Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin

Samankaltaiset tiedostot
Soiden luonnontilaisuusluokitus

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

Suomen turvevarat ja niiden käyttö kansallisen suostrategian mukaisesti

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Lestijärven Teerinevan S(eteläinen) ja N(pohjoinen) luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN..

Suoseuran esitelmätilaisuus

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Lestijärven Paskolamminnevan luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen

Näkökulmia suo- ja turvemaiden strategiaan

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017

Kimmo Virtanen ja

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi

Suo-MESTA työkalun käyttäminen turvetuotantoon soveltuvien kohteiden valinnassa

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Suoluonto ennen ja nyt. Rauno Ruuhijärvi Professori emeritus Luontotyyppien uhanalaisuus

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Älyäkkönääenergiaa ; energiaa biomassoista

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Ranuan Makkara-aavan ja Joutsenenpesäaavan alueen luonnontilaluokitus

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Vaalan soista ja turvekerrostumista Kimmo Virtanen Vaalan lukio

Teppo Rantanen, Biolan Group

Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke - tavoitteet ja menetelmät. Soidensuojelutyöryhmä 3/12 Leena Rinkineva-Kantola

Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen

Metsäpolitikkafoorumi

SOIDEN JA TURPEEN TUTKIMUKSEN KEHITYS 100 VUODEN AIKANA SUOMESSA Kimmo Virtanen

Vimpelin Jokikurvinnevan luonnontilaluokitus

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

SUOT, TURVETUOTANTO JA SOIDENSUOJELU POHJANMAALLA 2011

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään ( ) työpajasta

KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista ( ) - seuranta 2014

Rahkasammalresurssit Suomessa, sammalbiomassan korjuu sekä rahkasammalpinnan uusiutuminen korjuun jälkeen

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa

Viite: YM027:00/2012 lausuntopyyntö soidensuojelutyöryhmän loppuraportista.

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄ 2/2012 Projektipäällikkö Ismo Karhu Soiden käytön suunnittelu ja aineistot - Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma

Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara. 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Turvetuotannossa olevat tai turvetuotantoon soveltuvat alueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2,

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

Turvetuotannossa olevat tai turvetuotantoon soveltuvat alueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2,

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari

Heikkotuottoiset ojitusalueet

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

Turvetutkimusraportti 452

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Vimpelin Rahkanevan luonnontilaluokitus

Konfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti

Turvetutkimusraportti 413

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Transkriptio:

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Suoseura, Säätytalo 23. 03. 2011

Esitelmän sisältö : GTK:n turvevarojen kartoitus GTK suo- ja turvemaastrategian hankkeissa Esimerkkejä soiden rajaamis- ja luonnontilaisuusluokituksen soveltamisongelmista

Mielikuva suosta : Piurukkaneva, Oulainen

Todellisuus turvemaasta nykyisin: Jänissuo, Sonkajärvi, turvetta yli 3m

Suomen turvemaat : - 9,3 milj. ha (30% maa-alasta) - n. 34 000 suota (yli 20 ha ) -n. 100 000 suokuviota kartoilla -Teknisesti tuotantokelpoista Suomen suoalasta on n. 13% (87% ei sovellu tuotantoon)

GTK:n turvevarojen kartoitus

GTK:n aerogeofysikaalinen matalalentomittaus 1972-2006 Radioaktiivisen säteilyaineiston perusteella arvioidaan turvekerrostuman paksuutta ja valitaan suot maastotutkimukseen

(U-238, Th-232, K-40)

GTK:n turvevarojen kartoitusta maastossa GTK tutkii maastossa: Turpeen paksuus (dm) Turvelajit Turpeen maatuneisuusaste Suotyypit ja luonnontilaisuus Pinnanmuodot (Z) Puusto ja mättäisyys Luontoarvoja

Maatutkauksella saadaan selville Turpeen paksuus Alla olevat mineraalimaa kerrokset Perustuu radioaaltoihin Turve Turve Hiesu Moreeni Hiesu

Suokarttoja Kairausprofiileja

GTK suo- ja turvemaastrategian hankkeissa

Strategiassa mainitut tehtävät, joissa GTK yhteistyötahona 1. Suokokonaisuuksien rajausohjeet luonnontilaisuusluokittelua varten -- Rajausten yhtenäisyyden varmistamiseksi on tarpeen käynnistää hanke, jossa kehitetään menetelmä rajausaineiston tuottamiseksi koko maata varten. Laaditaan alustavat kriteerit soiden erityisille luontoarvoille. - - Kriteerejä testataan kesän 2011 aikana. Kuullaan sidosryhmiä. - Edistetään maakuntakaavoituksen ohjausvaikutusta soiden käytön suunnittelussa - - a) Edistää elinkeinotoiminnan ja energiahuollon toimivuutta - - b) turvata soiden suojeluun liittyvät tarpeet - - c) vahvistaa maakuntakaavan keskeistä merkitystä soiden ja turvemaiden käytön suunnittelussa. Kehitetään soiden tietojärjestelmiä (tilinpitojärjestelmä) - - GTK:ssa tekeillä soiden turvevarojen ja maankäyttön portaali - - Parantaa soiden käytön tietopohjaa, soiden käytön suunnittelua sekä käytön kohdentamista.

Strategiassa mainitut tehtävät, joissa GTK yhteistyötahona 2. Hyödynnetään vapautuvat suonpohjat viljelymaana, metsätaloudessa tai muussa käytössä sekä lintuvesinä tai muina kosteikkoina. - - Tuotantoalueiden jälkikäyttö suunnittelu (GTK:lla tietovarasto soiden pohjamaalajeista) - - Järjestetään jälkikäyttökoulutusta tuotantoalueista vapautuneiden alueiden hyödyntämiseksi. (GTK järjestänyt koulutusta soiden jälkikäytöstä maanomistajille - vaatii rahoitusta) Soita ja turvemaita koskevan tutkimustoiminnan vahvistaminen Mahdollistetaan soihin liittyvien kulttuuri- ja monikäyttöpalveluiden tuotantoa ja tarjontaa. - - Maankäytön suunnittelussa kartoitetaan luonnoltaan vetovoimaisia ja helposti saavutettavia suoluontokohteita, sekä arvioidaan maisema-arvoja. (Opastetaulut, videot ym valistus) Soiden ja turvemaiden merkitys Suomen luonnonvarataloudessa - - Valtioneuvoston luonnonvaraselonteon pohjalta arvioidaan, miten Suomi on tähän asti hyödyntänyt soita ja turvemaita sekä niiltä saatavia ekosysteemipalveluja. - - Hankkeeseen sisältyvät soiden ja turvemaiden eri käyttömuotojen arvottaminen sekä elinkaarianalyysit.

Strategiassa mainitut tehtävät, joissa GTK on yhteistyötahona 3. Metsätalouden ulkopuolelle jäävien soiden jatkohyödyntämisen vaihtoehdot -- Tutkimuksessa arvioidaan tarkemmin biomassavarannot ja niiden alueellinen jakauma sekä hyödyntämismenetelmät ja ympäristövaikutukset -Vaihtoehtoisia hyödyntämismenetelmiä voisi olla muun muassa: -- biomassan ja turpeen hyödyntäminen - -biomassan hyödyntäminen ja ennallistaminen / -- ennallistaminen / -- ei maankäytön muutosta - - 830 000 ha

GTK:n suotutkimuksien toimet luonnontilaisuusluokituksen vaikutuksesta Luokittelun toteutus: 1. Uudet tutkimukset (kesä 2011) kaikille tutkimuskohteille luokitus GIS-aineistojen perusteella 2. Uudet tutkimukset (kesä 2011) 2 ja 3 luokka; tarkka havainnointi maastossa, 2 ja 3 luokkien soiden tutkimusajankohta valitaan 15.6. 15.8. väliselle ajalle 3. GTK arkistossa 15 000 tutkittua suota pyritään tekemään luokitus GIS-aineistojen perusteella lähi vuosina (vaatii erillisen hankkeen) Luonnontilaisuusluokittelulle on paikka GTK:n tietojärjestelmässä Luokitusta toteutetaan maakunnallisissa jo hankkeissa Etelä- Pohjanmaa - alussa Pohjois-Pohjanmaa (Länsi-Kainuu) - alussa Keski-Suomi (turve - vaihekaava) -valmistumassa

Esimerkkejä soiden rajaamis- ja luonnontilaisuusluokituksen soveltamisongelmista turvevarojen kartoituksessa

Strategian vaikutukset soiden tutkimuksiin Luonnontilaisuusluokittelu on strategiassa tärkeä periaate; Soiden rajausten teko pitää ohjeistaa yksiselitteisesti Turvetuotanto on ohjataan jo ojitetuille soille (luonnontilaisuusluokka 0 ja 1) -- Näitä on strategian mukaan valtaosa suopinta-alasta Läheskään aina ei tuotantokelpoisia alueita löydy ojitetuilta alueilta

Ahmaneva,Vihanti Suppea rajaus (mineraalimaa, -saaret, kivikot, kapeikot) Luonnontilaisuusluokka 5 (?) (Luonnontilainen, ehjä reunus) 500 m

Ahmaneva,Vihanti Laaja rajaus Mineraalimaa, -saaret, kivikot, suokapeikot Luonnontilaisuusluokka 2-3? (ojitus ¾ osaa suon reunoista, turvetuotantoalue, kanava, tie) 500 m

1 km Soidinaho (Isoaapa), Simo - luonnontilaisuusluokka 3 Luonnontilaista aluetta n. 70 ha Luonnontilaista suon reunusta n. 500 m = n. 25% reunuksesta

Soidinaho on osa suuremppa kokonaisuutta nimeltä Isoaapa, Simo 660 ha - luonnontilaisuusluokka 1 (lähes kauttaaltaan ojitettu, 80 ha ojittamatonta, ojittamatonta reunusta 500m = n. 4 % suon ulkoreunasta) 1km

Isoaapa, Simo GTK:n rajauksen mukaan pinta-ala n. 660 ha Tuotantokelpoista aluetta n. 25 ha 1km

Isoaapa, Simo Voidaan rajata miten laajaksi halutaan GTK rajaus

Peuraneva, Siikalatva mallisuo strategiassa -luonontilaisuusluokka 2

Peuraneva Siikalatva -> luokan lasku? Tuotanto ohjataan ojitetuille soille

Peuraneva Siikalatva Tuotantokelpoinen alue sijoittuu pääosin Ojittamattomalle alueelle

Hankilanneva, Haapavesi mallisuo strategiassa Luonnontilaisuusluokka 2 Ojitettua ja Ojittamatonta Tuotanto ohjataan ojitetuille soille

Hankilanneva Haapavesi Gamma säteily (Totaali säteily) Sininen Turvetta yli n.50cm? Keltainen vihreä -Turvetta alle n. 50cm?

Hankilanneva Tuotantokelpoinen alue on lähes sama kuin ojittamaton alue

TYRNÄVÄ (Ylipää) n. 1400 ha ojitettua turvemaata n. 200 ha Ojittamatonta Tuotanto ohjataan ojitetuille soille

TYRNÄVÄ (Ylipää) Gamma säteily (Totaali säteily) Sininen -Turvetta yli n.50cm Keltainen vihreä -Turvetta alle n. 50cm

Tuotantokelpoista turvealuetta - n. 20 ha (1400 ha:sta) = 1,5% suoalasta Tuotantokelpoinen = ojittamatonta

Kiitos mielenkiinnosta! Itsestään soistunut tuotantoalue 30v tuotannosta (Aitoneva, Kihniö)