LAHDEN KAUPUNKI RANTA-KARTANON KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNISEN YLEISSUUNNITELMAN SEKÄ KATUSUUNNITELMAN LAATIMINEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA

LAHDEN KAUPUNKI RANTA-KARTANON KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNISEN YLEISSUUNNITELMAN SEKÄ KATUSUUNNITELMAN LAATIMINEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA 31.1.2012, PÄIVITYS 28.2.2014

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 2 (22) SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 1 SUUNNITTELUALUE... 4 1.1 Työn sisältö ja tavoitteet... 4 1.2 Suunnittelualueen sijainti... 4 1.3 Suunnittelun lähtökohdat... 4 1.4 Maankäyttö ja kaavatilanne... 4 1.5 Maanomistus... 5 1.6 Työhön liittyvät muut hankkeet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Suurmaisema... 5 2.2 Topografia ja maaperä... 5 2.3 Vedet... 5 2.4 Rakennettu ympäristö... 5 3 NYKYTILANNE... 6 3.1 Kaupunkirakenteen ominaispiirteet... 6 3.2 Maiseman ja rakennetun ympäristön arvot... 6 3.3 Viheralueverkosto... 7 3.4 Liikenne... 8 3.5 Valaistus... 8 4 SUUNNITTELUALUEEN VAHVUUDET JA KEHITTÄMISKOHDAT... 10 5 TUTKITUT VAIHTOEHDOT... 11 6 SUUNNITELMAN TAVOITTEET... 11 7 SUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 12 7.1 Puistot ja aukiot... 12 7.2 Taide osana kaupunkikuvaa... 14 7.3 Liikennejärjestelyt... 15 7.4 Liikennejärjestelyt ja toimivuus Hollolankatu/Lahdenkatu 15 7.5 Kevyt liikenne ja esteettömyys... 17 7.6 Valaistus... 17 7.7 Vesihuolto ja hulevesien hallinta... 19 7.8 Muut tekniset verkostot... 19 7.9 Alueen rakennettavuus... 19 8 KUSTANNUKSET... 20 9 JATKOTOIMENPITEET... 20 LÄHTEET... 21 LIITTEET... 22

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 3 (22) JOHDANTO Tehtävänä on ollut laatia Lahden Ranta Kartanon kaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma sekä laajemman alueen hulevesien hallinnan ja valaistuksen yleissuunnitelmat. Kaava-alueesta on tulossa uusi asuin-, liike- ja julkisten rakennusten alue. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman tavoitteena on ollut suunnitella kaava-alueen julkisista alueista; kaduista, katumiljööstä, puistoista ja aukioista kestävän kehityksen periaatteita ja elinkaariajattelua noudattaen korkeatasoisesti toteutettu ja yhtenäinen uusi alue, joka on esteettisesti yhtenäinen, toiminnallisesti monipuolinen, teknisesti toimiva ja visuaalisesti korkeatasoinen. Kunnallistekniikan yleissuunnitelma on osa suunnittelukokonaisuutta, joka tähtää toteutussuunnitelmien laatimiseen. Kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan sisältyy suunnittelualueen tarkastelu osana laajempaa kokonaisuutta, osana Lahden keskustaa ja liikenneympäristöä. Työn tavoitteena oli yhdistää suunnittelualue yhtenäiseksi kokonaisuudeksi jo rakentuneen keskustan korkeatasoisen katuympäristön kanssa. Kaava-alue sijaitsee kaupunkirakenteellisesti sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävällä paikalla Lahden keskustassa Fellmaninpuiston ja Kisapuiston välissä. Suunnittelualue on osa rannan ja keskustan välistä akselia, joka rakennuttuaan kokoaa tämän tärkeän kevyen liikenteen yhteyden ydinkeskusta Vesijärvelle. Samanaikaisesti tämän suunnittelutyön aikana on ollut käynnissä liikennesuunnittelu Hollolankatu Lahdenkatu Kartanonkadun ja Paasikiventien väliltä. Suunnittelussa on huomioitu kaava-alueen suunnittelukokonaisuuden ratkaisut ja osin vaikutettu niihin. Lähtökohtana suunnittelutyölle olivat käynnissä oleva asemakaavatyö ja siinä määritellyt tavoitteet, aiemmin laaditut suunnitelmat ja selvitykset, sekä nykytilanne ja uudet liikenteelliset tavoitteet. Yleissuunnitelma on valmistui alkuvuodesta 2012, mutta sen nähtäville asettaminen odotti kaavan voimaantuloa. Yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen 2013 päätettiin ainakin toistaiseksi luopua maanalaisesta pysäköinnistä. Tämä mahdollisti Paasikivenaukion suunnittelun osittain uusista lähtökohdista, minkä vuoksi suunnitelmaa päivitettiin näiltä osin kaupungin omana työnä laadittujen suunnitelmaluonnosten pohjalta vuoden 2013 aikana. Lahti Aqua Oy LE Sähköverkko Oy LE Sähköverkko Oy Mika Lastikka / Rakennuttajapäällikkö Hannu Neuvonen / Kaupunginpuutarhuri Riitta Niskanen / Tutkija, kaupunginmuseo Anne Karvinen-Jussilainen / Kaupunginarkkitehti Saara Vauramo / Green City kehityspäällikkö Ismo Malin / Vesiensuojelupäällikkö Matti Hoikkanen / Liikenneinsinööri Markku Heikkonen / Suunnittelupäällikkö Tapio Nikkinen / Ulkovalaistus Antti Rautiainen / Sähköverkko Vuonna 2013 laaditusta päivitystyöstä vastasi projekti-insinööri Pirkko-Leena Jakonen. Tätä jatkotyötä valvoneeseen ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: LE Sähköverkko Oy Suvi Nirkko/ Projekti-insinööri Pirkko-Leena Jakonen/ DI, projektipäällikkö Antti Ojanen/ kunnallistekniikka Tapio Nikkinen / Ulkovalaistus FCG:ssä projektiin osallistuivat seuraavat henkilöt: ins.(amk) ins. DI maisema-arkkitehti maisema-arkkitehti ins. (AMK) suunnit.hortonomi DI Jari Elo/ projektipäällikkö, kunnallistekniikka Timo Kalevirta / liikennesuunnittelu Perttu Hyöty / hulevesien hallinta Taina Tuominen/ kaupunkikuva ja ympäristö Eeva Rapola/ ympäristö Heidi Piiroinen / kunnallistekniikka Johanna Stigzelius/ ympäristö Hannes Björninen, hulevesien hallinta Lisäksi FCG:n alikonsulttina työssä toimivat: DI ins. kuvanveistäjä Jouni Rissanen/ Pontek Oy, siltasuunnittelu Antti Tiensuu/ Licon-AT Oy, valaistus Pertti Kukkonen/ Betonipallas Oy, taide Työ on tehty Lahden kaupungin toimeksiannosta. Lahden kaupungilla työstä vastasi projektipäällikkö Riitta M. Niskanen. Työ tehtiin FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa hankkeen projektipäällikkönä toimi ins. (AMK) Jari Elo. Työtä valvoneeseen ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Riitta M. Niskanen / Projektipäällikkö Jorma Vaskelainen / Kunnallistekniikan johtaja Tarja Tolvanen-Valkeapää / Suunnitteluinsinööri, liikenne Unto Räty / Liikenneinsinööri, liikenteenohjaus ja liikennevalot

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 4 (22) 1 SUUNNITTELUALUE 1.1 Työn sisältö ja tavoitteet Suunnittelutehtävänä on ollut laatia Ranta-Kartanon kaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma sekä laajemman alueen hulevesien hallinnan ja valaistuksen yleissuunnitelmat toteutussuunnittelun pohjaksi. Työn tavoitteena on ollut suunnitella Ranta-Kartanon kaavaalueesta yhdessä Lahden kaupungin kanssa kestävän kehityksen periaatteita ja elinkaariajattelua noudattaen korkeatasoisesti toteutettu uusi asuin-, liike- ja julkisten rakennusten, puistojen ja aukioiden alue, joka on toiminnallisesti ja esteettisesti yhtenäinen, toiminnallisesti monipuolinen, teknisesti toimiva ja visuaalisesti korkeatasoinen. Samanaikaisesti kaupunkikuvallisen suunnitelman kanssa laadittiin hulevesien hallinnasta erillinen raportti (liite 8). Kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa esitetään Ranta Kartanon kaava-alueen hulevesiä koskeva osuus sekä tiivistelmä kaava-alueelle tulevista hulevesirakenteista. Kaupungilla on tekeillä hulevesiohjelma. Suunnittelussa on otettu huomioon hulevesiohjelman tavoitteet, ohjeet ja määräykset. Laaditussa yleissuunnitelmassa tutkittiin kaava-alueen luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn edistämistä sekä keinoja vesistökuormien vähentämiseksi. 1.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee kaupunkirakenteellisesti merkittävällä ja keskeisellä paikalla, Lahden ydinkeskustan tiiviin keskustarakenteen ja Vesijärven välissä. Alue käsittää Paasikivenaukion, linjaautoaseman sekä sen pysäköintialueen, Jalkarannantien kiertoliittymän ja Kyösti Kallion kadun rajaaman alueen. Läheisyydessä sijaitsee keskeisiä ja perinteisiä viheralueita olevat Vesijärven rantaalue ja Pikku-Vesijärven puisto sekä Fellmaninpuisto ja Kisapuisto. Suunnittelualueen kaakkoisreunassa sijaitsee Lahden linja-autoasema sekä sen yhteydessä laaja pysäköintikenttä. Linjaautoaseman toiminta tulee siirtymään jatkossa rautatieaseman yh- teyteen. Asemarakennus jää kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena nykyiselle paikalleen ja rakennukseen on suunnitteilla uusia toimintoja. Suunnittelualue on 1. luokan pohjavesialuetta ja rakentaminen ei saa aiheuttaa muutosta pohjaveden nykyiselle tasolle. Alueella sijaitsee poistuva huoltoasema ja sen koillisreunalla on myös pilaantuneita maita. 1.3 Suunnittelun lähtökohdat Lahden Kartanon kaupunginosan ydinalueen kehittämisestä järjestettiin yleinen kaupunkirakenteellinen ideakilpailu vuonna 2005. Kaavarunkovaiheessa järjestetyllä kilpailulla haettiin näkemystä alueen toimivasta ja pitkäaikaisesta kehittämisestä. Kilpailun voitti työryhmä Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen, pääavustajanaan Stijn Colpaert ja avustajanaan Matias Manninen, työllään nimimerkki Laituri. Voittanut kilpailuehdotus perustuu tiiviiseen ja selvärajaiseen kaupunkirakenteeseen, jossa nykyisen Jalkarannantien paikalle tehdään kävelyakseli Paasikivenaukion ja Pikku-Vesijärven puiston välille ja pääkadut sijoitetaan kilpailualueen reunoille. Uudet rakennukset sijoitetaan mataliin suurkortteleihin, joista nousee joukko tornitaloja. Julkiset toiminnot sijoitetaan linja-autoaseman lisäksi Vesijärven puoleiseen päähän ja Paasikivenaukiolle. Muilta osin kortteleihin tulee asumista sekä liike- ja toimistotiloja pysäköintilaitoksineen. Kortteleiden väliin sijoittuva kävelyakseli on tilallisesti vaihteleva ja mittakaavaltaan miellyttävä. Paasikivenaukiolle on esitetty sijoitetavaksi taidemuseo ja vesiallas. Voittaneen kilpailutyön pohjalta Ranta-Kartanon alueelle on laadittu asemakaava. Kaavatyön yhteydessä on laadittu perusselvitykset alueen oloista työn pohjaksi. Lisäksi alueen katupuut on inventoitu. 1.4 Maankäyttö ja kaavatilanne Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2006 alue on keskustatoimintojen aluetta. Alue on osa Lahden kehittämisen kohdealuetta, jota kehitetään valtakunnanosakeskukseksi, joka vastaa palvelutarjonnasta ylimaakunnallisiin tarpeisiin. Tavoitteena on, että täydennysrakentaminen toteutetaan korkeatasoisena ja yhdyskuntarakenne toteutetaan ottaen huomioon korkeatasoiset osaamisen, asuin ja luonnonympäristön, kulttuuri- ja maisema-arvojen, elinkeinoelämän ja liikennejärjestelyjen tarpeet. Alueen kehittämisessä pyritään Urheilukeskuksen, Vesijärven, sataman ja keskustan kytkeytymiseen toisiinsa ja näiden visuaaliseen ja toiminnalliseen kehittämiseen. Oikeusvaikutuksettomassa Lahden yleiskaavassa 1998 alue on kaupungin pääkeskustoimintojen aluetta, asumiskäyttöön tarkoitettua aluetta sekä julkisten alueellisesti merkittävien palvelujen ja hallinnon aluetta. Paasikivenkadun varren ja Paasikivenaukiota rajaavat korttelit sekä linja-autoaseman ja historiallisen museon alueet ovat osa ympäristökokonaisuutta, joka on arvokas kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti. Jalkarannantien lounaispuolelle on osoitettu kevyen liikenteen pääväylä. Suunnittelualueella on voimassa olevia asemakaavoja. Aluetta on suunniteltu kaavarunkotasolla useaan otteeseen. Suunnittelun tarve on kohdistunut alueen liikennejärjestelyihin ja alueen kaupunkirakenteelliseen laatuun ja uudisrakentamisen määrään. Ranta-Kartanon asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotus on ollut nähtävillä 30.10. 8.12.2008. Kaavaehdotusta koskeva viranomaisneuvottelu on pidetty 6.2.2009. Kaavaehdotus sekä siitä esitetyt mielipiteet ja lausunnot on esitelty tekniselle lautakunnalle 3.3.2009. Lahden kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan kesäkuussa 2009. Kaavasta jätettiin useita valituksia. Kouvolan hallinto-oikeus hylkäsi syyskuussa 2010 kaikki valitukset. Ranta- Kartanon asemakaava tuli Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoimaiseksi 6.9.2012. Kaavavaiheessa tehtiin maaperä- ja pohjavesiselvitys, meluselvitys sekä luonnosvaihtoehtojen kävelyja oleskelualueiden tuulisuusselvitys. Suunnittelualueen sijainti Lahden keskusta-alueen ja Vesijärven välisellä alueella. Työn aikana aluetta tarkasteltiin myös laajempana kokonaisuutena. (kuva ) Ote Ranta-Kartanon yleisen kaupunkirakenteellisen ideakilpailun voittaneesta Laituri -työstä. (kuva ) Ranta-Kartanon alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen havainnekuva. (kuva )

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 5 (22) 1.5 Maanomistus Pellonkulman asuin- ja liikerakennuksen tontti sekä toiminnassa olevan huoltoaseman tontti ovat yksityisessä omistuksessa. Päijät- Hämeen koulutuskonserni omistaa korttelin Ståhlberginkadun pohjois-puolella. Muilta osin suunnittelualueen omistaja on Lahden kaupunki. 1.6 Työhön liittyvät muut hankkeet Ranta-Kartanon suunnittelualueen vieressä on käynnissä Kisapuiston kenttien ja katsomoiden kunnostustyöt sekä Historiallisen museon kunnostus. Keskustan kehittämiseen liittyen kaupungilla on meneillään keskustan katuverkon yleissuunnitelman laadinta, jossa mm. tutkitaan Aleksanterinkadun pohjoisosan muuttamista kävelykaduksi. Samanaikaisesti tämän suunnittelutyön rinnalla on laadittu liikennesuunnittelutyö akselilla Hollolankatu/Lahdenkatu Rauhankadun - Ahvenistonkuja väliltä. Liikennesuunnittelusta on laadittu tätä raporttia täydentävä erillinen muistio. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suurmaisema Suunnittelualueen sijainti maiseman solmukohdassa, Salpausselän harjun juurella ja Vesijärven äärellä on erityinen. Alue sijaitsee laakson alavalla alueella, entisessä lahdenpohjukassa. Sijainti jääkauden aikaisen reunamuodostuman ja vesistön välissä, Lahden keskustan keskeisessä kulttuurimaisemassa tekee alueesta vetovoimaisen. Alueelta aukeaa ympäristöön pitkiä näkymiä. 2.2 Topografia ja maaperä Suunnittelualue on korkokuvaltaan tasaista, viettäen Lahdenkadulta + 92,2 Kariniemenkadulle + 84,3 ja Pikku-Vesijärven puistoon + 83,3. Alueen ympärillä nousevat voimakkaasti Radiomäki (Salpausselkä) etelässä, Kariniemenmäki pohjoisessa, Teivaanmäki lännessä ja Kirkonmäki idässä. Ympäröivien mäkien suojaama laakso avautuu luoteeseen Vesijärvelle. Alue on entistä Vesijärven lahdenpohjukkaa ja alueella on täyttömaakerroksia 1,5-3,5 metrin välillä, soraa ja sekalaisia maita. Täyttökerroksen alapuolella oleva maaperä on hiekkaista silttiä ja silttimoreenia. Alueen maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu Lahden kaupungin toimeksiannosta. Erillisestä toimeksiannosta on laadittu raportti (Taratest Oy) ja tutkittujen tulosten perusteella alueella on pilaantuneita maita. 2.3 Vedet Vesijärvi ja Pikku-Vesijärvi sijaitsevat suunnittelualueen luoteispuolella niin, että alueen pohjoisosa ulottuu Pikku-Vesijärven puiston reunaan saakka. Suunnittelualueen länsireuna kuuluu 1. luokan pohjavesialueeseen ja sen molemmilla sivuilla on pohjavedenmuodostumisaluetta. Tämän suunnitelman yhteydessä suunnittelualueelle laadittiin erillinen hulevesien hallinnan yleissuunnitelma (Liite 9). 2.4 Rakennettu ympäristö Lahden kartano ja sen laajat Vesijärven rannalla olevat peltoalueet muodostivat 1920-luvulle saakka Lahden kaupungin länsirajan. Kartanon alue liitettiin kaupunkiin 1919 ja alueen kehittäminen osaksi keskustaa alkoi. Lahden linja-autoasema on valmistunut vuonna 1939. Alussa linja-autoaseman ja Pikku-Vesijärven väliselle alueelle kaavailtiin puistoa. Kartanon aluetta alettiin kuitenkin rakentaa, kun ensimmäinen yleiskaava valmistui alueelle vuonna 1946. Kaavan mukaisesti korostuivat asuinrakennusten, liikenteen lisäksi puistot ja vapaa-ajan alueet. Asuntojen lisäksi alueelle rakennettiin kouluja ja teollisuuslaitoksia erityisesti 1940-50-luvuilla. Näkyvimpiä rakennuksia ovat yhdeksänkerroksiset asuin- ja liikerakennukset Suojalinna ja Pellonkulma lisäksi mm. konserttitalo, urheilutalo ja koulukeskus. Rakennuskortteleiden väliin jääneestä peltoalueesta tehtiin Fellmaninpuisto 1950-luvulla. Ranta-Kartanon alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen asemakaavakartta 7.10.2008. (kuva ) Näkymä suunnittelualueelle. (kuva ) Suunnittelualueen keskeistä aluetta ovat Jalkarannantie ja laaja paikoitusalue. (kuvat HBj)

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 6 (22) 3 NYKYTILANNE 3.1 Kaupunkirakenteen ominaispiirteet Suunnittelualue sijaitsee kaupunkirakenteellisesti merkittävällä ja keskeisellä paikalla, Lahden ydinkeskustan tiiviin keskustarakenteen ja Vesijärven välissä. Alue sijaitsee Lahden keskustaan saavuttaessa porttina ja ympäristössä on havaittavissa useita Lahden maamerkkejä kuten radiomastot, hyppyrimäet, Eliel Saarisen kaupungintalon torni, Alvar Aallon Ristinkirkon torni sekä suunnittelualueella sijaitseva linja-autoaseman torni. Suunnittelualueella ja sen ympäristössä sijaitsee useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltuja rakennuksia kuten historiallinen museo, Pellonkulma ja Suojalinna, linja-autoasema, sekä merkittäviä puistoja kuten Fellmaninpuisto, Kisapuisto ja Pikku- Vesijärven puisto. Suunnittelualueella sijaitsee nykyisellään keskeisesti laaja tasainen asfalttipintainen pysäköintikenttä ja Jalkarannankatu. Jalkarannankatu puuriveineen on poistumassa ja muuttumassa tulevan korttelialueen puistojen ja aukioiden jaksottamaksi kevyen liikenteen akseliksi. Kolmelta sivulta suunnittelualuetta ympäröivät luonteeltaan erityyppiset puistot, jotka antavat alueelle vehreää yleisilmettä. Samalla vesi on tärkeä elementti maisemassa. Yllä olevalla kartalla suunnittelualue ja läheisyydessä sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (RKY-2009). 3.2 Maiseman ja rakennetun ympäristön arvot Fellmaninpuisto, jälleenrakentamiskauden oppilaitokset ja Hakatornit RKY-2009 Fellmaninpuisto, jälleenrakentamiskauden oppilaitokset ja Hakatornit, muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin kuuluvan kokonaisuuden. Fellmaninpuisto ja sitä rajaavat lukuisat monumentaaliset asuin-, liike- ja julkiset rakennukset sekä liikenneväylät edustavat jälleenrakennuskauden korkeatasoisesta rakentamista ja suunnittelua. Vuonna 1953 perustetun Fellmaninpuiston ympärille sijoittuu viuhkamaisesti kaavoitettu alue; mm. kaarevan Svinhufvudinkadun linjausta seuraava laaja koulurakennusten ryhmä sekä asuntokeskusosuuskunta Hakan rakennuttamat Hakatornit, jotka muodostavat hallitsevan elementin Hollolankadun ja Paasikivenkadun varrelle. Unto Ojosen suunnittelema Pellonkulman asuin- ja liikerakennus on valmistunut vuonna 1953. Rakennus muodostaa kaupunkikuvallisesti vaikuttavan porttiaiheen yhdessä Suojalinnan rakennuksen kanssa. Pellonkulma edustaa 1950-luvun korkeatasoista suunnittelua ja on arvokas kaupunkikuvallisesti. Toinen suunnittelukohteen kannalta tärkeä valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin (RKY-2009) kuuluva kohdekokonaisuus muodostuu Lahden kaupungintalosta, kauppatorista ja Mariankadun seremonia-akselista. Nämä kohteet sijoittuvat hiukan etäämmälle Ranta-Kartanon alueesta, mutta ne ovat osa Aleksanterinkadun ympäristöä, joka kevyen liikenteen akselina liittyy kiinteästi suunnittelualueeseen. Linja-autoasema, suojelukohde Kaarlo Könösen suunnittelema Lahden linja-autoasema on valmistunut vuonna 1939. Se on osa 1930-luvulla perustetun Matkahuollon asemaketjua. Linja-autoasema on yksi Lahden harvoista funktionalismia edustavista rakennuksista ja se on suojelukohde. Rakennus on rakennustaiteellisesti, liikennehistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Linja-autoaseman torni on myös näkyvä maamerkki Lahden keskustassa. Linja-autoasemaan on tehty laajennusosa 1990-luvulla, joka ei ole suojeltu. Lahden kartano/ historiallinen museo Lahden kartanon omistajat tunnetaan 1540-luvulle saakka. Päärakennus on rakennettu vuosina 1897-1898. Kartano on siirtynyt Lahden kaupungin omistukseen vuonna 1919 ja se siirtyi kaupunginmuseon käyttöön 1960-luvulla. Lahden kartano on rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Kokonaisuuteen kuuluu puutarhataiteellisesti arvokas rakennusta ympäröivä vanha puisto. Kisapuisto, Olympiaportti Lahden Kisapuiston jalkapallostadion rakennettiin vuoden 1952 Helsingin olympialaisia varten. Helsingin olympialaisia varten valmistuneet urheilurakennukset muodostavat hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden, joka kuuluu myös kansainvälisen DO- COMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan (RKY-2009). Kisapuiston pukusuoja ja lipunmyyntikojut sekä ympäröivät puistoalueet ovat arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Kuvissa näkymä Fellmaninpuistoon. ja kaupunkikuvallisen porttiaiheen muodostavat Suojalinnan ja Pellonkulman rakennukset. (kuvat T.T.) Kuvissa vasemmalla Linjaautoasema ja yllä Lahden kartanon päärakennus sekä ympäröivää puistoa 1800-luvulta. (Kuvat T.T. ja Lahden kaupunki T.P) Kisapuiston portti ja lipunmyyntikoju ovat jonkin verran kärsineet ilkivallasta. (kuvat T.T).

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 7 (22) Pikku-Vesijärven puisto Pikku-Vesijärven puisto on rakennettu Lahden keskustaan kartanon maille 1950-luvulla. Puisto on tyyliltään maisemapuisto, jolle luonnonkasvillisuutta kasvavat rannat ovat luonteenomaiset. Puisto on kulttuurihistoriallisesti merkittävä 1950-luvun puistosuunnitelma ja toteutus. 1997 Pikku-Vesijärveen on toteutettu soivat vesiurut. Kuvassa vehreä näkymä Pikku-Vesijärven puistoon. Vesi näkyy puiston puiden lomasta kadulle saakka. (kuva Pertti Kukkonen) Taide kaupunkikuvassa Alueen ympäristössä sijaitsee useita julkisia veistoksia. Vanhin veistos on Emil Wikströmin Aino-suihkukaivo Lahden historiallisen museon, entisen Lahden kartanon puistossa. Vapaudenkadun puistikossa, Paasikiven aukiolla ja Erkon puistossa sijaitsee useita näköispatsaita 1950 60-luvuilta sekä jäljennös Jussi Mäntysen Viipurin Hirvipatsaasta vuodelta 1955. Fellmaninpuistossa, jossa on ollut 1910-luvulla iso punavankien kokoomaleiri, sijaitsee vuonna 1978 pystytetty Erkki Kannoston tekemä Punavanki-muistomerkki. Pikkuvesijärvessä sijaitsee Oskari Jauhiaisen Vauhtia-patsas ja ympäröivässä Kariniemenpuistossa sijaitsee useita muistopuita sekä Olavi Lanun ympäristötaideteokset. Uudempia veistoksia alueella on Jalkarannantien kiertoliittymässä oleva Matti Koskelan työ Läpi päivän vuodelta 1989. Jalkarannantien kiertoliittymässä oleva Matti Koskelan työ Läpi päivän sekä Kariniemenpuiston Olavi Lanun työ Keko. (kuvat T.T. ja, http://www.lahti.fi/) Kaupunkivallisesti merkittävä kasvillisuus Lahden keskustan katuja reunustavat puukujanteet. Katupuilla on tärkeä rooli katukuvassa mm. viihtyisyyden lisääjänä sekä katujen hierarkiaa ja luonnetta korostavana tekijänä. Kaupunkikuvassa merkittävät katupuut: - Kisapuiston reunalla sijaitsevat poppelirivin puut ovat melko huonokuntoisia, sama koskee puurivin edustan leikattua orapihlaja-aitaa. Kasvillisuudella on merkitystä myös osana Kisapuiston historiaa. - Kariniemenkadun katupuina olevat hopeapajut ovat katukuvassa näyttäviä. - Lahdenkadun ja Hollolankadun katupuina kasvaa puistolehmuksia. - Jalkarannantien varren katupuut ovat puistolehmuksia. Katu tulee poistumaan suunnitelman toteutumisen myötä. - Fellmaninpuiston reunassa kasvaa rauduskoivurivi. Puisto on osa valtakunnallisesti merkittäväksi ympäristöksi määriteltyä kokonaisuutta. 3.3 Viheralueverkosto Lahden keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kattavasti viheralueita. Asukkaat ovatkin keskimäärin tyytyväisiä viheralueiden saavutettavuuteen. Suunnittelualue sijaitsee keskeisesti Pikku-Vesijärven, Kisapuiston, Fellmaninpuiston ja Urheilukeskuksen ympäröimänä. Alueen kautta on keskustasta lyhin reitti Vesijärven rantaan, joka on Lahden keskustan suosituin puistoalue. Talvisin Vesijärvi mahdollistaa monipuolisen ulkoilun latuineen sekä kävely- ja retkiluistelu-urineen. Urheilukeskuksen ja Fellmaninpuiston viherreitin kautta on myös Salpausselän monipuolinen latu- ja retkeilyreittiverkosto helposti saavutettavissa. Kisapuisto on yksi Lahden merkittävistä monipuolisen liikunnan keskittymistä, jossa on mahdollisuus muun muassa luistella ja pelata pallopelejä. Lisäksi puisto on tärkeä keskustan oppilaitosten liikuntapaikka. Lähin leikkipuisto sijaitsee Fellmaninpuistossa. Suunnittelualuetta rajaavat puistoalueet ovat arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita sekä tärkeitä keskustan viheralueita. Suunnittelualueen kautta kulkevat kehitettävät pääulkoilureitit/ kevyenliikenteen väylät: - Keskusta Pikku-Vesijärvi ja Vesijärvi - Keskusta Fellmaninpuisto Urheilukeskus - Fellmaninpuisto Historiallinen museo - Kisapuisto Fellmaninpuisto Suunnittelualueen viheralueverkostossa kehittämistarpeita: - Aleksanterinkadulla ei nykyisellään ole arvoistaan Pikku- Vesijärvelle johtavaa kevyen liikenteen yhteyttä. - Ulkoilualueita ja puistoja yhdistävät reitit/viheryhteydet ovat nykyisin puutteellisia. Luonteeltaan suunnittelualueen lähiympäristön puistot ovat korkeatasoisesti hoidettuja kaupunkipuistoja. Kisapuistoa Jalkarannantien puolelta rajaa jo melko iäkäs poppelirivi. Osa puurivin puista on jo huonokuntoisia. (kuva T.T.) Fellmaninpuistoa Kyösti Kallion kadun puolelta rajaava rauduskoivurivi. (kuva T.T.) Kariniemenkadun varrella kasvaa katupuina suhteellisen harvinaisia hopeapajuja. (kuva T.T.)

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 8 (22) 3.4 Liikenne Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Hollolankatu, Lahdenkatu, Jalkarannantie, Kariniemenkatu, Paasikivenkatu, Ståhlberginkatu ja Kyösti Kallion katu. Hollolankatu, Lahdenkatu ja Jalkarannantie ovat vilkkaasti liikennöityjä pääkatuja. Kevyt liikenne risteää katuja tasossa. Jalkarannantien luoteispäässä on kiertoliittymä ja kaakkoispäässä Paasikivenaukion. Paasikivenaukio on useasta liikenteenjakajasta koostuva vilkasliikenteinen liikennevalo-ohjattu liittymäalue ja sen kautta kulkee Lahden keskustan länsipuolen ohikulkuliikennettä sekä keskustan läpi kulkevaa liikennettä. Jalkarannantien molemmin puolin on kevyen liikenteen väylät ja kadun itäpuolella on laaja pysäköintialue, Kisapuiston pysäköintialue. Jalkarannantien länsipuolella sijaitsee linja-autoasema. Jalkarannantie toimii joukkoliikennekatuna. Paikallis- ja kaukoliikenne kulkevat Jalkarannantietä etelään ja pohjoiseen. Autopaikkoja sijaitsee suunnittelualueella ja sen ympäristössä Jalkarannantien varressa on 20 kpl, Kisapuiston pysäköintialueella 320 kpl, Pikku- Vesijärven pysäköintialueella 160 kpl, Kyösti Kallionkadulla 85 kpl, Ståhlberginkadulla 100 kpl ja purettujen huoltoasemien tonteilla 165 kpl. Hollolankatu/Lahdenkatu keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) on nykyisellään n. 30000 ajoneuvoa/vuorokaudessa. Suunnittelualueella nykyisen Jalkarannantien kohdalla ja tulevan aukion kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on n. 15 000 ajoneuvoa/vuorokaudessa. 3.5 Valaistus Suunnittelualueen katuvalaistus rajautuu kolmeen Lahden-, Hollolan- ja Aleksanterinkadun - erikoisvalaistukseen. Lahden- ja Hollolankatujen kaupunkiin sisääntulo-osuuksilla valaistus on toteutettu ns. Lahti valaisimilla. Kummankin kadun valaistus jatkuu aukiolle päin ns. ripustusvalaistuksena. Lahdenkadulla valaistus muuttuu Rauhankadun kohdalla vanhaksi ja uusittavakuntoiseksi vaijerivalaistukseksi. Nykyisessä vaijerivalaistuksessa on huolto ja kunnossapidon yhteydessä jouduttu jo turvautumaan useaan eri valaisinmalliin. Hollolan kadulla muutoskohta on Svinhufvudinkadun risteyksessä, josta alkaa uusi Oculus valaisimin toteutettu vaijerivalaistus. Sillä osalla on käytetty ristikkopylväitä vaijerien ripustukseen. Aleksanterinkadun erikoisvalaistuksena ovat kolme AEG Citylux valaisinta ryhmänä kohteeseen suunnitellussa erikoispylväässä. Muihin suuntiin valaistustoteutukset ovat perinteisempiä ns. tievalaistustyyppisiä ratkaisuja, joissa on metallipylväät ja 1,5 2,5 m:n varret. Nykyisiä aukioita hallitseva mastovalaistus poistuu alueen käytön muuttumisen mukana. Alueen katuvalaistuksen nykyilmeenä on vanha perinteinen ns. lusikka valaisin. Valaisimet ovat suurelta osin avoimia ja niiden valaistusteho on heikko. Vuosien aikana ovat heijastimien heijastusominaisuudet heikentyneet lisäksi valaistuksen tehottomuutta korostaa käytössä olevat elohopealamput. Paasikivenkadulla, Svinhufvudin- ja Kariniemenkaduilla on huonokuntoista elohopealamppu (Hg) valaistusta, joka tulee uusittavaksi energiatehottoman lampputyypin poistuessa markkinoilta vuonna 2015. Kyösti Kallion kadun uusittavassa kunnossa oleva tievalaistustyyppinen valaistus, uusiutuu kadun uudelleen rakentamisen yhteydessä. Poistuvan Jalkarannan kadun valaistus nykyisen aukion osuudelta poistuu kadun myötä. Ståhlberginkadulle on uusittu suurpainenatrium (SpNa) valaistus käyttäen teräspylväitä ja 2,5m:n varsia, joiden asennuskorkeutena on 10 m ja valaisintyyppi City Soul-kaupunkivalaisinmalli. Fellmaninpuiston vanha Hg-valaistus joudutaan uusimaan. Valaistuksen purkamisen yhteydessä puretaan myös Punavankien muistomerkin korostusvalaistuksen massiiviset HG-valonheittimet pois. Pikku-Vesijärvenpuisto valaistuksen uusiminen on aloitettu. Valaistus toteutetaan monimetallilamppuisin Abeta valaisimin. Valaistus voidaan toteuttaa aikaisempi ja totuttu ilme säilyttäen, kun ko. valaisintyyppi ei ole poistunut markkinoilta. Monimetallilampuilla, jotka täyttävät energiatehokkuusvaatimukset, saadaan valkoinen ja hyvän värintoiston omaava valaistus. Ratapenkereen puupylväs ja ns. lusikkavalaistus on jo huonokuntoinen. Hg -valaistus on uusittava. Rantapenkereen alue on kuitenkin rajattu pois tästä selvityksestä. Alue liittyy valmisteilla olevaan Teivaanmäen hotellihankkeeseen. Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) Suunnittelualueen nykyinen valaistus.

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 9 (22) Lahdenkadun vanhaa vaijerivalaistusta. (kuva A.T.) Ståhlberginkadun valaisimet eivät vastaa ilmeeltään niiden keskeistä sijaintia kaupunkirakenteessa. (kuva A.T.) Fellmaninpuiston nykyinen valaistus. (kuva A.T.) Pysäköintikentillä on nykyisin mastovalaistus. (kuva A.T.) Pikku-Vesijärven puiston valaistusta on jo ryhdytty uusimaan. (kuva A.T.) Kuvassa nykyiset kohdevalaisimet Fellmaninpuistossa. (kuva A.T.)

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 10 (22) Ylhäällä suunnitelman havainnekuva Ranta-Kartanon alueen keskiakselilta. Vasemmalla ote suunnitelmakartasta (MAS 901 kaupunkikuvallinen suunnitelma, koko alue). 4 SUUNNITTELUALUEEN VAHVUUDET JA KEHITTÄMISKOHDAT Suunnittelualueen keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa yhdistettynä veden läheisyyteen luo hienot puitteet alueen kehittämiselle. Kaupungin tori sijaitsee lähellä ja torilta johtaa tulevaisuudessa mahdollisesti kävelykaduksi muuttuva yhteys (Aleksanterinkatu) Ranta-Kartanon alueelle. Suunnittelualueen molemmin puolin sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti merkittävät puistot Fellmaninpuisto ja Kisapuisto. Alueelta avautuu näkymiä kaupungin maamerkkeihin, kuten hyppyrimäkiin ja radiomastoihin. Nykyisin alue toimii pääasiassa laajana pysäköintikenttänä. Houkutteleva yhteys keskustasta rantavyöhykkeelle puuttuu kokonaan. Myöskään Fellmaninpuisto ja Kisapuisto eivät liity toisiinsa oikeastaan mitenkään. Kasvillisuuden käsittelyssä ja toimintojen sijoittelussa oli olennaista suunnittelualueen visuaalinen ja fyysinen yhteys viereisiin puistoalueisiin. Ranta-Kartanon alueen keskiakseli on merkittävin akseli, mutta myös poikittaisten, viereisiä puistoja yhdistävien akselien merkitys on huomattava. Reittien suunnittelu piti sisällään tunnelivaihtoehdon tarkastelun, sekä maanalaisen pysäköinnin mahdollisuuden tutkimisen vaihtoehtoisina ratkaisuina. Ranta-Kartanon alueella kevyen liikenteen reitit tulevat toimimaan myös pelastusreitteinä. Lisäksi talviaikaan keskiakseli tulee osittain toimimaan ainakin väliaikaisena lumenvarastointipaikkana. Suunnittelun lähtökohtana oli alueen sijainti kaupunkirakenteessa, sen kaupunkikuvallinen merkitys, historia ja tuleva käyttötarkoitus. Keskeinen asia suunnittelussa oli kiinnittää huomiota kevyen liikenteen ympäristön toimivuuteen, esteettömyyteen ja viihtyisyyteen. Lähtökohtaisesti myös taide oli tärkeässä roolissa aluekokonaisuuden suunnittelussa. Havainnekuva Paasikivenaukiolta korttelin keskiakselille.

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 11 (22) 5 TUTKITUT VAIHTOEHDOT Alikulkutunneli Työn kuluessa tutkittiin mm. mahdollisuutta johtaa kevyt liikenne Lahdenkadun ja Hollolankadun alitse alikulkutunnelia pitkin Aleksanterinkadulta uuden Ranta-Kartanon korttelialueen keskiakselille. Tavoitteena oli avara tunneli, joka toimisi sujuvana, esteettömänä kevyen liikenteen yhteytenä. Tunnelin kaltevuutta tutkittiin sekä 5 % että 8 % vaihtoehdoilla. Päädyttiin 8 % ratkaisuun, koska tunnelista tulisi joka tapauksessa varsin pitkä. Tunneliratkaisu tulisi ulottumaan pitkälle Aleksanterinkadulle, jossa kadun molemmilla puolilla on säilytettäviä tonttiyhteyksiä, ja joissa huoltoajon tulee olla mahdollista. Tutkittiin myös mahdollisuutta korottaa Lahdenkatu ja Hollolankatua Aleksanterinkadun risteysalueen kohdalla. Korotus lyhentäisi tunnelia jonkin verran. Tarkasteluissa tultiin siihen tulokseen, että korotus voi korkeintaan olla n. 0,5 m, jolloin se ei vaikeuta tonteille ajoa eikä muuta merkittävästi kaupunkikuvaa. Tunneliratkaisun myötä myös Lahdenkadun tekninen verkosto olisi pitänyt siirtää kiertämään tunnelin Paasikivenaukion päädyn kautta. Tutkittujen vaihtoehtojen perusteella alikulkutunneli päätettiin jättää pois suunnitelmasta ja kehittää Aleksanterinkadun suuntaista kevyen liikenteen yhteyttä maanpäällisenä yhteytenä. Ratkaisuun johtavat tekijät olivat pääasiassa kaupunkikuvallisia. Lisäksi tunnelista olisi tullut varsin pitkä. Yllä tutkittu alikulkukäytäväyhteys Lahdenkatu-Hollolankatu. Kuvassa tunnelin pituus on esitetty sekä 8% että 5% kaltevuudella (poikkiviiva kuvassa tunnelin kohdalla). Maanalainen pysäköinti Lisäksi mukana oli vaihtoehtoinen ratkaisu Paasikivenaukion alle rakennettavalle maanalaiselle pysäköintialueelle. Pysäköintialueelle ajo tapahtuu suunnitelmassa Kartanonkadun kautta, tulevan taidemuseon kulmalta. Maanalaisen pysäköintialueen rakentamisen vaikuttaa pohjaveden pinnan taso ja maaperän pohjaolosuhteet. Alueelta laadittiin erillinen rakennettavuusselvitys (Liite 2). Selvityksen perusteella alueelle on mahdollisuus toteuttaa yksikerroksinen maanalainen pysäköintitila siten, että sen alapohja on nykyisen vesipinnan yläpuolella ja pohjaveden alle sijoittuvien kaivujen ja rakenteiden osuus voidaan minimoida. Paasikivenaukion alle sijoittuvasta maanalaisesta pysäköintialueesta tutkittiin 3 erillistä pysäköinninsijoitteluvaihtoehtoa (Liite 2). Vaihtoehdoissa pysäköinti oli 90 asteen kulmassa vaaka- tai pystyrivein. Vinopysäköinnistä tarkasteltiin vaakasuuntainen pysäköintijärjestely. Pysäköintialue oli alun perin lopullista vaihtoehtoa laajempi ulottuen aukiolla museorakennuksen vierelle. Lisäalueen hyödyt koettiin kuitenkin pieniksi ja maanalainen rakentaminen esti puuston sijoittamista ko. kohtaan. Valitulla pysäköintijärjestelyllä autopaikkoja saatiin maan alle 215 autopaikkaa ja 3 invapaikkaa. Maanalaisesta pysäköinnin ulostuloportaikot/hissikuilut sijoitettiin alustavasti lounais- ja luoteisosaan pysäköintitilaa. Ulostulojen lopulliset paikat tulee suunnitella mahdollisen rakennussuunnittelun yhteydessä. Nousuramppi Kartanonkadulle voidaan toteuttaa 10 % pituuskaltevuudella. Vuonna 2013 maanalaisesta pysäköinnistä päätettiin luopua, koska pohjaveden korkeus rajoittaa pysäköinnin sijoittamisen yhteen kerrokseen. Näin autopaikkakohtaisista kustannuksista tulee turhan korkeita. Vaihtoehto 3 Aukion maanalainen pysäköintijärjestely asemapiirustus. Pituusleikkaus ajorampista Kartanonkadulle. 6 SUUNNITELMAN TAVOITTEET Ranta-Kartanon alueen suunnittelun tavoitteena on ollut jo asemakaavavaiheessa kestävän kehityksen periaatteita ja elinkaariajattelua noudattaen korkeatasoisesti toteutettu uusi alue, joka on esteettisesti yhtenäinen, toiminnallisesti monipuolinen, teknisesti toimiva ja visuaalisesti korkeatasoinen. Kaupunkikuvalliset tavoitteet Kaupunkikuvallisena tavoitteena on Ranta-Kartanon aluekokonaisuuden myötä eheyttää alueen kaupunkikuvaa. Alueen on tarkoitus olla edelläkävijä ja edustaa uutta ajattelua; mm. hulevesien luonnonmukainen käsittely halutaan osaksi aluekokonaisuutta ja katukuvaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulevien rakennusten katot on tarkoitus toteuttaa pääasiassa viherkattoina ja alueen pintavedet, sekä alueelle johtavan hulevesiviemärin vedet johdetaan keskitetysti alueen keskiakselin hulevesikanavaan. Ratkaisusta haluttiin visuaalisesti korkeatasoinen. Tulevan museokorttelin ympäristössä taide on osana alueen ilmettä, osa käyttöympäristöä. Keskiakselin rooli on toimia alueen vetovoimaisema puistona, jonka poikki kuitenkin voidaan hahmottaa lähestyvä Vesijärvi. Jo kaavavaiheessa Paasikivenaukiolle kaavailtiin vesiaihetta, ja se otettiin mukaan myös jatkosuunnittelun pohjaksi. Valaistus tukee kaupunkikuvallisia tavoitteita. Kaduilla valaisinten tulee olla keskusta-alueelle soveltuvia sekä valaisinmallin että asennuskorkeuden puolesta. Pääyhteydet halutaan valaista kunnolla, mutta myös hämärämpiä alueita saa olla. Katujen, puistojen ja aukioiden perusvalaistuksen lisäksi korostetaan valon avulla joitakin maamerkkejä, veistoksia, komeita yksittäispuita sekä muita ympäristön kohokohtia. Liikenteelliset tavoitteet Liikennejärjestelyiden tavoitteena on tukea keskustavision liikenneverkkosuunnitelman toteuttamista, jossa Aleksanterinkatu on kävelypainotteinen joukkoliikennekatu sekä parantaa kevyen lii-

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 12 (22) kenteen yhteyksiä keskustasta Pikku-Vesijärven rantaan, kampusalueelle, urheilukeskukseen ja virkistysalueiden välillä. Hollolankatu-Lahdenkatu reitti toimii keskustasuunnitelmassa osana keskustan kehää, ja sen tulee pystyä vastaanottamaan Kehän myötä kasvavat liikennemäärät. Kartanonkatu toteutetaan pääkatuna, jonka kautta kulkee myös Jalkarannantien suunnan linjaautoliikenne. Kyösti Kallion katu suunnitellaan paikalliseksi kokoojakaduksi, jossa ajonopeuksia pyritään hillitsemään mm. korotetuilla suojateillä. Esteettömän ympäristön toteutuminen on eräs kevyen liikenteen yhteyksien parantamiseen liittyvä keskeinen tavoite. Se koskee kevyen liikenteen yhteyksiä, katujen ylityksiä ja bussipysäkkiympäristöjä. Pinnoitteiden lisäksi yhteyksien parantamiseen liittyvät myös mm. kadun kalusteet ja valaistus. Suureksi osaksi Ranta- Kartanon alueella tulisi toteutua esteettömyyden erikoistason tavoitteet, mikä asettaa vaatimuksia mm. pinnoitteille, valaistukselle ja kalusteille. Ranta-Kartanon alueella maasto on suhteellisen tasainen, joten toteutukset eivät ole kaltevuuksien suhteen ongelmallisia. Valaistukseen liittyvät tavoitteet Valaistuksen toteutuksessa pyritään nykyaikaiseen ja kehittyneeseen tekniikkaan niin itse valaisimien ja valonlähteiden osalta kuin ohjauksessakin. Ohjauksella pyritään valaistuksen tarkoituksen mukaiseen käyttöön. Valaistus ja sen mitoitus toteutetaan turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen kärsimättä ja viihtyvyyttä lisäten karsimalla turhaa valaistusta. Toteutussuunnittelussa valaistusratkaisulla ja valaisin valinnalla tulee mahdollistaa mahdollisimman häiriötön näkymä Vesijärven suuntaan. (kartta 901-2) Ranta-Kartanon uusiutuvalla alueella tulee valon värin olla valkoinen, esim. lämminvalkoinen monimetalli (MM). Valon värilämpötilan tulee olla lämpimämpi kuin 4000 K. Katuvalaistuksessa valkoinen valo rajataan Kyösti Kallion kadulle ja Kartanonkadulle sekä Kariniemenkadulle urheilupuiston kohdalla ja Paasikivenkadulla välillä Hollolankatu Kyösti Kallion katu. Hollolan- ja Lahdenkatujen valaistus toteutetaan myös MM - lampuin. Ranta-Kartanon puistoakselin ja Fellmaninpuiston valon värin tulee myös olla valkoinen. Valon värilämpötilan näillä jalankulkijoiden alueilla tulee olla lämpimämpi kuin 3500 K. Valon värintoistoindeksin (Ra) tulee näillä valkoisen valon alueilla olla >65. Ulkovalaistuksessa Ra > 65 koetaan jo hyväksi. Lahdenkadun ja Hollolankadun valaistusta jatketaan uutena vaijerivalaistuksena Paasikivenaukion kohdalla. Näin saadaan yhtenäinen ja ohjaava valaistus kaupungin läpi kulkevalle kadulle. Valaistuksen mittakaava säilytetään nykyisellään. Valaisinten asennuskorkeus on 10 m. Valaistusluokka ajoradalla on AL2 ja jalkakäytävillä K4 (AL2/K4). Valaistuksen pylväinä Lahdenkadun osuudella on ns. olakkeelliset Mannesman - teräspylväät, joiden väri on RAL 7037. Hollolan kadun osuudella käytetään valittuja teräsristikkopylväitä. Muilla suunnittelualueen ajoneuvoliikenteen kaduilla valaisimien asennuskorkeus on h = 8 m ja valaistusluokka AL4a / K4. Paasikivenaukion ja kaava-alueen puistoakselin jalankulkualueiden valaistustaso on K2 ja poikittaisten yhteyksien K3. Valaistuksen mitoitusalueeksi ei oteta koko aukiota vaan rajataan mitoitus selkeille jalankulkualueille ja keskeisille osille. Fellmaninpuiston käytävien valaistusluokkina on K3 ja K4. Valaistus mitoitetaan puistokäytävien mukaan. Valaisinvalinnalla ja sijoittelulla varmistetaan hyvä puiston ja istutusten esille tulo. Valaistuksen ohjauksessa pyritään hyödyntämään esim. läsnäolotunnistimia. Valaistusteho pidetään alhaisempana noin 30 % mitoitustasosta ja nostetaan valaistustasoa, kun alueella on kulkijoita. Valaistustason säätäminen ohjaaminen on mahdollista ja kannattavaa, kun siirrytään LED valaistukseen. Puistojen käytäväverkosto priorisoidaan niin, että tärkeimpien yhteyksien valaistustaso määritettään suuremmaksi ja kartoitetaan tarkemmin mitkä raitit jätetään valaisematta. Valaistaviksi yhteyksiksi tulee yksi Paasikivenaukiolta kouluille sekä yksi poikittainen yhteys Paasikivenkadulta Vesijärven suuntaan. Lisäksi valaistaan leikkipaikka ja sen kulkuyhteys. Leikkipaikan valaistuksen mitoitustasona on K2. Valaistuksessa hyödynnetään ohjausta. Oikealla mitoituksella annetaan tilaa taiteen ja muiden mahdollisesti korotettavien kohteiden valaistuksille. Pikku-Vesijärven puistossa olevan teatterialueen valaistus täydennetään. 7 SUUNNITELMAN SISÄLTÖ 7.1 Puistot ja aukiot Suunnittelualueella kevyen liikenteen asema on merkittävä ja sen vetovoimaisuuteen on haluttu panostaa sekä liikkumista (jalankulku ja pyöräily) että oleskelua ajatellen. Keskusakselista on tulossa suhteellisen vehreä, puistomainen alue, joka samalla yhdistää ympäröivät puistot toisiinsa. Puistoakseli ja aukiot jaksottavat keskiakselia niin, että alueelle muodostuu eriluonteisia tiloja oleskeluun ja erilaisiin toimintoihin. Paasikivenaukio on tärkein aukio. Sitä rajaavat mm. tuleva museokortteli, puistoakseli ja entinen linja-autoasema. Aukio tulee toimimaan erilaisten tapahtumien pitopaikkana ja siellä tulee olemaan ulkoterasseja. Aleksanterinkadun eteläpäästä avautuu viisto näkymä rakennusten rajaamalle Paasikivenaukiolle. Pitkin Ranta-Kartanon alueen keskiakselia avautuu näkymä kohti Vesijärveä. Keskiakselille istutetaan runkopuita ja matalaa maanpeitto- sekä perennakasvillisuutta, jotka eivät peitä näkymää ihmissilmän tasolla. Keskusakselin jalankulku ja pyöräily-yhteys on tärkein yhteys Aleksanterinkadulta Vesijärven suuntaan. Maastonmuotoilun avulla elävöitetään puistoaluetta ja ohjataan hulevesiä. Matalat maastokumpareet ovat osittain nurmipintaisia piknikalueita ja osittain maanpeittokasveja kasvavia, kukkiessaan värikkäitä alueita. Kumpareiden välistä voi kävellä kapeita askelkivipolkuja pitkin puistoalueen sisään ja veden äärelle. Lisäksi pitkin poikittaisia akseleita avautuu vehreitä näkymiä alueen molemmilla puolin sijaitsevilta puistoalueilta toiselle. Näkymäakseleita reunustavat keväisin kukkivat hedelmäpuut. Kiertoliittymä toteutetaan rauhallisena ja selkeänä lieriömäisenä aiheena, jossa matala tukimuuri korottaa maksaruohomatolla päällystetyn pinnan viistosti niin, että pinta avautuu Kekkosen aukion suuntaan. Mikäli jossain vaiheessa on tarvetta, voi alue toimia myös taiteen jalustana. Vesi ja vesirakenteet Vesi on Ranta-Kartanon alueella tärkeä osa kaupunkikuvaa. Alueen pintavedet sekä alueelle johtavan hulevesiviemärin vedet johdetaan keskitetysti alueen keskiakselin hulevesikanavaan, sitä kautta hulevesialtaaseen ja edelleen biopidätysaltaaseen. Täältä suodatetut hulevedet puretaan edelleen hulevesiviemäriin. Hulevesikanava toimii keskiakselin vahvana aiheena. Se erottaa puistoa ja jalankulkuun sekä pyöräilyyn varatut alueet toisistaan. Paasikivenaukion puoleisessa päässä vesikanavaa markkeeraa kivistä ja ruohovartisesta kasvillisuudesta rakennettu alue. Tällä osuudella hulevesiviemäri on vielä niin syvällä, että vettä ei pystytä johtamaan näkyväksi aiheeksi. Hulevesikanavan pitkän sivun muurit rakennetaan sivuilta lohkotusta harmaasta graniitista, joka kestää kunnossapidon mahdolliset kolhut. Vedenpinnan korkeus vaihtelee säätilan mukaan ja puiston puolella vesi saa nousta esim. rankkasateiden aikaan puistoon. Kanavasta vesi johdetaan maanalaisen hulevesiputken kautta Kekkosen aukiolla sijaitsevalle hulevesialtaalle. Hulevesiputken tulosuulle tehdään luonnonkivinen aihe. Altaassa vesi nousee korkean veden aikaan aukion suuntaan altaan reunaan rakennetuille matalille porrastasanteille. Altaan keskelle sijoitetaan kosteikkokasvillisuutta. Hulevedet johdetaan Kartanonkadun alitse Pikku-Vesijärven puiston biopidätysaltaaseen. Suurin osa biopidätysaltaasta on kosteik-

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 13 (22) Katupuut jäsentävät katutilaa ja ovat merkittävä viihtyisyystekijä kaupunkimiljöössä. Katupuut ovat jo istutusvaiheessa suhteellisen kookkaita ja niiden oksat karsitaan pois aina 4,6 metriin saakka. Puiden runkoja tulee hoitaa hyvin ja mahdolliset vesat pidetään poissa. Koko Ranta-Kartanon alueen puistoja ja aukioita, sekä katuympäristöä hoidetaan korkeatasoisesti: - Kivetyt aukiot ja historiallista arvoa omaavat kohteet ja kohteen osat hoitoluokan A1 (edustusviheralue) mukaisesti. - Muut alueen osat hoitoluokan A2 (käyttöviheralue) mukaisesti. Pinnoitteet Hulevesien johtamisen pääpiirteet osana puistoakselia. Kuvassa mukana ensimmäisessä vaiheessa tutkittu puhdasvesiaihe. kokasvillisuuden peitossa ja vesipintaa on näkyvissä vain paikoin. Ulkoilureitin reuna-alue toteutetaan luonnonkivistä ja kukkivista rantakasveista näyttävä aihe, jotta allas toimii kaupunkikuvassa myös kuivempana aikana. Kasvillisuus puhdistaa vettä altaassa, minkä jälkeen se voidaan johtaa edelleen eteenpäin. Paasikivenaukiolle mahdollisesti sijoitettava vesiaihe tutkitaan uudelleen, kun museokorttelin luonne ja muoto selviävät. Sama koskee alueen taidekonseptia (katso kohta 7.2 Taide osana kaupunkikuvaa). Kasvillisuus Fellmaninpuiston reunan ja Kyösti Kallion kadun välinen koivurivi säilytetään kokonaisuudessaan osana katumiljöötä ja puistoa. Sen vastapariksi istutetaan samassa rytmissä koivurivi kadun vastapuolelle. Hollolankadun Lahdenkadun kunnostettavalle osuudelle istutetaan Paasikivenaukion puolelle uusia katupuita, esim. puistolehmus. Myös Kartanonkadun varteen istutetaan katupuurivi, lajina esim. puistolehmus. Samalla puulajilla korvataan myös Kisapuiston Kartanonkadun puoleinen osin jo huonokuntoinen poppelirivi. Kartanonkadun muutosten johdosta katupuurivi sijoittuu eri linjalle kuin vanha puurivi. Uudet puut toimivat samalla katua rajaavana. Uuden puurivin viereen istutetaan uusi leikattavana hoidettava pensasaita (esim. orapihlaja). Jalkarannantien lehmusrivi poistuu kadun purkamisen myötä. Puut voidaan siirtää esim. Kartanonkadun varren katupuiksi. Historiallisen museon Kartanonkadun puoleiselta sivulta joudutaan yksittäisiä puita poistamaan kadun uusien liikennejärjestelyjen vuoksi. Suunnitteilla on, että puiston reuna kunnostetaan myöhemmin erikseen piha-alueen kokonaisvaltaisen kunnostuksen yhteydessä. Ranta-Kartanon alueen sisään istutettavat puut ovat pääasiassa katupuita, joiden oksat on karsittu 4,6 m korkeudelle saakka. Isojen lehtipuiden lisäksi poikittaisille akseleille istutetaan pienikokoisia kukkivia lehtipuita (kirsikka tai koristeomena) korostamaan Havainnekuva Kartanonkadulta. Kisapuistoa rajaava puurivi uusitaan. Uuden puurivin viereen istutetaan uusi leikattavana hoidettava pensasaita. poikittaisia yhteyksiä ja Paasikivenaukiolle mäntyjä. Muu kasvillisuus leikatun nurmikon lisäksi on matalaa maanpeitekasvillisuutta, kosteikkokasvillisuutta ja perennoja. Puistoakselille istutetaan lisäksi suuria määriä sipulikasveja tuomaan kevääseen väriloistoa. Kasvillisuuden hoitosuositukset Katupuut erityisesti Kartanonkadun Kisapuiston puoleisessa reunassa ja Fellmaninpuiston reunassa, sekä vanhojen puistojen katuihin rajoittuvat reuna-alueet sekä itse vanhat puistoalueet (eivät varsinaisesti sisälly suunnittelualueeseen) ovat arvokohteita, joilla erityinen merkitys kaupunkikuvassa. Alueiden kasvillisuuden tulee pysyä kohteiden arvon mukaisessa, edustuskelpoisessa kunnossa. Hulevesikanava-aihetta voidaan jatkaa kuvainnollisesti sinisävyisillä istutuksilla niin, että mielikuva vedestä jatkuu koko puistoakselinpituudelta. Kuva Rotterdamista/ T. Tuominen Ilmavuutta ja turvallisuuden tunnetta voidaan parantaa runkopuiden ja matalan maanpeitekasvillisuuden avulla. Mattomaiset maanpeitekasvit ja nurmikko voivat luoda samantyyppisen tunnelman. Kuva Espoosta/ T Tuominen Aukiot sekä rakennusten seinien vierustat päällystetään graniitilla. Pääaukioiden pinnoitteissa vaihtelevat graniittilaattojen (väri harmaa, pinta poltettu) ja noppakivien yhdistelmä (lohkottu pinta, väri pääasiassa musta, kiveyksen risteyskohdissa punainen). Soikeat aukiot päällystetään pelkästään noppakivillä (musta graniitti). Vaihtoehtona noppakiville voidaan jatkosuunnittelun yhteydessä tutkia mustan betonikiven käyttöä. Paasikivenaukiolle, asemarakennuksen viereen tehdään reunakivillä rajattu sorapintainen alue, johon istutetaan katupuita säännölliseen muotoon. Puiden alle sijoitetaan penkkejä. Keskusakselille, kanavan muurin lähelle ja sen suuntaisesti sijoitetaan linjakuivatuskouru. Kouru kokoaa alueen pintavesiä ja samalla toimii näkövammaisille opastavana raitana. Aleksanterinkadun pääasiallisena pinnoitteena on lohkottu punainen graniittinoppakivi. Sama kivityyppi toistuu Ranta-Kartanon alueen välikaistoilla, sekä pieninä aiheina osana Paasikivenaukion kiveyskuviota. Pikku-Vesijärven puistoon liittyvää pysäköintialuetta on tarve selkiyttää ja jäsentää udelleen. Jotta pysäköintialue liittyisi nykyistä paremmin ympäristöönsä, voi pinnoitteena käyttää esim. nurmikiveä (Golfkivi tai vastaava), joka on alueen tavoitteen mukaisesti läpäisevä pinta. Pysäköintiratkaisusta on luonnos liitteenä 24. Keskeisillä alueilla pinnoitteen päävärit ovat musta ja harmaa. Kaduilla punainen graniitti luo yhteyttä mm. Aleksanterinkatuun. Kalusteet ja varusteet Esteetön ympäristö edellyttää levähdyspenkkeinä selkänojallisten ja käsituellisten penkkien käyttöä. Aukioilla voidaan paikoin käyttää lisäksi myös selkänojattomia penkkejä, jolloin on mahdollisuus istua haluamaansa suuntaan.

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 14 (22) Penkit: Peruspenkkinä käytetään Lahden keskusta-alueella käytössä olevaa selkänojallista mallia. Lisäksi yksittäisinä penkkeinä aukioilla voidaan käyttää paikalle erikseen suunniteltavaa mallia. Pollareita sijoitetaan Kekkosen aukion hulevesialtaan aukion puoleiselle reunalle merkitsemään turvallista liikkumisaluetta. Pollarimallina käytetään graniittisia lieriönmuotoisia kivipollareita, korkeus 500 mm. Väri tumman harmaa/ musta. Roska-astioina Lahdessa on keskusta-alueella käytössä L&T:n City -malli (2 eri kokoa). Ranta-Kartanon alueella käytettävä malli tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Jatkosuunnittelun yhteydessä tutkitaan myös syväkeräyssäiliöiden käyttöä niillä alueen osilla, joissa käyttöä on eniten. Työn aikana tutkittiin myös maanalaisen jätteenkeräysjärjestelmän sijoittamista palvelemaan Ranta- Kartanon aluetta. Ks. myös kohta 7.8. Raportti on liitteenä 3. Pyörätelineitä sijoitetaan entisen linja-autoasemarakennuksen taakse, Paasikivenaukiolle risteysalueen läheisyyteen sekä pysäköintialueen yhteyteen Pikku-Vesijärvenpuiston reunaan. Pyörätelineinä käytetään uusia, suunnitteilla olevia design katoksella ja valaistuksella varustettuja malleja. Bussipysäkkimallina käytetään Lahden omaa suhteellisen läpinäkyvää ja keveää mallia (Harjulan malli). Kaikkien kalusteiden teräsosat maalataan tumman harmaiksi RAL 7016 (antrasiitin harmaa). Lisäksi kivetyille alueille istutettaville puille asennetaan rungonsuojat ja maaritilät. Puut istutetaan yhtenäiselle kantavalle kasvualustalle. Myös kaikille katupuille asennetaan rungon suojat. Alueelle rakennetaan muureja ja tukimuureja hulevesialtaiden, hulevesikanavan, sekä soikeiden aukioiden ja puistoakselin yhteyteen: - Hulevesikanavaa reunustavat muurit toteutetaan betonirakenteisina, graniittipintaisina muureina. Pinta tehdään lohkotuilla harmailla graniittikivillä harkkomuurina. Kuivalla kanavaosuudella muuri rakennetaan massiivikivestä harkkomuurina käyttäen harmaata sivuilta lohkottua graniittia. Tarkoituksena on, että graniittimuurien julkisivut näyttävät identtisiltä ja muurit muodostavat puiston ja kevyen liikenteen yhteyden reunaan yhtenäisen, vahvan aiheen. - Paasikivenaukiolla puistoakselia reunustava tukimuuri rakennetaan aukion puoleiselta sivulta 45-50 cm korkeana tukimuurina, johon voidaan sijoittaa puutasoja istuinalustoiksi. Istutusalueet rakennetaan kalteviksi niin, että eteläpuolella tukimuurin näkyvä korkeus on n. 12 cm. - Betonimuuri toteutetaan mustasta läpivärjätystä betonista niin, että aukion puoleisen sivun pinta käsitellään koneellisesti ristipäähakattuna. Hulevesikanavaan ja hulevesialtaisiin liittyvät muurit toteutetaan kaikki 1 m korkeina. 7.2 Taide osana kaupunkikuvaa Taide on luonteva osa Ranta-Kartanon aluetta jo pelkästään tulevan museokorttelin sijainnin vuoksi. Katumiljöössä taide on esillä pääasiassa osana käyttöympäristöä ja sen muotokieltä. Alla on alustavia ajatuksia taiteen luonteesta ja vesiaiheen liittämisestä taiteeseen osana aluekokonaisuutta. Taide osana alueen kaupunkikuvaa tulee käsiteltäväksi uudelleen tarkemmin, kun museokorttelin lopullinen ratkaisu selviää. Ajatuksena on, että jalankulkualueelle sijoitetaan pilarimaisia veistoshahmoja omanlaisiksi kulkijoikseen. Ne sijoittuvat jalankulkijoiden joukkoon muodostaen veistosjanan Paasikivenaukiolta Ranta- Kartanon alueen eteläosan hulevesialtaille. Veistosaihetta voidaan myöhemmin jatkaa Lanun veistospuistoon saakka. Paasikivenaukion keskialueelle ideoitu vesiaihe koostuu mustasta, hiotusta laakeasta betonipaadesta jonka pintaa pitkin vesi valuu suorakaiteen muotoiseen altaaseen (kuva sivulla 15). Altaan sisäpinnat ovat väriltään turkoosit (kuparibetoni). Altaalta vesi johdetaan kourumaista puroa pitkin pohjoispuoliselle soikealle aukiolle. Tässä vesiaiheessa kierrätetään vesijohtovettä. Pumppu voidaan sijoittaa esim. uusien rakennusten kellaritiloihin tai linjaautoasemarakennuksen uudempaan osaan. Museokorttelin edustan soikealle aukiolle voidaan tuoda esim. ulkonäyttelyyn sopivaa taidetta joko väliaikaisena tai pysyvänä aiheena. Taideteoksiin voidaan yhdistää valaistus esim. viestien olevien näyttelyiden ja tapahtumien aiheita ja teemoja. Ideakuvia mahdollisten uniikkipenkkien ilmeestä: Penkit toteutetaan betonirakenteisina, mikä antaa muotoilulle paljon mahdollisuuksia. Ylempi kuva Barcelonasta/ kuva E.Eitsi Ideakuvia istutusalueita rajaavasta tukimuurista, jonka yläpintaan on kiinnitettypuutaso istumista varten. Muurien rajaamat puistokaistaleet rajaavat samalla aukiota. Kuva Rotterdamista/ T Tuominen Alemman kuvan penkki liittyy Loci maisemaarkkitehdit Oy:n Arabianrannan yhteispihan oleskelualueen suunnitelmaan suunnittelun konsultoinnissa ja toteutuksessa mukana oli Pertti Kukkonen/ Betonipallas Oy. Reunakivellä tai tukimuurilla rajattu ja hiukan korotettu puistoalue on helppo hoitaa, eikä kasvillisuus pääse vahingoittumaan kunnossapitokaluston liikkeistä. Kuva Rotterdamista/ T Tuominen Taideteokset (punaiset pisteet kartalla) voivat tulevaisuudessa ohjata kulkua torin suunnalta, Aleksanterinkadulta Ranta-Kartanon keskiakselin kautta kohti rantaa. Teokset voivat olla esim. hahmomaisia aihioita, jotka rinnastuvat jalankulkijoihin. Niitä voidaan myös ryhmiin, jolloin teokset käyvät vuoropuhelua keskenään. Risteysalueiden läheisyydessä ne toimivat huomionherättäjinä.

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 15 (22) Paasikivenaukiolle ideoitiin vesiaihe, jonka reunat ja reunakivet ovat mustaa graniittia, jonka yläpinta on kiillotettu. Leveillä reunoilla voi istuskella (reunojen korkeus n. 450). Suihkulähteen ja kanavan pohjan materiaalina on kuparibetoni (väri turkoosi), joka korostaa veden läsnäoloa. Laakea keskusaihe tehdään mustasta kiillotetusta betonista. Vesiaiheen reunoille voidaan upottaa valaisimet valon avulla vesi saadaan hohtamaan pimeän aikaan. Kanavassa vesisyvyys on n. 10 cm ja reunakivien korkeus 15 cm. Kanavan poikki pääsee paikoin kävelemään askelkiviä myöten. (kuvat Pertti Kukkonen) Suunnitelman päivityksen yhteydessä päätettiin taide, sen sijoituspaikat ja olomuodot jättää odottamaan museokorttelin lopullista ratkaisua, jolloin taide voidaan paremmin sovittaa korttelin ympäristöön. Lähtökohtana ollut liikennesuunnitelma 7.3 Liikennejärjestelyt Ajoneuvo- ja kevyenliikenteen järjestelyt on laadittu kaavan ja alustavan liikennesuunnitelman pohjalta. Jalkarannantien linjausta on muutettu välillä Svinhufvudinkatu- Kyösti Kallion katu. Kyösti Kallion kadun, Kartanonkadun ja Jalkarannantien liittymään tehdään uusi kiertoliittymä. Linjaautoliikenne kulkee linjalla Jalkarannantie Kartanonkatu - keskusta (Vapaudenkatu). Kaava-alueen keskelle jäävä Jalkarannantien osuus poistuu ja muuttuu puisto- ja torialueeksi. Kyösti Kallion katu säilyy nykyisellä paikallaan, kadun poikkileikkausta muutetaan nykyisestä. Kadun molemmille puolille rakennetaan jalkakäytävät, ajonopeuksia hillitään rakentamalla korotettu suojatie sekä ajoneuvopysäköinti sallitaan vain puiston puolella. Liikennemäärien on arvioitu jakautuvan Kyösti Kallion kadun ja Kartanonkadun välillä suhteessa 1/3 ja 2/3 liikennemäärin 5000 ajon./vrk ja 10 000 ajon./vrk. Kartanonkatu on uusi pääkatu, se rakennetaan nykyisen Kisapuiston pysäköintialueen kohdalle. Raskaan liikenteen toivotaan käyttävän Kartanonkatua Jalkarannantielle pyrkiessään. Kartanonkadulle rakennetaan kevyen liikenteen väylä länsipuolelle katua. Linja-autoliikennettä varten rakennetaan linja-autopysäkit molemmille puolille katua, keskisaareke osalle matkaa, osa suojateistä tehdään korotettuna ja kääntymiskaistat Lahdenkadulle saapuville liikennevirroille. Pysäkit on mitoitettu telilinja-auton mukaan. Kevyen liikenteen pääyhteys tulee Aleksanterinkadun jatkeelle Lahdenkadun ylitys tasossa jatkuen aukion keskiakselia etelään kohti Kartanonkatua. Mitoitusajoneuvoina on käytetty Hollolankatu/Lahdenkatu akselilla KAM:ia ja LAT:ia. Muilla kaava-alueen kaduilla mitoitusajoneuvona on ollut LAT. Kariniemenkadun liittymä rakennetaan geometrisesti alisteisena Kartanonkadulle. Pellonkulmankuja toteutetaan päättyvänä tonttikatuna. Pikku-Vesijärven puiston nykyiset kevyen liikenteen väylät säilytetään. Uusi kevyen liikenteen yhteys puistossa linjataan vastaamaan mahdollisimman hyvin olemassa olevia yhteyksiä. 7.4 Liikennejärjestelyt ja toimivuus Hollolankatu/Lahdenkatu Liikennesuunnittelun yhteydessä selvitettiin akselin Hollolankatu/Lahdenkatu välillä Ahvenistonkuja (107) Rauhankatu (111/112) liikennejärjestelyjä ja katuosuuden toimivuutta kaavan mukaisessa tilanteessa. Tarkasteluja tehtiin seuraaville eri tapauksille: Liikennetilanteet ja ennusteliikennemäärä: 1. Jalkarannantie on jaettu kahtia (Kartanonkatu ja Kyösti Kallion katu) ja Vapaudenkatu kaksisuuntainen, Aleksanterinkatu liittyy Lahdenkatuun 2. Jalkarannantie on jaettu kahtia (Kartanonkatu ja Kyösti Kallion katu) ja Vapaudenkatu kaksisuuntainen, Aleksanterinkatu katkaistu Rauhankadusta ylöspäin Torialueen kohdalta. 3. Jalkarannantie on jaettu kahtia (Kartanontie ja Kyösti Kallion katu) ja Vapaudenkatu kaksisuuntainen, Aleksanterinkatu katkaistu Rauhankadusta ylöspäin Torialueen kohdalta -> ei ajoneuvoyhteyttä myöskään Lahdenkadulle. 4. Vapaudenkadusta oli edellisen alavaihtoehtona vielä etelän suuntaan vain joukkoliikenneyhteys Liikennemäärien pohjana olivat lasketut liikennemäärät vuodelta 2009 liittymistä Lahdenkatu/Jalkarannantie ja Lahdenkatu/Vapaudenkatu ja keskustan kehän suunnitelmista saadut EMMEtarkastelut. Liikennemäärien jakautumista uudessa tilanteessa Kartanonkadun ja Kyösti Kallion Kadun kesken arvioitiin yhdessä Lahden kaupungin U. Rädyn kanssa.

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 16 (22) Tarkastelut suoritettiin nykytilanteelle 2011, joka tarkoitti tilannetta, kun Kartanonkatu on rakennettu ja liikennemäärät ovat 2011. Toinen tarkasteluajankohta oli ennustetilanne vuodelle 2025. Ennusteisiin on lisätty korttelien asuinpysäköinnin ja yleisten pysäköintien lisäliikenne + arvioitu yleinen liikennemäärien kasvu pääsuunnassa (Lahdenkatu) 2025 0,9%/v => 15%. Vuotuisessa arviossa on näin huomioitu ko. kortteleiden liikennemäärän kasvu. Yhteenkytkentä ja vaihekaaviot tarkastelluissa liittymissä ovat seuraavat: Alueen uuden maankäytön liikennetuotosennusteet on tehty julkaisun Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Suomen ympäristö 27 / 2008 pohjalta. Pysäytyskuva, hetkellinen jononmuodostus iht ( nykytilanteen liikennetilanne 2011 ) Kartanonkatu etelästä Iltahuipputunnin yhteenkytkentä Hollolankatu/Lahdenkatu välillä Rauhankatu Ahvenistonkuja. Pysäytyskuva, hetkellinen jononmuodostus iht ( nykytilanteen liikennetilanne 2011 ) Vapaudenkatu keskustasta Liittymien toimivuutta (viivytykset, kuormitusaste ja jonoutuminen) arvioitiin Synchro/Sim Traffic ohjelmistolla. Yleisesti ottaen tarkastellut liittymät toimivat 2011 tilanteessa kohtuullisesti ja vuoden 2025 ennusteiden toteutuessa osin välttävästi, joidenkin tulosuuntien (sivusuunnat) kuormitusasteen noustessa reilusti yli 1. Toimivuuden tunnusluvut on esitetty taulukoissa. Taulukossa esiintyvät palvelutasoluokat on määritelty LIVASU-05 alla olevan taulukon perusteella. Keskimääräiset liikennemäärät uudella verkolla (KVL). Tarkastelujakson Hollolankatu Lahdenkatu liittymät ovat liikennevalo-ohjattuja. Selvityksessä liikennevalot on sovitettu nykyisiin ajoituksiin Hollolankatu Lahdenkatu suunnassa liittymistä Hollolankatu/ Ahvenistonkuja (107) ja Lahdenkatu/ Rauhankatu (111/112). Kiertoajat valo-ohjauksessa ovat aamulla ja illalla 100s. Tarkasteluissa liikennevalo-ohjaus on ajoitettu niin, että pääsuunta pääsee tarkastelualueen läpi jonottamatta ja jonot pääsuunnassa muodostuvat sivusuunnilta kääntyvistä ajoneuvoista. Sivusuunnille muodostuu ajoittain pitkiä jonoja (esim. kuvat alla ). Liikennevalo-ohjatun liittymän toimivuustaulukko Pysäytyskuva, hetkellinen jononmuodostus iht ( nykytilanteen liikennetilanne 2011 ) Paasikivenkatu keskustasta

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 17 (22) Seuraavissa taulukoissa on toimivuustarkastelusta saadut tunnusluvut eri liikennetilanteissa AHT/IHT 2011 ja AHT/IHT 2025. Lisätarkastelussa VE 2, kun Vapaudenkadun pohjoinen tulosuunta varattu vain joukkoliikenteelle toimivuuden ongelmat siirtyvät enemmissä määrin Kyösti Kallion Kadun/Sibeliuksenkadun ja Ahvenistonkujan liittymiin. 7.5 Kevyt liikenne ja esteettömyys Yhteys Aleksanterinkadun suunnalta Ranta-Kartanon alueen keskiakselille ja sen poikki kohti Pikku-Vesijärven puistoa on keskeinen yhteys, joka palvelee myös esteettömänä yhteytenä. Paasikivenaukiolla pääkulkusuuntaa tukee mm. kapea, pääosin hiukan peruspinnasta korotettu keskuspuisto. Keskiakselin puistoa jaksottavien noppakivettyjen aukioiden poikki ladotaan 3 m leveä tasapintainen (poltettu) kiveys kulkusuunnassa (talvikunnossapidettävä yhteys). Sama linja toteutetaan koko korttelialueen läpi tasapintaisena (poltettu pintakäsittely kaikissa luonnonkiveyksissä) kaikilta osin. Keskiakselilla toimivat lisäksi kanavan muuri ja sen viereen tuleva linjakuivatuskouru näkövammaisille liikkumista ohjaavana elementtinä. Aukioiden ja puiston jaksottamalla alueella selkänojallisia penkkejä sijoitetaan säännöllisin välein ja myös valaistus tukee pääyhteyttä. Suojateiden edustalle ja saarekkeisiin tehdään varoitusalueet lohkotuista noppakivistä seuraaviin ylityksiin: Lahdenkatu - Hollolankatu, Kekkosen aukio - Pikku-Vesijärven puisto, ja poikittaisista yhteyksistä Kartanonkatu - Kisapuisto keskikohdalla. ympäristöön suuntautuvaa häiriövaloa. Valaistuksen yleissuunnitelmassa esitetään alueittain ympäristöluokat, joilla määrittyy ympäristöön suuntautuvan häiriövalon raja-arvot. Opas häiriövalon rajoittamiseen CIE 150:2003 [2.4] ulkovalaistuksessa rajaukset sisältyvät myös ulkotyöalueiden ja urheilualueiden sekä myös tie- ja katuvalaistusta määrääviin standardeihin. Alueen yhtenäistävä valaistuskalusteiden väri on RAL 7037. Kadut Lahden- ja Hollolankadun (Rauhankadun ja Svinhufvudinkadun väliselle) osuudelle asennetaan yhtenäinen vaijerivalaistus. Valaisin tyyppinä esim. AE Austria Contour-valaisin Hollolankadun osuudelta voidaan hyödyntää sinne asennettuja Oculus-valaisimia varaosina kaupungin muussa katuvalaistuksessa. (Tyyppipoikkileikkaus Vaijeri) Muille suunnittelualueen kaduille Paasikiven-, Kyösti Kallion-, Kartanon-, Kariniemenkatu ja Jalkarannantie - esitetään yhtenäistä valaisinmallia. Ståhlberginkadun uusittua valaista voidaan hyödyntää siirrettynä muualla. Valaisintyyppinä niin kaupunki kuvallisesti kuin valoteknisesti toimivat Siteco SQ -sarjan katuvalaisimet. (Tyyppipoikkileikkaus pylväsvalaisin) Toimivuuksien tunnusluvut eri liikennetilanteissa Aleksanterinkadun jatkeena olevalle Lahdenkadun tasossa ylittävälle suojatielle on tarjolla hyvin vihreää aikaa (yli 25s). Suojatien kohdalle kertyvä jono muodostuu ainoastaan sivusuunnista kääntyvistä ajoneuvoista, pääsuunta (Lahdenkatu) pääsee vihreässä aallossa liittymän ohi. Liikennesuunnitelmassa Hollolankatu/Lahdenkatu on pääsuunnassa tarkasteluvälillä 2+2 -kaistainen ja liittymissä on erilliset kääntyvät kaistat vasemmalle ja oikealle. Kyösti Kallion Katu/Sibeliuksenkatu liittymässä sivusuunnille on varattu kolme kaistaa kaikki liikennevirrat eroteltuina. Kartanonkadun liittymässä on vastaava kaistajärjestely suunniteltu etelän tulosuunnalle. Keskustan suunnasta kaistoja on yksi vasemmalle ja yhdistelmäkaista suo/oikealle (liite 4). 7.6 Valaistus Ratkaisumallit Valaistuskalusteet ovat päivänäkymässä erittäin näkyvä kaupunkikuvaa muokkaava elementti. Yhtenäisellä toteutuksella eheytetään katunäkymää. Yhtenäisyys tuo myös osaltaan selkeyttä ja helppoutta liikkumiseen ja siihen liittyvään suunnistautumiseen. Kalusteiden väreillä tuetaan alueiden ilmettä ja vahvistetaan identiteettiä. Valaistuksen toteutus keskusta-alueella on johdonmukaisen korkeatasoinen. Keskusta-alueella valaistus on ns. valkoisen valonvärin aluetta. Tässä suunnitelmassa esitetään esimerkkiratkaisuja, joilla saavutetaan esitetyt valaistus- ja kaupunkikuvalliset tavoitteet. Valaisinmalleja ei pyritä yksilöimään tarkasti, koska esim. led-valon nopeasta kehityksestä johtuen valaisin valmistajien tuotemallisto muuttuu todella nopeaa tahtia. Valaisimet ovat ns. kaupunkivalaisimia, joilla on hyvä valotekniikka ja häikäisyn rajaus, mikä osaltaan rauhoittaa näkymää. Se antaa tilaa myös korostusvalaistuksille. Tuotteiden tulee täyttää voimaan tulevan EuP- direktiivin 2005/32/EY määrittelemän asetuksen vaatimukset, myös v. 2015 valaisimille ja niiden liitäntälaitteille voimaan astuvat rajoitukset huomioiden. Tulevaisuuden valaistuksissa on niin valaisin valinnoilla kuin muutenkin suunnittelulla rajattava ympäristöön tulevaa häiriövaloa. Katu- ja alue-valaistuksessa valaistustehokkuus - eli valaistuksen ohjaaminen valaistavalle alueelle - vähentää tai rajaa pois myös Aukiot Ohessa kuva katuvalaisimeksi alueelle soveltuvasta Sitecon SQ 100 valaisintyyppi. Valaisimen tasolasisella mallilla saadaan toteutettua rauhallinen ja häikäisemätön valaistus. Kuvasta poiketen valaisin asennetaan varteen. Paasikiven aukion valaistus toteutetaan pylväsvalaistuksena, jossa asennuskorkeus on 6 m. Yksi LED-valaisin rivi sijoitetaan aukion reunaan puistoakselin jatkeeksi. Lisäksi näillä valaisimilla kierretään aukiota ja puuistutus aluetta. Puistoakselin valaistus toteutetaan puistovalaisintyyppisin valaisimin, jolloin valaistustavoitetta voidaan kuvata aukiovalaistuksen omaiseksi. Valaisimien tulee soveltua sekä kapeahkon raitin valaisemisen, että kohdissa joissa raitti avartuu aukiomaisemmaksi valaisemaan aluetta ympäriltään laajemmin. Valaisin sarjassa tulee olla mahdollisuus valita erityyppiset valonjaot. Valaistuksen mittakaava inhimillinen asennuskorkeuden ollessa 4 m. Valaisimet asennetaan suoraan pylvään päähän, jotta ei tule voimakasta raittivaikutelmaa, vaan ilme jää avotilan omaiseksi. Näkymän avoinna säilymisen vuoksi myös valaisimen rakenteen tulee avoin / siro.

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 18 (22) Pikku-Vesijärven saaren valaistus päivitetään ja suuntaukset tarkistetaan. Kuvissa 4 6 m:n asennuskorkeuteen aukion ja puistoakselin valaistukseen soveltuvina valaisinvaihtoehtoina ovat esim. IGuzzini Crown ja Siteco DL 20 LED-valaisimet Puistoihin soveltuva valaisinmalli. Siteco City - Light plus LED. Valaisimen kaksi erilaista (symmetrinen ja epäsymmetrinen valonjako) mahdollistavat yhtenäisen ilmeen puiston käytävien ja alueiden valaistuksessa. Korostus valaisimet joutuvat usein ilkivallalle alttiiksi. Valaisimien suoranainen särkeminen ja varastaminen ovat yleistyneet kohtuuttomasti. Lisäksi usein varsinkin valonheittimiä käännellään ja uudelleen suuntaillaan, jolloin valaistuskohteiden lopputulokset muuttuvat jopa irvikuviksi. Nämä asettavat yhä suuremmat vaatimukset tuotteiden ja niiden asennusten kestävyydelle. Useissa kohteissa, joissa on ollut ilkivaltaa, on saatu sen aiheuttamia kustannuksia vähennettyä asentamalla valaisimet teräksisen suojarakenteen sisään. Poikittaisten yhteyksien valaistukset toteutetaan ensisijaisesti seinäasennuksina jolloin katutila jää vapaammaksi ja pelastusreittienkin asettamat vaatimukset saadaan helpommin toteutettua. Puisto Fellmaninpuiston valaisimeksi pääyhteyksille valitaan muotoilultaan samantyyppinen valaisinmalli kuin nykyinen poistettava valaisin. Valaistus mitoitetaan puistokäytävien mukaan. Puiston käytävillä valaistuluokkana on K4, mutta valaisinvalinnalla ja sijoittelulla varmistetaan hyvä puiston ja istutusten esille tulo. Leikkipaikalla valaistuluokka on K3. Käytävä osuuksilla valaistuksessa käytetään valaisimen epäsymmetristä valonjakoa. Istutusryhmien ja aukiokohtien alueilla symmetrisellä valonjaolla saadaan valo laajemmalle. Valaistuksen ohjauksessa pyritään hyödyntämään esim. läsnäolotunnistimia. Valaistusteho pidetään alhaisempana, noin 30 % mitoitustasosta ja nostetaan valaistustasoa, kun alueella on kulkijoita. Valaistustason säätäminen ohjaaminen on mahdollista ja kannattavaa, kun siirrytään LED valaistukseen. Puistojen käytäväverkosto priorisoidaan niin, että tärkeimpien yhteyksien valaistustaso määritettään suuremmaksi ja kartoitetaan tarkemmin, mitkä reitit jätetään valaisematta. Valaistaviksi yhteyksiksi tulee yksi Paasikivenaukiolta kouluille sekä yksi poikittainen yhteys Paasikivenkadulta Vesijärven suuntaan. Lisäksi valaistaan leikkipaikka ja yhteys sinne. Erityisvalaistuksen kohteet Korostusvalaistuksessa valon suhteellisuus tulee esiin. Korostettavien kohteiden oman ilmeen ja luonteen mukaisen valaistusilmeen lisäksi tulee valaistustasoja verrata ympäristön valoisuuteen. Ei ole tarkoituksen mukaista, että valaistuksen tasapainoa järkytetään ylilyönneillä. Niiden seurauksena on usein vain eräänlainen valonmäärän kilpajuoksu. Taidemuseon julkisivu aukion reunalla on hyvä kohde hyödyntää eräänä dynaamisen valaistuskohteena esim. viestien olevien näyttelyiden ja tapahtumien aiheita ja teemoja. Linja-autoaseman torni ja sen kello ovat ilmentäneet aluetta jo useita vuosia. Torni valaistaan rakennuksen arvo huomioiden ja korostaen. Kattotasanteelle suhteellisen lähelle asennettavilla kapeakeilaisilla valonheittimillä korostetaan tornin pystyrakennetta ja sen pinnan struktuuria. Paasikivenaukion tammi valaistaan siten, että sitä katsellaan kaikilta suunnilta. Runkoon suunnataan lämminsävyisempää valoa kuin lehvästöön ja oksille joille talvipäivinä saadaan lumipeitteitä, jota kylmempi valo tehokkaammin korostaa. Paasikivenaukion vesiaiheen yhtenä elementtinä on valaistus, joka tehostaa pimeänä aikana aiheen muodon. Valolla korostetaan myös aiheen väriä. Nauhamainen valaisin sijoitetaan altaan reunan alle niin, että nauha itsessään ei jää esiin. Puistoakselin muuri korostetaan osa valolla. Korostettava kohde on Risto Rytin aukion ja puistoakselin risteyskohdassa. Olympiaportti on alueen historian merkittävä kohde ja sen julkisivu portin kulkuaukko valaistaan. Valaistus tehdään ns. valopesuna mahdollisimman tasaisena valopintana. Pikku-Vesijärven vesisuihkut ja sen valo-ohjelmat ovat tunnettu osa jo rakennettua erikoisvalaistusta alueella. Fellmaninpuistossa olevat Punavankien- muistomerkki ja Ylös kirkkauteen patsaat valaistaan perinteisiä patsaita ja muistomerkkejä kunnioittavalla tavalla. Valon lähteinä ovat hyvän värintoiston MMlamput. Punavankien muistomerkin päävalaistus- ja katselusuunta on edestä. Valaisimien sijoittamisessa tulee tarkastella, ettei tahattomia varjoja esiinny. Muistomerkin ulottuvuuksia korostamaan asennetaan pienempi tehoinen ns. taustavalo, joka tasaa myös jyrkkiä varjoja. Voimakkaatkin varjot auringonvalossa ovat luonnolliset, mutta keinovalolla niiden luominen ei ole aina onnistunut tehokeino. Ylös kirkkauteen patsaan nousua korostaen valaisimet sijoitetaan patsaasta alas etuviistoon. Varjojen lieventämiseksi asennetaan ylhäältä tuleva pienempi tehoinen valo. Erityisvalaistuksen kohteet. Lisäksi puistoissa voidaan valaista yksittäispuita erityisesti jos risteys- tms. alueella on lisävalontarvetta.

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 19 (22) 7.7 Vesihuolto ja hulevesien hallinta Yleistä Ranta-Kartanon kaava-alueelle voi tulla 800-1000 asukasta sekä lisäksi lähinnä palvelualan työpaikkoja. Kaava-alueen vedenkulutukseksi voidaan lopullisessa tilanteessa arvioida em. perusteilla noin 200-250 m 3 /vrk ja tätä vastaavaksi kulutushuipuksi noin 10-12 l/s. Asumisen ja palvelutoimintojen vedenkäyttöä selvästi suurempi hetkellinen tarve on sammutusvedellä, jonka tarpeeksi voidaan arvioida noin 30 l/s. Mikäli rakennuksiin tulee sprinklerijärjestelmiä, voi hetkellinen vedentarve olla tätäkin suurempi. Vesihuollon järjestäminen alueella tulee muuttumaan rakentamisen myötä, mutta tukeutuu kuitenkin vahvasti jo rakennettuihin verkostoihin. Nykyisiä johtolinjoja joudutaan siirtämään jonkin verran tulevien rakenteiden tieltä ja putkisiirtojen määrä tulee todennäköisesti vielä kasvamaan tarkemmassa suunnitteluvaiheessa. Vesihuoltojärjestelyihin vaikuttaa alueen toteuttamisen vaiheistus, jonka ensimmäisessä vaiheessa rakentaminen kohdistuu Kyösti Kallion kadun varteen ja tukeutuu olemassa oleviin verkostoihin. Vesihuollon yleissuunnitelmakartta on raportin liitteenä 7. Vesijohdot Ranta-Kartanon ensimmäisen rakennusvaiheen talot tulevat Kyösti Kallion kadun varteen ja kytkeytyvät kadulla olevaan nykyiseen vesijohtoon 160M. Myöhemmässä vaiheessa rakennetaan uusi 315M vesijohto Vesijärvenpuiston 500V johdolta kaava-alueen keski-puiston läpi uudelle Kartanonkadulle ja edelleen Lahdenkadulle, jossa se liitetään rakennettuun vesijohtoon 400V. Kartanonkadun varren uudet rakennukset kytkeytyvät uuteen vesijohtoon. Jätevesiviemärit Kyösti Kallion kadun varteen rakennettavat uudet talot liittyvät rakennettuun viemäriin 160/200/250M. Nykyisten jätevesiviemärien korkeusasemista johtuen rakennusten mahdolliset maanalaiset tilat ovat padotuskorkeuden alapuolella, jolloin niiden jätevedet on viemäröitävä pumppaamalla. Myöhemmässä vaiheessa rakennetaan kaava-alueen keski-puiston länsiosaan uusi jätevesiviemäri, joka liitetään Vesijärvenpuiston 400B viemäriin. Tähän liittyen nykyinen viemärilinja Ståhlberginkadun päässä liitetään uuteen viemäriin pois hulevesialtaan alta. Kartanonkadun varren talot liittyvät uuteen viemäriin paitsi linja-autoaseman viereinen rakennus (kortteli 2151), joka liittyy Kartanonkadulla olevaan rakennettuun jätevesiviemäriin. Hulevedet Ranta-Kartanon alueen hulevesien hallinnasta on laadittu erillinen yleissuunnitelma, joka on tämän suunnitelmaselostuksen liitteenä 8. Alueelle esitetään hulevesien hallintaratkaisuksi hajautettua ja monivaiheista järjestelmää, joka alkaa hulevesien syntypaikalta tonttikohtaisilla menetelmillä ja näitä täydennetään yleisille alueille sijoittuvilla tilavaraukseltaan suuremmilla järjestelmillä. Tärkein yksittäinen tavoite suunnittelualueen hulevesien hallinnassa on minimoida suunnittelualueelta Vesijärveen kohdistuva hulevesikuormitus. Selvästi havaittavia hulevesitulvariskejä alueella ei ole. Järjestelmä koostuu huleveden johtamisesta osin putkiviemäreillä, osin avoimilla kuivatusratkaisuilla sekä hulevesien viivyttämisestä ja puhdistamisesta allas- ja biosuodatusrakenteilla. Tonttikohtaiset hulevesien hallintaratkaisut on mitoitettu 5 mm sademäärälle, mikä vastaa kerran vuodessa toistuvaa 20 minuutin sadetta. Hulevesialtaat ja järjestelmäkokonaisuuden toiminta on mitoitettu kerran kymmenessä vuodessa toistuvalla 30 minuutin sateella. Tulvatarkastelu Ranta-Kartanon alueella ei ole erityisiä hulevesitulvariskejä, koska alue viettää tasaisesti kohti Vesijärveä ja lähialueen sadevesiviemäriverkon kapasiteetti riittää johtamaan hyvin poikkeuksellistenkin sateiden aiheuttamat hulevedet. Alueellisina tulvareitteinä toimivat Kyösti Kallion katu, Kartanonkatu sekä alueen sisäinen aukio ja puistokäytävä hulevesikanaaleineen. Tonttien ja rakennusten tarkemmassa suunnittelussa tulee varmistaa, että pinnat kaatavat kohti tulvareittejä eikä päinvastoin. 7.8 Muut tekniset verkostot Sähköverkko Kaava-alueen luoteis- ja koillisreunaa kiertää rakennettu 110 kv öljypaperimaakaapeli. Kaapeli ei siedä merkittävää mekaanista rasitusta ja myös jatkuva tärinä saattaa aiheuttaa ongelmia. Kaapelirakenne muodostuu kolmesta niputetusta yksivaihekaapelista ja se sijaitsee noin 1.3 m syvyydessä ja noin puoli metriä sen yläpuolella on betonilaatat. Kaapelilla on ratkaiseva merkitys kaupungin sähköhuollon varmuuden kannalta. Kaapeli on vanha, mutta sillä on kuitenkin Lahti Energian mukaan käyttöikää jäljellä noin 15 vuotta. Energiaverkon tarpeista johtuva kaapelin uusimistarve tulisi tällöin vuoden 2025 jälkeen. Olemassa olevan kaapelin siirtäminen ei ole mahdollista. Kaapelin paikalleen jättäminen tulee olemaan riskitekijä rakentamisen aikana ja uuden Kartanonkadun liikenteen myötä myös sen päälle tuleva liikennekuormitus kasvaa. Lisäksi kaapelin kohdalla tultaneen tekemään pilaantuneen maan poistoa. Näin ollen kaapelin siirtäminen uuteen paikkaan on suositeltavaa. Tällöin uutta kaapelia joudutaan rakentamaan noin 350 metriä nykyisen Jalkarannantien päästä Kisapuiston kaakkoispuolelle, jossa se liitetään vanhaan linjaan. Vanha 110 kv kaapeli lähtee Lahti Energian Teivaanmäen voimalaitokselta, jonne on Jalkarannantien päästä matkaa noin 300 metriä. Kaukolämpö Kaava-alueen rakennukset on suunniteltu kytkettävän Lahti Energian kaukolämpöverkkoon. Kyösti Kallion kadun talot voidaan kytkeä kadulla olevaan nykyiseen kaukolämpölinjaan, jota joudutaan siirtämään Halosen ja Ahtisaaren aukioiden välisellä alueella puurivin tieltä noin 90 metrin matkalta. Kartanonkadun varren taloja varten rakennetaan uudet kaukolämpölinjat Vesijärvenpuistossa olevalta DN400 linjalta sekä Kyösti Kallion kadun DN400 linjalta Koiviston aukion kohdalta. Kaava-alueen luoteispäässä joudutaan lisäksi siirtämään kaukolämpölinjaa DN400 hulevesialtaan tieltä noin 80 metrin matkalla. Tietoliikenneverkot Alueen rakennussuunnittelussa tulee varautua tietoliikenneverkostojen suunnitteluun. Jätteenkeräysjärjestelmä Suunnittelutyön yhteydessä kaava-alueelle tehtiin esiselvitys maanalaisen jätteiden keräyssysteemin soveltuvuudesta alueelle. Putkikeräysjärjestelmän ympäristö- ja toiminnalliset hyödyt jäävät vähäisiksi. 7.9 Alueen rakennettavuus Maanpinta vaihtelee rakennuspaikalla noin tasosta +90 luoteessa tasoon noin +92,5 kaakossa. Pinnassa on rakennettuja pintakerroksia sekä hiekkaa tai moreenia. Tämän alapuolella luonnontilainen maaperä on silttiä, jonka alapinta on yleensä noin 8-10 m syvyydessä suunnitellun P-hallin alueella. Siltin alla esiintyy tiiviitä kitkamaakerrostumia, hiekkaa tai moreenia. Havaitut pohjavesitasot ovat 3 4 m syvyydessä maanpinnasta (+86,7 +87,3). Alueelle on mahdollisuus toteuttaa yksikerroksinen maanalainen pysäköintitila siten, että sen alapohja on nykyisen vesipinnan yläpuolella. Pysäköintitila voidaan perustaa laatalla häiriintymättömän siltin päälle tehdyn täytön varaan vesitiiviinä rakenteena noin 3 3,5 metriä nykyisen maanpinnan alapuolelle. Lattiatasot olisivat tasolla +87 +88,5. Pysäköintitilan rakennuskaivanto tulee toteuttaa vesitiiviinä ponttikaivantona. Kuivanapito tapahtuu kaivannosta pumppaamalla, jolloin pohjaveden alennuksen ympäristövaikutukset saadaan minimoitua. Linja-autoasemaa vastapäätä olevan aukion toisella puolella sijaitseva kerrostalo on saatujen tietojen mukaan perustettu puupaaluilla. Linja-autoaseman perustamistapa tulee selvittää ennen jatkosuunnittelua. Jos mahdollista, on pohjarakennuskustannusten rajoittamiseksi edullista sijoittaa kaivantoseinät noin 10 m etäisyydelle lähimmistä rakennuksista. Kadut ja putkijohdot voidaan perustaa maanvaraisesti ilman esirakentamista. Pohjamaaluokka on F. Suoritettujen Taratestin tekemien tutkimusten perusteella, tutkitulla Ranta-Kartanon alueella on ainakin osittain pilaantuneita alueita, jotka vaativat kunnostussuunnittelua alueen tulevaa käyttöä ja rakentamista varten. Joissakin pisteissä on havaittu korkeita PAH-pitoisuuksia, sekä lyijyä, antimonia, sinkkiä ja kuparia yli asetettujen ohjearvojen. Tutkimustulokset ovat vain suuntaa antavia ja vaativat lisäselvityksiä.