön vuokra-asuntojen ylikapasiteettiongelmaa pitää tarkastella kokonaisuutena. Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalo on päässyt talouden hoidossa kehitysuralle, joka vähentää kunnan riskiä. Kunnan muut tytär- ja osakkuusyhtiöt eivät muodosta merkittävää riskiä kunnan kannalta. Tiedot perustuvat edellä sanottujen yhtiöiden tilinpäätöksiin ja yhtiön edustajien kanssa käytyihin keskusteluihin. On kuitenkin todettava, että kunnan panostusta tarvitaan jatkossakin Taistelijan Talo Oy:ssa ja Kalevanpirtti Oy:ssä, mikäli niiden omistamat rakennukset aiotaan säilyttää matkailullisessa käytössä. Käytännössä yhtiöiden osakkeenomistajien on rahoitettava kaikki investoinnit, korvausinvestoinnit mukaan luettuna. Taistelijan Talo Oy:n kohdalla tilannetta pahentaa se, että siellä ei ole syksystä 2014 lähtien ollut vuokralaista.

Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiöllä tilikauden tulos on verojen jälkeen 62 950,38 euroa, kun se vuosi sitten oli 54 372,23. Tuloista on maksettu veroa 31 323,00. Tilikauden ylijäämäksi tavoiteltiin talousarviossa 77.520,00. Talousarviossa ei kuitenkaan osattu ennakoida säätiön verotuksen muutosta, jonka mukaan aiemmin kertyneitä tappioita ei hyväksytty enää vähennettäväksi. Merkittävimmät korjaukset säätiön omistaman rakennuksen osassa olivat kuntosali ja korjaukset huoneistossa sekä hissin rakentamisen suunnittelu. Ilomantsin kunta lisäsi säädepääomaa 150.000 eurolla. Säätiö huolehtii kiinteistöomaisuudesta ja merkittävästä vieraasta pääomasta, 1.217 076,73, josta pitkäaikaisen osuus 883 047,31. Pitkäaikainen vieraspääoma on vähentynyt yli 160.000. Vuosien 2015 ja 2016 aikana rakennukseen on tehtävä toinen hissi ja huoneisiin sammutusjärjestelmä. Ilomantsin kunta on valtuuston päätöksellä lisäämässä säädepääomaa 150.000 eurolla vuonna 2015, mikä riittää em. korjauksiin/rakentamiseen. Tulostaso pysynee nykyisellä tasolla, joten näkymä tulevaan kehitykseen on positiivinen, joskin lainan lyhennysohjelmasta jouduttaneen vielä neuvottelemaan. Toimitilariskiä on viimeisten vuosien aikana saatu korjausten myötä poistettua. Samassa rakennuksessa kunnan omistuksessa oleva uimahalli on neljä vuotta sitten peruskorjattu. Säätiön taloudellinen riski on tulosparannusten ja velan pienentymisen myötä vähentynyt. Aikaisempien vuosien merkittävien tappioiden poistaminen on kuitenkin huolenaihe. Niillä ei kuitenkaan ole merkitystä nykypäivän toimintaan, eivätkä ne vaaranna säätiön toimintaa. Säätiön on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että vuokratut tilat ovat vuokraajaa tyydyttävässä kunnossa, jotta heidän toimintansa ja sitä kautta vuokrasuhde voi jatkua häiriöttömästi. 33

34 4.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 4.5.1. Konsernituloslaskelma 2014 2013 TOIMINTATUOTOT 18 986 436,34 18 845 281,52 OSUUS OSAKKUUSYHTIÖN VOITOSTA 10 504,38 7 652,72 TOIMINTAKULUT -57 829 065,74-57 196 526,81 TOIMINTAKATE -38 832 125,02-38 343 592,57 VEROTULOT 18 082 464,34 16 853 622,18 VALTIONOSUUDET 24 441 200,76 24 220 427,66 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -13 150,07-40 810,07 KORKOTUOTOT 30 610,19 30 789,38 MUUT RAHOITUSTUOTOT 339 067,14 334 295,46 KORKOKULUT -353 117,49-371 344,53 MUUT RAHOITUSKULUT -29 709,91-34 550,38 VUOSIKATE 3 678 390,01 2 689 647,21 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -3 120 662,89-2 674 128,54 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT-3 120 662,89-2 674 128,54 SATUNNAISET ERÄT 136 045,35-72 583,72 TILIKAUDEN TULOS 693 772,46-57 065,05 TILINPÄÄTÖSSIIRROT -118 828,32 142 789,77 VÄHEMMISTÖOSUUDET 35 887,42 41 081,07 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 610 831,57 126 805,80 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 32,8 37,0 Vuosikate/Poistot, % 118 101 Vuosikate euroa/asukas 668 478 Asukasmäärä 5 504 5622

35 4.5.2. Konsernin rahoituslaskelma 2014 2013 TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE 3 678 390,01 2 689 647,21 SATUNNAISET ERÄT 136 045,35-72 583,72 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT 14 211,28-23 563,07 3 828 646,64 2 593 500,42 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT -5 431 379,95-4 958 703,50 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN 442 399,55 108 024,11 PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULOT 34 200,16 79 103,28-4 954 780,24-4 771 576,11 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -1 126 133,60-2 178 075,69 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYS 1 879,54 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 1 879,54 LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIK. LAINOJEN LISÄYS 3 942 354,99 2 131 163,33 PITKÄAIK. LAINOJEN VÄHENNYS -1 468 377,51-1 444 382,46 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS -4 713,94 116 233,95 2 469 263,54 803 014,82 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 506 444,72 74 953,53 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANT.VAROJEN JA PO MUU 14 882,77 8 181,12 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS -11 712,53-70 679,33 SAAMISTEN MUUTOS -32 980,70 187 978,19 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS -313 691,92 448 003,76-343 502,38 573 483,74 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 2 634 085,42 1 451 452,09 RAHAVAROJEN MUUTOS 1 507 951,82-726 623,60 RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVARAT 31. 12. 7 325 635,44 5 817 683,59 RAHAVARAT 1.1. 5 817 683,59 6 544 307,19 1 507 951,82-726 623,60 KONSERNI RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta -6 663 985-5 557 585 Investnointien tulorahoitus, % 74,2 56,4 Lainanhoitokate 2,98 2,16 Kassan riittävyys pv 41 33

36 4.5.3. Konsernitase KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2 014 2013 VASTATTAVAA 2 014 2013 A. PYSYVÄT VASTAAVAT 40 083 431,10 38 864 600,72 OMA PÄÄOMA 21 113 566,33 20 619 146,86 1. Aineettomat hyödykkeet 627 482,07 184 052,21 Peruspääoma Osuus kuntayhtymien oman 19 617 331,60 19 617 331,60 Aineettomat oikeudet 90 926,10 40 294,59 pääoman lisäyksestä Muut pitkävaikutteiset menot 536 555,97 143 757,62 Liittymismaksurahasto Ennakkomaksut Arvonkorotusrahasto 714 302,90 777 911,84 Vapaaehtoisesta varauksesta ja Konserniliikearvo poistoerosta siirretty osuus 2. Aineelliset hyödykkeet 37 877 309,02 37 115 981,71 Muut omat rahastot 1 076 851,73 1 068 819,48 Maa- ja vesialueet 4 115 610,03 4 131 534,35 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -905 751,47-971 721,86 Rakennukset 19 244 936,11 24 426 552,97 Tilikauden yli-/alijäämä 610 831,57 126 805,80 Kiinteät rakenteet ja laitteet 9 117 887,31 4 258 712,61 VÄHEMMISTÖOSUUDET 606 963,94 642 406,40 Koneet ja kalusto 1 062 377,00 1 182 154,23 Muut aineelliset hyödykkeet 6 400,08 370,54 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 890 162,98 1 769 876,66 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 330 098,49 3 116 657,01 Poistoero 1 394 253,94 1 498 737,62 3. Sijoitukset 1 578 640,01 1 564 566,80 Vapaaehtoiset varaukset 495 909,04 271 139,04 Osakkuusyhteistöosuudet PAKOLLISET VARAUKSET 192 690,10 170 932,36 Osakkeet ja osuudet 1 440 728,69 1 424 775,95 Eläkevaraukset 12 217,56 6 741,21 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut pakolliset varaukset 180 472,54 164 191,15 Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 322 458,05 312 113,21 Muut saamiset 137 911,32 139 790,86 Valtion toimeksiannot 141 698,53 165 442,20 B. TOIMEKSIANTOJEN VARAT 257 249,75 261 787,68 Lahjoitusrahastojen pääomat 24 593,17 6 837,96 Valtion toimeksiannot 101 074,43 121 946,02 Muut toimeksiantojen pääomat 156 166,35 139 833,06 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 9,01 9,01 VIERAS PÄÄOMA 27 845 534,22 25 689 956,37 Muut toimeksiantojen varat 156 166,31 139 832,65 1. Pitkäaikainen 17 270 156,13 15 114 525,05 C. VAIHTUVAT VASTAAVAT 11 630 694,78 10 078 043,46 Joukkovelkakirjalainat 1. Vaihto- omaisuus 265 846,16 254 133,63 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta13 878 015,55 7 181 037,26 Aineet ja tarvikkeet 231 346,43 201 947,83 Lainat julkisyhteisöiltä 2 492 707,41 7 044 555,74 Keskeneräiset tuotteet Lainat muilta luotonantajilta Valmiit tuotteet/tavarat Saadut ennakot 144,90 Muu vaihto-omaisuus Ostovelat 243,55 Ennakkomaksut 34 499,73 52 185,80 Muut velat 899 433,17 888 543,60 2. Saamiset 4 039 213,18 4 006 226,24 Siirtovelat Pitkäaikaiset saamiset 300 841,70 401 977,46 2. Lyhytaikainen 10 575 378,09 10 575 431,32 Myyntisaamiset 54,79 17 229,70 Joukkovelkakirjalainat Lainasaamiset 300 786,91 320 786,91 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 844 557,23 1 270 749,57 Muut saamiset 63 923,76 Lainat julkisyhteisöiltä 380 373,93 630 048,00 Siirtosaamiset 37,10 Lainat muilta luotonantajilta Lyhytaikaiset saamiset 3 738 371,48 3 604 248,78 Saadut ennakot 71 013,30 150 553,59 Myyntisaamiset 1 756 579,94 1 782 559,80 Ostovelat 2 748 885,53 3 211 808,05 Lainasaamiset 125 484,37 176 064,13 Muut velat 628 098,05 625 345,22 Muut saamiset 671 977,77 803 235,84 Siirtovelat 4 902 450,05 4 686 926,89 Siirtosaamiset 1 184 329,40 842 389,01 3. Rahoitusomaisuusarvopaperit 765 562,56 1 323 373,08 Vastattavaa yhteensä 51 971 375,62 49 204 431,86 Osakkeet ja osuudet 42 956,48 41 158,07 Sijoitukset rahamarkkina-instrumentteihin 480 658,23 413 919,15 Taseen tunnusluvut Joukkovelkakirjalainasaamiset 171 658,96 139 474,45 Omavaraisuusaste, % 46 46 Muut arvopaperit 70 288,89 728 821,41 Suht. velkaantuneisuus, % 45 41 4. Rahat ja pankkisaamiset 6 560 072,88 4 494 310,51 Kertynyt yli-/ alijäämä, 1000-295 -845 Vastaavaa yhteensä 51 971 375,62 49 204 431,86 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas -54-150 Lainat /asukas 3 379 3 027 Lainakanta 31.12., 1000 18 596 17 015 Lainasaamiset 31.12., 1000 426 497 Asukasmäärä 5 504 5622

37 4.5.4. Konsernin tunnusluvut Konsernin tuloslaskelman tunnusluvut 2014 2013 Toimintatuotot/Toimintakulut % 32,8 37,0 Vuosikate/poistot % 118 101 Vuosikate /asukas 668 478 Asukasmäärä 5504 5622 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä siltä osin kuin kertymä on laskettavissa. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. 2014 2013-6,7 milj. -5,6 milj. euroa euroa Investointien tulorahoitus, % 74,2 56,4 Lainanhoitokate 2,98 2,16 Kassan riittävyys pv 41 33 Konsernin taseen tunnusluvut 2014 2013 Omavaraisuusaste % 46 46 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 45 41 Kertynyt yli-/ alijäämä, 1000-295 -845 Kertynyt yli-/ alijäämä, /asukas -54-150 Lainat /asukas 3379 3027 Lainakanta 31.12. (tuhatta euroa) 18596 17015 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 426 497

38 5. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle tilikauden 2014 ylijäämäisen 467.868,74 :n tuloksen käsittelystä seuraavaa: - lisätään keskusta miljööstä, keskuskoulun ja PAV -astuntojen peruskorjauksesta pääasiassa aiheutuva poistoeron vähennys yhteensä 48.906,04 - edellä esitetyn järjestelyn jälkeen ylijäämäksi muodostuu 516.774,78, joka jätetään yli- /alijäämätilille.

6. Talousarvion toteutuminen 6.1. Kunnan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 39 Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite 2014-2016 Tot. Vaikuttavuus Peruspalvelujen Asiakastyytyväisyyskyselyt 80 % tyytyväisiä kyllä ja turvaaminen palvelukyky Tarvetta vastaavat palvelut Kysyntä ja ennakointi Tasapainotus taloussuun- kyllä nitelman yhteydessä Toimiva asuin- ja elinympäristö Tonttivaranto > 5 vuoden tarve kyllä Viihtyisä ja turvallinen 80 % tyytyväisiä kyllä Toimiva tie- ja viestintäliikenne, Laajakaistayhteydet kattavuus 95 % ei kylien asukkaat ja toiminta Joukkoliikenne asiointi 1 kerta/viikko kyllä Luontaisille vahvuuksille Yritysneuvonnan määrä > 90 yritystä kyllä (97) perustuva yritystoiminta perustetut yritykset > 9 kyllä (20) Resurssien Tasapainoinen ja joustava Ylijäämä => 0 kyllä hallinta talous Kehittämishankkeet netto max 30 /asukas kyllä (12 ) Toiminnan tehokkuus ja Palvelujen kustannukset Hyvinvointikertomuksen ei taloudellisuus verrokkikuntien keskitaso Henkilöstöresurssien Avoimet virat/ toimet => 1 pätevä hakija kyllä varmistaminen Ennenaikaiset eläköitymiset < 1 % vakinaisista kyllä Kuntaimago Kiinnostava työnantajapätevät työntekijät > 97 % kyllä Kiinnostava kunta Positiivinen julkisuus kerta/kk kyllä Tilojen hallinta Vajaakäytössä olevat tilat < 10 % kyllä Osaaminen ja Osaaminen ja henkilöstön Sairaspoissaolot < 10 pv kyllä (9,64) henkilöstö työhyvinvointi Työhyvinvointikysely min Hyvä (3) kyllä Kehityskeskustelut 100% 2 v:n aikana kyllä Palkitseminen ryhmissä > kaksi ryhmää ja yksilöinä > 10 henkilöä ei (9) Täydennyskoulutus > 1 pv ei (0,94) Omaehtoinen koulutus >10 työntekijää kyllä Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite 2014-2016 Tot. Prosessit ja Kunnallisen demokratian Luottamushenkilöiden ja keskiarvo > 3 kyllä rakenteet toimivuus viranhaltijoiden yhteistyön itsearviointi Edunvalvonta Maakunnallisissa tehtävissä > 4 luottamushenkilöä kyllä Yhteiskuntasuhteet kontaktit > 5 tahoa kyllä Tiestön kunto ympärivuotinen kunnossapitoei Toimiva rautatieyhteys rata kunnossa raskaalle ei liikenteelle Hyvinvoinnin Työpaikat ja muuttoliike Huoltosuhde < 70 ei (74,9) edistäminen Lasten ja nuorten masentu- Kouluterveyskyselyn kokemusten vähentyminen ei neisuuskokemukset tulos alle 10 prosenttiin Kaikilla nuorilla koulutus-, TE-toimiston tilastot < 1 ei harjoittelu- tai työpaikka Kotona asumisen tukeminen Palveluasunnoissa asuminen < 10 % yli 75 vuotiaista ei (12,6) * kunnan omissa yksiköissä * ostopalvelupaikoissa Tuetun kotona asuvien > 13 % yli 75 vuotiaista ei (16,2) henkilöiden määrä Koulupudokkaat ja ilman Määrä < 10 % ei työtä olevat vastavalmistuneet nuoret

40 6.1.1. Kunnanvaltuusto Toiminta-ajatus Tehtävä sisältää kunnanvaltuuston toiminnan ja vaaleista aiheutuvat menot ja tulot. Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet Vuoden aikana pidettiin kunnan kehittämiseen tähtääviä ja taloussuunnitelman valmisteluun liittyviä valtuustoseminaareja tai iltakouluja kolme kertaa. Varsinaiseen kokoukseen valtuusto kokoontui viisi kertaa. Talousarvio- ja tilinpäätökseen liittyvien asioiden lisäksi valtuusto otti kantaa Ilomantsin tie- ja rata-asioihin, liittyi hiilineutraalikunnaksi (Hinku) sekä käsitteli hyvinvointikertomuksen ja ikääntyvän väestön toimintakykyä edistävän suunnitelman. Toimenpiteet Vuonna 2014 oli europarlamenttivaalit. Vuonna 2015 on eduskuntavaalit ja vuonna 2016 kunnallisvaalit. EU- vaalit pidettiin toukokuussa. Valtion ja kuntien kesken vaalikustannukset jaetaan siten, että kaikissa vaaleissa valtio huolehtii keskitetyistä materiaali- ja tietojärjestelmäkustannuksista ja kunta muista kustannuksista. Valtiollisissa vaaleissa oikeusministeriö suorittaa kunnille niiden äänioikeutettujen lukumäärään perustuvan korvauksen, jolla katetaan vaalien järjestämisestä kunnille aiheutuneita menoja. Kunta vastaa ennakkoäänestyksen järjestämisestä. Tilivelvolliset Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Markku Lappalainen Hallintojohtaja Hilkka Ikonen Tasavallan presidentti myönsi kunnanjohtaja Markku Lappalaiselle maakuntaneuvoksen arvonimen 22.12.2014. Kuva Marko Torni

41 Ilomantsin taistelujen päättymisen 70-vuotijuhla 8. 10.8.2014 Kainuun prikaatin Kainuun Jääkäripataljoonan valatilaisuus Kalustonäyttely ja toimintanäytökset Asemiesilta Pääjuhla Kuvat Topi Ylä-Mononen

42 Tuloslaskelma Menot ilman poistoja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot 9 000 9 560,00 560,00 Toimintakulut -70 200-67 568,64 2 631,36 Toimintakate -61 200-58 008,64 3 191,36 Käyttöomaisuus Arvo 1.1.2014 Siirto toimielimien välillä Hankinnat Vähennykset Poistot Arvo 31.12.2014 Käyttösuunnitelman toteutuminen Käyttösuunnitelma toteutui suunnitellusti.

43 6.1.2. Tarkastuslautakunta Toiminta-ajatus Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Toiminta Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tärkeimpinä lautakunnan toimintatapoina tehtävänsä täyttämiseksi ovat katselmukset, kuntalaisten kuuleminen, viranhaltijoiden kuuleminen, toimielinten toimintojen tarkastus ja ajantasainen puuttuminen epäkohtiin. Tilivelvolliset Tarkastuslautakunta Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet Tavoitteet Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteut. Vaikuttavuus ja palvelukyky Kuntalaisten kuuleminen Katselmukset Viranhaltijoiden kuuleminen Ajantasainen epäkohtiin puuttuminen Palautteen määrä Kohteiden määrä Kuulemisten määrä Muistutukset valtuustolle > 30 3 8 0 > 30 0 12 Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 Tilintarkastajan lakisääteiset tarkastuspäivät 22,4 28,95 21 19,83 0 Kokousten määrä Työjaoston kokoontumiset Kuntalaisten kuuleminen Katselmukset Viranhaltijoiden kuuleminen 9 3 >30 3 4 13 7 >30 2 8 7 7 >30 3 8 10 3 >30 0 16 Toimenpiteet 1. Kuntalaisten kuuleminen 2. Päätösten ajantasainen seuranta ja epäkohtiin puuttuminen 3. Asioiden valmistelu työjaostossa 4. Hallinnonalojen ja tulosyksiköiden johtajien kuuleminen 5. Katselmukset toimintayksiköissä 6. Lautakunnan jäsenten kouluttaminen

44 KUNNANHALLITUKSEN JA TARKASTUSLAUTAKUNNAN TYÖN ARVIOINTI YHTEENVETO VUODELTA 2014 Vastausprosentti 85,71 % Väite 1 2 3 4 ka lkm 1. Tarkastuslautakunnan työskentelytapa vastaa omaa käsitystäni hyvästä päätöksentekokulttuurista 5 1 3,17 6 2. Tarkastuslautakunnan päätösehdotukset ovat selkeitä 1 4 1 3,00 6 3. Tarkastuslautakunnan asioiden selostus esityslistalla on riittävän perusteellista 1 4 1 3,00 6 4. Tarkastuslautakunnan kokouksiin käytetään sopivasti aikaa 3 2 1 2,67 6 5. Tarkastuslautakuntaan tuodaan riittävästi ennakkoinformaatiota päätöksentekoon tulevista asioista 6. Tarkastuslautakunnan ja viranhaltijajohdon välinen tehtävänjako on selkeä 7. Kunnanhallituksen ja lautakuntien valtasuhteet ovat toimivat 8. Kunnanhallituksen ja lautakuntien vastuut ovat oikein linjatut 1 4 1 3,00 6 1 4 1 3,00 6 3 3 2,50 6 6 3,00 6 Yhteensä 2,92 6,00 9. Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa kunnanhallituksen tai tarkastuslautakunnan toiminta on ollut tuloksellista: - Brikettitehtaan uudelleen käynnistäminen - Tarkastuslautakunnan koulutukset - Keskustelu asioista onnistuu 10. Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa kunnanhallitus tai lautakunta on onnistunut heikosti: - Asiantuntijoiden ristiriitaiset mielipiteet ovat häirinneet lautakunnan toimintaa - Kunnanhallituksen ohjeistuksien jälkiseuranta käytännössä toteavalla tasolla lautakunnan työn luonnetta ja merkitystä esim. valtuutetun työn tukijana ei ole saatu riittävästi ymmärretyksi - Viestintä ja tiedottaminen

45 TARKASTUSLAUTAKUNTA Menot ilman poistoja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot 0 397,26 397,26 Toimintakulut -45 000-44 587,85 412,15 Toimintakate -45 000-44 190,59 809,41 Käyttöomaisuus Arvo 1.1.2014 Siirto toimielimien välillä Hankinnat Vähennykset Poistot Arvo 31.12.2014

46 6.1.3. Kunnanhallitus Toiminta-ajatus Ilomantsi vahvistaa ja kehittää omille vahvuuksille perustuvia maaseutupalveluja ja yritystoimintaa. Hallintokunta järjestää sisäisille asiakkaille palvelutuotantoa edistäviä, ajantasaisia ja tehokkaita tukipalveluja sekä osallistuu aktiivisesti kunnan kehittämiseen. Toiminta-ajatus tulosalueittain Yritys- ja elinkeinotoimi Luonnonvaroihin ja osaamiseen perustuva yrittäjyys on kehittämisen painopisteenä. Yrittäjyyttä edistetään luomalla aitoja kilpailu-etuja alueen yrityksille, yhteisöille ja asukkaille sekä turvataan nykyiset työpaikat ja luodaan uusia. Talous- ja laskentapalvelut Tuottaa oikeaa ja reaaliaikaista tietoa palveluiden kustannuksista ja tavoitteiden saavuttamisesta sekä antaa talouteen ja laskentaan liittyviä asiantuntijapalveluita. Varautuu talouden hoidossa etupainotteisesti tuleviin haasteisiin ja riskien hallintaan. Henkilöstöasiat ja työllistäminen Huolehtii kunnan henkilöstön terveys- ja työhyvinvointipalveluista sekä tuloksekkaasta yhteistoiminnasta. Hoitaa kunnan työllistämispalveluita palvelutuotannon ja työllistettävien tarpeiden mukaisesti. Luottamushenkilöstöhallinto Luo edellytykset luottamushenkilötoimintaan, osallistuu kunnan kehittämiseen ja vastaa oikea-aikaisesta päätöksenteon valmistelusta. Ruokapalvelu Varmistaa kunnan eri laitosten päivittäisen maukkaan, monipuolisen, terveellisen ja ravitsemuksellisen energian saannin ottaen huomioon erilaisten kohderyhmien erityisvaatimukset. Tietotekniikka Edistää ja hankkii tietotekniikkapalveluita, joilla tuetaan mahdollisimman tehokkaasti muuta palvelutuotantoa. Maaseutupalvelu Järjestää maatalousyrittäjien EU- ja kansallisten tukien haku- ja maksatusprosessit. Edistää kylätoimintaa, maaseutu- ja kausiasumista. Tilivelvolliset Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Markku Lappalainen Hallintojohtaja Hilkka Ikonen Ruokapalveluesimies Kirsi Väänänen

47 Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Elinkeinojen kehittäminen toteutetaan aktiivisessa yhteistyössä paikkakunnan yrittäjien, Josek Oy:n ja Karelia Expert Oy:n sekä muiden sidosryhmien mm. Vaara-Karjalan Leaderin, Itä-Suomen Yliopiston, Mekrijärven tutkimusaseman, Maakuntaliiton ja Elykeskuksen kassa. Myös Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiö ja Ilomantsin museosäätiö edistävät karjalaisen kulttuurin, paikallisen kulttuurin ja sotahistoriahankkeen avulla matkailuyrittäjyyttä. Aktiivisen yritysneuvonnan avulla tavoitellaan tulevan vuoden vähintään 160 yrityskontaktia ja 60 neuvontatapahtumaa eri yrittäjien kanssa. Tavoitteena on myös teollisten työpaikkojen nettolisäys. Potentiaalisimmat alat ovat kivi- ja kaivosteollisuus, metsäteollisuus sekä hoiva- ja hoitoala. Vuosi 2014 oli ohjelmakauden viimeinen vuosi ja sen vuoksi hankekausi kesti käytännössä vain noin puoli vuotta. Ilomantsilaiset yritykset ja Ilomantsin kunta hakivat tukea Pohjois-Karjalan ELY- keskuksesta ja Vaara-Karjalan Leaderistä sekä Maakuntaliitolta. Kehittämishankkeita valmistui yhteensä 13 kpl. Niihin myönnetty julkinen tuki oli noin 1,1 1,2 miljoonaa euroa. Tukea hankkeisiin voidaan olettaa saaduksi keskimäärin 30-35%/ hanke, koska yleisesti investointien tuet ovat 25-35% ja muu kehittäminen 50%. Kokonaisinvestoinnit Ilomantsissa pelkästään näiden 13 hankkeen osalta voidaan arvioida olevan noin 3 3.5 miljoonaa euroa. Yrityksien investointi- ja kehittämishankkeet ovat kohdentuneet seuraaville toimialoille; luonnonkiven jatkojalostus, elintarvikeala, juomien valmistus, puunjatkojalostus, valokuitu ja sähköisen liiketoiminnan muu kehittäminen sekä matkailu ja palvelualat yleisesti. 2. Kuntarakennelain ja sote-esitysten mukaiset toimenpiteet Osallistuttiin maakunnalliseen Siun sote valmisteluun. Ohjausryhmässä toimii Asko Mäkinen ja koordinaatioryhmässä Markku Lappalainen. Lisäksi eri työryhmissä ovat hanketta ovat olleet työstämässä Hannele Komu ja Mervi Karttunen. Loppuvuodesta käynnistettiin valmistelut Ilo-sote hankkeelle, joka on johtamassa esitysvaiheen hankehakemukseen. 3. Työhyvinvointi, painopistealueena ikäjohtaminen Kunta on ollut mukana Ikä 3.0 hankkeessa, jossa painotuksena on ollut ikäjohtaminen. Hanke on järjestänyt koulutuspäiviä sekä erilaisia kotitehtävien esimiehille ja työntekijöille. 4. Työnvaativuuden arvioinnin työstäminen Henkilöstöjaoston nimittämä työryhmä, joka koostuu työnantajan ja työntekijöiden edustajista, on aloittanut uuden työn vaativuuden arviointikriteerien ja ohjeistuksen työstämisen. Työ jatkuu vielä ensi vuonna. 5. Kunnan uusien www-sivujen tekeminen yhdessä muiden hallintokuntien kanssa Kunnan www-sivujen uusiminen uudelle tekniselle alustalle on toteutunut projektiaikataulun mukaisesti. Uudet sivut julkaistiin marraskuun alussa. Sivuille on luotu yhteinen maakunnallinen pohja (Liferay).

48 6. Työllisyysasioiden hoitamien ja työpaikkojen etsiminen avoimelta sektorilta. Työllisyysasioita on hoidettu yhteistyössä TE-keskuksen ja perusturvan kanssa. Tavoitteet Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteut. Vaikuttavuus ja palvelukyky Realiaikaiset ja laadukkaat asiantuntijaja tukipalvelut Asiakastyytyväisyyskyselyt - Kouluruokailu 80 % tyytyväisiä Ei Resurssien hallinta Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus Kehittämishankkeet netto/ asukas Työterveyshuolto netto/ työntekijä < 20 < 80 Kyllä (12 ) Ei (126 ) Aterian hinta/ suorite < 4,30 Kyllä (4,26 ) Kuntaimago: Kiinnostava työnantaja Pätevät työntekijät > 95 % v. 2015 > 97 % Kyllä Osaaminen ja henkilöstö Osaaminen ja henkilöstön hyvinvointi Sairauspoissaolot Työhyvinvointikysely < 10 tp min Hyvä (3) Kyllä Kyllä * Ikäjohtaminen Kattava osallistuminen hankkeeseen Kyllä Kehityskeskustelut 100 % 2:n vuoden aikana Kyllä Täydennyskoulutus > 1 pv/ työntekijä Kyllä Omaehtoinen koulutus min 1 työntekijä Ei Palkitseminen yksi ryhmä/tiimi yksi työntekijä Ei Kyllä Prosessit ja rakenteet Aktiivinen ja tuloksekas verkostoyhteistyö Seudullisesti ja maakunnallisesti tuotetut palvelut > 6 Kyllä Kunnallisen demokratian toimivuus Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyön itsearviointi keskiarvo > 3 Kyllä Seutuyhteistyö Edustus seutuyhteistyöryhmissä min 2 Kyllä

49 Määrätavoitteet Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) Kehittämisprojektit, joissa kunta tilinviranomaisena kpl TP-12 Tp-13 TA-14 Tp-14 36 37 35 40 3 5 3 5 Ateriasuoritteet 405 751 390 382 403 000 381690 1. Kehittäminen ja elinkeinot Yritykset ovat käyttäneet Josekin palveluita investointi- ja kehittämishankkeiden suunnittelussa ja rahoituksien hakemisessa aktiivisesti. Josek Oy:n palveluja käytti Ilomantsissa vuoden aikana 97 asiakasta, joiden kanssa oli tapaamisia, yhteydenottoja tai taustatyötä yhteensä 290 kappaletta. Yritystoimintaa suunnittelevia kävi neuvonnassa 35 henkilöä. Suurimmat palvelutarpeet kohdistuivat yritysten yleisneuvontaan ja kehitysneuvontaan. Kolmanneksi eniten kysyntää oli yritysten perustamisneuvonnalla. Kehitysneuvonnalla tarkoitetaan yritysten kehitystarpeiden kartoittamista, suunnitelman laadintaa ja yleensä rahoituksen hakemisessa avustamista. Uusia yrityksiä perustettiin 20 kappaletta ja 9 yritystä lopetti toimintansa. Nettolisäystä oli vuoden aikana 11 kappaletta. Vuoteen 2013 verrattuna yritysten perustanta on ollut vilkkaampaa. Josek Oy on ollut mukana lähes kaikissa hankkeissa, joko hankkeen kirjoittajana, kommentoijana, muutoin osatoimijana ja hallinnoijana. Museosäätiö toimi sotahistoriallisen hankkeen käytännön toimijana. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 300.000 kolmen vuoden aikana. Hankekokonaisuuteen ja edellä sanottuihin tukimääriin voidaan lisätä Viestintäviraston myöntämä noin 3,5 miljoonan tuki laajakaistan runkoverkon rakentamiseen, mistä on käytetty 1,75 miljoonaa euroa. Lisäksi kyläverkkojen rakentamiseen saatiin tukea noin 300 000. Lisäksi Ilomantsin kulttuurimatkailuhankkeet, Museoaittojen siirto Parppeinvaaralla, Möhkön kanavarakennushanke, yöksi Ilomantsiin hanke ja mm. kyläpalveluhanke ovat saaneet yhteensä yli 350.000. Keväällä käynnistynyt hankintatoiminnasta strateginen menestystekijä projekti on lähtenyt vauhdilla käyntiin ja sen asiakkaana on ollut useita yrityksiä. Strategisen tason hankintaohjelma on tehty Joensuulle ja se on valmistumassa kaikkien kuntien käyttöön. Myös pienhankintaportaalin käyttöön johtaneet toimenpiteet aloitettiin vuonna 2014. Elinkeinojaosto on kokoontunut 4 kertaa, lisäksi on järjestetty yhteistapaamisia Ilomantsin Yrittäjien kanssa. Pitkäaikainen aktiivisuus ja hyvä yhteistoiminta kunnan, Vapo Oy:n ja Ilomantsin Lämpö Oy:n kanssa tuotti päätöksen Vapon pellettitehtaan uudelleen käynnistämiseksi. Samalla uusittiin lämmöntuotantosopimus.

50 Ilomantsin Kivituote Oy aloitti hallin rakentamisen kesän aikana. Mustakiven hyödyntäminen rakennusteollisuuden tuotteiksi on käynnistymässä. Samoin viskihallin rakentaminen käynnistyi. Molempien osalta käyttöönotto toteutuu vuoden 2015 puolella. Kunta järjesti yrittäjille seminaarin elokuun 23. päivänä Karhu mielessä festivaalien aikana, jossa luennoitsijana ja vetäjänä toimi piispa Jari Jolkkonen sekä muina luennoitsijoina Maaseudun Tulevaisuus lehden päätoimittaja Lauri Kontro ja Suomen Yrittäjät ry:n varapuheenjohtaja Jari Pekka Koponen sekä hankekoordinaattori Heli Korhonen Näkökulmaverstas yrittäjille koulutushankkeesta Saarijärveltä. Saarijärven Yrittäjät tekivät samalla vierailun Ilomantsiin. Kunnanjohtaja Markku Lappalainen ja yritysneuvoja Antti Mononen laativat yhteistyössä laajakaistan kyläverkkohakemuksen Maakuntaliitolle. 2. Kunnan hallinnoimat hankkeet Sotahistorian taltiointi ja tuotteistaminen -hanke Hankkeen tavoitteena oli tehostaa sotahistorian hyödyntämistä Ilomantsin matkailutoiminnassa. Toimenpiteitä olivat sotahistoriaan pohjautuvien teatteriproduktioiden tuottaminen, sotahistoriallisesti merkittävien maastokohteiden kartoittaminen maankäytön suunnittelua varten, sotahistoriaan liittyvän muistitiedon keruu ja mobiiliopastuksen laatiminen Öykkösenvaaran taistelualueelle. Hanke päättyi 30.6.2014.

51 Hankkeen toimenpiteet toteutettiin ostopalveluina Ilomantsin Näyttämökerho ry:ltä teatterituotantojen osalta, Ilomantsin Museosäätiöltä hankkeen hallinnoinnin, maastokohteiden kartoittamisen ja muistitiedon keruun osalta sekä Citynomadi Oy:ltä mobiiliopastuksen laatimisen osalta. Hankkeessa toteutettiin kaksi teatterituotantoa, joista Silmien välliin musiikkinäytelmä esitettiin marras-joulukuussa 2013. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin Möhkön kesäteatterissa esitettyä Mottimestari näytelmää. Hankkeessa tuotettiin näytelmän käsikirjoitus, ohjaus sekä lavastus, puvustus ja muu tarpeiston hankinta. Näytelmä esitettiin hankkeen päättymisen jälkeen heinäkuussa 2014 ja sen näki n. 5500 katsojaa. Kenraalin puvussa Vilho Huuskonen Kuva www.teatterimohko.fi Ilomantsin Museosäätiö teetti muistitiedon keruun ja maastokohteiden kartoituksen T:mi Advectiksella. Merkittävät taistelualueet Ilomantsissa kartoitettiin. Kohteet kuvattiin ja koordinaatit merkittiin. Kohteet on tallennettu MapInfo ohjelmaan. Ilomantsin Museosäätiö palkkasi tammi-toukokuun ajaksi kaksi hanketyöntekijää. Eila Vartiainen digitoi sotahistoriallista arkisto- ja valokuva-aineistoa. Leena Haikonen-Salo osallistui mobiiloppaan sisällöntuotantoon, tallensi valokuvat Kantapuu-tietokantaan ja teki haastatteluja. Haastatteluja tehtiin yhteensä noin 60 kpl. Valokuvia digitoitiin noin 950 kpl ja arkistoaineistoa digitoitiin noin 20 kansion verran. Öykkösenvaaran mobiiliopas valmistui helmikuussa 2014. Opas kertoo suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, englanniksi ja venäjäksi alueen jatkosodan aikaisista tapahtumista. Oppaassa on 16 pistettä, ja se on ladattavissa älypuhelimeen tai tablettiin Nomadi-sovelluksen avulla. Kuva www.mtv.fi KYLÄTALO Monipalvelukeskus hanke Kaksivuotinen Kylätalo Monipalvelukeksus hanke päättyi 2014 lopussa. Hankkeen piiriin kuului kuusi kylää ja se toimii kahdella kylätalolla Hattuvaarassa ja Kivilahdessa. Hankkeessa työskenteli yksi osa-aikainen työntekijä Eija Liimatta, joka vastasi hankkeen organisoinnista molemmilla kylätaloilla.

52 Hankkeella kehitettiin kylätalotoimintaa ja tuotiin erilaisia palveluita kylien asukkaille. Lisäksi luotiin uusia toimintatapamalleja eri yhteistyökumppaneiden välille ja turvallisuutta kunnan uloimmille kylille. Hankkeen avulla ehkäistiin syrjäytymistä ja vahvistettiin yhteisöllisyyttä. Kivilahden ja Hattuvaaran kylätaloille järjestettiin kylätalopäiviä vuosina 2013-2014 yhteensä 190 kertaa. Kylätaloille asiakaskäyntejä kertyi yhteensä 5768 kpl. Hankkeen toiminta-aikana kylätaloilla tarjosi palveluitaan 33 eri palveluntuottajaa, joiden luona asiakaskäyntejä kertyi 2707 kpl. Kylätalojen toiminnoissa erityyppisten koulutus- ja kurssipalveluiden osuus oli merkittävä. Esim. atk-koulutusta järjestettiin molemmilla kylätaloilla 76 päivänä 53 kyläläiselle ja yksityisten tarjoamia terveyspalvelupäiviä kertyi molemmilla kylätaloilla 68. Yhteisiä kylätapaamisia järjestettiin kyykkäkilpailujen, syysretkien ja seminaarien muodossa. Jatkossa kylätalojen toimintapäivät jatkuvat totutun toimintamallin mukaisesti vuosikalenteria hyödyntäen. Hanke palkittiin 29.10.2014 Parhaat käytännöt 2014 gaalassa Lahdessa, valtakunnallisesti parhaana hankkeena sarjassa yhteistyö. Ensiapukurssi Hattuvaarassa 18.2.2014 Atk-kurssi Kivilahdessa 29.1.2014 Kivilahti vuosikalenteri 2015 Retkipäivä Havukkavaarassa

Sonkajanjärven ja Ilomantsinjärven pohjoisten osavaluma-alueiden kunnostus Sonkajanjärven ja Ilomantsinjärven pohjoisen lähivaluma-alueen kunnostushanke pohjautuu vuonna 2013 toteutettuun Ilomantsinjärven ja Sonkajanjärven valumaaluekunnostuksen suunnitteluhankkeeseen. Hankkeen kustannusarvio on 55 420 (68 720,80, sis. alv 24%). Konetöiden ja materiaalien osuuden on arvioitu olevan 35 000, miestyön ja työnjohdon matkakuluineen ja raportointeineen 19 920. 53 Kuva: vuoden 2014 toteutukset Sonkajanjärvellä ja Ilomantsinjärven pohjoisosissa Tähän hankkeeseen niistä on valittu pohjoisimmat järven lähivaluma-alueet, Julunlahti ja Julunniemi, jossa maanomistajien aktiivisuus ja halukkuus asiaan on ollut merkillepantavaa. Toisaalta nämä alueet toimivat luontevana liikkeellelähtönä Sonkajanjärven valumaalueen vieressä, muodostaen oivan kokonaisuuden vuoden 2014 toteutuksille. Kuva: Sonkajanjärven ja Ilomantsinjärven osavaluma-alueet. Hankkeen vastuullisena vetäjänä toimii luonnonhoidon metsäpalveluesimies Janne Raassina ja kone-töiden valvonnasta ja ohjauksesta vastaavat osaltaan myös metsäpalveluesimiehet Leo Konttinen ja Antti Hiltunen Ilomantsista. Hankeaika on vuosi 2014. Hankeen viimeinen maksatus on joulukuussa 2014. Tähän mennessä on tehty kaikki toimet ja laadittu ja toimitettu loppuraportti Suomen Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspalveluille.

Karhufestivaali Puusta Pitkään hankkeen, MSL:n ja kunnan yhteistyönä järjestettiin ensimmäinen Karhun veiston MM-kisa ja Karhufestivaali Ilomantsissa 20.- 23.8.2014. Tapahtuma saavutti suuren suosien. Neljän päivänä arvioitiin tapahtumissa ja sahausta seuraamassa olleen noin 3000 ihmistä. 54 Karhufestivaalin kahden tunnin pikasahauskisan taiteilijat ja katselijat Katri Valan kulttuurikeskuksen pihapiirissä 3. Kunnan rahoitusosuushankkeet Kunta on mukana 9 hankkeessa, joista 7 on maaseutuhankkeita. Hankkeiden rahoitusosuus on 37.280 euroa. 4. Työllistäminen Vuodelle 2014 oli asetettu työllistämisen tasoksi 32 htv. Tavoite ei toteutunut oppisopimuskoulutettujen valmistuttua suunniteltua aikaisemmin. Tammi-joulukuun keskiarvo oli 30,23 henkilöä/kk. Palkkatuella palkattujen työaika on 85 % alan normaalista työajasta, velvoitetyöllistetyillä 100 %. Työsuhteiden pituus vaihtelee. Keskimääräinen työllistämisaika on puoli vuotta. Vuonna 2014 työllistimme yhteistyössä TE-toimiston kanssa enimmäkseen työmarkkinatuella olevia työttömiä. Näin voitiin työsuhteen kestoa pidentää ja saimme samalla kunnan maksuosuuden Kelan työmarkkinatuesta pysymään kohtuullisella tasolla. Työttömyysaste laski kesäkaudella ennätyksellisen alas, mutta paikkakunnalle tyypillinen kausityöttömyys nostaa työttömyysastetta talvikuukausina. Viimeisin luku joulukuulta oli 18,3 %, kuitenkin vähemmän kuin edellisenä vuonna.

55 Osastoittain työllistettyjen keskiarvo 30,23 htv jakaantui seuraavasti: Kunnassa on osallistuttu nuorisotakuun täyttämiseen. Vuoden 2014 aikana olemme työllistäneet 5 alle 30 vuotiasta nuorta, joista 2 on ollut nuorisotakuun piirissä. Ilomantsissa on suhteessa vähän nuoria työttömänä, joten heille on pystytty tarjoamaan yhteistyössä TEtoimiston kanssa nopeasti työtä, opiskelu- ja työkokeilumahdollisuuksia. Kunnassamme on jo useampia vuosia työskennellyt kyläavustajia ympäri vuoden yksi kirkonkylällä ja yksi sivukylillä pääasiassa siivoustöissä, sekä yksi mieskyläavustaja kesäisin puoli vuotta raskaammissa ulkotöissä. Kyläavustajien palkkaamiseen on saatu TEtoimistosta palkkatukea. Työn tilaajat maksoivat tehdystä työstä 9 /h. Tänä vuonna 82 nuorta oli kesätöissä 52 eri työnantajalla. Nuorten työjakson kesto oli kaksi viikkoa, joka sisälsi 10 työpäivää. Työaika oli 5 h/pv. Palkkaa maksettiin 252, työnantajien osuus palkkamenoista on 45 /nuori. Nuorten kesätyöhakemuksia kuntaan saapui yhteensä 96 ja 52 työnantajaa ilmoitti yhteensä 161 kesätyöpaikkaa. Yhdistyksille ja säätiöille kunta tarjosi uuden palvelun tekemällä sopimuksen Pohjois- Karjalan sosiaaliturvakeskus Kajon kanssa. Projektirahoituksella toimiva KAJO-keskus Joensuussa auttaa yhdistyksiä ja säätiöitä maksutta palkanlasku-, tukihakemus- ja tilitysasioissa. Yhdistyksille on myös myönnetty jonkin verran aloitustukea sekä harkinnanvaraista palkkatuen kuntalisää ehdot täyttävän pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen. Kunta on ostanut Honkalampi Säätiö Kaski Raja-Karjalalta tänä vuonna 9 työllistämispalvelupaikkaa pitkäaikaistyöttömille. Kasken palveluista työllistäminen on kerryttänyt 2343 tpv, työ-päivätoiminnasta 406 tpv ja nuorten työpajatoiminnasta 1232 tpv. Nuorten 4 paikkaa ovat olleet pääsääntöisesti peruskoululaisten käytössä. Työttömille on tarjottu Kaskessa myös kuntouttavaa työtoimintaa ja kuntoutuvasta työtoiminnasta on kertynyt 513 tpv. Edellä mainitut Kasken tarjoamat palvelut yhteensä on 17,4 htv. Kaski Raja-Karjala on uutena työllistämispalveluna aloittanut sosiaalisen työllistämisen eli Työpankin. Ideana on ollut edelleen sijoittaa Kaskeen palkattu työntekijä töihin johonkin paikalliseen yritykseen. Työpankki-ajatuksen perustana on yrittäjäystävällinen ja riskitön työllistäminen ja sen tarkoituksena on etsiä niin sanotusti piilotyöpaikkoja. Tavoitteena on löytää matalan kynnyksen työllistämispolkuja yrityksiin. Kasken Työpankin kautta yrityksissä töissä oli vuonna 2014 yksi henkilö. 5. Ruokapalvelut Terveyskeskuksen keittiö toimii valmistuskeittiönä. Siellä valmistetaan aamupalat, lounas päiväkahvi, päivällinen ja iltapala osastoille ja lounas ruokasalissa ruokailevalle henkilökunnalle. Keittiöllä valmistetaan ja pakataan Kotipalvelun asiakkaille lähtevä lounasruoka ja lisäksi lounas- ja päivällisruoka palvelukeskuksen, ryhmäkoti Vaahteran ja Koivikkolan asukkaille. Palvelukeskuksen, Vaahteran ja Koivikkolan aamupalasta, päiväkahvista ja ilta-

palasta huolehtivat palvelukeskuksen työntekijät. Lisäksi terveyskeskukselta viedään asuntola Vekkuliin viikolla päivällisruoka ja viikonloppuna sekä lounas että päivällinen. Syyskuulta lähtien on joka perjantai mennyt lounasruoka vanhusten rivitalon kerhotiloissa kokoontuvaan mielenterveyskuntoutujien ryhmään, Ilonpisaraan. Marraskuun alusta ryhmä siirtyi pidettäväksi palvelukeskuksen tiloissa ja ruoka toimitetaan sinne. Pogostan ala- ja yläkoulut ja kolme kyläkoulua toimivat kaikki omina valmistusyksikköinään. Alakoululla ruokailevat 0-6 luokkalaiset sekä lukion oppilaat, yläkoululla 7-9 luokkalaiset. Pogostan alakoululta kuljetetaan lounas- ja päivällisruoka sekä välipala Vunukan päiväkotiin. Vunukan keittiöllä tehdään päiväkodin lapsille aamupalaa ja jaetaan koulun keittiöltä tuleva lounasruoka ja välipala. Päivällisruoan ja iltapalan tarjoilusta huolehti päiväkodin työntekijä. Koulujen loma-aikana lounasruoka ja välipala kuljetetaan Iknonvaaran koulun yhteydessä olevaan ryhmäpäiväkotiin. Muuna aikana siitä huolehtii Iknonvaaran koulun keittiö. Pogostan koulun keittiöllä leivotaan kahvileipää terveyskeskuksen ja palvelukeskuksen keittiöiden käyttöön. Juhlapyhät huomioitiin terveyskeskuksella ruokalistoilla. Asiakkaille pyrittiin saamaan näin juhlan tuntua myös ruoan välityksellä. Myös kouluvuoden ajalle sattuvat juhlatapahtumat huomioitiin kouluruokailussa. Lisäksi kouluilla oli luokkaretkievästyksiä ja muutamia jo perinteisiksi tulleita juhlaruokailuja ja -kahveja. Ruokien kuljetuksesta huolehtii ruokapalvelun omaan käyttöön saatu työllistetty henkilö. Ruokapalvelun henkilöstö osallistui helmi-maaliskuussa Ikä 3.0 hankkeen järjestämään koulutukseen. Mielekästä työtä mielekkäässä työympäristössä teemalla toteutetussa koulutuksessa mietittiin, kuinka omalle työpaikalle saadaan vieläkin parempi ilmapiiri erilaisten onnistumisien, ongelmatilanteiden käsittelyn ja ristiriitojen ratkaisun kautta. Lisäksi ruokapalvelun työntekijät osallistuivat omassa kunnassa järjestettyyn ensiapukoulutukseen. Terveyskeskuksen keittiön tulevaa remonttia suunniteltiin yhteistyössä teknisen toimen ja laitetoimittajien kanssa. Keittiö toimii tilojen suhteen välillä äärirajoilla. Varsinkin kylmiötilat vaatisivat korjausta ja lisätilaa. Loppuvuoden aikana selvisi, ettei mitään isompaa remonttia tehdä. Kustannukset suurempaan remonttiin nousivat kohtuuttoman korkeiksi. Tulevana vuonna uusitaan kylmiöitä ja astianpesulinjasto. 6. Yhteispalvelut Suoraveloitusmaksut poistuvat käytöstä tammikuun loppuun mennessä. Suoramaksujen ja elaskujen käyttöönotto viivästyi ja teetätti runsaasti tarkastus- ja lisätyötä vielä tämän vuoden alussa. Kunta oli mukana muiden Pohjois-Karjalan kuntien kanssa earkisto-hankkeessa, jonka tavoitteena on saada kuntien käyttöön sähköinen arkisto. Hanke päättyi vuoden 2014 lopussa. Hankkeessa aloitettua työtä jatketaan yhteistyössä kuntien kanssa tulevina vuosina. Yhdessä työstetään tiedonohjaussuunnitelmaa ja sähköistä arkistoa. Sähköisen asioinnin palveluja on kehitetty yhteistyössä maakunnassa PTTK Oy:n työryhmissä. Valmiina ja testattavana on muutamia sähköisiä prosesseja. Sähköisten palveluiden kehittämistä jatketaan edelleen. 56

57 Kirjanpito-ohjelmien päivittäminen uuteen Kuntamalli 2 versioon aloitettiin elokuulla. Päivitykset ja päivityksiin liittyvät koulutukset jatkuvat vielä vuonna 2015. 7. Maaseutupalvelut Liperin kunta tuottaa sopimuksen mukaisesti Joensuun seudun maaseutupalveluita. Joensuun seudun maaseudun kehittämistoiminta Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 valmistui kevätkesästä 2014. Ohjelmaa valmisteltiin virkamiestyönä yhteistyössä ProAgria Pohjois-Karjalan kanssa. Monet yhteistyötahot osallistuivat myös ohjelman valmisteluun. Hanketoiminnan valmistelussa seudulla on ollut havaittavissa toimintakulttuurinen muutos kiitettävään suuntaan. Eri sidosryhmät ovat yhteistyössä valmistelleet ohjelmakauden vaihtuessa kehittämishankkeita niin maaseudun elinkeinojen osalta kuin asumismaaseudunkin osalta. On oletettavaa, että tämä työtapa johtaa yhä paremmin kohdentuviin hankkeisiin ja sitä myötä edesauttaa investointien syntymistä. Joensuun seudun maaseutupalvelut on ollut aktiivisesti mukana 18 eri hankkeen suunnittelutyössä. Lisäksi on toimittu päättyvän kauden hankkeiden ohjauksessa ja rahoituksessa. Leader ja kylätoiminnassa on oltu myös aktiivisesti mukana. Ohjelmakausien vaihtuminen ja varsinkin uuden myöhästyminen on aiheuttanut hiipumista hankerintamalla. Tämä näkyy kehittämistoimenpiteiden toteuttamisen hiljaiselona kehittämistyössä. Kuitenkin tärkeimmät toimenpiteet, kuten maidontuotannon kehittäminen, lähielintarvikesektori ja viljelijöiden tukikoulutus on saatu turvattua väliaikaisrahoituksella. Uuden ohjelmakauden alkamisen myöhästymisen vuoksi maaseudunpienyritysrahoituksessa riitti rahaa vain ensimmäisen vuosipuoliskon osalle ja monia kohteita jäi siksi rahoittamatta. Seutukunnalle syntyi maaseuturahaston rahoituksella 13 uutta yritystä ja uusia työpaikkoja 23. Kasvukausi 2014 Talvi oli poikkeuksellisen vähäluminen ja maaliskuun lopulta alkaen vähäinen lumipeite oli jo sulanut. Kevät oli useita viikkoja etuajassa ja peltotöihin päästiinkin jo huhtikuun lopulta alkaen. Toukokuun puolenvälin sateet katkaisivat peltotyöt pahasti viikkojen ajaksi ja monia kylvöksiä jouduttiin uusimaan. Vettä tuli kolmen nelinkertainen toukokuun keskimääräinen sadanta, eli 120-160 mm. Kylvötyöt venyivätkin monin paikoin kesäkuun puolelle ja rehunteon aloitus ja peltotöiden lopetus sattuivat monella tilalla limittäin. Nurmi oli runsaasti vettä saatuaan kasvanut nopeasti ja rehunteko alkoikin jo kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Säilörehusato oli runsas ja hyvälaatuinen, joskin sateet katkaisivat myös sen korjuuta. Toinen säilörehusato jäi paikallisten sadekuurojen vuoksi vaihtelevaksi. Kesäkuu jatkui hyvin koleana ja esimerkiksi Juhannus oli kylmin yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Kylmyydestä ja auringon puutteesta johtuen aikainen kasvukausi ottikin hieman takapakkia ja kesä-heinäkuun vaihteessa oltiin jo normaalissa kasvusyklissä. Jos kesäkuu oli poikkeuksellisen kylmä, niin heinäkuu oli taas poikkeuksellisen lämmin. Harvahkot ohrat tuleentuivat jo heinäkuun lopulla puintikuntoon.

Puinnit päästiin aloittamaan ajoissa ja hyvissä olosuhteissa. Leipäviljoista, varsinkin syysrukiista saatiin runsas ja hyvälaatuinen sato. Elokuun sateet katkaisivat hyvin alkaneet puinnit useiksi viikoiksi, mikä aiheutti rehuviljoille jo laatutappioita. Satomääräkin jäi rehuviljoilla vaihtelevan kevään ja alkukesän vuoksi vaatimattomaksi. Syyskuun alkupuolen poutaantuneiden säiden ansiosta puinnit olivat jo pääosin tehty syyskuun puoleenväliin mennessä. Perunasato hieman kärsi heinäkuun kuivuudesta sadon jäädessä keskinkertaiseksi, mutta laadullisesti sato oli hyvä. Marjakasveista saatiin kohtalainen sato. Ilomantsin kunnan kuntakohtaisia huomioita ja tunnuslukuja alkutuotannon ja maaseudun kehittymisestä Alkutuotanto Tukia hakeneita tiloja oli Ilomantsissa 106 ja näistä tukia haki sähköisesti 70,2 %. Tilojen keskipeltoala oli 20,64 ha. Tilamäärä väheni edellisestä vuodesta 8 tilaa. Peltopinta-ala oli 2.188 ha, mikä on sama kuin vuonna 2013. Laskelmassa eivät ole mukana entisten turvetuotantoalueiden peltoalat, sillä niitä hallinnoidaan muista kunnista. Lypsykarjatiloja oli 18, joista 16 meijerimaitotilaa ja 2 suoramyyntitilaa. Maitotilojen lukumäärä väheni yhdellä tilalla. Maidon tuotantomäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 120 tuhannella litralla. Kokonaistuotanto oli 2,705 miljoonaa litraa. Tilakohtainen maitomäärä 169.070 litraa on maakunnan pienin. Maitotiloilla oli käytössään 585 ha peltoa ja muuta maatalousmaata. Vuonna 2014 annettiin rahoituspäätös yhteen navetan rakennusinvestointiin. Maatilojen investointeja tuettiin avustuksina 202.000 eurolla ja korkotukilainoina 606.000 eurolla. Nuorten viljelijöiden aloitustukena myönnettiin kolmelle sukupolvenvaihdokselle avustuksia yhteensä 105.000 euroa ja korkotukilainoja yhteensä 445.000 euroa. Luomutilojen määrä säilyi ennallaan ollen 10 kpl. Luomutuotannossa oli 236 ha, 11 ha enemmän kuin vuonna 2013. Ilomantsissa oli vuonna 2014 viljelyksessä 149 ha musta- ja viherherukkaa, 33 ha punaherukkaa, 1 ha valkoherukkaa ja 11 ha karviaista. Marjakasveista saatiin kohtalainen sato. Kevään lämpöjakso ja sitä seuranneet vaihtelevat säät heikensivät joillain tiloilla satotasoa huomattavasti. 58 Hanke- ja pienyritystoiminta Joensuun seudun maaseutupalvelut on ollut mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja rahoittamassa niin alkutuotannon, kuin pienyritystoiminnan kehittämishankkeita. Ilomantsissa on toteutettu 7 eri hankkeen toimenpiteitä. Leaderista rahoitettiin Ilomantsiin kuusi uutta hanketta, avustusmäärän ollessa yhteensä 51.000 euroa. Ohjelmakauden vaihtumisesta johtuen ovat sekä hanketoiminta, että investointitoiminta olleet pienenemässä edellisvuosiin verrattuna. Pienyritysten investointeja on tuettu maaseuturahastosta 539.000 eurolla. Tukea myönnettiin elintarvike-, hoiva- ja palvelutoimialoille.

Yhteenveto kunnanhallituksen itsearvioinnista: Kunnanhallituksen ja lautakuntien itsearviointi tehdään vuosittain. Kokouksessa läsnä olevat luottamushenkilöt ja viranhaltijat arvioivat omaa työskentelyään (kysymykset 1-6) ja yhteistyön toimivuutta (kysymykset 7-10). Kunnanhallituksen vastausprosentti oli 92,86 %. Väite 2013 2014 Ero 1. Kunnanhallituksen työskentelytapa vastaa omaa käsitystäni hyvästä päätöksentekokulttuurista 3,75 3,69-0,06 2. Päätösehdotukset ovat selkeitä 3,50 3,54 0,04 3. Asioiden selostus esityslistalla on riittävän perusteellista 3,33 3,38 0,05 4. Kokouksiin käytetään sopivasti aikaa 3,50 3,77 0,27 5. Toimielimeen tuodaan riittäväasti ennakkoinformaatiota päätöksentekoon tulevista asioista 3,50 3,54 0,04 6. Toimielimen ja viranhaltijajohdon välinen tehtävänjako on selkeä 3,75 3,62-0,13 7. Kunnanhallituksen ja lautakuntien valtasuhteet ovat toimivat 3,25 3,38 0,13 8. Kunnanhallituksen ja lautakuntien vastuut ovat oikein linjatut 3,42 3,46 0,04 Yhteensä 3,50 3,55 0,05 9. Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa kunnanhallituksen tai lautakunnan toiminta on ollut tuloksellista - itsenäinen Ilomantsi - talous on saatu pidettyä kohtalaisen kurissa (4) - pelletin tuotannon käynnistäminen - Ilonet (kuitenkin varauksella, tulevaisuus?) - yritystoiminnan tukeminen - kilpailutuksien selkeytys - elinkeinoasiat (2) - Ilomantsin kunnan etu/elinkeinoelämän kehittäminen - yhteistyössä päätöksenteko 10. Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa kunnanhallitus tai lautakunta on onnistunut heikosti: - puukartelli kanteesa luopuminen - hinku-hankkeen kautta tulevat investointi kustannukset - kilpailutuksien selkeinen väärinymmärrys - talouden tasapainossa pitäminen/pysyminen 59

60 KUNNANHALLITUS Menot ilman poistoja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot 3 229 090 3 101 553,43-127 536,57 Toimintakulut -5 174 560-4 729 127,54 445 432,46 Toimintakate -1 945 470-1 627 574,11 317 895,89 Käyttöomaisuus Arvo 1.1.2014 1 740 243,57 Siirto toimielimien välillä Hankinnat 501 677,95 Vähennykset Poistot -56 148,85 Arvo 31.12.2014 2 185 772,67 Käyttösuunnitelman toteutuminen Kunnanhallituksen käyttösuunnitelma toteutuu lähes suunnitellusti. Ruokapalveluista on suoritemäärä pudonnut 20.000 annoksella. Tämä aiheuttaa, etteivät ruokapalvelujen tulot kertyneet suunnitellusti. Ruokapalvelutuloja saatiin noin 200.000 euroa vähemmän kuin arvioitiin. Ruokapalvelujen menoja vähennettiin säästötoimilla siten, että vuoden lopussa netossa oli vajausta 90.000 euroa. Kunnanhallituksen muiden vastuualueiden tulot kertyivät jonkin verran paremmin kuin arvioitiin mm. työllisyyden hoidossa (60.000 euroa). Muita merkittäviä säästöjä saatiin aikaan maaseututoimessa (42.000 euroa) ja ympäristöterveydenhuollossa (30.000 euroa).

61 6.1.4. Perusturvalautakunta Toiminta-ajatus Ilomantsin kunta järjestää hyvän elämän turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut kunnan omana toimintana, ostopalveluina sekä seutuyhteistyönä. Perusturvapalveluissa korostuu kuntalaisten omaa vastuu hyvinvoinnista ja terveydestä. Kunnan velvollisuutena on tuottaa ja järjestää lakisääteiset palvelut ja strategioihin ja toimintasuunnitelmiin kirjatut ja hyväksytyt palvelukokonaisuudet. Toiminta-ajatus tulosalueittain Yleispalvelut Hallinto-, toimisto- ja talouspalvelut tukevat perusturvan varsinaisten perustehtävien suorittamista. Hallinnon tehtävänä on johtaa ja kehittää perusturvan eri sektoreita ja luoda mahdollisuudet toteuttaa kunnan asettamat tavoitteet ja tehtävät. Sosiaalipalvelut Tavoitteena on kuntalaisen perustoimeentulon turvaaminen sekä ohjaaminen, tukeminen ja kannustaminen elämäntilanteen ja olosuhteiden muuttamiseen. Sosiaalipalvelut tukevat ja turvaavat lasten, nuorten ja perheiden terveen elämän ja hyvän kasvun edellytyksiä. Vammaispalvelut luovat edellytyksiä toimintarajoitteisten kuntalaisten tasa-arvoiselle ja mahdollisimman itsenäiselle elämälle. Terveyspalvelut Edistävät ja ylläpitävät terveyttä ja toimintakykyä sekä vahvistavat kuntalaisen omaa vastuuta terveyden edistämisessä ja sen ylläpitämisessä kaikissa ikäryhmissä. Vanhuspalvelut Tavoitteena on varmistaa ikäihmisten turvallinen ja arvokas elämä Tilivelvolliset Perusturvalautakunta Perusturvajohtaja Esko Oikarinen Johtava lääkäri Mervi Karttunen Hoito- ja hoivatyönjohtaja Hannele Komu Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Joustavien ja saumattomien palvelukokonaisuuksien luominen koko perusturvan toimialueella. Palveluprosesseja on edelleen kehitetty ja henkilöstön joustavaa käyttöä eri yksiköiden välillä lisätty. 2. Talouden ja palvelutuotannon yhteensovittaminen ja niiden välinen tasapaino. Kustannuksia, rakenteita ja palvelutuotantoa tarkastellaan koko ajan yhdessä.

62 3. Kustannusrakennetta ja palvelutuotantoa on tarkasteltu koko ajan yhdessä lautakunnassa, seminaareissa, iltakoulussa sekä perusturvan johtoryhmässä kuukausittain. 4. Luottamushenkilöiden, kunnan johdon, hallinnon, muiden hallintokuntien ja perusturvan työntekijöiden välisen hyvän yhteistyön ja hallintokulttuurin luominen. Yhteisissä seminaareissa ja iltakouluissa sekä perusturvan johtoryhmässä asiaa on työstetty. Tavoitteet Näkökulma Vaikuttavuus ja palvelukyky Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteut. Asiakaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen Asiakastyytyväisyyskyselyt Kuntoutus 2014 Kotihoito, asumispalvelut ja vuodeosasto 2014 80% tyytyväisiä Ei tehty, tehdään v.2015 Kyllä, asumispalvelut 81 %. Vuodeosasto, kotihoito tehdään 2015 Toimeentulotuki 2014 Ei tehty, tehdään v. 2015 Palvelutarpeeseen vastaaminen -kuntalaisen pääsy palvelutarpeen arviointiin ja vastaanotolle laissa, asetuksissa ja sisäisissä toimintaohjeissa säädettyjen aikarajojen sisällä Sosiaalipalvelun tarpeen arviointiin pääseminen Lastensuojelutarpeen selvitys Toimeentulotukiasioiden käsittely Lääkärin vastaanotolle pääsy Terveydenhuollon ammattilaisen arviointiin pääsy < 7 vrk < 3 kk < 7 vrk < 14 vrk < 3vrk Kyllä Ei kaikissa tapauksissa Ei kaikissa tapauksissa Kyllä(10 päivää) Kyllä (heti) Palveluasumisessa asuu yli 75-vuotiaista 10 % Ei (12,6 %) Omaishoidon tukea saa yli 75-vuotiaista 5-6 % Ei (8,6 %)

63 Kotihoitoa saa yli 75- vuotiaista 13 14 % Ei (16,2 %) Jonotuspäiviä erikoissairaanhoidosta 0 /vuosi Kyllä (0) Työttömien ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien alle 30- vuotiaiden määrä Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumien Hankkeen piirissä vähintään 10 nuorta Kyllä Kehitysvammaisten tarvetta vastaavat palvelut Avotyön ja jatko-opintojen toteutuminen Avotyön ja jatko-opintojen piirissä vähintään 15 kehitysvammaista Kyllä Henkilöstöresurssien varmistaminen Ammattitaitoiset, pätevät ja motivoituneet viranhaltijat ja työntekijät Jokaiseen virkaan ja toimeen ainakin yksi pätevä hakija Kyllä Pätevät työntekijät > 97 % Kyllä Suoritehinnat < 3 % nousu Ei (4,62) Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus Palvelujen kustannukset (netto /asukas) perusturvan rakenneraportissa valittujen verrokkikuntien tasolla Sosiaali- ja terveystoimi Kyllä Sosiaalitoimi Ei Terveydenhuolto Kyllä Vanhustenhuolto Tietoa ei saatavissa Perusterveydenhuolto Kyllä Erikoissairaanhoito Ei Osaaminen ja henkilöstö Osaaminen ja henkilöstön hyvinvointi Ikäjohtaminen Kattava osallistuminen hankkeeseen Kyllä

64 Sairauspoissaolot < 10 pv/työntekijä Kyllä (9,57%) Kehityskeskustelut 100% 2 vuoden aikana käyty v. 2013 aikana Täydennyskoulutus >1pv/työntekijä min. 1 työntekijä Ei (0,73) Omaehtoinen koulutus Kyllä Prosessit ja rakenteet Asiakaspalveluprosessien suunnitteleminen ja vaikuttavuus Oman toiminnan organisointi Hoito-, palvelu-, asiakasja kuntoutussuunnitelmat Sijaisten palkkaaminen 100% lyhytaikaisten sijaisten käytön vähentäminen 10%/vuosi Kyllä Kyllä( vähentynyt 22 %) Kunnallisen demokratian toimivuus Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyön itsearviointi keskiarvo >3 Kyllä (3,38) Aktiivinen ja tuloksekas verkostoyhteistyö Seudulliset ja maakunnalliset hankkeet Vain sellaisiin hankkeisiin mukaan lähteminen, joista on selkeästi hyötyä Ilomantsille vähintään 2 hankkeessa mukana oleminen Kyllä Osa asiakastyytyväisyyskyselyistä on siirretty eri syistä v. 2015 toteutettavaksi. Lastensuojelutarpeen selvittäminen alle 3 kuukauden aikana ei toteutunut aivan kaikissa tapauksissa lähinnä loma-aikoina. Toimeentulotukiasioiden käsittely alle 7 vrk:n aikana ei toteutunut alle 5 tapauksessa. Valittuihin verrokkikuntiin (Joutsa, Suonenjoki, Lieksa, Salla, Juuka) verrattuna nettomenot /asukas keksiarvona toteutui sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuudessa, terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollossa. Täydennyskoulutustavoitteessa jäätiin alle 1. Palveluasumisessa ei ole vielä saavutettu tavoitetta, jonka mukaan palveluasumisessa on 10 % yli 75-vuotiasta. Tavoite on asetettu vuoteen 2017 mennessä. Vuoden 2015 aikana pyritään vähentämään asukaspaikat Vaahterasta (9 paikkaa). Määrä on vähentynyt vuodesta 2013 2 %. Lyhytaikaisten sijaisten käyttö on vähentynyt 22 % vuoteen 2013 verrattuna vuonna 2014 ja 55 % vuoteen 2012 verrattuna, joten tavoitteeseen on päästy.

65 Määrätavoitteet TP -12 TP-13 TA -14 TP-14 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) Toimenpiteet 213 212 199 230 1. Hoito-, palvelu-, kuntoutus- ja asiakassuunnitelmat tehdään moniammatillisessa yhteistyössä ja suunnitelmat pidetään ajan tasalla. Toteutunut, suunnitelmat tehdään ja niitä päivitetään säännöllisesti tai tarpeen mukaan. 2. Talouden toteuman seuranta kuukausittain ja sen perusteella tehtävä kustannus- hyötyarviointi. Toteutunut. Perusturvan johtoryhmä, johon kuuluvat johtava lääkäri, taloussihteeri, hoito- ja hoivatyönjohtaja, kunnanjohtaja, perusturvajohtaja ja hallintojohtaja, ovat kuukausittain (pl. heinäkuu) tarkastelleet talouden toteumaa ja sen perusteella tehneet johtopäätöksiä. 3. Kaksi lautakuntaseminaaria tai iltakoulua vuoden aikana. Yhteinen iltakoulu varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan sekä teknisen lautakunnan kanssa. Iltakoulu pidetty keväällä ja seminaari syyskuussa. Syyskuussa myös yhteinen iltakoulu teknisen kanssa. Perusturvalautakunnan puheenjohtajan, kunnanjohtajan, hallintojohtajan, perusturvajohtajan ja tulosalueiden esimiesten yhteiset arviointipalaverit ainakin kaksi kertaa vuoden aikana. Ei ole toteutunut. Perusturvan kuukausittain kokoontuva johtoryhmä korvaa tämän toimenpiteen. Kädentaitoa Kägösessä

PERUSTURVALAUTAKUNNAN TYÖN ARVIOINTI YHTEENVETO VUODELTA 2014 Vastausprosentti 83 % Keski- Keskiarvo Väite 1 2 3 4 arvo lkm v. 2013 1. Lautakunnan työskentelytapa vastaa omaa käsitystäni hyvästä päätöksentekokulttuurista 4 6 3,60 10 3 2. Päätösehdotukset ovat selkeitä 5 5 3,50 10 3,17 3. Asioiden selostus esityslistalla on riittävän perusteellista 6 4 3,40 10 3 4. Kokouksiin käytetään sopivasti aikaa 3 7 3,70 10 3,5 5. Toimielimeen tuodaan riittäväasti ennakkoinformaatiota päätöksentekoon tulevista asioista 5 5 3,50 10 2,67 6. Toimielimen ja viranhaltijajohdon välinen tehtävänjako on selkeä 6 4 3,40 10 3,17 7. Kunnanhallituksen ja lautakuntien valtasuhteet ovat toimivat 2 7 1 2,90 10 2,67 8. Kunnanhallituksen ja lautakuntien vastuut ovat oikein linjatut 1 8 1 3,00 10 2,84 Yhteensä 3,38 3 66 10. Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa lautakunta on onnistunut heikosti: - Kotihoitoa kehitettävä edelleen ikäihmisten ja perheiden käyttöön (tulevaisuus näkymät ja riittävä henkilöstö) - Ennalta ehkäisevää työtä ei pidä unohtaa - Esimiesten vastuut (tehtävien ajantasaisuus, organisointi) - Budjetissa pysyminen - Säästöt

67 PERUSTURVALAUTAKUNTA Menot ilman poistoja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot 4 055 100 121 221 4 176 321 4 262 076,00 85 755,00 Toimintakulut -29 070 440-356 000-29 426 440-29 488 357,00-61 917,00 Toimintakate -25 015 340-234 779-25 250 119-25 226 281,00 23 838,00 Käyttöomaisuus Arvo 1.1.2014 1 300 803,31 Siirto toimielimien välillä Hankinnat 66 059,89 Vähennykset Poistot -98 673,05 Arvo 31.12.2014 1 268 190,15 Käyttösuunnitelman toteutuminen Toimintatuotot ylittyvät alkuperäisestä talousarviosta 206 976 euroa ja muutetusta talousarviosta 85 755 euroa. Talousarviomuutoksena toimintatuottoihin lisättiin 121 221 euroa. Euromääräisesti suurimmat toimintatuottojen ylitykset muodostuvat kuntien myyntituotoista, muista kodinhoitoavun maksuista ja muista sosiaalitoimen maksuista. Valtionosuus perustoimeentulotuen kustannuksista on noin 90 000 euroa budjetoitua pienempi, koska perustoimeentulotuen toimintakulut alittuvat merkittävästi. Toimintakulut ylittyvät alkuperäisestä talousarviosta 415 755 euroa. Muutetusta talousarviosta toimintakulut alittuvat 59 755 euroa. Talousarviomuutoksena toimintakuluihin lisättiin 356 000 euroa. Toimintakate on 99,9 %. Toimintakulujen suurin euromääräinen ylitys alkuperäisestä talousarviosta, 422 949 euroa, muodostuu PKSSK:n palvelujen ostoista. Sijaisten palkat ylittyvät 267 066 euroa. Vaikka lyhytaikaisten sijaisten käyttö on vähentynyt reilusti mm. sijaispankkijärjestelmän käyttöönoton vuoksi, on hoitohenkilökuntamitoitukset sellaiset, että sijaisia tarvitaan. Sijaismäärärahat ovat olleet riittämättömät suhteessa tarpeeseen. Avustuksissa suurin toimintakulujen alitus, 205 000 euroa, muodostuu perustoimeentulotuen kuluissa.

68 Perusturvalautakunta Yleispalvelut Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Taloushallinnosta saatavan seuranta- ja raportointitiedon hyödyntäminen tulosalueilla ja yksiköissä sekä palvelutuotannon ja talouden yhtäaikainen arviointi. 2. Talouden toteuman seuranta. 3. Perusturvan päätoimintalinjojen kehittäminen ja muuttaminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja talouden reunaehtoja rakenteiden uudistamisraporttiin ja hyvinvointikertomukseen kirjattujen linjausten mukaisesti. Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) 5 5 5 5 Toimenpiteet 1. Tulosalueiden esimiesten ja taloussihteerin kuukausittaiset palaverit talouden toteuman seurannasta ja sen perusteella tehtävät tarvittavat toimenpiteet vuoden aikana. Toteutunut. Perusturvan johtoryhmä kokoontunut kuukausittain (pl. heinäkuu). 2. Perusturvalautakunnan, perusturvajohtajan ja tulosalueiden esimiesten 1-2 yhteistä seminaaria/iltakoulua strategisten linjojen valitsemiseksi. Iltakoulu pidetty keväällä ja seminaari syyskuussa Kolilla. Yleispalvelut TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot 99 212 6 330 Toimintakulut - 407 069-428 374-430 200-429 259 Toimintakate - 406 970-428 162-430 200-422 929 Käyttösuunnitelman toteutuminen Valtionkonttorilta saadusta 29 278,90 euron perintörahasta käytettiin 5780,52 euroa. Tämä summa on kirjattu sekä yleispalveluiden toimintatuottoihin että toimintakuluihin. Käyttämätön raha, 23 498,38 euroa siirrettiin vuodelle 2015 käytettäväksi lasten kasvatus- ja perheneuvolan toimintaan. Toimintakulut alittuvat noin 3 000 euroa.

69 Perusturvalautakunta Sosiaalipalvelut Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin parantaminen. 2. Mielenterveyskuntoutujien kotona ja asumispalvelujen piirissä asumisen tukeminen ja vahvistaminen. 3. Pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien työllistymiseen ja kuntoutumiseen panostaminen erityisenä painopisteenä alle 30-vuotiaat 4. Nuorten kehitysvammaisten palveluiden kehittäminen, tukeminen ja vahvistaminen. Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) 23 24 25,5 24 Toimenpiteet 1. Sosiaalityön, kotihoidon, psykiatrisen avopalvelun ja yksityisten palvelutuottajien välisen yhteistyön monipuolistaminen ja tiivistäminen. Toteutunut osittain mm. kunnallisen mt-kuntoutujien päivätoiminnan kehittämisen myötä. 2. Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi -hankkeeseen osallistuminen ja kunnan työllistämisasioiden hoidon kehittäminen siten, että päävastuu on yhdellä hallintokunnalla. Toteutunut. Päävastuu työllistämisasioissa hallinto-osastolla, joka tekee tiivistä yhteistyötä perusturvan ja sivistystoimen kanssa. 3. Nuorten kehitysvammaisten valmentavan ja kuntouttavan päivätoiminnan kehittäminen yhteistyössä Luovin kanssa. Toteutunut etenkin kunnan oman kehitysvammahuollon piirissä. 4. Lasten ja nuorten alakuloisuuden ja masentuneisuuden tunnistaminen ja tukitoimenpiteiden löytäminen yhteistyössä sivistystoimen, järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Toteutunut osittain. Sosiaalipalvelut TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot 883 166 910 671 886 000 885 958 Toimintakulut - 5 785 615-5 942 232-5 886 020-5 834 779 Toimintakate - 4 902 449-5 031 561-5 000 020-4 948 821

70 Käyttösuunnitelman toteutuminen Sosiaalipalveluiden toimintatuotot toteutuvat lähes budjetoidusti. Toimintakulut alittuvat noin 51 000 euroa. Suurin alitus on perustoimeentulotuessa, mikä kompensoi lastensuojelun määrärahojen ylittymistä. Toimintakeskuksen porukka tauolla haravoinnin lomassa Makoisia piirakoita kehitysvammahuollosta

71 Perusturvalautakunta Terveyspalvelut Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Hyvinvoiva ja terve väestö. Painopisteenä lihavuuden hoito. 2. Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat palvelut terveyshyötymallin mukaisesti. Ehkäisevän työn palvelut 1. Tavoitteena on asiakkaiden / potilaiden henkilökohtaisen neuvonnan ja tuen ohella kehittää ryhmämuotoista toimintaa, mm. painonhallinta eri-ikäisillä, lasten terapiaryhmät. 2. Hoitokäytäntöjä pyritään yhdistämään Käypä hoito-suositusten pohjalta. 3. Lasten ja nuorten alakuloisuuden ja masentuneisuuden tunnistaminen yhteistyössä sivistystoimen, järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Vastaanottotoiminta 1. Hoitaja-lääkärityöparityöskentelyn kehittämistä ja juurruttamista jatketaan. Hoitajalääkärityöparissa työskentelee sairaanhoitaja/terveydenhoitaja. 2. Kuntoutukseen riittävät resurssit. 3. Sähköisten palveluiden laajentaminen. 4. Terveydenhuoltolain mukaiset hoitosuunnitelmat tehdään pitkäaikaissairaille ja suurkäyttäjille. 5. Ryhmätoimintojen lisääminen kuntoutuksessa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa, painonhallinnassa ja diabeteksessa. Vuodeosasto 1. Vuodeosastoilla on painopisteenä kuntouttavan hoitotyön kehittäminen. 2. Terveyskeskuksen siivoustyön järjestäminen/organisointi yhdessä teknisen toimen kanssa. 3. Jatketaan henkilöstön osaamiskartoituksiin perustuvan henkilökohtaisen täydennyskoulutussuunnitelman tekoa ja täytäntöönpanoa. 4. Toimivien palveluketjujen varmistaminen. Hammashoito Tavoitteena on tarjota tarvetta vastaava hammashoito koko väestölle. 1. Suu- ja hammassairauksien ehkäisy ja valistustyö. 2. Yksilöllisen hoitotarpeen kartoitus ja sen mukainen säännöllinen hammashoito iästä riippumatta. 3. Alle 18-vuotiaiden hammashoito ja lasten hampaiden oikomishoito, kirurginen hammashoito lukuun ottamatta implanttikirurgiaa. Asumispalveluja saavien asiakkaiden hammashoito sekä työterveyshammashuolto. Erikoissairaanhoito ja lääkinnälliset ostopalvelut 1. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö ja konsultointi pyritään pitämään tarkoituksenmukaisella tasolla.

72 Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) 95 77 94 80 Paikkoja vuodeosastolla 25 25 Toimenpiteet Ehkäisevän työn palvelut 1. Jatketaan tiimimäistä työskentelyä eri toimijoiden välillä (yli hallintokuntarajojen), voimavaroja suunnataan erityistuen tarpeessa oleville perheille. Toteutunut mm. Kasperin toiminnan kautta. 2. Kehitetään ryhmätoimintaa, lasten terapiaryhmät, painonhallintaryhmät. Lasten terapiaryhmät toimivat, lasten painonhallintaan ei ole ryhmää, painonhallintatyö toteutunut yksilöohjauksella. 3. Lapset puheeksi koulutuksessa saatujen oppien jalkauttaminen. Koulutuksia on pidetty ja ne jatkuvat edelleen yhteistyössä kansalaisopiston kanssa, toimintamallia jalkautetaan saatujen oppien mukaisesti eteenpäin työskentelyssä. Vastaanottotoiminta 1. Videovälitteisiä koulutuksia jatketaan yhteistyössä Siilaisen terveyskeskuksen ja keskussairaalan kanssa. Toteutuneet viikoittain. 2. Terveyshyötymallin mukainen toiminta juurrutetaan koko perusturvaan. Mallia viedään eteenpäin hoitosuunnitelmien ja käypähoitosuositusten mukaisesti. 3. Päivystävän fysioterapian ostopalvelu ja oman fysioterapian riittävä resursointi. Päivystävän fysioterapeutin ostopalveluista on luovuttu 1.6.2014 alkaen, omaa fysioterapiaa on vahvistettu tammikuusta 2014 alkaen. 4. Hoitajien vastaanottotoimintaa edelleen kehitetään. Hoitajien vastuita ja työnjakoa on tehty. 5. Lähihoitajan työsuhde. Määräaikaisesti saatu vuodelle 2014 päivystykseen. Vuodeosastotoiminta 1. Varmistetaan hoitoketjujen toimiminen moniammatillisella yhteistyöllä. Pidetään erikoissairaanhoidon jojopäivät 0 pv/vuodessa. Toteutunut, jonotuspäiviä oli vuoden 2014 aikana 0. 2. Pyritään mahdollisimman nopeaan kotiutumiseen kuntouttavan toiminnan lisäämisellä ja saumattomalla yhteistyöllä kotihoidon ja kotikuntoutuksen kanssa. Yhteistyötä on tiivistetty ja kotiutusta on sujuvoitettu. Fysioterapiaan panostamassa on pyritty vaikuttamaan hoitojaksojen pituuteen ja turvalliseen kotiuttamiseen. Henkilökuntaa on koulutettu voimavaralähtöiseen työskentelyyn. 3. Otetaan henkilökohtaiset täydennyskoulutussuunnitelmat käyttöön. Ei ole otettu käyttöön, ei tehdä, vaan asiaa tarkastelleen uudestaan työn vaativuuden arvioinnin uudistamisen yhteydessä.

73 4. Siivoustyön tarkastelu ja uudelleen organisointi. Selvitys on tehty terveyskeskuksen puolella, mutta asia ei yhteistyössä teknisen puolen kanssa tältä osin etene. Varasto ja huoltopalvelut 1. Joensuun kaupungin hankintarenkaassa mukanaolo. Ollaan mukana. Hammashoito Akuuttihoito pyritään järjestämään arkisin samana päivänä virka-aikana. Terveyskasvatuksesta huolehditaan aiempien suunnitelmien mukaisesti: koululaiset ja odottavat perheet ym. Järjestelmällinen kokonaishoito: 1. 0-18 vuotiaat tarkastetaan ja hoidetaan yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan, ottaen myös huomioon lasten ja nuorten hoidosta annettu asetus. Toteutunut suunnitelman mukaan. 2. Oikomishoitoa tehdään nuorille tarpeen mukaan. Toteutunut tarpeen mukaan. 3. Leikkauksiin menijät: Sydän-, syöpä- ja keinonivelleikkaukset. Tarkastettu. 4. Asumispalveluasiakkaat, kotihoidon asiakkaat ja kehitysvammaiset. Osittain tarkastettu ja hakeutuvat tarpeen mukaan hoitoon. 5. Pitkäaikaissairaat: sydän-, diabetes-, endoproteesi-, mielenterveys- ja sädehoitopotilaat. Hakeutuvat itse hoitoon. Erikoissairaanhoito ja lääkinnälliset ostopalvelut 1. Riittävästi resursoitu oma lääkärinvastaanottotoiminta mukaan lukien ostopalveluna toteutettavat erikoislääkärin vastaanotot ja hoidon porrastuksen tehostaminen erikoissairaanhoidon kanssa parhaiten takaavat maltillisen erikoissairaanhoidon menojen kasvun. Jonotusaika vastanotolle on ollut keskimäärin 10 päivää vuoden 2014 aikana. Lääkärihoitaja yhteistyötä on tehostettu. Erikoissairaanhoidon kulut ovat olleet arvioitua suuremmat tarkastalujaksolla. Tervesyspalvelut TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot 1 588 673 1 242 032 1 239 240 1 284 651 Toimintakulut - 14 763 020-13 584 162-14 059 318-14 325 018 Toimintakate - 13 174 347-12 342 130-12 820 078-13 040 367 Käyttösuunnitelman toteutuminen Terveyspalveluissa menot ylittyvät 265 700 ja tulot 45 411. Terveyspalvelujen osalta käyttötaloudessa ylittyvät palvelujen ostot, erityisesti lääkäripalvelujen ostot, erikoissairaanhoito sekä sijaisten palkat. Terveyspalvelujen osalle on saatu jonkin verran tuloja lisää mm. ulkokuntalaisten käynneistä. Erikoissairaanhoito laski joidenkin yksiköiden hintoja heinäkuussa, mikä vaikutti osaltaan erikoissairaanhoidon laskutukseen. Terveyspalvelujen osalta on vähennetty ostopalvelulääkärien käyttöä (loppuvuodesta vain päivystys ja työterveyshuolto) ja tarkennettu sijaisten käyttöä ja tehostettua sijaispankin käyttöä eri yksiköiden välillä.

74 Peruspalvelulautakunta Vanhuspalvelut Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Vanhuspalveluiden tehtävänä on järjestää toimiva kokonaisuus, joka vastaa väestön tarpeita ja jossa palvelurakenne ja hoidon porrastus on tarkoituksenmukainen. Tavoitteena on tukea vanhusten kotona asumista. Tavoitteena ovat hyvinvoiva ja terve väestö sekä asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät palvelut. Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) Asukaspaikat Ahoniitty Vaahtera Koivikkola Pihlaja Tupa Sali Kammari Kahveri 80 106 77,6 121 12 14 17 10 10 14 12 8 14 17 10 10 11 10 28 12 14 17 10 10 11 12 22 9 14 17 10 10 11 12 Toimenpiteet 1. Henkilöstömitoituksen varmistaminen vähimmäismäärälle, 0,5 hoitajaa/asukas. Vajetta Pihlajassa ja Koivikkolassa. Vajetta henkilöstömitoituksessa on edelleen ja akuutein vaje on Pihlajassa. 2. Kuntouttavan työn juurruttamista ja lisäämistä edelleen mm. kinestiikkaa hyödyntäen. Asiaa on viety eteenpäin, henkilöstö on koulutettu ja yksiköissä on otettu käyttöön toimintamallit, jotka hyödyntävät voimavaralähtöisyyttä. 3. Määritellään kotihoidon kriteerit ja hoitokäytännöt. Tehty kehittämistyötä. 4. Ikäihmisten päivätoiminnan kehittäminen ja lisääminen. Päivätoimintaa ei ole pystytty lisäämään. 5. Asumispalvelujen ostot ja perhehoito pidetään nykyisellä tasolla. Vapautuvat asumispalvelupaikat vaihdetaan palvelusetelillä tuotettaviksi palveluiksi. Palvelusetelimuutokset tapahtuivatt syksyn 2014 aikana, asumispalvelujen ostoja on vähennetty kaksi paikkaa samoin perhehoitoa kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. 6. Kotihoidon yötyön aloittaminen. Kotihoidon yötyötä ei ole aloitettu, suunnitelmissa on yötyön aloittaminen vuonna 2015.

75 Vanhuspalvelut TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot 1 809 055 2 008 926 2 051 081 2 085 136 Toimintakulut - 6 629 800-8 949 416-9 050 902-8 899 301 Toimintakate - 4 820 745-6 940 490-6 999 821-6 814 165 Käyttösuunnitelman toteutuminen Vanhuspalvelujen tulot ylittyvät 34 055euroa ja menot alittuvat 151 601 euroa. Menojen alitusta selittää se, että ravitsemus- ja majoituspalveluissa ei ollut huomioitu tuloja ja näin ollen oli budjetoitu reilusti enemmän määrärahaa ko. menokohdalle. Vanhuspalvelujen käyttötalous ei ole toteutunut suunnitellusti kustannuspaikkakohtaisesti. Suurin ylitys on sijaismäärärahoissa. Sijaismäärärahat ovat olleet riittämättömät tälle vuodelle. Lyhytaikaisten sijaisten määrää on pystytty vähentämään. Henkilöstömitoitukset ovat sellaiset varsinkin palvelukeskus Yläpihassa, että jokaiseen poissaoloon tarvitaan sijainen ja vielä ei ole riittävästi käytettävissä sijaispankissa sijaisia. Ostopalvelupaikkoja ei ole pystytty vähentämään suunnitelman mukaisesti. Vanhuspalvelujen ostoja on pyritty vähentämään luonnollisen poistuman ja toisaalta kotihoidon vahvistamisen kautta. Kotihoitoon on tehty sisäisenä siirtona vuoden 2014 aikana kolmen henkilön siirto (2 Ahoniitystä, 1 palvelukeskukselta). Muutoksia henkilöstön sijoittelussa jatketaan. Vanhuspalveluissa on tehty palvelurakenteen muutosta Ilomantsin kunnan ja valtakunnallisten ikäihmisten palvelujen laatusuositusten mukaisesti.

76 6.1.5.Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Ilomantsi tarjoaa laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut sekä mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä järjestää aktiivista elämää edistäviä palveluita kuntalaisille. Toiminta-ajatus vastuualueittain Päivähoito: Päivähoito tarjoaa hyvää ja turvallista perushoitoa ja lapsen ikä- ja kehitystasoa vastaavaa toimintaa. Perus- ja lukio-opetus: Perus- ja lukio-opetus tarjoavat laadukasta perus- ja yleissivistävää opetusta. Hallinto: Hallinto johtaa ja kehittää tasapuolisesti sivistystoimen eri sektoreita sekä luo henkilökunnalle mahdollisuudet toteuttaa asetetut tavoitteet. Pielisen Karjalan musiikkiopisto tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoista musiikinopetusta. Kirjasto- ja kulttuuritoimi: Edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä tukee paikallista kulttuuritoimintaa ja kansalaisaktiivisuutta. Liikunta- ja nuorisotoimi: Tarjoaa monipuolisia liikuntaharrastuksia ja järjestää nuorten ja erityisnuorten kasvua edistävää toimintaa. Kansalaisopisto: Järjestää vapaan sivistystyön koulutusta. Tilivelvolliset Sivistyslautakunta Sivistysjohtaja Marjut Ahokas Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Ikäjohtamisen mahdollisuudet työhyvinvoinnin kehittämisessä Ilomantsin kunta osallistui Itä-Suomen yliopiston hallinnoimaan Ikä 3.0- pilottihankkeeseen, jonka koulutukset sivistysosastolla kohdentuivat esimiehiin, päivähoitohenkilöstöön sekä toimistoväkeen. Ratkaisukeskeiseen toimintatapaan ohjaavien koulutusten ja työpaikkakeskustelujen avulla eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden toistensa ymmärtämistä ja hyväksymistä on tietoisesti kasvatettu. 2. Tehtävärakenteen tarkastelun aloittaminen päivähoidossa vastaamaan tulevaa varhaiskasvatuslakia sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan muutoksia Aamu- ja iltapäivätoiminnassa toimivalle henkilöstölle ja koulunkäyntiavustajille pidettiin keväällä yhteinen tilaisuus, jossa aamu- ja iltapäivätoiminnan muutosaikataulu käytiin läpi. Molemmissa toiminnoissa toimiva henkilöstö on halutessaan voinut valita, toimiiko muutoksen jälkeen koulunkäyntiavustajana ja osallistuu aamu- ja iltapäivätoi-

77 minnan toteuttamiseen vai haluaako työskennellä päivähoidossa. Muutamat henkilöt ovat käyttäneet valinnan mahdollisuutta. Kaikkien täytettäväksi tulevien tehtävien kelpoisuudet harkitaan tulevan varhaiskasvatuslain kautta. Uuden lukukauden ja päivähoidon toimikauden alussa elokuussa aamuja iltapäivätoiminnan työvuorosuunnittelu siirtyi apulaisrehtorille. Toiminnan muutos työstetään talven aikana siten, että se otetaan käyttöön 1.8.2015. 3. Opetussuunnitelmauudistukseen valmentautuminen perusopetuksessa Seudullisen koulutuksen ja yhteistyön sekä paikallisten yhteisökokousten avulla perusopetuksen opettajakunta ja koulunkäyntiavustajat ovat perehtyneet opetussuunnitelman yleiseen osaan ja toimintakulttuurin muutostarpeisiin. 4. Sähköiseen ylioppilastutkintoon valmentautuminen lukiossa Sähköisen ylioppilastutkinnon tuloon on lukiossa valmistauduttu siten, että rehtori ja suuri osa opettajista on osallistunut Ylioppilastutkintolautakunnan ja/tai ISOverstaan järjestämiin koulutuksiin. Sähköisen kokeen vaatimia tila- ja tietoliikennejärjestelmiä on suunniteltu sekä uusissa kokeissa käytettävien ohjelmien opettaminen opiskelijoille aloitettu. 5. Uuden kirjastojärjestelmän hankintaan valmistautuminen maakuntakirjaston johdolla yhteistyössä maakunnan yleisten kirjastojen kanssa Kirjaston henkilökunta on poistanut vanhaa aineistoa ja valmistellut aineistorekisterissä olevia tietoja sellaiseen muotoon, että tietojen konversio KOHA -järjestelmään onnistuisi. Osa kirjaston henkilöstöstä on osallistunut Joensuun kaupunginkirjaston luettelointityöryhmän kokouksiin ja verkkokirjastotyöryhmän toimintaan. 6. Kulttuuri- ja elokuvatoiminnan kehittäminen eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioimalla Kino Mantsista rakennetaan monitoimitila, joka mahdollistaa kulttuuri- ja elokuvatoiminnan kehittämisen. Elokuvanäytännöt aloitettiin elokuvasalin remontin jälkeen loppuvuodesta. Kirjastossa on Kulttuurikirjasto-hankerahoituksella kokeiltu uudenlaisia kulttuuripalvelumuotoja. 7. Uimahallin käyttöasteen parantaminen Uimahallin käyttöaste pysyi edellisvuoden tasolla. Ohjattujen toimintojen tavoitteet saavutettiin. 8. Kotisivujen ja digimainonnan kehittäminen kansalaisopistossa Kansalaisopiston digimainonta kohdentui Hair -musikaaliin. Uudet kotisivut otettiin käyttöön ja niiden kehittäminen jatkuu. 9. Nuorisotalon aukioloaikojen tarkastelu käyttäjien tarpeiden mukaiseksi Nuorisotalolla otettiin uudelleen käyttöön lauantain aukiolo nuorten pyynnöstä.

78 Tavoitteet Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteut. Vaikuttavuus ja palvelukyky Päivähoidon kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Päivähoitopaikan saaminen Asetuksen mukaiset aikarajat Kyllä 9 lk:n oppilaiden jatkoopintojen valinnat Jokainen perusopetuksen päättänyt sijoittuu jatkoopintoihin 100 % Kyllä Laadukas yleissivistävä opetus Päättötodistuksen saaneista ylioppilastutkinnon suorittaa > 90 % Kyllä Elämänlaatupalvelut vastaavat kuntalaisten tarpeita Kirjaston aukiolomäärä Kirjastoauton pysäkit Nuorisotalon aukiolomäärä 40-50 h/vko Vähintään 30 Yli 20 h/vko syystoukokuu Kyllä (42 h) Kyllä (40) Kyllä (ka 26,5 h) Liikuntahallin myönnetyt käyttövuorot viikossa Yli 80 Kyllä Kansalaisopiston käyttäjämäärä Yli 15 % asukkaista Kyllä (22,7 %) Kirjaston kokoelman ajantasaisuus Alle 5 vuotta vanhaa materiaalia vähintään 23 % kokoelmasta Ei (10 %) Uimahallin ohjatut ryhmät 6 ryhmää/vko talvella Kyllä Asiakaspalvelun laatu Asiakastyytyväisyyskyselyt, vuonna 2014 kysely vanhempien ja päivähoidon yhteistyöstä sekä huoltajakysely perusopetuksessa 80 % asiakkaista tyytyväisiä Kyllä Resurssien hallinta Toiminnan ja talouden tasapaino Joustava henkilöstön ja tilojen käyttö Asetuksen mukaiset ryhmät ja henkilöstö Kyllä Perusopetuksen kustannus /oppilas Pitkien etäisyyksien kuntien keskitaso Kyllä Lukio-opetuksen kustannus/ /opiskelija Pitkien etäisyyksien pienten lukioiden keskitaso Ei

79 Kustannustehokkaat palvelut Opiston opetustunnin keskihinta= valtionosuustunnin yksikköhinta (78,61 ) Kyllä (69,39 ) Kirjaston menot/as= valtionosuuden yksikköhinta (69,43 ) Kyllä (68,25 ) Kuntaimago: Kiinnostava työnantaja Pätevät työntekijät >90 % Vuonna 2015 > 97 % 95,4 % Osaaminen ja henkilöstö Osaaminen ja henkilöstön työhyvinvointi Kehityskeskustelut Täydennyskoulutus Omaehtoinen koulutus Sairauspoissaolot 100 % 2:n vuoden aikana 1 pv/työntekijä > 2 työntekijää < 10 pv Kyllä Kyllä (1,31) Kyllä (5) Kyllä (8,73 pv) Ikäjohtaminen Kattava osallistuminen koulutukseen ikäjohtamisen merkityksestä Kyllä Esimies- ja työntekijätaitojen kehittäminen Vuorovaikutuksen parantaminen työyksiköissä ratkaisukeskeisillä toimintamalleilla Kyllä Prosessit ja rakenteet Aktiivinen ja tuloksekas verkostoyhteistyö Seudullisesti ja maakunnallisesti tuotetut palvelut > 3 Kyllä Joustava ja monipuolinen yhteistyö Järjestöyhteistyö Järjestötapaamiset vähintään 1 krt/vuosi Kyllä Kunnallisen demokratian toimivuus Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyön itsearviointi Keskiarvo > 3 Kyllä (3,70 ) Seutuyhteistyö Seudun työryhmät Edustus minimissään kahdessa työryhmässä Kyllä

80 Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 Hallinnon henkilöstö Opetustoimen henkilöstö Päivähoidon ja koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan henkilöstö Yhteensä 3,0 73,39 37,13 113,52 2,9 68,9 35,8 107,6 2,9 70,2 37,25 110,35 2,9 70,15 38,17 111,22 Toimenpiteet Resurssien hallinnan näkökulmasta toiminnan ja talouden tasapainoa arvioitiin oppilas- ja opiskelijakohtaista kustannusta seuraamalla ja vertaamalla sitä pitkien välimatkojen vastaavien kuntien ja oppilaitosten keskitasoon. Perusopetuksessa tavoitteeseen päästiin, mutta lukiokoulutus oli huomattavasti verrokkikuntia kalliimpaa. Päivähoidossa ryhmät ja niiden henkilöstömitoitus toteutuivat asetuksen mukaisina. Vapaa-ajan toiminnoissa toiminnan ja talouden tasapainoisuuden arviointikriteereiksi asetetut kirjaston ja kansalaisopiston yksikköhinnat saavutettiin. Osaamisen ja henkilöstön osalta työhyvinvoinnin painopiste oli ikäjohtaminen. Kunta osallistui Itä-Suomen yliopiston Ikäjohtamisen Ikä3.0-pilottihankkeeseen, jossa perehdytettiin henkilöstöä työhyvinvoinnin parantamiseen ikäjohtamisen keinoin. Hankkeen ja sen koulutusten aikana eri toimijat perehtyvät ratkaisukeskeisiin toimintamalleihin, joiden avulla työyhteisöä kehitetään mielekkäämmäksi erilaiset ja eri-ikäiset työntekijät huomioiden. Täydennyskoulutuksessa ja omaehtoisessa koulutuksessa saavutettiin tavoitteet. Sairauspoissaoloja oli vuonna 2014 vähän. Prosessien ja rakenteiden näkökulmasta tavoitteeksi asetettu aktiivinen ja tuloksekas verkostoyhteistyö toteutui erityisesti uudistuvan perusopetuksen opetussuunnitelman valmistelussa, jossa kunnallisten opetussuunnitelmien pohjana ovat seudun seitsemän kunnan yhteiset linjaukset. Kunnallisen/seudullisen opetuksen järjestäjän kehittämissuunnitelman valmistelu aloitettiin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteisillä seudullisilla koulutuksilla loppuvuonna. Kehittämissuunnitelma työstetään vuonna 2015. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä kartoittavan itsearvioinnin tulos oli hyvä.

81 KUNNANHALLITUKSEN JA SIVISTYSLAUTAKUNNAN TYÖN ARVIOINTI YHTEENVETO VUODELTA 2014 Vastausprosentti 84,62 % Väite 1 2 3 4 ka lkm 1. Sivistyslautakunnan työskentelytapa vastaa omaa käsitystäni hyvästä päätöksentekokulttuurista 2 9 3,82 11 2. Sivistyslautakunnan päätösehdotukset ovat selkeitä 1 10 3,91 11 3. Sivistyslautakunnan asioiden selostus esityslistalla on riittävän perusteellista 1 10 3,91 11 4. Sivistyslautakunnan kokouksiin käytetään sopivasti aikaa 2 9 3,82 11 5. Sivistyslautakuntaan tuodaan riittävästi ennakkoinformaatiota päätöksentekoon tulevista asioista 3 1 7 3,36 11 6. Sivistyslautakunnan ja viranhaltijajohdon välinen tehtävänjako on selkeä 1 2 8 3,64 11 7. Kunnanhallituksen ja lautakuntien valtasuhteet ovat toimivat 5 6 3,55 11 8. Kunnanhallituksen ja lautakuntien vastuut ovat oikein linjatut 4 7 3,64 11 Yhteensä 3,70 11 9. Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa kunnanhallituksen tai sivistyslautakunnan toiminta on ollut tuloksellista: - Tuloksellista, kun kunnanhallitus ei ole käyttänyt otto-oikeutta - Nuorten asioiden hoidossa, nuorisovaltuuston huomiointi - Budjetissa pysyminen/taloudenpito/talous (kahdeksan mainintaa) - Visioista kiinni pitäminen - Liikuntatoimen asiat viety yksimielisesti päätökseen - Työnjako selkeä - mm. kouluasiat - Rekrytoinnit onnistuneet 10. Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa kunnanhallitus tai lautakunta on onnistunut heikosti: - Avoimien virkojen täyttö sivistystoimessa --> kirjastotoimi ja kulkutunnisteen myöntäminen nuorille liikuntahallille - Talous - Ei mielestäni missään, ainahan jotakin pientä - ei moitittavaa!! - Karhunpesä (kaksi mainintaa) ja sen purkaminen - Asiakastyytyväisyys liikuntatoimessa - Tiedotus

82 SIVISTYSLAUTAKUNTA Menot ilman poistoja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot 526 760 50 000 576 760 671 240,36 94 480,36 Toimintakulut -10 537 290 150 000,00-10 387 290-10 340 116,18 47 173,82 Toimintakate -10 010 530 200 000-9 810 530-9 668 875,82 141 654,18 Käyttöomaisuus Arvo 1.1.2014 816 700,04 Siirto toimielimien välillä Hankinnat 27 794,37 Vähennykset Poistot 85 344,15 Arvo 31.12.2014 759 150,26 Käyttösuunnitelman toteutuminen Sivistyslautakunnan toimintatuottojen toteuma oli 116,4 % muutettuun talousarvioon verrattuna. Toimintamenot puolestaan toteutuivat 99,5 %:sesti. Toimintakatteeksi muodostui 98,5 %. Toimintatuotot kertyivät ennakoitua paremmin. Sivistystoimi haki ja sai useita eri valtionavustuksia. Avustusta saatiin muun muassa lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan (5 000 ), kansalaisopiston maahanmuuttajien, työttömien ja senioriväestön opintomaksuihin (7 000 ), lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen (4 000 ). Investoinneissa avustuksia haettiin yhdessä teknisen toimen kanssa Pogostan yläkoulun lähiliikuntapaikan rakentamiseen (10 000 ) ja Kino Mantsin korjauksiin ja kerhotilan kalustamiseen 40 000. Palkkaperusteisesta työllistämisestä kertyi palkkatukea talousarviossa ennakoitua enemmän. Vuoden lopussa laskutettiin Ilomantsiin sijoitettujen oppilaiden kotikuntakorvauksia noin 42 000. Lukio-opiskelijoista saatu koulumatkatuki ylitti talousarvion. Vapaa-aikatoimi ylitti pääsymaksutuotot. Lautakunta seurasi toimintatuottojen ja -kulujen toteutumista ja teki talousarviomuutos esityksen marraskuun kokouksessaan.

83 Sivistyslautakunta Hallinto Tavoitteet Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 Henkilöstö 3,5 2,9 2,9 2,9 Hallinto TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot 3669 2547 1580 5865 Toimintakulut -265786-267100 -307640-280991 Toimintakate -262116-264553 -306060-275126 Sivistyslautakunta Perusopetus Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 Henkilöstö Opetushenkilöstö Muu henkilöstö Perusopetuksen oppilasmäärä Kyläkoulujen määrä Kyläkoulujen keskikoko Kyläkoulujen oppilasmäärä Yhtenäisen peruskoulun oppilasmäärä Perusopetuksen tuntimäärä Tuntia/oppilas 45,75 16,53 443 3 17,67 53 390 1120 2,41 45,9 15,18 437 3 17,5 52,5 384,5 1102 2,52 45 16,38 416,5 3 17,67 53 363,5 1060 2,55 45,14 16,04 420,5 3 17 51 369,5 1075 2,56 Perusopetus TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot 238135 252423 109400 171801 Toimintakulut -4289863-5508685 -5600640-5498824 Toimintakate -4051728-5256262 -5491240-5327023

84 Sivistyslautakunta Päivähoito ja koululaisten iltapäivätoiminta Tavoitteet Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 Henkilöstö 37,13 35,8 37,25 38,17 Päivähoito ja koulul.ip. TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot 183543 162470 176750 184900 Toimintakulut -1697148-1968730 -2061310-1999526 Toimintakate -1513605-1806260 -1884560-1814626 Leikin tiimellyksessä

85 Sivistyslautakunta Lukio Tavoitteet Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 Opetushenkilöstö Muu henkilöstö Opiskelijamäärä Tuntimäärä Tuntimäärä/opiskelija 7,59 0,52 55 186,5 3,64 7,27 0,6 61 185 3,03 7,2 0,6 60,5 185 3,06 7,2 0,77 60,5 185 3,06 Lukio TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot 43468 54815 32200 39470 Toimintakulut -765011-930848 -955720-985953 Toimintakate -721543-876033 -923520-946483 Sivistyslautakunta Vapaa-aikatoimi Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14

Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 86 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) Kirjasto- ja kulttuuritoimi Liikuntatoimi Nuorisotoimi Kansalaisopisto; päätoimiset Kansalaisopisto; sivutoimiset 7,26* 3 1,3* 3,2 74 6,1* 3,4* 1,5* 3,2 77 6,35 3,5 1,5 3,2 70 6,52* 3,50* 1,64* 2,21 79 Kirjasto- ja kulttuuritoimi Lainaukset Lainaajat Elokuvaesitykset Elokuvien katsojat Jää alle 2 192 87 3 459 401 432 69 766 1 983 94 3 404 443 397 80 000 2 000 80 3 150 420 400 64 351 1 905 48 3534 536 490 Liikuntatoimi Ohjauskerrat Vapaa-ajan kausikortin yli 16-vuotiaat käyttäjät Uimahallin kävijämäärä 31 254 142 119 30 049 143 181 30 000 100 60 29814 162 135 Nuorisotoimi Ohjaustoimintakerrat Kerhojen osallistujat 5 205 1 151 5 295 1 209 5 100 1 000 5 500 1 249 Kansalaisopisto Tunnit Opiskelijat *** tilastoidaan vuoden lopussa Vapaa-aikatoimi TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot 239067 255955 206830 269205 Toimintakulut -1151031-1558235 -1611980-1574822 Toimintakate -911963-1302280 -1405150-1305617

Pappilanvaaran yömäessä näkyi aarteen etsijöitä 87

88 6.1.6.Tekninen ja ympäristölautakunta Toiminta-ajatus Ilomantsin rakennettu ympäristö on hyvin hoidettu ja viihtyisä. Sisäisille asiakkaille annettavilla palveluilla tuetaan kunnan peruspalveluiden tuottamista. Toiminta-ajatus tulosalueittain Hallinto ja maankäyttö Tulosalue huolehtii rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja asuntotoimen viranomaistehtävistä, tarjoaa sisäisille asiakkaille suunnittelu-, rakennuttamis- ja toimistopalveluita ja kehittää teknisen sektorin toimintoja. Toimitilat Tulosalue huolehtii kunnan kiinteistöjen kunnossapidosta ja tarjoaa rakentamispalveluita sisäisille asiakkaille. Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenne- ja viheralueiden kunnosta. Tilivelvolliset Tekninen ja ympäristölautakunta Tekninen johtaja Olli Summala Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet - Taajama-alueen maankäytön suunnittelu - Rakennusvalvonnan toimintojen ja rekisteriaineistojen kehittäminen - Katualueiden haltuunoton jatkaminen - Kiinteistöjen kunnossapidon ja taloudellisen käytön tehostaminen. Talousarviovuonna erityistarkasteluun otetaan lukion asuntolan rakennus ja rantauimala - Metsäsuunnitelman laatiminen

89 Tavoitteet Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteut. Vaikuttavuus ja palvelukyky Asuntojen saatavuus Jonotusaika ilman asuntoa oleville Asioinnin helpottaminen < 1 viikko Palvelut yhdestä pisteestä Kyllä Kyllä Toimiva asuin- ja elinympäristö Kiinteistönhoito Tonttivaranto Asiakaskysely > 5 vuotta 80 % tyytyväisiä Kyllä Kyllä Veden laatu Rauta ph < 20 µg/l 7,0 9,0 Kyllä Kyllä Resurssien hallinta Henkilöstöresurssien kohdentaminen Investointeihin kohdentuvat palkat < 3 htv Kyllä Työvälineiden / kaluston laatu Henkilöstön mielipide hyvä (3 asteikolla 1-4) 3,3 Tilojen hallinta Tyhjien asuntojen määrä < 6 % < 8 % Vajaakäytössä olevat yritystilat Muut vajaakäytössä olevat tilat < 20 % < 10 % Kyllä Kyllä Jätehuolto Jätteen määrä Vähentäminen 10 % Ei Osaaminen ja henkilöstö Osaaminen ja henkilöstön hyvinvointi Henkilöstöpalaverit > 8 kertaa vuodessa Kyllä Ikäjohtaminen Kattava osallistuminen hankkeeseen Kyllä Täydennyskoulutus > 1 pv/vuosi Kyllä Omaehtoinen koulutus 1 työntekijä Kyllä Kehityskeskustelut 100 % 2 v:n aikana Kyllä

90 Palkitseminen Yksi tiimi ja yksi työntekijä Kyllä Sairauspoissaolot < 10 pv / työntekijä Ei Ympäristötietoisuus Henkilöstön koulutus Koulutuksen järjestäminen 2014 Ei Prosessit ja rakenteet Organisaation mukautumiskyky Tiimien toiminnan laatu Keskiarvo 3,5 (1-5) 3,5 Kunnallisen demokratian toimivuus Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyön itsearviointi Keskiarvo >3 Kyllä Palveluiden ja toimintatapojen kehittäminen Tiimien osaamiskartoitukset 100 % tehty Kyllä Seutuyhteistyö Edustus seutuyhteistyöryhmissä min. 2 Kyllä Möhkön museokanavan kunnostus Määrätavoitteet TP 2013 Tot 8/2013 TA 2014 Tot12/2014 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) 50,3 50,3 49,8 55

91 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kirkonkylän yleiskaavaehdotus on valmistunut, ja sitä on esitelty kunnanhallitukselle. Ehdotuksesta on saatu pyydetyt lausunnot. Museovirasto on Hutunniemen alueen ja Toivonlahden osalta hanketta vastaan. Museovirastolle on toukokuussa 2014 tehty kompromissiehdotus, mutta siihen ei ole saatu vastatusta. Kaavan valmistumisajankohtaa ei tässä tilanteessa voi arvioida. Rakennusvalvonnan toimintojen ja rekisteriaineistojen kehittäminen on edennyt käytettävissä oleviin resursseihin nähden tyydyttävästi. Katualueiden haltuunotto etenee suunnitellun mukaisesti yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa. Isommista investoinneista on mm. terveyskeskuksen A-osan kellariosan neuvola-osa on käytössä ja viereinen käytäväosa otetaan käyttöön rappukäytävää myöten keväällä 2015. Huoltokäytävä ja siihen liittyvät tilat ovat työn alla. Peruskorjauksen yhteydessä on myös joitakin huoneitten käyttötarkoitusta muuteltu käyttäjien toiveitten mukaiseksi. Lisäksi ulkopuolen salaojitus ja sadevesiviemäröintityö toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Kino Mantsin sisäpuolen remontti ja Möhkön museokanavan kunnostushanke saadaan päätökseen vuoden 2015 alkupuolella. Muutamia investointeja ei toteutettu lähinnä siksi ettei tarjouksia saatu määräaikaan mennessä. Niihin on haettu uusi määräraha v. 2015. Isoimmat sisäilmatutkimukset tehtiin Pogostan alakoulun ja lukion tiloissa, joiden korjaustoimenpiteet on myös aloitettu ja osittain tehty. Lukion asuntola jätettiin kylmilleen syksyllä 2014. Rantauimala laitettiin myyntiin poissiirrettäväksi ja Rehvanan entisen koulun myyntiä jatkettiin. Isompien kiinteistöjen sähkö- ja kaukolämpömitoitusten vertailu on tehty, ja korjausehdotukset saatu. Kuntatekniikan investoinneista ei toteutunut maankaatopaikan maisemointi, koska lupa sai lainvoiman vasta loppusyksyllä. Työ tapahtuu 2015 elokuun loppuun mennessä. Ravajärven runkovesijohdon rakentaminen ei myöskään toteutunut. Yhtiöntien kevyenliikenteen väylän rakentaminen siirtyi vuodelle 2015. Kunnan omat verkostot on dokumentoitu karttatietojärjestelmään, jonka tietoja täydennetään edelleen. Samaan järjestelmään on tallennettu myös Ilonet Oy:n laajakaistaverkosto. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten hakemusten käsittelyaika on normaalisti ollut noin kolme viikkoa, mikä on Suomen ja Pohjois-Karjalan keskitasoon nähden hyvä. Maa-ainesasioiden ja jätehuollon valvonta on toiminut hyvin. Metsäsuunnitelman laadinta siirtyi vuodelle 2015. Tekninen ja ympäristölautakunta on pitänyt vuoden aikana kaksi seminaaria sekä yhden perusturvalautakunnan kanssa yhteisen seminaarin.

92