Kaupunkisuunnittelulautakunta 08.06.2016 Sivu 1 / 1 1942/2014 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 102 25.5.2016 107 Kielteinen päätös asemakaavan muutoshakemukseen, koskien kiinteistöjen 5:707 ja 5:708 käyttötarkoituksen muuttamista asuinkäyttöön, 60. kaupunginosa Laaksolahti, pöydälle 25.5.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Aalto, puh. 050 553 2886 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 etunimi.o.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 ilmoittaa hakijalle, ettei hakemus anna aihetta asemakaavan muuttamiseen, koska liikenteen melusta, liittymäjärjestelyistä ja vaikeasta maastosta johtuen rinne ei sovellu asuntorakentamiseen, 2 kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.12.2013 ( 7) tekemän päätöksen mukaisesti hakijalta peritään 500 euroa kielteisestä päätöksestä. Maksu velotetaan erillisellä laskulla lautakunnan päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Paula Pöntysen kannattamana, että asia palautetaan valmisteltavaksi myönteisesti. Hakijan tulee tuottaa toteuttamiskelpoinen suunnitelma, jossa on huomioitu mm. melu, oleskelupihojen sijainti, liittymän paikka, kaltevuudet ja maisemalliset näkökohdat siten, että luodaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä elinympäristö. Samalla lautakunta kiirehtii kaupunkisuunnittelukeskuksen toimenpiteitä, jotta jo erittäin pitkään vireillä ollut asia saadaan myönteisesti ratkaistua kaupunginhallituksen 11.2.2003 tekemän päätöksen mukaisesti ottaen huomioon hakijan keväällä 2014 tekemä kaavoituksen jatkamispyyntö. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 08.06.2016 Sivu 2 / 2 Päätös 1 päätti palauttaa asia valmisteltavaksi myönteisesti. Hakijan tulee tuottaa toteuttamiskelpoinen suunnitelma, jossa on huomioitu mm. melu, oleskelupihojen sijainti, liittymän paikka, kaltevuudet ja maisemalliset näkökohdat siten, että luodaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä elinympäristö, 2 samalla lautakunta kiirehtii kaupunkisuunnittelukeskuksen toimenpiteitä, jotta jo erittäin pitkään vireillä ollut asia saadaan myönteisesti ratkaistua kaupunginhallituksen 11.2.2003 tekemän päätöksen mukaisesti ottaen huomioon hakijan keväällä 2014 tekemä kaavoituksen jatkamispyyntö. Oheismateriaali Selostus - Ote ajantasa-asemakaavasta - Melukartta - Kantakartta - Kuva rakennuspaikasta - Tonttiliittymän sijainti - Hakemuksen liite, asemapiirustus - Hakemuksen liite, havainnekuva - Hakemuksen liite, leikkaukset - Hakemuksen liite, mallinnos - Hakemuksen liite, projektio Hakijan tavoitteena on Pitkäjärventien reunassa olevan Huvilapuiston osan sekä osoitteessa Huvilarinne 2 ja 4 (tontit 60063/20 ja 60063/21) luoteispuolella olevan korttelinosan muuttaminen erillispientalojen korttelialueeksi. Asemakaavan muutokseen ei suostuta, sillä liikenteen melusta, liittymäjärjestelyistä ja vaikeasta maastosta johtuen paikka ei ole asuinrakentamiseen sopiva. Lisäksi esitetty rakentaminen vaarantaa liikenneturvallisuuden.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 08.06.2016 Sivu 3 / 3 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Aloite Asemakaavan muutosta on haettu ensimmäisen kerran 2.12.1999, jonka jälkeen asiaa on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa (katso kohta Aikaisempi käsittely). Päätäntävalta asiassa on tällöin ollut valtuustolla. Asiaa ei ole kuitenkaan viety valtuustoon asti vaan asian käsittely on jäänyt kesken. Viimeisestä käsittelystä (kaupunkisuunnittelulautakunta) on noin 13 vuotta, jonka aikana päätäntävaltaa on muutettu ja asemakaavan muutoshakemuksen sisältö on muuttunut. Kaavamuutoksen hakijaa on pyydetty uudistamaan hakemuksensa. Kaavoituksen jatkamispyyntö on saapunut 17.4.2014. Pyynnössä esitetään asemakaavan muuttamista kiinteistöjen 5:707 ja 5:708 osalta kaupunginhallituksen palautusehdotuksen mukaisesti, jolloin alue muutettaisiin erillispientalojen korttelialueeksi, jolle voisi rakentaa kaksi kaksikerroksista asuntoa tehokkuudella e = 0.20. Tonttiliittymä on esitetty Pitkäjärventieltä olemassa olevan, tontille 60063/3 menevän, liittymän kautta. Liittymä kulkee noin metrin matkalla tontin 60063/3 kautta rajapyykin numero 4 kohdalla. Naapuri on antanut tähän suostumuksen. Hakija perustelee hakemustaan seuraavasti: kehotettu hakemaan kaavamuutosta vuonna 1992 arkkitehtien, rakentajien ja urakoitsijoiden mielestä alue sopii rakentamiseen ja asumiseen, nykytekniikalla helppo ja turvallinen rakentaa meluesteiden rakentaminen sekä erikoisikkunat ja -seinät kaupunginhallitus palautti asian käsittelyyn 11.2.2003 kaupunkisuunnittelulautakunnan kielteisestä näkemyksestä huolimatta halu palata juurille ja rakentaa loppuelämän asunto, jossa on huomioitu mm. esteetön liikkuminen ja hoitajan tarvitsemat tilat naapurin kanssa yhteinen liittymä
Kaupunkisuunnittelulautakunta 08.06.2016 Sivu 4 / 4 Alueen kuvaus Muutosalue sijaitsee Pitkäjärventien varrella, jyrkästi nousevassa kallioisessa rinteessä (kaltevuus 1:2). Alue on rakentamaton ja osittain puustoinen. Pitkäjärventien liikennemäärä on noin 7 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen mukaan Pitkäjärventien liikennemäärä on noin 10 000-15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2035. Pitkäjärventien liikenteen aiheuttama melu leviää koko kiinteistöille. Päivällä alueella ylittyy 55 db melutaso ja yli puolella alueesta ylittyy 60 db melutaso. Yöllä alueella ylittyy 50 db melutaso ja noin puolella alueesta ylittyy 55 db melutaso. Ulko-oleskelualueiden ohjearvojen mukaan päivällä tulee alittua 55 db melutaso ja yöllä 50 db melutaso (vanha alue). Alueen pohjoisnurkka, josta tonttiliittymää on esitetty, sijaitsee likimain kohdassa, josta Pitkäjärventien rinnalla kulkeva ja muusta ajoneuvoliikenteestä erotettu tonttikatu alkaa. Samassa risteyksessä on tonttiliittymä tontille 60063/3. Pitkäjärventien reunassa, pientaloalueen puolella kulkee kevyenliikenteen väylä. Kaavamuutoksen hakijaa on pyydetty toimittamaan luontoselvitys mm. liito-oravien varalta, mutta sitä ei ole toimitettu. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alue on Espoon eteläosien yleiskaavassa merkitty virkistysalueeksi (V). Alueelle voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa virkistystä palvelevia alueita, rakennuksia ja rakenteita. Alueella sallitaan ympärivuotis- tai lomakäyttöön tarkoitettuja asuntoja vain niillä rakennuspaikoilla, jotka yleiskaavan hyväksymisajankohtana jo ovat mainitussa käytössä. Asuntojen lukumäärää ei saa lisätä eikä loma-asuntoja muuttaa pysyvään asumiseen. Muutoshakemuksen kohteena olevalla alueella (kiinteistöt 5:707 ja 5:708) on voimassa kaksi eri asemakaavaa. Kortteliin 60063 kuuluvalla osalla on voimassa kaupunginhallituksen 29.11.1994 hyväksymä Laaksolahti - Jupperi / asuntojen lukumäärän rajoitus asemakaavanmuutos, jossa ko. tiloille ei ole esitetty rakennusoikeutta eikä rakennusalaa. Kyseisellä kaavamuutoksella ko. tiloihin kuuluvat korttelinosat on muutettu puistoalueesta erillispientalojen korttelialueeksi tarkoituksena liittää alueet pihamaaksi tontteihin 60063/20 ja 60063/21. Tuolloin em. tontit ja tilat olivat hakijan omistuksessa. Vaikeasta maastosta johtuen rakennusalan rajaa ei ole siirretty eikä tonttien rakennusoikeutta nostettu, vaan kaavamuutoksen ko. tonteille merkittiin tonttitehokkuusluvun sijasta rakennusoikeus kerrosneliömetreinä. Loppuosalla tiloista on voimassa sisäasianministeriössä 4.3.1977 vahvistettu Laaksolahti I asemakaava, jossa ne ovat osa Huvilapuisto- nimistä puistoaluetta.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 08.06.2016 Sivu 5 / 5 Aikaisempi käsittely Hakija on hakenut samalle alueelle kaavamuutosta ensimmäisen kerran 2.12.1999. Tällöin haettiin kahta kaksikerroksista asuinrakennusta, joissa on yhteensä neljä asuntoa. Tonttitehokkuudeksi esitettiin e = 0.25, joka tarkoittaa rakennusoikeutena noin 618 k-m 2. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kaavamuutosta kokouksissaan 10.10.2002 ja 24.10.2002. Asia jätettiin pöydälle seuraavaan kokoukseen. 7.11.2002 pidetyssä kokouksessa kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto ilmoittaa hakijalle, ettei hakemus anna aihetta asemakaavan muuttamiseen. Kaupunginhallituksen kokouksessa 11.2.2003 asia palautettiin käsiteltäväksi siten, että kaavamuutoshakemukseen suostutaan, mutta asuntojen lukumäärä rajoitetaan kahteen ja tonttitehokkuudeksi tulee e = 0.20. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli asiaa 22.5.2003 pidetyssä kokouksessa ja pysyy edelleen kannassaan ehdottaen kaupunginhallitukselle kaavamuutoksen hylkäämistä. Asia ei ole edennyt tämän jälkeen. Ratkaisuvalta ja kielteisen päätöksen perustelut Haetusta asemakaavan muutoksesta päättäminen kuuluu kaupunkisuunnittelulautakunnan toimintavaltaan. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on mm. viihtyisän, turvallisen ja terveellisen elin- ja toimintaympäristön luominen. Kyseinen paikka ei täytä asuinrakentamisen edellytyksiä. Muutosalue on maastoltaan jyrkkää (1:2) ja sijaitsee kokonaan Pitkäjärventien melualueella. Päivällä alueella ylittyy 55 db melutaso ja yli puolella alueesta ylittyy 60 db melutaso. Yöllä alueella ylittyy 50 db melutaso ja noin puolella alueesta ylittyy 55 db melutaso. Ulko-oleskelualueiden ohjearvojen mukaan päivällä tulee alittua 55 db melutaso ja yöllä 50 db melutaso (vanha alue). Jyrkästä rinteestä johtuen alue saadaan suojattua melulta ainoastaan kadun varteen sijoitetulla yhtenäisellä rakennusmassalla, joka puolestaan ei sovi alueen muuhun maankäyttöön. Maaston jyrkkyys vaikuttaa rakennusten sijoittelun ja louhimisen lisäksi oleskelupihoihin, joita ei käytännössä ole mahdollista toteuttaa riittävästi melulta suojattuina. Pitkäjärventie on pääkatu, jolle ei sallita uusia tonttiliittymiä liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden takia. Kulku rakennuspaikalle on esitetty muutosalueen pohjoiskulmasta olemassa olevan, naapuriin menevän, tonttiliittymän kautta. Tonttiliittymän kaltevuudeksi tulee noin 12,5 %. Tämä kaltevuus on niin jyrkkä, että se vaarantaa liikenneturvallisuuden Pitkäjärventiellä. Kaltevuus voi aiheuttaa talvella auton liukumisen suoraan Pitkäjärventien kevyen liikenteen väylälle ja jopa ajoradalle asti. Lisäksi esitetty liittymä tekisi noin 180 asteen kulman Lähderannan suuntaan lähdettäessä tai tultaessa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 08.06.2016 Sivu 6 / 6 Päätöshistoria Liikenteen melusta, liittymäjärjestelyistä ja vaikeasta maastosta johtuen rinne ei sovellu asuntorakentamiseen. Perittävät maksut Kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.12.2013 ( 7) tekemän päätöksen mukaisesti hakijalta peritään 500 euroa kielteisestä päätöksestä. Maksu velotetaan erillisellä laskulla lautakunnan päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.5.2016 102 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 ilmoittaa hakijalle, ettei hakemus anna aihetta asemakaavan muuttamiseen, koska liikenteen melusta, liittymäjärjestelyistä ja vaikeasta maastosta johtuen rinne ei sovellu asuntorakentamiseen, 2 kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.12.2013 ( 7) tekemän päätöksen mukaisesti hakijalta peritään 500 euroa kielteisestä päätöksestä. Maksu velotetaan erillisellä laskulla lautakunnan päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Laskutus: ksk.laskutus@espoo.fi
Kaupunkisuunnittelulautakunta 08.06.2016 Sivu 7 / 7