Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Transkriptio

1 Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Juhani Paajanen Selvitysmies 1

2 Selvitysmiehen toimeksianto 1. selvittää eri vaihtoehtoja sille, miten julkisin varoin toteutettujen henkilökuljetusten rahoitusta voitaisiin uudistaa niin, että a) voitaisiin kehittää julkisten liikennepalvelujen palvelutasoa ja laatua vastaamaan paremmin muuttuneita asiakastarpeita; b) voitaisiin vähentää erityistoimien tarvetta; c) mahdollistettaisiin hallinnonalojen ylittävä tapa suunnitella ja hankkia kuljetuksia yhtenä kokonaisuutena ja d) luotaisiin nykyistä kestävämpi rahoituspohja näiden kuljetusten turvaamiseksi ja järjestämiseksi sekä e) turvattaisiin lakisääteisten kuljetusten toimivuus matkustajan näkökulmasta. 2. laatia arvio siitä, millä aikataululla kohdassa 1 selvitetyt vaihtoehdot voitaisiin toteuttaa; sekä 3. laatia näkemys siitä, mitkä ovat ne keskeiset lainsäädännölliset esteet, jotka olisi poistettava ja jotka rajoittavat julkisin varoin toteutettujen henkilökuljetusten kokonaistaloudellista ja matkustajan kannalta järkevää toteuttamista sekä mahdollisuutta suunnitella ja hankkia kyseisiä kuljetuksia yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi selvitys mies voi, aikataulun puitteissa, selvittää sitä, miten saadaan aikaan yhteensopivat, sähköiset maksu- ja laskutusjärjestelmät. 2

3 Kansalaisten oikeudet liikkumiseen Liikkumisen mahdollistaminen kaikille on nykyaikaisen yhteiskunnan velvoite. Perustuslain 6 taas sisältää syrjintäkiellon ja velvoittaa yhdenvertaiseen kohteluun riippumatta henkilön sukupuolesta, iästä, alkuperästä, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Näin ollen eri-ikäisillä kansalaisilla, jotka eivät omista tai eivät voi käyttää henkilöautoa liikkumiseen, tulee olla mahdollisuus maan eri osissa hoitaa liikkumistarpeensa julkisilla liikennevälineillä. Vammaispalvelu-, koulu- ja sairasvakuutuslainsäädäntö taas antavat oikeudet tuettuihin kuljetuspalveluihin. Lakisääteiset kuljetukset on Suomessa varsin hyvin turvattu lainsäädännöllä. Kuljetusten palvelutaso ja laatu ovat myös olleet varsin korkeatasoisia. Väestön ikääntyminen, väestön keskittyminen kaupunkeihin ja taajamiin, kuntakoon kasvaminen ja sen aiheuttama julkisten palveluverkkojen harveneminen sekä kuljetuskustannusten yleistä kustannustason nousua selvästi nopeammin aiheuttavat haasteita tulevaisuudelle. 3

4 Taloudellinen lähtökohta Alue- ja paikallistason henkilökuljetusten julkinen rahoitus vuosina 2010 ja 2011 Miljoonaa euroa Tukimuoto Alueellisen ja paikallisen tason liikenteen ostot 41,0 41,0 Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki 8,0 10,0 Junien lähiliikenteen palvelujen osto 11,0 10,0 Kuntien joukkoliikenteen tuki 270,0 281,8 Kuntien opetustoimen kuljetukset 137,0 140,0 Kuntien VPL-kuljetukset 122,0 125,0 Kuntien SHL-kuljetukset 23,0 25,0 Kuntien terveydenhuollon kuljetukset 19,0 20,0 Kelan SVL matkat 250,7 274,0 Kelan2.asteen koulumatkatuki 39,0 42,0 Yhteensä 920,7 968,8 4

5 Eri kulkumuotojen yksikkökustannukset Kouvolassa

6 Tapahtuneen kehityksen taustaa Kysymys monista eri henkilökuljetuspalveluista, jotka ovat peruspalvelujen ydintoimintojen tukipalveluja ja joiden rahoitus tästä johtuen on hajaantunut monelle taholle Valtion eri ministeriöt Kuntien eri toimialat Kela Julkisia varoja käytetään kuitenkin vuositasolla noin miljardi euroa ja vuosittainen kustannusten nousu on ollut muissa kuin valtion joukkoliikennerahoissa merkittävästi suurempi kuin yleinen kustannuskehitys tai yleinen kansantalouden kasvu. Toiminnan ja rahoituksen hajautumisesta johtuen liikenteen järjestämisen systemaattinen suunnittelu on ollut vaikeaa samoin kustannusten systemaattinen seuranta liikennemuodoittain hankalaa. 6

7 Liikennejärjestelmän kriittiset kohdat Liikennejärjestelmän vaikein tilanne on alueilla, jossa joukkoliikenteen matkustajamäärät eivät enää mahdollista markkinaehtoisen liikenteen tuottamista vaan liikennöinti vaatii julkista tukea jatkuakseen. Ellei tukea tule liikenne loppuu ja taksit ovat sen jälkeen ainoa liikennepalvelu. Kun avoin joukkoliikenne loppuu yhteiskunnan tukeman henkilöliikenteen kuljetuskustannukset kasvavat, koska henkilöt, joilla on oikeus yhteiskunnan maksamiin tai tukemiin matkoihin ja jotka voisivat käyttää avointa joukkoliikennettä ovat pakotettuja käyttämään vain taksia matkoihinsa. Toinen tärkeä osa-alue kansallisella tasolla on matkojen yhdistämistoiminnat ja niiden käytännön toteuttaminen. Yhdistämisellä on mahdollista saada taloudellisesti parempia tuloksia kuin yksittäisten matkojen kilpailuttamisella. Yhdistämistoimintaa vaatii kuitenkin tilaajaorganisaatioilta vahvaa otetta ja osaamista. 7

8 Kehittämisen strategiset näkökulmat Joukkoliikenne ja erityisesti julkisesti tuettu henkilöliikenne tulee nähdä nykyistä laajempana henkilölogistiikan järjestelmänä joka sisältää perinteisen joukkoliikenteen lisäksi paikallisten olosuhteiden mukaan suunniteltua yksilöllisempää palvelua: palvelulinjoja ja kutsujoukkoliikennettä. Perinteinen joukkoliikenne ja muu tuettu henkilöliikenne tulee suunnittelulla integroida paremmin toisiinsa, jotta tuotantotaloudellisesti järkeviä ratkaisuja ja palveluja voidaan paremmin toteuttaa ja hyödyntää. Rahoituksen järjestelyillä pitää luoda palveluja, jotka siirtävät asiakasvirtoja halvempien yksikköhintojen liikennemuotojen käyttäjiksi ja näin estävät kokonaiskustannusten jatkuvan voimakkaan kasvun. Asiakasnäkökulma erittäin on tärkeä. Mikäli kustannuskehitystä ei saada hallintaan lakisääteistenkin palvelujen laatu ja määrä laskevat sekä omavastuut nousevat. 8

9 Tehoa lisää suunnitteluun Joukkoliikennelain suunnittelua ja palvelutasosuosituksia ohjaavia säännöksiä on täsmennettävä niin, että laki on entistä velvoittavampi ja kattaa myös koko tuetun henkilöliikenteen koulukuljetukset, sosiaali- ja terveystoimen henkilökuljetukset ja sairasvakuutuslain mukaiset kuljetukset. Tuetun liikenteen suunnittelun mukaanotto suunnitteluun vaatinee usean vuoden siirtymäajan. Suunnittelun pitää olla kokonaisvaltaista ja sen tulee tunnistaa paikalliset olosuhteet ja liikennetarpeet. 9

10 Asiakasorientoitunutta joukkoliikennettä johon kuuluu palveluliikenne ja kutsuliikenne 10

11 Tehokkuutta matkojen yhdistämiseen Matkojen yhdistämistoiminnalla voidaan vähentää ajoneuvosuoritteita ja lisätä tuottavuutta henkilökuljetuksiin, joissa tarjouskilpailujärjestelmä ei toimi tai ole muuten mahdollinen. Yhdistämistoiminnan järjestäjiä ovat käytännössä kunnat, Kela ja ELYkeskukset. Matkojen yhdistäminen tarvitsee selkeät yhteiset sekä toiminnalliset että kilpailuoikeudelliset pelisäännöt koko maahan. 11

12 Esteettömyys monipuolistaa liikkumisen mahdollisuuksia Määrätietoinen esteettömyyspolitiikka Koko liikennekalusto Kalustoa käyttävä henkilöstön palvelut Terminaalit Pysäkit, risteykset ja väylät Informaatiojärjestelmät ja informaation laatu Matkaketjut Ohjelma ja siirtymäajat 12

13 Lainsäädäntöä hienosäädettävä Toimenpideohjelma Valtio Kunnat Kela 13

14 14