Arkkitehti- ja insinööritoimisto MOTIIVI OY Vetelin kunta ASEMAKAAVASELOSTUS 18.02.2016 VETELI Harmaakiven asemakaavan muutos- ja laajennus
2 (21) 1 Perus- ja tunnistetiedot Asemakaavaselostus koskee 18.02.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee osaa korttelista 140, katualueitta sekä viheraluetta, sekä tilaa 5:174. Lisäksi muutos koskee koko Koulutietä ja asemakaava-alueen Kirkkotanhuaa. Asemakaavalla muodostuvat kortteli 141-146, sekä niihin liittyvät lähivirkistys- ja katualueet. Kaava mahdollistaa erillispientalojen rakentamisen, sekä yhden asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontin. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Koulutien varrella n. 1,5 km Vetelin liikekeskuksesta kaakkoon. Alueen sijainti ja viitteellinen rajaus on esitetty kuvassa 1. Sekä Koulutie kokonaisuudessaan Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Kuva 1a. Koulutie ja Kirkkotanhua.
3 (21) 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa suunnittelualue asumiselle tarkoitetuksi alueeksi. Koulutien muuttaminen kunnan katualueeksi. 1.4 Yhteystiedot Kaavan on laatinut Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy. Yhteyshenkilönä Vetelin kunnalta on toiminut rakennus- ja ympäristöjohtaja Anne-Maarit Mansikka-aho. Vetelin kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Kivihyypäntie 1 69700 Veteli Anne-Maarit Mansikka-aho, rakennus- ja ympäristöjohtaja p. 050 5790 182 Sähköposti: anne-maarit.mansikka-aho@veteli.fi Patrik Knutar, tekninen johtaja p. 050 5790 182 Sähköposti: patrik.knutar@veteli.fi Asko Mikkola, kunnaninsinööri p. 050 5790 180 Sähköposti: asko.mikkola@veteli.fi Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy Koulukatu 48 60100 Seinäjoki Arkkitehti SAFA Jorma Keskikiikonen p. (06) 421 5000 p. 040 5560 474 Sähköposti: jorma.keskikiikonen@motiivi.fi Rakennusinsinööri AMK Anssi Kiviniemi Puhelin (06) 421 5014 Sähköposti: anssi.kiviniemi@motiivi.fi
4 (21) 1.5 Selostuksen sisällysluettelo Sisältö 1 Perus- ja tunnistetiedot 2 1.1 Tunnistetiedot 2 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 3 1.4 Yhteystiedot 3 1.5 Selostuksen sisällysluettelo 4 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 6 1.7 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista 6 2 Tiivistelmä 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2 Asemakaava 6 3 Lähtökohdat 6 3.1 Suunnittelu alueen kuvaus 6 3.2 Luonnonympäristö 7 3.3 Rakennettu lähiympäristö 8 3.4 Liikenne ja tekninen huolto 8 3.5 Maanomistus 9 4 Kaavoitustilanne 9 4.1 Maakuntakaava 9 4.2 Yleiskaava 10 4.3 Asemakaava 10 4.4 Pohjakartta 10 5 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 11 5.1 Suunnittelun käynnistäminen 11 5.2 Asemakaavan tavoitteet 11 5.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 11 5.3.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus 11 5.3.2 Alustavien vaihtoehtojen vertailu ja valinta 12
5 (21) 5.4 Osallistuminen ja yhteistyö 12 5.5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos 12 5.6 Asemakaavaehdotus 14 5.7 Uusi asemakaavaehdotus 16 5.8 Viranomaisyhteistyö 17 6 Asemakaavan kuvaus 17 6.1 Yleiskuvaus 17 6.2 Aluevaraukset ja mitoitus 18 6.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 18 6.4 Kaavamuutoksen poikkeavuus osayleiskaavaan ja asemakaavaan 18 7 Asemakaavan vaikutukset 19 7.1 Vaikutukset taajamakuvaan ja rakennettuun ympäristöön 19 7.2 Vaikutukset liikenteeseen 19 7.3 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön 19 7.4 Vaikutukset talouteen 20 7.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonoloihin 20 7.6 Ympäristön häiriötekijät 20 8 Kaavamerkinnät- ja määräykset 20 8.1 Nimistö 20 9 Asemakaavan toteutus 21 9.1 Toteuttaminen ja ajoitus 21
6 (21) 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1 Seurantalomake LIITE 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 3 Havainnekuva LIITE 4 Asemakaava 1.7 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista - Pitkäkankaan pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys, Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö 18.09.2014. 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet OAS oli nähtävillä kaavaluonnoksen kanssa 22.06-20.07.2015. Kaavaehdotus nähtävillä 23.10.-23.11.2015. Kaavaehdotus uudelleen nähtävillä 29.02.-29.0322016 Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan xx.xx.2016. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostuu noin 18,57 ha alueelle 19 erillispientalo tonttia (AO) ja yksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontti (AL). Sekä näihin liittyvät katu- ja virkistysalueet. 3 Lähtökohdat 3.1 Suunnittelu alueen kuvaus Alunperin kaavoitettava alue oli n.9,76 ha, kaava-aluetta laajennettiin Koulutien ja Kirkkotanhuan mukaan ottamisella, näin koko alue on n. 18,57 ha. Alue on pääosin rakentamatonta varttuvaa mäntyvaltaista kangas metsää, jossa maa viettää etelään päin. Kuva 2 ja 2a. Ilmakuva suunnittelualueesta. Koulutie ja Kirkkotanhua.
7 (21) 3.2 Luonnonympäristö Luonnonsuojelu Luontoselvitys on tehty yleiskaavan laadinnan yhteydessä. Yleiskaava hyväksyttiin 2003. Maaperä Maaperältään alue on silttistä ja hiekkaista, rakentamisen kannalta hyvää maaperää. Kaavoitus alueen maaperän poikkileikkaus on esitetty kuvissa 4 ja 5. Kuva 4. Poikkileikkaus PIT_EW2 Pitkäkankaan pohjavesialueen kaakkoisosasta, Harmaakiven teollisuusalueen eteläpuolelta. (punainen = kallio, vaaleanruskea = moreeni, tummanvihreä = sora, lila = siltti, vaaleanvihreä = hiekka, alempi kerros ns. harjuhiekka ja ylempi ns. rantahiekka, harmaa = turve, sininen viiva = pohjaveden painetaso) Kuva 5. Poikkileikkauksen sijainti Pohjavesi Pohjavesialueen laajuus, tiedot ja kuvat on (Pitkäkankaan pohjavesialueen geologisen rakenteen selvityksestä, 18.09.2014). Kaava alue kuuluu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Alue on luokiteltu II-luokan pohjavesialueeksi. Pitkäkankaan pohjavesialueella ei ole voimassa olevia
8 (21) vedenottolupia. Alueella sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vuonna 2004 tekemän selvityksen mukaan 9 yksityiskaivoa, joista 2 on ollut talousvesikäytössä. Vedenottotutkimuksessa käytetty pumppauspaikka (V10/3) ja sieppausalueet on esitetty kuvassa 3. Kaava alue sijaitsee osittain sieppausalueella. Kuva 3. Pitkäkankaan pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys, 18.09.2014 Liite7 Pitkakangas_sieppausalueet. 3.3 Rakennettu lähiympäristö Suunnittelu alueen rakennuskanta Suunnittelualueella on yksi asunto liiketiloineen, muuten suunnittelualue on asumatonta ja rakentamatonta. Rakennettu ympäristö Suunnittelu alueen länsipuolella on taajama asutusta, omakotitaloja ja rivitaloja. Pohjoispuolella on teollisuusrakennus Koulutien toisella puolen. Alueen eteläpuolella on puutarha myymälä kasvihuoneineen. Koulutie menee keskustan läpi. Elinkeinotoiminta Kaava alue tukeutuu keskustan tarjoamiin palveluihin. Alueella on pieneläin lääkärin palveluja tarjoava yritys. Alue rajautuu eteläpuolella puutarha myymälään. Koulutien varteen sijoittuu liikerakennuksia keskustassa. 3.4 Liikenne ja tekninen huolto Liikenne Koulutie kulkee Vetelin keskustan lävitse ja se alkaa ja loppuu valtatielle 13. Kirkkotanhua on Koulutien ja valtatie 13 välissä.
9 (21) Kunnallistekniikka Alue on vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Alueen läpi kulkee 20 kv sähkölinja. 3.5 Maanomistus Kunta omistaa kaavoitettavan alueen. 4 Kaavoitustilanne 4.1 Maakuntakaava Keski-Pohjanmaan maakuntakaava, vaihekaavojen yhdistelmässä on esitetty 1. 2. ja 3. vaihekaavojen voimassa olevat elementit. Tätä yhdistelmää ei ole erikseen vahvistettu. Maakuntakaavan 1. vaihekaava on vahvistunut 24.10.2003, maakuntakaavan 2. vaihekaava on vahvistunut 29.11.2007 ja maakuntakaavan 3. vaihekaava on vahvistunut 8.2.2012. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa kaavoitettava alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A), teollisuus- ja varastoalue kohdemerkintä (t), tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv), matkailun vetovoima-alue (mv-2). Kuva 6.Ote K-P:n maakuntakaavasta.
10 (21) 4.2 Yleiskaava Osayleiskaavassa kaavoitettava alue on merkitty (TY-1) teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. (VL) Lähivirkistysalue. (AP-2) Pientalovaltainen asuntoalue. (pv-1) Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. (me) Melualue. Kuva 7 ja 7a. Ote osayleiskaavasta. 4.3 Asemakaava Suunnittelualueella on osa alueesta osoitettu, ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuusalueen alueeksi (T-1/pv), joka sijoittuu pohjavesialueelle (Pitkäkangas). Kuva 8 ja 8a. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 4.4 Pohjakartta Ramboll Finland Oy on laatinut pohjakartan päivityksen Maa ja Vesi Oy:n laatimaan Harmaakiven asemakaavan pohjakarttaan. Stereokartoituksena laadittua harmaakiven pohjakarttaa täydennettiin maastomittauksin. (2014) Harmaakiven pohjakartta on hyväksytty 11.4.2016 maanmittausteknikko Matti Salmela. Muutosalueen pohjakartta on hyväksytty 29.1.1981 ja sen käyttökelpoisuuden hyväksyi maanmittausteknikko Matti Salmela 11.4.2016.
11 (21) 5 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 5.1 Suunnittelun käynnistäminen Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen näytölle asettamisen yhteydessä kesällä 2015. 5.2 Asemakaavan tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Asemakaavatyön keskeisenä tavoitteena on alueen osoittaminen asumiselle. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu loppuvuodesta 2008. Tässä kaavassa korostuvat tavoitteina toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, sekä virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. 5.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 5.3.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Kuva 9. Luonnos vaihtoehdot vasemmalta oikealle ve1, ve2 ja ve3. Vaihtoehto 1: Katulinjoissa on seurattu valmiina olevia sähkö ja viemärilinjoja. Alueelle on suunniteltu 18 (AO) erillispientalo tonttia, 2 (AR) rivitalo tonttia, sekä 1 (AL) asuin-, liike- ja toimistorakennuksen tontti. Lähivirkistysalueille on varattu erikseen alueet leikkipuistolle, sekä alue joka halutaan säilyttää puustoa kaava alueen pohjoispuolelle. Vaihtoehto 2: Kadut on otettu pistokatuina olemassa olevalta Koulutieltä. Alueelle on suunniteltu 17 (AO) erillispientalo tonttia, 3 (AR) rivitalo tonttia, sekä 1 (AL) asuin-, liike- ja toimistorakennuksen tontti. Lähivirkistysalueella on viemärilinjojen ja olemassa olevien polkujen mukaan jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. Alueelle on varattu alue leikkipuistolle.
12 (21) Vaihtoehto 3 Koulutieltä tulee yksi katuliittymä alueelle. Katu tekee alueella ympyrän, jonka ulkoreunalle tulee tontit ja sisäpuolelle yhteisalueita. Alueelle tulee 14 (AO) erillispientalo tonttia, 4 (AP) asuinpientalo tonttia, sekä 1 (AL) asuin-, liike- ja toimistorakennuksen tontti. Lähivirkistysalueita ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. 5.3.2 Alustavien vaihtoehtojen vertailu ja valinta Vaihtoehto 1: Kaavaehdotuksessa pyritty hyödyntämään olevat sähkö- ja viemärilinjat sijoittamalla mm katualueet näille väylille. Yhteys puutarha-alueelle on mutkallisempi muihin vaihtoehtojen nähden. Vaihtoehto 2: Kaavaehdotuksessa haluttiin selkeät ja helpot yhteydet suoraan Koulutieltä. Katulinjat selkeitä ja viemäri ja sähkölinjojen huoltotiet jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tien kautta. Korttelit pitempiä kuin vaihtoehto 1:ssä. Puutarhamyymälälle on suora yhteys Koulutieltä. Alueen laajenemisen kannalta vaatii muihin suunnitelmiin nähden enemmän suunnittelua. Vaihtoehto 3: Kadut ovat muihin suunnitelmiin nähden kaarevampia ja näin elävöittää aluetta. Katu Koulutieltä puutarhamyymälään on kuitenkin suhteellisen selkeä. Rivitalotontit on muutettu pientalotonteiksi. Haluttaessa on mahdollista yhdistää kaksi rakennuspaikkaa ja rakentaa sille pieni muotoinen rivitalo. Leikkipuisto on muutettu virkistyspalvelujen alueeksi. Alueelle voidaan leikkipuiston lisäksi asentaa ulkourheilu välineitä sekä tehdä pieni ulkorakennus. Näin alue sopii paremmin kaiken ikäisille ja voi toimia alueen yhteisenä olohuoneena. Vaihtoehto 3 valittiin kaavaehdotuksen pohjaksi. Asemakaavaluonnoksen (AP) tontit vaihdettiin (AO) tonteiksi ja alueen keskiosaan lisättiin muutama rakennuspaikka. Joidenkin tonttien kokoa suurennettiin. Alueen ympäriajo mahdollisuus estetiin katkaisemalla tiealue. 5.4 Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee (MRL 62 ). Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 5.5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta Vetelin kunta pyysi lausunnot Etelä-Pohjanmaan liitolta, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseolta, Etelä- Pohjanmaan ELY:tä.
13 (21) Lausunot: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Vastine: Asemakaavakartan määräyksiin on tehty tarkennus vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Lisäksi Asmalampin asemakaavamääräyksien yhteneväisyys on tarkistettu. Harmaakiven asemakaavamääräykset poikkeaa rakennusten katoilta kertyvien sade- ja sulamisvesien osalta. Asmalampin asemakaavamääräyksissä ne pitää ohjata viemäriin ja Harmaakiven määräyksissä ne pitää imeyttää maastoon pohjavesialueelle.
14 (21) 5.6 Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus ja valmisteluaineisto tulevat kunnanhallituksen toimesta nähtäville Vetelin kunnan ilmoitustaululle (käyntiosoite Kivihyypäntie 1) sekä kunnan www-sivuille. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n ja Maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava Vetelin kunnanhallitukselle ennen nähtävilläoloajan päättymistä. Aineisto lähetetään ennen nähtävilläoloa lausuntopyyntönä viranomaisille. Lausunot: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). 7.7.2015 päivätyssä lausunnossaan asemakaavan muutos- ja laajennusluonnoksesta todennut, että muutoskaava-alueen käyttöä ohjaa vuonna 2003 hyväksytty osayleiskaava on vanhentunut. Vetelin kunnan kunnanhallitus on 8.6.2015 päättänyt 94 aloittaa osayleiskaavan muutoksen. Vetelin kunnan päättämä asemakaavoitusta ohjaavan osayleiskaavan tarkistus mahdollistaa saattamaan asemakaavamuutos ja osayleiskaavan merkinnät yhdenmukaisiksi. Muutosasemakaavan OAS:in on kirjattu, että kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavaratkaisun vaikutuksia luontoon, taajamakuvaan, liikenteeseen, talouteen ja sosiaalisiin oloihin, jolloin lähtökohtana on alueella aiemmin laaditut kaava ja suunnitelmat. Kaavaalueen luontoarvojen arvioinnille laadittu luontoselvitys on vanhentunut. ELY-keskus arvioi selvityksen vanhentuneisuudesta huolimatta kaavan laajuus ja sen sisältö huomioiden, että tässä vaiheessa ei ole aihetta edellyttää luontoselvityksen uusimista. Luontoselvityksen päivitys ajankohtaistuu laadittaessa muutosta aluetta koskevaan yleiskaavaan. ELY-keskus on lähettänyt kaupungille 14.2.2013 kirjeen (52/2013/EPO/2). Kirjeessä pyydetään Vetelin kuntaa käynnistämään asemakaavoitus, jolla ratkaistaan Vetelin keskustaajaman maanteiden muuttamiseen kaduiksi vaadittavat merkinnät. Tähän kirjeeseen viitaten ELY-keskuksen liikennevastuualue esittää nyt kaava-alueen laajentamista niin, että mukaan otetaan Koulutie kokonaisuudessaan (eli maantie 18046 ja maantietä 18045 valtatien 13 ja mt 18048 välillä) sekä Kirkkotanhua Koulutien ja vt 13 väliseltä osuudelta ja merkitään molemmat kaavassa kaduksi. Maantie muuttuu kaduksi kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä. Edellä esille tuodunasemakaava-alueen rajausmuutoksen toteutus vaikuttaa vireillä olevan Vetelin Harmaankiven asuntoalueen asemakaavan sisältöön ja sen kaavaprosessiin. Pyydetyn muutoksen vuoksi on muutosasemakaavan prosessia ja sisältöä käsiteltävä ELY-keskuksen kanssa erillisessä neuvottelussa tai muulla kunnan ehdottamalla tavalla. Sopivan neuvotteluntavan ja ajankohdan sopiminen voi tapahtua yhteydenotolla ELYkeskukseen, ylitarkastaja Harald Zschaueriin. Vastine: Muutos asemakaavaa laajennetaan lausunnon mukaisesti ja asetetaan ehdotuksena uudestaan nähtäville. Tekninen lautakunta Valtuusto teki 29.1.2013 Ely-keskukselle esityksen Koulutien kuntoon saattamiseksi ja muutosten tekemiseksi. Ely-keskus vastasi 28.3.2013 sopimusluonnoksella, jossa edellytettiin, että kunta muuttaa asemakaavansa siten, että Koulutie ja Koulutien ja valtatie 13:n välinen osa Kirkkotanhuasta muutetaan kaduiksi ja tekee näiden osalta kadunpito-
15 (21) päätöksen. Ely-keskus puolestaan sitoutui kunnostamaan ja päällystämään ao. tieosuudet. Asiasta on jätetty myös kuntalaisaloite lokakuussa 2015. Harmaakiven asemakaavan muutos koskee Koulutien Jyväskylän puoleista päätä ja se on jo kaavaehdotuksessa esitetty kaduksi. Ely-keskukseen on oltu puhelimitse yhteydessä 3.6.2015 ja 21.10.2015 ja kerrottu, että asia on etenemässä kunnassa ja investointia on esitetty Ely-keskukselle. Molemmissa yhteydenotoissa Ely-keskuksesta on todettu, että heillä olisi rahoitusta hankkeeseen mahdollisesti vuonna 2016 tai 2017. Koulutie on nykyisessä asemakaavassa osoitettu LYT-merkinnällä, joka on jo vanhentunut merkintä ja myös sen siirtymäaika on päättynyt. Maankäyttö- ja rakennuslain 83 4 momentin mukaan pääasiassa paikallista liikennettä palvelevat tiet on ositettava asemakaavassa kaduiksi. Asia etenee siten, että kunta saattaa valmiiksi kaavamuutoksen, jossa koko Koulutie ja Koulutien ja valtatie 13:n välinen osa Kirkkotanhuasta muutetaan kaduiksi. Kun se on lainvoimainen, Ely-keskus tekee kunnostustoimenpiteet omien rahoitusmahdollisuuksiensa mukaisessa aikataulussa. Tämän jälkeen kunta tekee kadunpitopäätöksen. Edellä mainittujen katujen kunnossapitokustannukset ovat alustavan arvion mukaan noin 20.000 euroa/vuosi. Asemakaavakartan määräyksiin on tehty tarkennus vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Lautakunta esittää lausuntonaan, että Koulutie kokonaisuudessaan ja Koulutien ja valtatie 13:n välinen osuus Kirkkotanhuasta tulee ottaa mukaan kaavamuutokseen ja kaavoittaa kaduksi MRL 83.4. Lautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksesta. Vastine: Muutos asemakaavaa laajennetaan lausunnon mukaisesti ja asetetaan ehdotuksena uudestaan nähtäville. K. H. Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon lausunto Maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ehdotukseen. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta lausuntopyyntö tulee toimittaa Museovirastoon. Vastine: Merkitään tiedoksi Keski-Pohjanmaan Liiton lausunto Keski-Pohjanmaan liitolla ei ole huomautettavaa Vetelin kunnassa laaditusta Harmaakiven asuntoalueen asemakaavaehdotuksesta. Vastine: Merkitään tiedoksi Rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto Lautakunta toteaa, että asemakaavaselostuksen sivulle 9 (17) kohdassa 3.5 Maanomistus on mainittu, että kunta omistaa kaavoitettavan alueen lukuun ottamatta ALtonttia, jonka omistaa yksityinen. Tämä on virheellinen maininta, sillä kunta omistaa koko kaavoitettavan alueen. Tämä tulee korjata asiakirjaan. Lautakunnalla ei ole muutoin huomauttamista kaavaehdotukseen. Vastine: Kyseinen kohta korjattu asiakirjaan.
16 (21) 5.7 Uusi asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus ja valmisteluaineisto tulevat kunnanhallituksen toimesta nähtäville Vetelin kunnan ilmoitustaululle (käyntiosoite Kivihyypäntie 1) sekä kunnan www-sivuille. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n ja Maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava Vetelin kunnanhallitukselle ennen nähtävilläoloajan päättymistä. Aineisto lähetetään ennen nähtävilläoloa lausuntopyyntönä viranomaisille. Lausunot: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Vetelin kunnanhallituksen 22.2.2016 pitämän kokouksen 33 mukaisessa kaavaehdotuksessa, joka on päivätty 18.2.2016, on sekä kaavaselostukseen ja kaavakartalle huomioitu aiemmin annetut lausunnot. Nyt Vetelin kunnanhallituksen esille tuomassa kaavaselostuksesta ja kaavakartassa tulee edelleen huomioida ELY-keskuksen liikennevastuualueen kaavan pohjoisosassa kiinni vt.13 liikennealueeseen ja Kirkkotanhua otetaan mukaan kaavaan myös Koulutien länsipuolelta asemakaavoitetun alueen osalta. Kaavan pohjakartassa on kaavaselostuksen kohdassa 4.4 seuraava maininta. Ramboll Finland Oy on laatinut pohjakartan päivityksen Maa ja Vesi Oy:n laatiman Harmaakiven asemakaavan pohjakarttaan. Stereokartoituksena laadittua Harmaakiven pohjakarttaa täydennettiin maastomittauksin 2014. Se että käytetty pohjakartta-aineisto kaavaselostuksessa mainituin korjauksin ja tarkennuksin täyttää asemakaavan pohjakartalle asetetut vaatimukset, on varmistettava virallisesti. Muutosasemakaavan pohjakartan käyttökelpoisuus on varmistettava kaavoitusmittauksen valvojan hyväksynnällä ja hyväksymisestä tulee tehdä kartalle merkintä. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (323/2014) mukaisesti kunnat vastaavat kaavoitusmittausten valvonnasta ja hyväksynnästä joko oman, säädetyn tutkinnon suorittaneen viranhaltijan toimesta tai yhteistyössä toisen kunnan kanssa. Vastine: Kirkkotanhua ja Koulutie on otettu kaavaan asemakaavoitetun alueen osalta. Pohjakarttojen hyväksymiset on lisätty kaavaselostukseen ja kaavakarttaan. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto. Asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa on hyvä huomioida yleisesti tiedoissa olevia pohjavesialueille asetettuja asemakaava- ja rakentamismääräyksiä: Asemakaavan muutos- ja laajennus tulee toteuttaa siten, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa pohjaveden laadulle tai määrälle. Rakentaminen tai muu toiminta ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista tai pinnan alenemista, eikä vaarantaa pohjaveden laatua tai määrää. Rakennuspaikkojen pihat tulee suunnitella siten, että estetään likaantuneiden pintavesien haittavaikutukset pohjavesille. Autojen säilytyspaikat, pihan liikennöintialueet ja ajoneuvoväylät tulee päällystää läpäisemättömällä materiaalilla sekä sade- ja sulamisvedet näiltä alueilta kerätä ja johtaa tiiviisti pohjavesialueen ulkopuolelle. Rakennusten katoille kertyvät sade- ja sulamisvedet, jotka eivät sisällä pohjavedelle haitallisia aineita, tulee imeyttää maastoon pohjavesialueelle.
17 (21) Ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden pesu pohjavesialueella on kielletty muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetuilla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta asianmukaiseen käsittelyyn. Maalämpöjärjestelmien suunnitelmista tulee pyytää lausunto ELY-keskukselta. Pohjavesialueella käytettävien maalämpöjärjestelmien lämmönsiirtonesteiden tulee olla sellaisia, etteivät ne aiheuta riskiä pohjaveden laadulle. Suunniteltaessa asuinrakennuksia sijoitettavaksi lähelle liikenneväyliä (VT 13), tulee asuinrakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa huomioida liikenteestä asuntoihin mahdollisesti kantautuva melu. Terveydensuojeluviranomaisella ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutos- ja laajennusehdotuksesta. Vastine: Merkitään tiedoksi. K. H. Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon lausunto maakuntamuseo on tutustunut suunnitelmiin, ja ilmoittaa, ettei sillä ole rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta asiaan huomautettavaa. Vastine: Merkitään tiedoksi. Tekninen lautakunta Teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa Harmaakiven asemakaavan muutos- ja laajennusehdotuksesta. Vastine: Merkitään tiedoksi. Rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto Rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa kaavaesitykseen. Vastine: Merkitään tiedoksi. 5.8 Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä, sekä ennen OAS:n ja kaavaluonnoksen julkisesti nähtävillä oloa käytiin viranomaisneuvottelu 22.5.2015 Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Kokkolassa. 6 Asemakaavan kuvaus 6.1 Yleiskuvaus Kaava-alueen pinta-ala on n. 9,76 ha kaava-aluetta laajennettiin Koulutien ja Kirkkotanhuan mukaan ottamisella, näin koko alueen ala on n. 18,57 ha. Alueelle esitetään omakotitalo asumista sekä tie uusi tieyhteys puutarha myymälälle. Alueelle kaavaillaan pientä urheilu- ja virkistyspuistoa alueen asukkaille.
18 (21) 6.2 Aluevaraukset ja mitoitus Erillispientalojen korttelialueet (AO) 3,84 ha Korttelit 141-146 on varattu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Rakennusoikeus on tontilla 250-300 k-m2, joka vastaa noin 0,11 0,15 tehokkuuslukua. Tonttien koot vaihtelevat välillä 1825-2650 m2. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) 0,39 ha Korttelista 141 on yksi tontti varattu asuin-, liike- ja toimistorakennukselle (AL). Rakennusoikeus on tontilla on noin 780 k-m2, joka vastaa 0,20 tehokkuuslukua. Tonttin koko on 3906 m2. Lähivirkistysalue (VL) 3,36 ha Lähivirkistysalueen läpi kulkee kevyenliikenteen väyliä, sekä alueelle on varattu alueita kunnallistekniikan johtoja varten. Alueelle voidaan sijoittaa pohjaveden havaintoputki. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) 0,63 ha Alueelle voidaan sijoittaa pihaulkoiluvälineitä, leikkivälineitä ja/tai pelikenttä. Alueella on rakennusoikeutta 40 k-m2. Katualueet 10,35 ha Katualueen leveydessä on huomioitu kääntöpaikat katujen päissä. Koulutie ja Kirkkotanhua on muutettu LYT merkinnästä katualueeksi. 6.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen on varmistettu asemakaavamerkinnöillä ja määräyksillä. Kaavassa on huomioitu pohjaveden suojelu kaavamääräyksin. Kunnallistekniikan ja kaavoituksen yhteensovituksella pyritään varmistamaan ympäristön korkea laatu. Yhtenäinen rakennettu maisema, turvalliset kulkuyhteydet ja hoidetut viheralueet muodostavat alueesta valoisan, viihtyisän ja avaran mäntymetsätyyppisen pientaloalueen. 6.4 Kaavamuutoksen poikkeavuus osayleiskaavaan ja asemakaavaan Uusi asemakaava poikkeaa osayleiskaavasta sekä asemakaavasta aluevarausten osalta. Ratkaiseva ero suunnittelun lähtökohdissa on se, että asemakaavaratkaisussa on osoitettu alue pientalovaltaiseksi alueeksi, kun osayleiskaavassa ja muutosta koskevassa asemakaavassa alue on merkitty teollisuus alueeksi. Osayleiskaava on hyväksytty kunnassa vuonna 2003, jolloin valtatie 13:n itäpuolinen alue oli täysin kaavoittamatonta. Asmalampin teollisuusalueen kaava on hyväksytty vuonna 2007 ja laajennus 2010. Tuon jälkeen kaikki teollisuusrakentaminen on tapahtunut sinne. Harmaakiven teollisuusalueen laajentaminen otettiin osayleiskaavaan silloisen toimijan, Oy Jaro Ab:n, myöhemmin Outokumpu Stainless Tubular Products, laajennustarpeita turvaamaan. Kiinteistön toiminta on muuttunut eikä laajennustarvetta Koulutien eteläpuolelle enää ole.
19 (21) Osayleiskaavan tarkistuksen tavoitevuosi on 2015 ja kunta tulee käymään keskustelun tarkistuksen käynnistämisestä talousarvion laadinnan yhteydessä syksyllä 2015. Kuva 10. Muutoskaavan eroavaisuus asemakaavaan ja osayleiskaavaan. 7 Asemakaavan vaikutukset Kaavan vaikutuksia arvioidaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Vaikutusten arvioinnin kohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL 9 ja MRA 1 ). 7.1 Vaikutukset taajamakuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavoitettava alue tarjoaa kauniin ja viihtyisän asuinympäristön virkistys alueineen. Alue rajoittuu rakennettuun pientaloalueeseen, joten asumisen sijoittuminen Harmaakiven alueelle on luontevaa. 7.2 Vaikutukset liikenteeseen Asuntoalueelle muodostuu uusia katualueita sekä kevyenliikenteen väyliä. Vetelin kuntakeskuksen läheisyyden vuoksi moottoriliikenne pysyy melko vähäisenä. Kaava-alueen tuomalla liikennemäärien kasvulla ei ole vaikutuksia liikenneverkon toimivuuteen. Kaava-alueen kevyenliikenteen verkosto mahdollistaa kuntalaisille turvallisen yhteyden Koulutielle. Katualueen leveydessä on huomioitu raskasliikenne puutarhamyymälälle niin, että liikennealueelle on mahdollista rakentaa kevyenliikenteen väylä. Kaava-alueen toteuttaminen ei estä mahdollisesti myöhemmin toteutettavia suunniteltuja liikennejärjestelyjä. Koulutien ja Kirkkotanhuan liittymien ja tien muutoksista kunnan on helpompi päättää itsenäisesti. 7.3 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön Yksityisluontoisilla pienmittakaavaisilla katualueilla pyritään saavuttamaan alueelle positiivista yhteisöllisyyttä. Alueen keskelle on osoitettu virkistysalue (VU), joka mahdollistaa yhteisiä toimintoja. Lähialueella on runsaasti viheralueita, jotka tarjoavat hyvät liikuntamahdollisuudet eri-ikäisille asukkaille.
20 (21) 7.4 Vaikutukset talouteen Kunnalle aiheutuu kustannuksia kunnallistekniikan, katuverkon ja puiston rakentamisesta. Alueen läpi kulkevat tekniset päälinjat, joten kunnallistekniikan toteutus on edullista. Uusi asuinalue luo kuntaan vireyttä ja työpaikkoja. Koulutien ja Kirkkotanhuan muututtua katualueeksi niin kunnalle tulee kustannuksia kadun kunnossapidon muodossa. 7.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonoloihin Alueen toteutuessa suurin osa puustosta kaadetaan ja metsämaisema vaihtuu pientaloalueeksi. Alueen rakentaminen muuttaa pohjaveden kertymää alueelta pinnoitettavien alueiden myötä, tätä vaikutusta pyritään huomioimaan antamalla kaavamääräys. Rakennusten katoilta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava ja imeytettävä pohjavesialueelle. Ko. vesien johtaminen pohjavesialueen ulkopuolelle on kiellettyä. Kaavamuutoksella alueen rakennusoikeus pienenee n.5 400 k-m2 ja pinnoitettavan pihaalue vähenee, joka lisää luonnollisen veden pääsyä maastoon pohjavesialueelle. Kaava-alue on vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Kyseiselle alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka voivat vaarantaa pohjaveden laatua tai määrää. Lisäksi tulee huomioida seuraavat tarkentavat määräykset: Pohjavesialueella ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka ovat ristiriidassa pohjaveden muuttamis- ja pilaamiskiellon kanssa. (Ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 ja vesilain 1 luvun 18 ). 7.6 Ympäristön häiriötekijät Alueen läpi kulkee 20 kw sähkölinja jolle on varattu oma alueensa. Valtatien 13 ja kaava-alueen väliin jää metsäalue joka estää omalta osaltaan häiriö melun kuulumista alueelle. Alueen länsireuna sijaitsee läheltä osayleiskaavassa esitettyä (me) liikenteen melualuetta. 8 Kaavamerkinnät- ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa. 8.1 Nimistö Alueelle syntyy uusia katuja: - Puutarhatie - Mustikkatie - Puolukkatie
21 (21) 9 Asemakaavan toteutus 9.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen. Seinäjoella 15. syyskuuta 2015 päivitys Seinäjoella 18. helmikuuta 2016 Päivitetty 6.4.2016 Jorma Keskikiikonen Arkkitehti SAFA Anssi Kiviniemi Rakennusinsinööri (AMK)