4.6.2008 Rovaniemi BRP Kaupan suuryksikön kaupalliset ja liikenteelliset vaikutukset Raporttiluonnos 4.6.2008
2 Sisältö Sisältö... 2 Yhteenveto... 3 1.Selvityksen tavoite ja hankkeen esittely... 5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen esittely... 5 2. Rovaniemi kaupan sijaintipaikkana... 7 2.1. Hankkeen sijainti ja vaikutusalue... 7 2.2. Rovaniemen kaupan palveluverkkoselvitys ja alueiden käytön strategia... 8 2.3. Rovaniemen kaupan rakenne ja hankkeet... 10 2.4. Väestö vaikutusalueella... 12 2.5. Ostovoiman kehitys ja ostovoimavirtaukset... 13 3. Kaupalliset vaikutukset... 16 3.1. Vaikutukset Rovaniemen taajamarakenteeseen... 16 3.2. Vaikutukset päivittäistavarakauppaan... 17 3.3. Vaikutukset erikoiskauppaan... 17 3.4. Vaikutukset saavutettavuuteen ja ostovoimavirtauksiin... 17 4. Liikenteelliset vaikutukset... 19 4.1. Alueen nykyiset autoliikenteen yhteydet ja niiden kehittämishankkeet... 19 4.2. Kevyen liikenteen ja julkisen liikenteen yhteydet... 20 4.3. Tie- ja katuverkon nykyinen liikennekuormitus... 21 4.4. Arvio alueen aiheuttaman autoliikenteen määrästä... 21 4.5. Johtopäätöksiä... 22
3 Yhteenveto Nova Group Oy suunnittelee Rovaniemen Teollisuuskylään BRP:ltä vapautuvaan kiinteistöön kaupan yksikköä. Hanke olisi kokoluokaltaan noin 10.000 neliötä ja se sisältäisi todennäköisesti halpatavaratalokauppaa sekä tilaa vievää kauppaa. Päivittäistavarakauppaa hankkeeseen ei kuuluisi. Hanke sijaitsee aivan Eteläkeskuksen kaupan alueen läheisyydessä valtatie 4:n vieressä. Eteläkeskuksen kaupan alueen laajentuminen Teollisuuskylän suuntaan on alueidenkäytön strategian mukaista. Rovaniemi muodostaa Lapin kaupallisen keskuksen, joka palvelee laajaa markkina-aluetta. Ydinvaikutusalueen muodostaa Rovaniemen kaupunki, jonka väkimäärä nousee nykyisestä 58.000 asukkaasta selvästi ennusteiden mukaan. Sen sijaan muun markkina-alueen väkimäärä vähenee tulevaisuudessa huomattavasti. Silti markkina-alueen ostovoiman ennustetaan kasvavan. Tämä merkitsee tarvetta uuden kaupan rakentamiselle. Valtaosa hankkeista keskittyy Rovaniemelle ja siellä etenkin Eteläkeskuksen alueelle. Rovaniemen vahvistuminen kaupallisesti on tärkeää, jotta sen nykyinen asema ja markkina-alue ei heikkene. Etenkin Tornio-Haaparannan kaupallisen vetovoiman nousu uhkaa kaventaa Rovaniemen markkinaaluetta. Teollisuuskylän kaupan hanke yhdessä muiden vireillä olevien hankkeiden kanssa vahvistavat Rovaniemen asemaa suhteessa kilpaileviin seudullisiin kaupunkikeskuksiin. Rovaniemellä keskustahakuinen erikoistavarakauppa on sijoittunut valtaosin ydinkeskustaan, jossa kauppakeskus Revontuli ja rakenteilla oleva Anttila-tavaratalo vahvistavat keskustan asemaa. Roolijako keskustan ja keskustan ulkopuolisten kaupan keskusten välillä on selkeä. Eteläkeskus on tarjonnaltaan selvästi vahvin keskustan ulkopuolinen kaupan keskus, ja tarjonta keskittyy hypermarketkaupan lisäksi etenkin tilaa vievään erikoistavarakauppaan. Teollisuuskylän kaupan hanke vahvistaa Eteläkeskuksen nykyistä roolia ja tekee siitä entistä vetovoimaisemman kaupan keskuksen. Teollisuuskylän kaupan hankkeella ei ole merkittäviä kaupallisia vaikutuksia. Hanke vastaa ostovoiman kasvun aiheuttamaan kaupan lisärakentamisen tarpeeseen. Kaupan
4 lähipalveluihin hankkeella ei ole vaikutuksia. Hanke vahvistaa Eteläkeskuksen kaupan aluetta, eikä kilpaile olennaisesti Rovaniemen keskustan erikoiskaupan tarjonnan kanssa. Liikenteelliset vaikutukset Kaupallisten vaikutusten arvioinnin (luvut 1 3) on tehnyt Entrecon Oy ja liikenteellisiä vaikutuksia (luku 4) on selvittänyt Sito Oy. Espoossa 4.6.2008 Entrecon Oy Saku Järvinen, KTM Sito Oy Teuvo Leskinen, DI
5 1.Selvityksen tavoite ja hankkeen esittely 1.1. Selvityksen tavoite BRP Finland Oy siirtää moottorikelkkatuotantonsa Rovaniemellä uusiin tiloihin. Nykyinen kiinteistö vapautuu. Suunnitelmien mukaan tilat osoitetaan vähittäiskaupalle, lähinnä tilaa vievälle kaupalle. Päivittäistavarakauppaa kiinteistöön ei tulla sijoittamaan. Kaupan pintaala tulee olemaan suuruusluokkaa 10.000 kem2. Selvityksessä arvioidaan tämän kaupan keskittymän kaupallisia ja liikenteellisiä vaikutuksia. Selvityksen tarkoitus on palvella kaavoitusprosessia ja arvioinnissa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten hanke vaikuttaa Rovaniemen kaupallisten palvelujen kehittymiseen? o Tarjonnan määrä ja laatu o Palvelujen saavutettavuus o Ostovoiman suuntautuminen ja Rovaniemen kaupallinen omavaraisuus o Muutokset kaupan verkostorakenteessa Miten hanke vaikuttaa seutukunnan ja muiden naapurikuntien kauppaan? Miten hanke vaikuttaa ostovoiman ja asiakasvirtojen suuntautumiseen? Millainen on Rovaniemen kulutuskysynnän kasvu? Miten hanke vaikuttaa taajamarakenteeseen, kaupan sijoittumiseen ja toimintaedellytyksiin ja Rovaniemen asemaan kaupan seudullisessa hierarkiassa Miten hanke vaikuttaa liikennemääriin? 1.2. Hankkeen esittely Hankkeen kokonaispinta-ala on arviolta 10 000 kerrosneliömetriä. Myyntipinta-alaksi muodostuisi noin 8 000 neliömetriä. Pääpaino hankkeessa on tilaa vievällä kaupalla ja mahdollisesti halpatavaratalolla. Varsinaista päivittäistavarakauppaa hankkeeseen ei sisälly lukuun ottamatta mahdollisen halpatavaratalon kuivaelintarvike- ja non-food-osastoja. Seuraavassa on esitetty mahdollinen hankkeen toimiala kokoonpano. Myös muut tilaa vievän kaupan toimialat ovat mahdollisia.
6 Taulukko 1 Rovaniemen hankkeen mahdollinen konsepti, pinta-ala ja myynti Pinta-ala Myyntiteho Kokonaismyynti Vähittäiskaupan myynti Toimija kem2 my-m2 /m2 milj. pt erikoiskauppa tilaa vievä Halpatavaratalo 4 000 3 200 3 200 10,2 1,5 5,1 3,6 Kodinkone 3 000 2 400 3 000 7,2 7,2 Huonekalu 3 000 2 400 2 500 6,0 6,0 Yhteensä 10 000 8 000 2 930 23,4 1,5 5,1 16,8 Hankkeen vuosimyynti voisi arvion mukaan olla noin 24 miljoonaa euroa, josta pääosa olisi tilaa vievää kauppaa ja muuta erikoistavarakauppaa. Päivittäistavarakaupan myynti olisi kuivaelintarvikkeita ja teknokemian tuotteita.
7 2. Rovaniemi kaupan sijaintipaikkana 2.1. Hankkeen sijainti ja vaikutusalue Nova Group Oy:n hanke sijaitsee Teollisuuskylässä Rovaniemen keskustan eteläpuolella valtatie 4:n varrella. Eteläkeskuksen kaupan alue sijaitsee aivan hankkeen vieressä. Keskustaan on matkaa noin 3 kilometriä. Kuva 1 Hankkeen sijainti Nykyisin kiinteistössä toimii BRP Finland Oy:n moottorikelkkatuotanto, joka siirtyy uusiin tiloihin. BRP:lta vapautuva kiinteistö on tarkoitus muuttaa kaupan käyttöön. Eteläkeskuksen alue on Rovaniemen merkittävin kaupan keskus Rovaniemen ydinkeskustan ohella. Eteläkeskuksen alueella sijaitsee koko Lapin suurin hypermarket Prisma sekä suuri joukko etenkin tilaa vievää kauppaa.
8 Rovaniemen kaupallinen vaikutusalue on laaja ja se kattaa lähes koko Lapin alueen. Kilpaileva keskus on etenkin Haaparannan, Tornion ja Kemin muodostama tarjontakokonaisuus. Myös Oulu ja Kuusamo rajoittavat Rovaniemen vaikutusalueen laajentumista. Nova Group Oy:n hanke toimii osana Rovaniemen Eteläkeskuksen kaupan tarjontakokonaisuutta ja hankkeen vaikutusalue mukailee koko Rovaniemen kaupallista vaikutusaluetta. Hankkeen ydinvaikutusalue, jolta tulisi kertyä suurin osa myynnistä, muodostuu Rovaniemen kaupungin alueesta. Toissijainen vaikutusalue kattaa lähes koko Lapin alueen seuraavan kartan mukaisesti. Myyntiä kertyy myös ohikulkuliikenteestä ja matkailijoiden asioinneista. Kuva 2 Hankkeen vaikutusalue 2.2. Rovaniemen kaupan palveluverkkoselvitys ja alueiden käytön strategia Entrecon Oy on tehnyt Rovaniemen kaupungin kaupan palveluverkkoselvityksen vuonna 2004. Selvityksen päivitys valmistui vuoden 2007 alussa. Siinä Teollisuuskylän aluetta pidettiin Eteläkeskuksen mahdollisena laajennusalueena. Eteläkeskuksen hankkeiden myötä kaupan rakenne eheytyisi ja uusia kilpailevia keskittymiä ei syntyisi. Eteläkeskus sijaitsee keskeisellä paikalla hyvien liikenneyhteyksien päässä, joten alueen kehittäminen ja täydentäminen kaupan keskuksena on perusteltua. Eteläkeskuksen alueelle vaihtoehtoisia
9 sijaintipaikkoja on kaupunkiseudulta vaikea osoittaa Saarenkolmion alue ei täytä useimpien kaupan ketjujen ja yritysten sijaintikriteereitä. Seuraavassa kuvassa on esitetty kaupan palveluverkkoselvityksessä esitetty Rovaniemen kaupan periaatteellinen sijaintilogiikka tulevaisuudessa. Siinä kaupungin päivittäistavarakaupan sijainti perustuu kaupunginosakeskuksiin, joissa supermarketkokoluokan (Saarenkylässä hypermarket) päivittäistavarakaupat palvelevat lähialueitaan ja pt-kaupan lähipalvelut täydentävät tarjontakokonaisuutta. Tämän selvityksen kohteena oleva kaupan hanke sijoittuu tilaa vievän kaupan alueelle. Liikennepalvelukeskus luoteinen kaupunginosakeskus Keskusta Napapiirin erikoiskaupan keskus Saarenkylän kaupunginosakeskus Tilaa vievän kaupan keskus Ounasvaaran kaupunginosakeskus Liikennepalvelukeskus Vt4 = Lähipalveluja Kuva 3 Rovaniemen kaupunkiseudun kaupallinen kokonaisrakenne vuonna 2020 (Entrecon Oy 2004) Kaupan palveluverkkoselvityksen lisäksi kaupan sijoittumista on mietitty Alueiden käytön strategiassa. Siinä kaupan alueina on esitetty palveluverkkoselvityksen mukaisesti mm. Rovaniemen keskusta, Eteläkeskus ja Saarenkylä. Teollisuuskylän alue nähdään mahdollisena kaupan alueena ns. Varastoalueen ja Saarenkolmion ohella. Seuraavassa kartassa on esitetty Alueiden käytön strategia Rovaniemen kaupunkialueelta.
10 Kuva 4 Rovaniemen alueiden käytön strategia (Nesenta Oy, Ympäristötaito Oy) 2.3. Rovaniemen kaupan rakenne ja hankkeet Rovaniemellä keskustahakuinen erikoiskauppa on sijoittunut pääosin ydinkeskustaan. Perinteinen ydinkeskusta kauppakeskus Sampokeskuksen ympärillä on täydentynyt valtatie 4:n päälle rakennetulla kauppakeskus Revontulella. Syksyllä keskustaan valmistuu vielä Anttila-tavaratalo, joka monipuolistaa keskustan tarjontaa. Keskustan ulkopuolisista kaupan alueista Eteläkeskus on selvästi monipuolisin. Prismahypermarket sekä suuri joukko etenkin tilaa vievää kauppaa täydentävät keskustan tarjontaa ja vahvistavat yhdessä Rovaniemen kaupan vetovoimaa. Eteläkeskuksen tuntumassa on myös Lapin monipuolisin autokaupan keskittymä. Eteläkeskuksen tarjonta on monipuolistunut viime vuosina. Alueella on lisäksi vireillä useita kaupan hankkeita. Rovaniemen toinen hypermarket sijaitsee Saarenkylässä keskustan pohjoispuolella. Saarenkylän Citymarketilla on suunnitteilla myös laajennushanke. Saarenkylän läheisyydessä Saarenkolmio on tulevaisuudessa potentiaalinen tilaa vievän kaupan alue, mutta nykyisin tarjonta alueella on hypermarket- ja päivittäistavarakauppavoittoinen. Keskustan, Eteläkeskuksen ja Saarenkylän kaupan keskittymien lisäksi Napapiirin erikoiskaupan keskittymä palvelee etenkin matkailun tarpeita. Asuinalueiden
11 päivittäistavarakaupan verkosto on myös melko tiheä. Seuraavassa kartassa on esitetty erikoiskaupan sijoittuminen Rovaniemellä nykytilanteessa. Napapiiri Huonekalukauppa, r autakauppa, kodinkone Citymarket ja Lidl Ydinkeskusta Autokauppa, varaosat yms. Kuva 5 Erikoiskaupan sijoittuminen Rovaniemellä Kaupan hankkeiden myötä Eteläkeskuksen kaupan alue on laajentumassa alueiden käytön strategioiden mukaisesti. Seuraavassa taulukossa on esitetty Rovaniemen vähittäiskaupan myyntiarvio toimialoittain vuosina 2005 ja 2006. Myynnin lähteenä ovat olleet Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin liikevaihtotiedot. Vuoden 2005 luvut on laskettu Rovaniemen kaupan palveluverkkoselvityksen yhteydessä. Vuoden 2006 luvut on puolestaan arvioitu liikevaihdon kehityksen mukaisesti. Päivittäistavarakauppojen ja tavaratalojen liikevaihto kasvoi Rovaniemellä vuodessa lähes 5 %. 1 Taulukko 2 Vähittäiskaupan myynti (milj. euroa) Rovaniemellä v. 2005-2006 Toimiala v. 2005 v. 2006 Päivittäistavarat 152 159 Erikoiskauppa pt-kaupoissa 35 37 Muotikauppa 33 30 Tilaa vievä kauppa 52 57 Muu erikoistavarakauppa 46 47 Erikoiskauppa yhteensä 165 170 Vähittäiskauppa yhteensä 317 329 Taulukossa mukana ovat kaikki vähittäiskaupan toimialoiksi Tilastokeskuksen rekisterissä luokitellut toimijat. Päivittäistavarakaupan (sisältää päivittäistavarakaupat, tavaratalojen ptmyynti, kioskit, pt-erikoismyymälät ja Alkon) myynti oli arvion mukaan lähes 160 miljoonaa euroa. 1 Esim. muotikaupan toimialoissa v. 2005 osa tiedoista oli salattu, ja vuoden 2005 muotikaupan luku oli osittain arvio. Tästä syystä oheisen tilaston osoittama muotikaupan myynnin lasku ei välttämättä pidä paikkaansa.
12 Erikoistavarakauppa on jaettu tilaa vievään kauppaan ja muihin erikoistavarakauppoihin. Tilaa vievään kauppaan on tässä laskettu seuraavat toimialat: Huonekalujen, valaisimien ja muiden taloustavaroiden vähittäiskauppa Kodinkoneiden, viihde-elektroniikan ja musiikkitarvikkeiden vähittäiskauppa Rautakauppatavaroiden, maalien ja lasin vähittäiskauppa Tilaa vievä kauppa kasvoi oheisen tilaston mukaan parhaiten erikoiskaupan toimialoista. Vuonna 2006 myynti oli noin 57 miljoonaa euroa. Yhteensä koko erikoiskaupan myynti oli arvion mukaan noin 170 miljoonaa euroa. 2.4. Väestö vaikutusalueella Rovaniemen kaupallisen vaikutusalueen muodostavat Rovaniemen kaupungin lisäksi Ranua sekä seuraavat Lapin seutukunnat: Itä-Lappi (pl. Posio) Tunturi-Lappi Pohjois-Lappi Yhteensä tällä alueella asuu nykyisin noin 110 000 henkeä. Lisäksi Rovaniemellä on noin 5.000 opiskelijaa, joiden kotipaikka on muu kuin Rovaniemi. Myös matkailijat ovat merkittävä kaupan asiakasryhmä. Seuraavassa taulukossa Rovaniemen markkina-alueen väki on jaettu Rovaniemeen ja muuhun vaikutusalueeseen. Asukasmäärät on esitetty vuonna 2006 sekä Tilastokeskuksen ennusteet viiden vuoden välein v. 2010-2030. Taulukko 3 Vaikutusalueen väkiluku 2006-2030 Alue 2006 2010 2015 2020 2025 2030 Rovaniemi 58 099 59 294 60 516 61 522 62 361 63 029 Muu vaikutusalue 52 025 49 830 47 754 46 387 45 403 44 536 Yhteensä 110 124 109 124 108 270 107 909 107 764 107 565 Rovaniemen väkimäärä kasvaa ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä noin 5.000 asukkaalla. Sen sijaan muun vaikutusalueen kunnista lähes kaikki menettävät väestöään selvästi. Yhteensä muun vaikutusalueen väkimäärä laskee noin 7.500 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Näin koko Rovaniemen markkina-alueen väkimäärä laskee noin 2.500 asukkaalla seuraavan vajaan 25 vuoden aikana. Seuraavassa kuvassa on esitetty väestön sijoittumista Rovaniemelle. Aineistona on käytetty Tilastokeskuksen Ruutuaineistoa, jossa on tieto väestön määrästä 250*250 metrin ruuduissa.
13 Kuva 6 Asukkaat 250 m x 250 m ruuduittain Rovaniemellä vuoden 2005 lopussa Kartan alueella on asukkaita noin 48.000, eli suurin osa Rovaniemen väkimäärästä sijoittuu tiiviisti kaupungin keskustan tuntumaan. Aivan hankkeen lähituntumassa yhdyskuntarakenne muodostuu työpaikoista ja varsinainen lähiasutus on vähäistä. Kilometrin etäisyydellä asukkaita on noin tuhat. 2.5. Ostovoiman kehitys ja ostovoimavirtaukset Ostovoima lasketaan väestömäärän ja keskimääräisten kulutuslukujen perusteella. Kasvuoletuksena käytetään inflaatiokorjattua reaalikasvua ja ennusteissa otetaan huomioon väestömäärän ennustetut muutokset. Ostovoimaennusteiden pohjalta voidaan edelleen arvioida vähittäiskaupan pinta-alan tarve tulevaisuudessa. Tässä selvityksessä ostovoiman laskennassa on käytetty Tilastokeskuksen kotitaloustiedustelua vuodelta 2006. Seuraavassa taulukossa on esitetty kulutusluku (euroa per asukas) vuosina 2006, 2020 ja 2030 tavararyhmittäin. Kulutusluku on päivitetty vuosien 2020 ja 2030 tilanteeseen niin, että vuosittaisen kasvun on oletettu olevan 2,5 % vuodessa erikoiskaupassa ja 1 % vuodessa päivittäistavarakaupassa vuoteen 2020 asti ja tämän jälkeen kasvun oletetaan olevan erikoistavarakaupassa 1,5 % ja päivittäistavarakaupassa 0,5 % vuodessa.
14 Taulukko 4 Kaupan kulutusluvut Pohjois-Suomessa (euroa/asukas) v. 2006, 2020 ja 2030 Kulutusluku, /asukas Toimiala v. 2006 v. 2020 v. 2030 Päivittäistavarat ml. Alko 2 490 2 862 3 008 Tilaa vievä kauppa 980 1 385 1 608 Muu erikoiskauppa 1 000 1 412 1 639 Erikoiskauppa yhteensä 1 980 2 798 3 247 Vähittäiskauppa yhteensä 4 470 5 660 6 255 Tilaston mukaan kotitaloudet kuluttivat päivittäistavaroihin keskimäärin lähes 2.500 euroa ja erikoistavaroihin lähes 2.000 euroa asukasta kohti. Erikoistavarakaupalle oletettu suurempi kulutuksen kasvu nostaa kuitenkin erikoistavarakauppaan suuntautuvan kulutuksen lähes päivittäistavarakaupan tasolle jo vuonna 2020. Seuraavassa taulukossa on Rovaniemen markkina-alueen erikoiskaupan ostovoiman kehitys v. 2006-2020-2030. Laskelmassa on huomioitu kulutuksen kasvu ja väestömäärän muutos Tilastokeskuksen ennusteiden mukaisesti. Taulukko 5 Erikoiskaupan ostovoima ja sen kasvu Rovaniemen markkina-alueella v. 2006-2020-2030 Ostovoima, milj. euroa Erikoistavarakauppa v. 2006 v. 2020 v. 2030 Rovaniemi 115 172 205 Muu vaikutusalue 103 130 145 Yhteensä 218 302 349 Vuoteen 2020 mennessä Rovaniemen markkina-alueen erikoiskaupan ostovoima kasvaa yli 80 miljoonalla eurolla eli kasvua on lähes 40 %. Suurinta kasvu on Rovaniemellä, jossa myös väestömäärä kasvaa. Vuoteen 2030 mennessä ostovoiman kasvu olisi noin 130 miljoonaa euroa eli kasvua vuodesta 2006 olisi 60 %. Seuraavassa on esitetty laskelma ostovoiman virtauksista Rovaniemellä vuonna 2006. Myynti on arvioitu edellä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin liikevaihtojen perusteella. Ostovoiman lähteenä on edellä esitetyt Tilastokeskuksen uusimpaan kotitaloustiedusteluun perustuvat luvut. Ostovoiman virtaus tarkoittaa Rovaniemellä tapahtuvan myynnin ja laskennallisen, kulutuslukuihin ja väestön määrään perustuvan ostovoiman erotusta. Taulukko 6 Kaupan myynti, ostovoima ja ostovoimavirtaus Rovaniemellä v. 2006 Myynti Ostovoima Virtaus Rovaniemi milj. milj. milj. indeksi Päivittäistavarat 159 145 14 110 Erikoistavarat 170 115 55 148 Yhteensä 329 260 69 127 Ostovoimavirtaus on hyvin samansuuntainen kuin kaupan palveluverkkoselvityksessä mukana olleet vuoden 2005 luvut. Etenkin erikoistavarakaupassa Rovaniemi palvelee selvästi omaa aluetta suurempaa väkimäärää. Pääasiassa toissijaiselta vaikutusalueella Rovaniemelle virtaa noin 55 miljoonaa euroa erikoistavarakaupan ostovoimaa.
15 Vuoden 2007 alussa valmistuneessa Rovaniemen kaupan palveluverkkoselvityksen päivityksessä arvioitiin, että vuoteen 2025 mennessä Rovaniemelle tarvitaan ostovoiman kasvun myötä noin 40.000 neliötä uutta erikoiskaupan pinta-alaa. Tämän lisäksi kaupan lisärakentamista aiheuttavat mm. markkinoilta luonnollisesti poistuva ja siirtyvä pinta-ala.
16 3. Kaupalliset vaikutukset 3.1. Vaikutukset Rovaniemen taajamarakenteeseen Rovaniemen vähittäiskaupan merkittävät yksiköt ovat sijoittuneet valtatie 4:n varrelle. Ydinkeskustan lisäksi hypermarketit ovat sijoittuneet eri puolelle keskustaa. Lapin suurin hypermarket on Prisma, joka sijaitsee Eteläkeskuksessa. Eteläkeskus on Rovaniemen ainoa merkittävä keskustan ulkopuolinen kaupan keskittymä, jossa on vireillä myös uusia kaupan hankkeita. Myös Teollisuuskylän hanke sijoittuu aivan Eteläkeskuksen tuntumaan. Hanke sijaitsee Teollisuustiellä noin 500 metrin päässä Prismasta. Prisman ja hankkeen väliin on vastikään avattu uudet kodinkonemyymälät Gigantti ja Veikon Kone. Hankkeen myötä vähittäiskaupan alue jatkaa laajentumistaan Teollisuuskylän suuntaan. Tilaa vievän kaupan ja mahdollisesti halpatavaratalokaupan tarjonta vahvistuu. Näin Rovaniemen eteläinen vähittäiskaupan alue vahvistaa nykyistä rooliaan suurten vähittäiskaupan yksiköiden alueena. Tämän selvityksen kohteena oleva kaupan hanke on luonteeltaan Rovaniemen maankäytön tavoitteiden mukainen. Eteläkeskuksen kaupan alueen laajentuminen Teollisuuskylän suuntaan on alueidenkäytön strategian mukaista. Kaikkien Eteläkeskuksen alueelle tai läheisyyteen suunniteltujen kaupan hankkeiden toteutuminen vaatisi todennäköisesti investointeja Vt4:n liittymiin ja alueen katuverkostoon. Suunnitelmissa oleva Kemijoen ylittävä uusi siltayhteyttä ei ole kaupan kannalta välttämätön, mutta siltayhteyden toteuttaminen lisäisi kaupan kiinnostusta Eteläkeskuksen ja Teollisuuskylän risteysalueisiin Hanke vahvistaa yhdessä muiden Eteläkeskuksen tuntumaan sijoittuvien hankkeiden kanssa Rovaniemen asemaa seudullisena erikoiskaupan keskuksena. Eteläkeskuksen tuntumaan muodostuu selvästi seudun merkittävin tilaa vievän kaupan, hypermarketkaupan ja halpatavaratalokaupan alue. Eteläkeskuksen lisäksi Rovaniemellä on yksi selkeästi seudullinen keskustahakuisen erikoiskaupan alue eli keskusta. Keskustahakuisen ja tilaa vievän erikoiskaupan roolijako selkiytyy, kun molemmat keskittyvät pääosin omille alueilleen.
17 3.2. Vaikutukset päivittäistavarakauppaan Hanke sisältää pääosin tilaa vievän kaupan ja erikoiskaupan toimialoja. Hankkeeseen saattaa sisältyä halpatavaratalo, jonka valikoimiin kuuluu vähäinen määrä kuivaelintarvikkeita ja teknokemian tuotteita. Näin ollen hanke ei kilpaile nykyisten päivittäistavarakauppojen kanssa. Hankkeella ei siten ole vaikutuksia päivittäistavarakaupan verkostoon. 3.3. Vaikutukset erikoiskauppaan Hankkeen myötä etenkin erikoiskaupan ja tilaa vievän kaupan tarjonta lisääntyy selvästi. Erikoistavarakaupassa ostovoiman kasvu on kuitenkin huomattavaa. Hankkeen tuoma erikoiskaupan myynnin lisäys olisi arvion mukaan noin 25 prosenttia Rovaniemen erikoiskaupan ostovoiman kasvusta vuoteen 2020 mennessä. Näin myös muille erikoiskaupan hankkeille jää runsaasti markkinoita. Hanke ei kilpaile olennaisesti Rovaniemen keskustan erikoiskaupan tarjonnan kanssa. Keskustan vahvuutena on pienten erikoiskauppojen vahva tarjonta, jota täydentävät tulevaisuudessa Anttila-tavaratalo sekä monipuolinen joukko kaupallisia palveluita kuten ravintoloita. Keskustan erikoisliikkeiden valttina on palvelu ja merkkituotteet. Sen sijaan Teollisuuskylän hankkeeseen mahdollisesti sisältyvän halpatalon kilpailukeinona on pääsääntöisesti hinta. Mahdollinen halpatavaratalo ja hankkeeseen sisältyvä tilaa vievä kauppa sekä keskustan nykyiset erikoisliikkeet täydentävät toinen toisiaan. Valtaosa hankkeen erikoistavarakaupasta on tilaa vievää kauppaa. Osa toimijoista saattaa olla jo nykyisin Rovaniemellä toimivia yrityksiä, jotka hakevat parempaa paikkaa ja nykyaikaista, konseptiinsa sopivaa liiketilaa. Hankkeeseen voi sisältyä myös uusia, seudulla vielä toimimattomia vähittäiskaupan yrityksiä. Näin Rovaniemen erikoiskaupan tarjonta monipuolistuisi ja kuluttajien valinnan mahdollisuudet paranisivat. Tilaa vievän kaupan tarjonta keskittyy selkeästi Eteläkeskuksen tuntumaan, jolloin muualle kaupunkiseudulle tuskin syntyy kilpailevia keskittymiä. 3.4. Vaikutukset saavutettavuuteen ja ostovoimavirtauksiin Hanke monipuolistaa Rovaniemen kaupan tarjontaa aivan Eteläkeskuksen vieressä. Nykyinen kaupan alue siis laajentuu ja monipuolistuu. Rovaniemi vahvistaa asemaansa Lapin kaupallisena keskuksena. Keskusten välinen kilpailu on kiristynyt selvästi viime vuosina Tornio-Haaparannan kehittyessä merkittäväksi kaupan keskittymäksi. Rovaniemen kaupallisen aseman vahvistaminen onkin tärkeää, jotta monipuoliset erikoiskaupan palvelut voidaan tulevaisuudessa saada myös Rovaniemeltä. Näin ostosmatkat Rovaniemeltä kauempana sijaitseviin kaupan keskuksiin eivät ainakaan olennaisesti lisäänny. Kaupan tarjonnan vahvistuminen Rovaniemelle on Rovaniemen asukkaiden lisäksi myös muiden markkina-alueen asukkaiden kannalta myönteistä. Toisaalta muualla Rovaniemen markkina-alueella etenkin erikoiskaupan palvelutarjonta saattaa heiketä johtuen pääosin väestön ja samalla ostovoiman ja kysynnän vähentymisestä. Rovaniemen vahvistuminen
18 kaupallisesti vähentää kuitenkin ostosmatkoja markkina-alueen kunnista kauempana sijaitseviin kaupan keskuksiin. Hanke ei uhkaa Rovaniemen nykyistä kauppaa. Päivittäistavarakaupan verkostoon hankkeella ei ole vaikutusta, joten lähipalvelujen saavutettavuus pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Rovaniemen keskusta ja Eteläkeskus/Teollisuuskylä tarjoavat sijoittumisen mahdollisuuksia monille kaupan ketjuille ja yrittäjille. Uudet erikoiskaupan ketjut ovat kiinnostuneita Rovaniemestä ja monet vanhat ketjut etsivät parempia liikepaikkoja kaupunkiseudulta. Kaupan tarjontakeskittymät tiivistyvät rajatuille alueilleen ja näin liikkeiden välinen sukkulointiliikenne vähenee.
19 4. Liikenteelliset vaikutukset 4.1. Alueen nykyiset autoliikenteen yhteydet ja niiden kehittämishankkeet Hanke sijoittuu autoliikenteen yhteyksien kannalta hyvin saavutettavissa olevalle alueelle valtatien 4 ja Teollisuustien väliin sijoittuvaan kortteliin. Ajoyhteys on Teollisuustieltä, joka on Teollisuuskylän alueen kokoojakatu. Kortteliin on nykyisin autoliikenteen ajoyhteydet päätieverkolta kolmea pääreittiä: valtatieltä 4 idästä Oijustien liittymästä valtatieltä 4 lännestä Isoaavantien liittymästä keskustasta Ratakatu-Oijustie-Teollisuustie reittiä, jonka kautta matkaa keskustaan on noin kolme kilometriä Alueen liikenneyhteyksien kannalta kriittisiä kohtia ovat seuraavat liittymät: Teollisuustien ja Oijustien valo-ohjattu liittymä Oijustien ja valtatien 4 valo-ohjattu liittymä Teollisuustien ja Isoaavantien liittymä Isoaavantien ja valtatien 4 liittymä, johon on suunniteltu rakennettavaksi liikennevalo-ohjaus. Ajoyhteydet alueelle ja liittymien sijainti on esitetty kuvassa 7. Valtatielle 4 on tehty tiesuunnitelma tien parantamiseksi nelikaistaiseksi Ala-Korkalon ja Rovaniemen keskustan välillä. Tässä yhteydessä myös edellä mainitut Isoaavantien ja Oijustien liittymät parannettaisiin eritasoliittymiksi. Suosiolan alueelle on suunniteltu useita muitakin kaupallisia hankkeita ja niiden vaikutusarvioinnin yhteydessä tehdyssä liikenteellisessä selvityksessä on esitetty useita parannuksia lähialueen tie- ja katuverkolle (lähde: Suosiolan alueen kauppahankkeiden liikennevaikutukset / liikenneverkon kehittämistarpeet; Liidea Oy, luonnos 6.9.2007). Kuvaan 1 on merkitty lähialueen tie- ja katuverkolle ehdotettuja parannuskohteita, joista Isoaavantien liittymän liikennevalo-ohjaus (kohde 1) toteutetaan lähiaikoina. Muita tämän hankkeen kannalta olennaisia parannuksia olisivat:
20 Teollisuustien itäpään lisäkaistat (kohde 7) Oijustien liittymien liikennevalot (kohde 2 Ratakadun liittymä, kohde 4 Lampelankadun liittymä ja kohde 9 Suosiolantien liittymä) Uusi katuyhteys Teollisuustien ja Suosiolantien välille (kohteet 5 ja 6) (hankkeiden kuvauksia tarkennetaan vielä myöhemmin) Kuva 7 Liikekeskuksen alueen pääyhteydet ovat valtatien 4 liittymistä ja keskustasta Oijustien kautta. Karttaan on merkitty lähialueen tie- ja katuverkolle ehdotettuja parannuskohteita, joista numerolla 1 merkitty Isoaavantien liittymän liikennevalo-ohjaus toteutetaan lähiaikoina.(lähde: Suosiolan alueen liikenneverkon kehittämistarpeet; Liidea Oy, luonnos 6.9.2007) 4.2. Kevyen liikenteen ja julkisen liikenteen yhteydet Alue on saavutettavissa suhteellisen hyvin myös kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä, vaikka näiden kulkutapojen osuus ostosmatkoista tulisi todennäköisesti olemaan vain 5 15 % matkoista. Korttelista on hyvä yhteys valtatien alittavan alikulun kautta Alakorkalontien ja valtatien 4 varressa kulkevalle kevyen liikenteen pääraitille ja sen kautta keskustan kevytliikenneverkolle Alueelta on bussiyhteys keskustaan linjalla 4. Lähin pysäkki sijaitsee Alakorkalontiellä valtatien 4 toisella puolella. Pysäkille on yhteys em. kevyen liikenteen alikulun kautta. Kävelymatka pysäkille on tosin pitkähkö ja busseja kulkee parhaimmillaankin vain noin tunnin välein.
21 4.3. Tie- ja katuverkon nykyinen liikennekuormitus Teollisuustien liikennemäärä on suunnitellun liikekeskuksen liittymän kohdalla noin 3000 4000 autoa / vuorokausi. Lähellä Oijustien liittymää liikennemäärä kasvaa noin 11 000 autoon/vrk. Valtatien 4 liikennemäärä on Isoaavantien liittymän länsipuolella noin 7000 autoa/vrk, Isoaavantien ja Oijustien liittymien välillä noin 10 000 autoa/vrk ja Oijustien liittymän itäpuolella noin 17 000 autoa/vrk. Arvio nykytilanteen liikennemääristä on esitetty kuvassa 8. Valtatien 4 liikenteelle on ominaista, että viikon suurimmat liikennemäärät ovat perjantaipäivinä. Tiehallinnon lähimmät liikenteen automaattiset mittauspisteet ovat Tervolassa ja Olkkajärvellä, joissa molemmissa perjantain liikennemäärät ovat talvella noin 20 30 % muita arkipäiviä suurempia. Kesällä perjantain liikenne ei korostu aivan niin voimakkaasti. Liikenteen sujuvuuden kannalta on ongelmallisin tilanne on perjantain iltahuipputunti, jolloin valtatien liikenne ja paikallinen teollisuusalueen työmatkaliikenne ovat vilkkaimmillaan. Suunniteltujen myymälöiden liikenne on vilkkainta lauantaisin keskipäivällä, mutta tuolloin muu liikenne on vähäisempää. Kuva 8 Arvio Teollisuustien ja ympäröivän tie- ja katuverkon nykyistä liikennemääristä (lähde: Suosiolan alueen kauppahankkeiden liikennevaikutukset, Liidea Oy) 4.4. Arvio alueen aiheuttaman autoliikenteen määrästä Uuden hankkeen aiheuttaman autoliikenteen määrää on arvioitu suunnitellun vuosimyynnin perusteella, vastaavista kaupallisista hankkeista tehtyjen liikennetutkimusten perusteella sekä suunniteltujen pysäköintipaikkojen määrän perusteella. Vuosimyyntiin perustuva arvio lähtee kortteliin suunniteltujen myymälöiden arvioidusta vuosimyynnistä, keskiostosten suuruudesta ja niiden perusteella arvioidusta asiakasmäärästä. Asiakkaiden kulkutapoja sekä asiakasmäärien vaihtelua eri viikonpäivinä ja kellonaikoina on arvioitu vastaavissa kohteissa tehtyjen asiakas- ja liikennetutkimusten perusteella. Tavoiteltuun vuosimyyntiin perustuvat arviot maksimiliikennemääristä eri
22 päivinä ovat seuraavia. Luku kuvaa liikennemäärää alueelle johtavilla kaduilla eli siihen sisältyy sekä saapuva että lähtevä liikenne: arkipäivien iltahuipputunti perjantai-iltapäivän huipputunti lauantain huipputunti 280 autoa/h 370 autoa/h 700 autoa/h Liikennetutkimusten perusteella tämän kaltaisen hankkeen liikennetuotokseksi voidaan arvioida arkipäivien huipputuntina noin 250 autoa/h ja perjantaisin noin kolmanneksen enemmän. Ostosmatkoista tämän tyyppisiin kohteisiin tehdään 85 95 % henkilöautoilla. Pysäköintipaikkojen määrän, pysäköinnin keskimääräisen keston ja pysäköintialueiden todennäköisen käyttöasteen perusteella halpatavaratalo aiheuttaa liikennettä lauantaisin vilkkaimpien myyntihuippujen aikana noin 450 autoa tunnissa ja muut liikkeet 150 autoa/h eli päädytään suunnilleen samaan lauantain huipputunnin liikennemääräarvioon kuin myyntiennusteen perusteella. Arvio perustuu oletuksiin, että alueella on noin 300 autopaikkaa, niiden käyttöaste on 50 70 % ja pysäköinnin kesto 30 45 minuuttia. Liittymien toimivuutta arvioitaessa on oletettu, että uusi hanke aiheuttaa liikennettä perjantain iltahuipputunnin aikana noin 370 autoa tunnissa. Osa asiakkaista käy samalla matkalla todennäköisesti myös alueen muissa liikekortteleissa, joten hankkeen aiheuttamaksi ns. uudeksi liikenteeksi Teollisuustien liittymissä on arvioitu noin 300 autoa tunnissa. Liikenteen suuntautumisesta ei ole käytettävissä tarkempaa asiakastutkimuksiin perustuvaa arviota, mutta voidaan olettaa, että liikennevirrat jakautuvat eri liittymiin seuraavasti: valtatieltä 4 idästä Oijustien liittymästä noin 40 % liikenteestä eli 120 autoa/h valtatieltä 4 lännestä Isoaavantien liittymästä noin 20 % liikenteestä eli 60 autoa/h keskustasta Ratakatu-Oijustie-Teollisuustie reittiä noin 40 % liikenteestä eli 120 autoa/h. 4.5. Johtopäätöksiä Suunniteltu uusi hanke lisäisi Teollisuustien itäpäässä perjantain ilta-huipputunnin autoliikennettä noin 20 %:lla. Teollisuustien huipputuntiliikenne on nyt noin 1100 1200 autoa tunnissa ja lisäys olisi noin 240 autoa tunnissa. Oijustien ja valtatien 4 liittymään uusi hanke aiheuttaisi lisäliikennettä noin 120 autoa perjantain iltahuipputunnin aikana. Oijustien nykyinen liikennemäärä on valtatien liittymässä noin 8900 autoa vuorokaudessa eli noin 1000 autoa iltahuipputunnin aikana. Hankkeen aiheuttama liikenteen lisäys olisi noin 10 15 %. Suosiolan alueen kauppahankkeiden liikenneselvityksessä Oijustien liikenteen arvioitiin kasvavan lähes 15 000 autoon vuorokaudessa eli yli 60 %, mikäli kaikki alueelle suunnitellut kaupalliset
23 hankkeet toteutuvat. Tässä ennustetilanteessa Oijustien liittymä ei selvityksen mukaan enää toimisi nykyisillä liikennejärjestelyillä, mutta välityskyky olisi parannettavissa riittäväksi lisäkaistoilla sekä vapaa oikea järjestelyllä. Voidaan arvioida, että nyt suunniteltu BRPhanke ei merkittävästi ruuhkauta valtatien 4 liittymää, mutta kiirehtii liittymän parannustarvetta yhdessä muiden alueelle suunniteltujen hankkeiden kanssa. Pitkällä aikavälillä liittymän sujuvuusongelmat poistuvat, jos se parannetaan tehdyn tiesuunnitelman mukaisesti eritasoliittymäksi. Teollisuustien länsipäässä uusi hanke lisäisi liikennettä perjantain iltahuipputunnin aikana noin 60 autolla tunnissa. Isoaavantien liikennemäärä on valtatien 4 liittymässä nyt noin 7500 autoa/vrk eli iltahuipputunnin aikana noin 800 autoa tunnissa. BRP-hankkeen aiheuttama liikenteen lisäys on alle 10 %. Isoaavantien liittymästä voidaan esittää sama arvio kuin edellä eli lisäliikenne ei vielä ruuhkauta liittymää, mutta kiirehtii sen parannusta ensin valoohjatuksi liittymäksi ja myöhemmin tulevaisuudessa eritasoliittymäksi. Oijustielle uusi hanke aiheuttaa noin 120 auton lisäliikenteen perjantain huipputunnin aikana. Oijustien liikennemäärä on nyt noin 12 000 autoa/vrk ja huipputunnin aikana arviolta 1200 1400 autoa/h. Lisäys olisi siis tälläkin suunnalla noin 10 %. Liikenteen lisäys kiirehtii edellä esitettyjä liittymien liikennevalohankkeita, joiden tarve lähtee kuitenkin ensisijaisesti alueen muista isommista liikehankkeista. On kuitenkin huomattava, että näin suuri lisäliikenne suuntautuu alueelle vain viikon vilkkaimpina ostosaikoina muutamien tuntien aikana. Muulloin liikennemäärät ovat huomattavasti pienempiä ja liikenne kulkee nykyisissäkin liittymissä sujuvasti. Korttelin sijainti on liikennejärjestelyjen suhteen sikäli edullinen, että alueelle on autoliikenteen yhteyksiä usealta eri suunnalta. Kun alueelle kulkeville on käytössä vaihtoehtoisia reittejä, jakautuu liikennekuormitus useaan eri liittymään ja usealle eri väylälle ja riski liikenneverkon ruuhkautumisesta vilkkaimpien ruuhkahuippujen aikana pienenee. (liikenteellisten vaikutusten arviointia täydennetään vielä tarvittaessa liittymien toimivuustarkasteluilla, kun on varmistettu lähtötiedot nykyisestä liikenteestä) Lähteitä: Suosiolan alueen kauppahankkeiden liikennevaikutukset, Liidea Oy, luonnos 6.9.2007 Vt 4 Rovaniemen kohta, hankekortti 29.9.2006, Lapin tiepiiri