Kestävä kehitys haastaa vapaan sivistystyön pedagogiikan Vapaan sivistystyön päivät Varkaus 28.8.2014 Erkka Laininen OKKA-säätiö
Perustettu 1997 Ammattikoulutussäätiön ja Opetusalan koulutussäätiön yhdistymisen myötä Taustayhteisöinä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, valtakunnallisia ammatillisia opettajayhdistyksiä sekä Lastentarhanopettajaliitto Toiminta-aloina koulutus, tutkimus, julkaisut, apurahat ja erillisprojektit Vastaa Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnista www.okka-saatio.com
Kestävän tulevaisuuden koulut ja oppilaitokset toimivat esimerkkinä kestävästä elämäntavasta. Ne ovat paikallisesti, alueellisesti ja koko Suomen tasolla solmukohtia ja aloitteentekijöitä, jotka verkottuvat muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa tavoitteena oppimisen ja kulttuurisen muutoksen edistäminen kohti kestävän tulevaisuuden yhteiskuntaa. Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit (2013)
1. Vahva kestävyysajattelu Kulttuuri Kulttuuri on kestävän kehityksen muutosvoima, joka yhdistää ajalliseen jatkumoon historian viisauden, kulttuurisen osallisuuden nykyhetkessä ja vision kestävästä tulevaisuudesta. Talous on pakko sopeuttaa ekologisiin reunaehtoihin ja se tulee valjastaa palvelemaan ihmisten todellisia tarpeita vastaavan hyvinvoinnin lisäämistä. 2 3 Vakaa talous 1 Tinkimätön ihmisarvo Elinvoimaiset ekosysteemit Ekologinen kestävyys on talouden toiminnan ja ihmisten hyvinvoinnin perusta Riittävän hyvinvoinnin ja ihmisarvoisen elämän on oltava mahdollista kaikille Mukaillen Arto Salonen, 2012, kv. lähteitä: Baker, S. (2006). Sustainable development. London: Routledge. Giddings, B., Hopwood, B. & O'Brien, G. (2002). Environment, economy and society: fitting them together into sustainable development. Sustainable Development, 10(4), 187 196. Hediger, W. (1999) Reconciling weak and strong sustainability. International Journal of Social Economics, 26(7/8/9), 1120 1144. Ott, K. (2003).
2. Yhteiskunnan ja maailman kompleksisuuden kasvu ja henkinen hyvinvointi Epävarmuuden kasvu Ymmärrettävyys Valintojen ongelmat Hallittavuus Koherenssin tunne Terveys, subjektiivinen hyvinvointi (QoL) Individualismi, normittomuus, kulutusyhteiskunta, materialismi & instrumentalismi Merkityksellisyys Lähde: Timo Hämäläinen, SITRA 2009 (Aaron Antonovsky; Monica Ericsson & Bengt Lindström)
3. Kasvaminen planetaariseen vastuuseen Ylisukupolvinen vastuu Planetaarinen vastuu: ihminen ja luonto Salonen, A: Kestävä kehitys globaalin hyvinvointiyhteiskunnan haasteena, s.30, alkuperäinen lähde Mélen-Paaso ja Kaivola (2009)
Postmaterialismi From having to loving and being Salonen, A: Kestävä kehitys globaalin hyvinvointiyhteiskunnan haasteena, s.137, alkup. lähde Mont 2008
Oppilaitokset yhteiskunnallisen muutoksen tekijöinä Erkka Laininen Työpaikat Tutkimuslaitokset Oppilaitos Päättäjät Kestävä oppilaitos Oppilaitokset Kestävä elämäntapa Tiedot Taidot Arvot Asenteet Yhteisön arvot ja normit Toimintakulttuuri Opetus Verkottuminen Kodit Järjestöt Kestävä yhteiskunta Keke-osaaminen Arvot ja asenteet Normit Yhteistyö ja verkottuminen Uudet ratkaisut Kulttuurinen muutos Yksilöiden oppiminen Yhteisöjen oppiminen Yhteiskunnallinen muutos
Kestävän kehityksen kasvatuksen malli Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Systeemiajattelu Kriittinen ajattelu Tulevaisuusajattelu
Vapaan sivistystyön vahvuuksia ja mahdollisuuksia kestävän kehityksen edistämisessä Tiedot Taidot Motivaatio Toiminta kestävän kehityksen puolesta Arvot Asenteet Oppimisen lähtökohtana ihmisen kokemuspiiri ja kiinnostuksen kohteet Paikallisista tarpeista nousevat teemat Kokonaisvaltainen lähestymistapa asioihin ja ilmiöihin Toiminnallisuus ja yhdessä tekeminen Kokemuksellisuus Arvojen ja merkitysten syventäminen Kriittinen ajattelu ja dialoginen oppiminen Projektioppiminen Osallistuminen ja vaikuttaminen Oppimisympäristöt (mm. luonnonympäristöt, kulttuuriympäristöt, internaatti) Verkostomainen toimintatapa -> toimintaympäristön osaaminen käyttöön Mahdollisuus nopeaan reagoimiseen yhteiskunnasta nouseviin tarpeisiin!
Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit, kuva Erkka Laininen
Vapaa sivistystyö yhteiskunnallisen muutoksen tekijänä Tavoitteena on, että yhteistyö (ulkopuolisten toimijoiden kanssa) luo kestävän kehityksen edistämiselle toimijoiden yhteisiä oppimisen, tutkimuksen, kokeilun ja kehittämisen areenoita. Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit (Kaisa Lindströmin visio) Miten oppiminen, toiminta ja muutos tulevat yhdeksi?
Arvot ovat kestävän tulevaisuuden rakentamisen ytimessä Oppimamme taidot ovat työvälineitä, joiden avulla muokkaamme tiedon savea ja luomme siitä jotain uutta. Arvomaailmamme, asenteemme ja niihin pohjautuvat käsityksemme ratkaisevat, miten valikoimme savemme ja mitä siitä työkalujen avulla synnytämme. Voimme siten käyttää taitojamme aidosti kestävän tulevaisuuden rakentamisen hyväksi tai tukea täysin vastakkaiseen suuntaan ohjaavaa kehitystä. Siksi arvot, asenteet ja sisäiset merkitykset ovat kestävän tulevaisuuden rakentamisen ytimessä.
Kohti syvempää oppimista Kuva: NASA
Tehdään yhdessä oppilaitosten hieno keke-toiminta näkyväksi! www.ym.fi/sitoumus2050 Oppilaitosten haastekampanja: www.koulujaymparisto.fi/sivu.php?id=30000 Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi: www.koulujaymparisto.fi
www.boomwallpaper.com Kestävä kehitys on vapaan sivistystyön suuri mahdollisuus!
Yhteystiedot Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi Erkka Laininen OKKA-säätiö Rautatieläisenkatu 6 A 00520 Helsinki erkka.laininen@okka-saatio.com puh. 050 3729 195 www.koulujaymparisto.fi