Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä
Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen sisältö: - Arvio olemassa olevan ILTA-asiakasryhmittelyn soveltuvuudesta avainasiakastyön perustaksi - Kansalaiset asiakasryhmien tarkastelu asetettuja kriteereitä hyödyntäen strategisten asiakkuuksien määrittelemiseksi - Valitut strategiset asiakkuudet 2
ILTA asiakasryhmien alustava testaus avainasiakastyön perustaksi 3
ILTA-asiakasryhmien testaus strategisen asiakkuuden näkökulmasta ILTA-asiakasryhmiä tarkasteltiin strategisen asiakkuuden näkökulmasta - Vaikuttavuustiimi tarkasteli eri näkökulmista Kansalaiset asiakasryhmän strategisia asiakkuuksia (ILTA-ryhmittelyn mukaisesti) Lapset ja nuoret - Näkökulmina käytettiin kansantalouden, sosiaalisen tasa-arvon, liikenneturvallisuuden sekä ympäristövaikutusten näkökulmia. - Tarkastelulla pyrittiin löytämään perusteluita eri ryhmien strategiselle asiakkuudelle - Seuraavilla sivuilla on esitetty suuntaa-antava yhteenveto vaikuttavuustiimin ja projektiryhmän näkemyksistä strategisiksi asiakkaiksi Perhe-ja työsidonnaiset Perhesidonnaiset Työsidonnaiset Riippumattomat Paljon ajavat Monipuoliset Autottomat Liikunta- ja toimintaesteiset 4
Tarkasteltu ASTAR-ryhmittely, Kansalaiset Lapset ja nuoret Liikunta- ja toimintaesteiset Perhesidonnaiset paljon ajavat Perhesidonnaiset monipuoliset Perhesidonnaiset autottomat Perhe- ja työsidonnaiset paljon ajavat Perhe- ja työsidonnaiset monipuoliset Perhe- ja työsidonnaiset autottomat Työsidonnaiset paljon ajavat Työsidonnaiset monipuoliset Työsidonnaiset autottomat Riippumattomat paljon ajavat Riippumattomat monipuoliset Riippumattomat autottomat 5
Kansalaiset Arviointinäkökulmat Vihreällä merkittynä tunnistettuja perusteluita strategiseksi asiakkuudeksi Vaikuttavuuden osa-alue / asiakasryhmä Kansantalouden näkökulma Sosiaalinen tasa-arvo Liikenneturvallisuus Ympäristövaikutukset Lapset ja nuoret Tulevaisuuden työntekijät +koulutuksen merkitys kansantaloudelle Autottomuus Riskiryhmä Liikunta- ja toimintaesteiset Esteetön liikkuminen Perhesidonnaiset paljon ajavat Perhesidonnaiset monipuoliset Mahdollisuus vähentää autoilua ja käyttää joukkoliikennettä Mahdollisuus vähentää autoilua ja käyttää joukkoliikennettä Perhesidonnaiset autottomat Perhe- ja työsid. paljon ajavat Perhe- ja työsidonnaiset monipuoliset Perhe- ja työsidonnaiset autottomat Työsidonnaiset paljon ajavat Työsidonnaiset monipuoliset Työsidonnaiset autottomat Työssäkäynti Työssäkäynti Työssäkäynti Työssäkäynti Työssäkäynti Työssäkäynti Riippumattomat paljon ajavat Senioriautoilijat riskiryhmä Mahdollisuus vähentää autoilua ja käyttää joukkoliikennettä Riippumattomat monipuoliset Mahdollisuus vähentää autoilua ja käyttää joukkoliikennettä Riippumattomat autottomat Autottomuus 6
Johtopäätökset ILTA ryhmittelyn toimivuudesta strategisen asiakkuuden määrittelyssä ILTA-ryhmittely on osin liian hienojakoinen strategisen asiakkuuden määrittelyyn Tiehallinnon näkökulmasta Asiakasryhmien tarpeissa ei löydy riittävästi eroja Ryhmät ovat osin päällekkäisiä Lopullisen asiakkaan määrittely ja tunnistaminen on vaikeaa Käytännön erot tarpeissa määräytyvät enemmän liikennemuodon mukaan Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kansalaisissa voidaan arvioida eri vaikuttavuustavoitteiden näkökulmista ja vaikuttavuuksien summaaminen tai arvottaminen on vaikeaa 7
Kansalaiset strategisen asiakkuuden määrittely 8
Strateginen asiakkuus / Kansalaiset Kansalaisten strategisia asiakkuuksia voidaan arvioida monipuolisesti eri vaikuttavuusnäkökulmista, esim.: - Tieliikennejärjestelmän toimivuus - Kansantalouden näkökulma - Työmatkaliikenne työsidonnaiset, työ- ja perhesidonnaiset - Koulunkäynti lapset ja nuoret - Sosiaalinen tasa-arvo - Autottomat - Riippumattomat - Liikunta- ja toimintaesteiset - Liikenneturvallisuuden näkökulma - Lapset ja nuoret, vanhukset - Nuoret autoilijat, senioriautoilijat - Ympäristövaikutusten hallinta - Monipuoliset, paljon ajavat joukkoliikenteen käytön lisääminen Seuraavilla sivuilla on tarkasteltu eri asiakasryhmiä ja haettu perusteluita kyseisten ryhmien nimeämiselle strategisiksi asiakkuuksiksi 9
Työmatkalaiset - Kansantaloudellisesti merkittävä ryhmä - Liikenteen sujuvuus - Työmatkojen (ka 7,4 km/hlö/vrk) osuus keskimääräisestä päivittäisestä matkasuoritteesta (42 km/hlö/vrk) 17% - Työmatkat ajoittuvat varsin kapeisiin ruuhkahuippuihin, joten niiden vaikutus liikenteen sujuvuuteen on huomattavan suuri - Ympäristövaikutukset: ryhmässä potentiaalisia julkisten liikennevälineiden käyttäjiä 10
Peruskoululaiset (7-15-vuotiaat) - Liikenneturvallisuuden näkökulma: - Lasten kuolemaan johtavista onnettomuuksista suuri osa syntyy kevyen liikenteen onnettomuuksissa - Oikeus turvalliseen koulumatkaan - Sosiaalisen tasa-arvon näkökulma: - Lapset ja nuoret tekevät yli puolet matkoistaan kävellen tai pyörällä - Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttö liittyvät sekä koulu- että vapaaajanmatkoihin - Kansantaloudellisesti merkittävä ryhmä (potentiaali) - Merkittävä ryhmä asenteisiin vaikuttamisen kannalta: liikenneturvallisuus, joukkoliikenteen- ja kevyen liikenteen käytön edistäminen 11
Työmatkalaiset: Käyttäjäryhmien matkasuorite arkipäivän liikenteessä matkan tarkoituksen mukaan Työsidonnaisten sekä perhe- ja työsidonnaisten asiakasryhmät ovat merkittäviä liikenteen muodostajia. Näiden ryhmien liikkuminen muodostaa lähes 70 % kokonaismatkasuoritteesta Kaikkien asiakasryhmien työhön liittyvät matkat muodostavat suuren osan kokonaismatkasuoritteesta Työsidonnaisten sekä perhe- ja työsidonnaisten asiakasryhmien osuus työhön liittyvistä matkoista on luonnollisesti korkea (yli 75 %) Työmatkat ajoittuvat varsin kapeisiin ruuhkahuippuihin, joten niiden vaikutus liikenteen sujuvuuteen on huomattavan suuri Vapaa-ajan matkojen osalta on huomioitava, että pitkistä etäisyyksistä johtuen niiden osuus kokonasmatkasuoritteesta on suuri 12
Työmatkalaiset: Tyytyväisyys matkojen sujuvuuteen matkan tarkoituksen mukaan Tienkäyttäjiltä kerätyn asiakastyytyväisyystiedon perusteella tienkäyttäjät ovat tyytymättömimpiä liikennejärjestelmän toimivuuteen työhön liittyvien matkojen osalta Työmatkat ajoittuvat suhteellisen kapealle aikavälille aiheuttaen ruuhkia ja siten ongelmia liikenteen sujuvuuteen Työhön liittyvien matkojen osalta tienkäyttäjät ovat mahdollisesti myös kriittisempiä, sillä matkan tarkoitus asettaa usein liikkumiselle muita matkoja tarkempia reunaehtoja 13
Paljon autoilevien tekemien arkipäivän matkojen jakautuminen matkan tarkoituksen mukaan Paljon autoilevien matkakohteet eivät merkittävästi eroa muiden ryhmien matkakohteista, kun vertailu tehdään pääryhmäkohtaisesti Ainoa merkittävä ero on työasiointimatkojen suurempi osuus Paljon autoilevista suurempi osa on työssäkäyviä kuin muista ryhmistä Joka kolmas paljon autoilevan tekemä arkipäivän matka on työmatka Puolet tehdyistä arjen matkoista ja 65 % suoritteesta liittyy työhön 14
Lasten ja nuorten arkipäivän matkojen ja matkasuoritteen jakautuminen matkan tarkoituksen mukaan ja kulkutavoittain Lasten ja nuorten matkustussuoritteesta yli 90 % syntyy opiskeluun ja vapaa-aikaan liittyvillä matkoilla Lapset ja nuoret tekevät yli puolet matkoistaan kävellen tai pyörällä Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttö liittyvät sekä koulu- että vapaa-ajanmatkoihin Kevyen liikenteen väylät ovat lapsille ja nuorille tärkeitä vapaa-ajanvietto- ja harrastepaikkoja Vapaa-aikaan liittyvistä matkoista merkittävä osa tehdään henkilöautolla Lasten ja nuorten etenkin harrastetoimintaan liittyviä henkilöautolla tehtyjä matkoja arvioidaan pystyttävän vähentää merkittävästi mikäli omaehtoista joukkoliikenteen käyttöä pystytään lisäämään 15
Nuoret autoilijat ja seniorit: Liikennekuolemien määrä ikäryhmittäin suhteessa väestöryhmän kokoon sekä onnettomuustyypeittäin (Liikenneturva 2006) Lasten kuolemaan johtavista onnettomuuksista suuri osa syntyy kevyen liikenteen onnettomuuksissa Liikennekuolemien määrä on nuorilla 15 20 vuotiailla suhteessa väestöryhmän kokoon huomattavan suuri. Etenkin moottoroidulla ajoneuvolla tapahtuneiden kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on suuri 15 20 vuotiailla Yli 65 vuotiailla liikennekuolemien määrä on myös suhteessa väestöryhmän kokoon huomattavan suuri Senioreiden liikennekuolemissa korostuu nuorista poiketen joutuminen onnettomuuteen polkupyörällä tai jalankulkijana liikkuen 16
Kansalaiset Valitut strategiset asiakkuudet 17
Strategiset asiakkaat (Kansalaiset) Peruskoululaiset (7-15 v) - Liikenneturvallisuuden näkökulma: - Lasten kuolemaan johtavista onnettomuuksista suuri osa syntyy kevyen liikenteen onnettomuuksissa - Oikeus turvalliseen koulumatkaan - Sosiaalisen tasa-arvon näkökulma: - Lapset ja nuoret tekevät yli puolet matkoistaan kävellen tai pyörällä - Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttö liittyvät sekä koulu- että vapaa-ajanmatkoihin - Kansantaloudellisesti merkittävä ryhmä (potentiaali) - Merkittävä ryhmä asenteisiin vaikuttamisen kannalta: liikenneturvallisuus, joukkoliikenteen- ja kevyen liikenteen käytön edistäminen Työmatkalaiset - Kansantaloudellisesti merkittävä ryhmä - Liikenteen sujuvuus - Työmatkojen (ka 7,4 km/hlö/vrk) osuus keskimääräisestä päivittäisestä matkasuoritteesta (42 km/hlö/vrk) 17% - Työmatkat ajoittuvat varsin kapeisiin ruuhkahuippuihin, joten niiden vaikutus liikenteen sujuvuuteen on huomattavan suuri - Ympäristövaikutukset: ryhmässä potentiaalisia julkisten liikennevälineiden käyttäjiä - Pääasialliset autoilijat - Monipuolisesti liikennevälineitä käyttävät 18
Seuraavat tarkastellut asiakasryhmät määriteltiin erityistarveasiakkaiksi Nuoret (15-21-v.) - Erityistarveryhmä asenteisiin vaikuttamisen osalta (liikenneturvallisuus, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttö) - Siirtyminen moottoroituihin kulkuneuvoihin. Moottoroidulla ajoneuvolla tapahtuneiden kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on 15-21 vuotiailla suuri suhteessa väestöryhmän kokoon Seniorit (65+ v.) - Erityistarpeena liikkumisympäristön selkeys - Yli 65-vuotiailla liikennekuolemien määrä on suhteessa väestöryhmän kokoon huomattavan suuri - Senioreiden liikennekuolemissa korostuu nuorista poiketen joutuminen onnettomuuteen polkupyörällä tai jalankulkijana liikkuen Liikkumis- ja toimintaesteiset - Erityistarpeena liikkumisympäristön esteettömyys - Sosiaalinen yhdenvertaisuus, määrittää normi/minimi tason - Väestön ikärakenteen muutoksen myötä kasvava ryhmä. Pysyvästi liikkumis- tai toimintaesteisiä on Suomessa väestöstä noin kymmenesosa. Lisäksi huomattava määrä ihmisiä vammautuu tilapäisesti 19