1.4. VIRIAALITEOREEMA

Samankaltaiset tiedostot
LUENTO 3: KERTAUS EDELLISELTÄ LUENNOLTA

6. TAIVAANMEKANIIKKA. Antiikki: planeetat = vaeltavia tähtiä jotka liikkuvat kiintotähtien suhteen

2.7.4 Numeerinen esimerkki

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

6. Taivaanmekaniikka. Vektorin r suuntainen yksikkövektori puolestaan on ˆr = r/r.

Luento 4: kertaus edelliseltä luennolta

Vektoreiden A = (A1, A 2, A 3 ) ja B = (B1, B 2, B 3 ) pistetulo on. Edellisestä seuraa

Taivaanmekaniikkaa. Liikeyhtälöt

Shrödingerin yhtälön johto

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

4. Käyrän lokaaleja ominaisuuksia

Vektorialgebra 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori

Suorista ja tasoista LaMa 1 syksyllä 2009

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Luento 12: Keskeisvoimat ja gravitaatio. Gravitaatio Liike keskeisvoimakentässä Keplerin lait Laskettuja esimerkkejä

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 12: Keskeisvoimat ja gravitaatio

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Ristitulolle saadaan toinen muistisääntö determinantin avulla. Vektoreiden v ja w ristitulo saadaan laskemalla determinantti

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

Energia, energian säilyminen ja energiaperiaate

Luento 10: Keskeisvoimat ja gravitaatio

TASON YHTÄLÖT. Tason esitystapoja ovat: vektoriyhtälö, parametriesitys (2 parametria), normaalimuotoinen yhtälö ja koordinaattiyhtälö.

Keskeisvoimat. Huom. r voi olla vektori eli f eri suuri eri suuntiin!

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät y' P. α φ

Havainnollistuksia: Merkitään w = ( 4, 3) ja v = ( 3, 2). Tällöin. w w = ( 4) 2 + ( 3) 2 = 25 = 5. v = ( 3) = 13. v = v.

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

Avaruuden kolme sellaista pistettä, jotka eivät sijaitse samalla suoralla, määräävät

Yleistä vektoreista GeoGebralla

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

12. Derivointioperaattoreista geometrisissa avaruuksissa

MEI Kontinuumimekaniikka

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 10: Työ, energia ja teho

Gravitaatio ja heittoliike. Gravitaatiovoima Numeerisen ratkaisun perusteet Heittoliike

Luento 10. Potentiaali jatkuu, voiman konservatiivisuus, dynamiikan ja energiaperiaatteen käyttö, reaalinen jousi

DYNAMIIKKA II, LUENTO 2 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

2 Keskeisvoimakenttä. 2.1 Newtonin gravitaatiolaki

7 Vapaus. 7.1 Vapauden määritelmä

1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

Kertausta: avaruuden R n vektoreiden pistetulo

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

3 Suorat ja tasot. 3.1 Suora. Tässä luvussa käsitellään avaruuksien R 2 ja R 3 suoria ja tasoja vektoreiden näkökulmasta.

Vektorit, suorat ja tasot

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I. LM1, Kesä /218

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 3: Käyräviivainen liike

Analyyttinen mekaniikka

Suhteellisuusteorian perusteet 2017

6 Vektoriavaruus R n. 6.1 Lineaarikombinaatio

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

Suorien ja tasojen geometriaa Suorien ja tasojen yhtälöt

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

Luento 9: Yhtälörajoitukset optimoinnissa

Tekijä Pitkä matematiikka b) Kuvasta nähdään, että b = i 4 j. c) Käytetään a- ja b-kohtien tuloksia ja muokataan lauseketta.

Tarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0:

Suora 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Taso 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste, suora

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia

Luento 5: Käyräviivainen liike

5 Differentiaaliyhtälöryhmät

LUKU 7. Perusmuodot Ensimmäinen perusmuoto. Funktiot E, F ja G ovat tilkun ϕ ensimmäisen perusmuodon kertoimet ja neliömuoto

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

Kertausta: avaruuden R n vektoreiden pistetulo

Tehtävä 4.7 Tarkastellaan hiukkasta, joka on pakotettu liikkumaan toruksen pinnalla.

Luento 3: Käyräviivainen liike

Vektorin paikalla avaruudessa ei ole merkitystä. Esimerkiksi yllä olevassa kuvassa kaikki kolme vektoria ovat samoja, ts.

(b) Onko hyvä idea laske pinta-alan odotusarvo lähetmällä oletuksesta, että keppi katkeaa katkaisukohdan odotusarvon kohdalla?

Suora. Määritelmä. Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko. { p + t v t R},

4. RAJOITETTU 3 KAPPALEEN ONGELMA

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N

Vapaus. Määritelmä. Vektorijono ( v 1, v 2,..., v k ) on vapaa eli lineaarisesti riippumaton, jos seuraava ehto pätee:

5.13 Planetaarinen liike, ympyräradat

F x y z. F voidaan ymmärtää kahden vektorin. Divergenssi. Vektorikentän F( x, y, z ) divergenssi määritellään

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

1 Di erentiaaliyhtälöt

Transkriptio:

1.4. VIRIAALITEOREEMA Vaikka N-kappaleen ongelman yleistä ratkaisua ei tunneta, on olemassa eräitä tärkeitä yleisiä tuloksia Jos systeemi on stabiili, eli paikat ja nopeudet eivät kasva rajatta kineettisen ja potentiaalienergian aikakeskiarvot toteuttavat ehdon: < T >= 1 2 < U >, HUOM: AIKAKESKIARVOT! jossa T = 1 2 P mi R i R i viriaali =< T > nimitys Koska aina T + U = E (vakio kokonaisenergia) < T >= E < U >= 2E Sovellettu esim tähtijoukkojen ja galaksijoukkojen stabiilisuuden & massojen arvioimiseen Taivaanmekaniikka, SL2012, Luento 2 (22/09/2014) 13 Viriaaliteoreeman johtaminen Tarkastellaan systeemin hitausmomenttia J = P N i=1 m i R 2 i derivoidaan kahdesti ajan suhteen J = P N i=1 m i 2 R i R i J = P N i=1 m i 2 R i R i + P N i=1 m i 2 R i R i Ensimmäinen termi P Ni=1 m i 2 R i R i = 4T Jälkimmäinen termi 2 P N i=1 m i R i R i sijoitetaan liikeyhtälöt P Ni=1 m i R i R i = G P «N P Nk=1 R i=1 m i m k R i k R i r 3 k i ik = G P ««N P Nk=1 R i=1 m i m k»( R i R k ) k R i R r 3 + R k k R i k i ik r 3 ik = G P «N P Nk=1 i=1 m i m k» r 1 R R k i ik k i R k r 3 ik = 2U P N k=1 m k R k R k (jälkimmäinen termi sama kuin vasemmanpuolen termi negatiivisena) P N i=1 m i R i R i = U eli kaikkiaan J = 4T + 2U Taivaanmekaniikka, SL2012, Luento 2 (22/09/2014) 14

Merkitään suureella z = J = P N i=1 m i2 R i R i Jos systeemi on stabiili niin z rajattu kaikkina aikoina (nopeudet R i ei kasva rajatta, ei myöskään R i ) Tällöin aikakeskiarvo < dz/dt >= 1 τ [z(τ) z(0)] 0 kun tarkasteltava aikaväli τ kasvaa rajatta Toisaalta < dz/dt >=< J >= 4 < T > +2 < U > stabiileilla systeemeillä 2 < T >= < U > kuten edellä väitettiin Taivaanmekaniikka, SL2012, Luento 2 (22/09/2014) 15 ESIM.: Galaksijoukon massan arvioiminen, oletetaan että systeemin yli otetut keskiarvot vastaavat aikakeskiarvoja! T = 2 1 Pi m 2 iv i U = 2 1G P P m j m k j k r jk Oletetaan: kaikilla N galaksilla on sama massa m projektioefektit (k 1 ja k 2 ykkösen suuruusluokkaa olevat kertoimet) < V rec 2 >= k1 < V 2 > punasiirtymistä < 1/(r jk ) proj >= k 2 < 1/r jk > projisoidut etäisyydet arviot < T >= 1 2 mn < V rec 2 > /k i < U >= 1 2 Gm2 N(N 1) < 1/(r jk ) proj > /k 2 oletetaan että systeemi viriaalitasapainossa < U >= 2 < T > arvio m lle. (Esimerkkejä harjoituksissa) Taivaanmekaniikka, SL2012, Luento 2 (22/09/2014) 16

2. KAHDEN KAPPALEEN PROBLEEMA Ratkaistavissa täydellisesti Monimutkaisempia tapauksia usein mahdollista käsitellä häirittynä kahden kappaleen tapauksena 2.1 SUHTEELLISEN LIIKKEEN YHTÄLÖ Määritellään inertiaalikoordinaatistossa: R 1 = Auringon paikkavektori m 1 R m 2 R 2 = Planeetan paikkavektori R = R 2 R 1 = Planeetan paikkavektori Aurinkon suhteen R 1 R 2 r = R Mikä on planeetan m 2 liike Auringon m 1 suhteen? Inertiaalisysteemin liikeyhtälöt: R 1 = Gm 2 R r 3 origo R 2 = Gm 1 R r 3 R = G(m 1 + m 2 ) R r 3 = µ R r 3 Eli kahden kappaleen suhteellisen liikkeen yhtälö samanmuotoinen kuin yhden kappaleen liikkeen yhtälö inertiaalikoordinaatistossa. HUOM µ = G(m 1 + m 2 ) Taivaanmekaniikka, SL2012, Luento 2 (22/09/2014) 17 2.2 RADAT PAINOPISTEEN SUHTEEN Merkitään Auringon m 1 ja planeetan m 2 painopistettä R c ja painopisteen suhteen laskettuja paikkoja R c i = R i R c R c 1 = R 1 R c = m 2 /(m 1 + m 2 ) R m 1 R 1 c R 2 c R c R 2 R 1 m 2 R c 2 = R 2 R c = m 1 /(m 1 + m 2 ) R Eli kappaleiden radat toistensa suhteen ja painopisteen suhteen yhdenmuotoi sia origo Eo. lauseekkeet helppo johtaa: M R c = m 1 R 1 + m 2 R 2 jossa M = m 1 + m 2 painopisteen määritelmä m 1 R c 1 + m 2 R c 2 = 0 toinen painopisteen määritelmä R c 2 = m 1/m 2 R c 1 suhteellinen paikkavektorivektori R = R 2 R 1 = R c 2 R c 1 = m 1 /m 2 R c 1 R c 1 = (m 1 + m 2 )/m 2 R c 1 R c 1 m 2/(m 1 + m 2 ) R Painopistesysteemi Suhteellinen liike Taivaanmekaniikka, SL2012, Luento 2 (22/09/2014) 18

2.3 KAHDEN KAPPALEEN SUHTEELLISEN LIIKKEEN INTEGRAALIT N=2 kappaleen probleema Painopisteen rata sisälsi 6 liikevakiota 2*6=12 liikevakiota Jäljellä olevista 4 saataisiin välittömästi laskemalla impulssimomenttivektori ja energia painopiste systeemissä Ratojen yhdenmuotoisuus käytetään Aurinkokeskistä koordinaatistoa, joka on kätevämpi valinta planeettojen liikkeen kuvailuun HUOM: tämä ei ole inertiaalikoordinaatisto eli ei voi suoraan olettaa tässä systeemissä laskettujen imp.mom.vektorin ja energian olevan vakioita! liikevakiot (6 kappaletta) etsittävä suoraan suhteellisen liikkeen liikeyhtälöstä lähtien R = µ R r 3 [Tullaan näkemään: suhteellisen liikkeen integraalien ja painopistesysteemin integraalien välillä luonnollinen yhteys] Taivaanmekaniikka, SL2012, Luento 2 (22/09/2014) 19 SUHTEELLISEN LIIKKEEN IMPULSSIMOMENTTIVEKTORI: k = R R Lasketaan d k/dt = R R + R R = 0 + R ( µ R r 3) = 0 (vektorin ristitulo itsensä kanssa häviää) Planeetan suhteellinen impulssimomentti yksikkömassa kohti on vakiovektori k 1) Koska k on määritelmänsä mukaan kohtisuorassa sekä R että V vastaan k on kohtisuorassa hetkellistä liiketasoa vastaan 2) Koska k = vakio liike rajattu kaikilla hetkillä vakio ratatasoon. HUOM: sama tulos ( k on vakiovektori) pätee yleisemmin kaikilla keskeisvoimilla Eli R = f(r) R/r. KUVA! Taivaanmekaniikka, SL2012, Luento 2 (22/09/2014) 20

PERISENTRIVEKTORI: e = 1 µ k R R/r (myöhemmin annetaan geometrinen tulkinta: e on radan perisentrin suuntainen vektori nimitys) Muodostetaan vektoritulo k R k R = ( R R) ( µ R/r 3 ) = µ/r 3 R ( R R) h = µ/r 3 R( R R) R( i R R) (muista: A B = B A) (muista: A ( B C) = B( A C) C( A B)) h = µ/r 3 Rrṙ Rr 2i (muista: R R = r 2 2 R R = 2rṙ) h i h i = µ R r Rṙ r 2 = d R dt µ r HUOM: viimeinen askel vaatii että f(r) 1/r 2 Toisaalta d dt ( k R) = k R + k R = k R sillä k = 0 k R + µ R/r = vakiovektori = µ e HUOM: e = vakio pätee vain muotoa f(r) = 1/r 2 olevalle keskeisvoimalle (yleisessä tapauksessa perisentrin suunta kiertyy) Taivaanmekaniikka, SL2012, Luento 2 (22/09/2014) 21 Vektoreilla k ja e yhteensä kuusi komponenttia. Ovatko ne halutut 6 liikevakiota? Ei, sillä k e = 0 eli e on k määräämässä ratatasossa Helppo osoittaa: k ( µ e) = k ( k R + µ R/r) = ( k k) R + µ k R/r = 0 Eo. ehdon takia yksi e:n komponenteista voidaan aina lausua k komponenttien ja kahden muun e:n komponentin avulla k ja e sisältävät yhdessä vain 5 riippumatonta liikevakiota Vektoreita k ja e kutsutaan ns. ratavektoreiksi ja niillä on paljon käyttöä jatkossa KUVA Taivaanmekaniikka, SL2012, Luento 2 (22/09/2014) 22

SUHTEELLISEN LIIKKEEN ENERGIA h Kerrotaan liikeyhtälö R R = µ r3 skalaarisesti puolittain nopeusvektorilla R R = µ R R/r 3 = µṙ/r 2 = d dt (µ/r) (muista R R = ṙr) Toisaalta: d dt (1 2 v2 ) = d dt (1 2 R R) = R R Huom v = R ei sama kuin ṙ (v sis myös tangentiaalisen komponentin) 1 2 v2 µ/r = h skalaarivakio h= energiaintegraali, suhteellisen liikkeen kokonaisenergia yksikkömassaa kohti Aurinkokeskisessä koordinaatistossa Taivaanmekaniikka, SL2012, Luento 2 (22/09/2014) 23 Yhteys painopistekoordinaatistossa laskettuun kokonaisenergiaan E = m 1 m 2 m 1 +m 2 h = redusoitu massa kertaa h (osoitetaan laskuharjoituksissa) Vastaavasti k on suhteellisen liikkeen impulssimomentti massayksikköä kohti, ja L = m 1 m 2 m 1 +m 2 k HUOM: jos m 2 /m 1 << 1 (Planeetta << Aurinko) redusoitu massa m 2, eli painopistesysteemi eroaa vain vähän Aurinkokeskisestä systeemistä Taivaanmekaniikka, SL2012, Luento 2 (22/09/2014) 24

Energia on uusi liikevakio, onko riippumaton? Ei, sillä h on lausuttavissa k ja e avulla Lähdetään e määritelmästä µ e = k R + µ R/r µ 2 e 2 = ( k R) ( k R) + µ 2 ( R/r) ( R/r) + 2µ r ( k R) R 1 termi ( k R) ( k R) = h k R ( R)i k = h k k( R R) R( R k)i = ( k k)( R R) käytetty hyväksi kaavaa A ( B C) = ( A B) C sekä kaavaa A ( B C) = B( A C) C( A B) 2 termi µ 2 ( R/r) ( R/r) = µ 2 (yksikkövektorin pistetulo itsensä kanssa =1) 3 termi 2µ r ( k R) R = 2µ r k ( R R) = 2µ r ( k k) ( k = R R joten R R = k) µ 2 e 2 = k 2 v 2 + µ 2 2µ r k2 µ 2 ( e 2 1) = k 2 (v 2 2µ/r) = 2k 2 h h = µ2 (e 2 1) 2k 2 energia riippuu itseisarvoista k = k ja e = e Taivaanmekaniikka, SL2012, Luento 2 (22/09/2014) 25 MIKÄ ON PUUTTUVA KUUDES INTEGRAALI? k littyy ratatason asemaan 3D avaruudessa e littyy radan muotoon ja orientaatioon ratatasossa tarvitaan jotain mikä liittyy planeetan paikkaan radalla eli liittyy aikaa AIKAAN LIITTYVÄ KUUDES RIIPPUMATON LIIKEVAKIO: esim perisentriaika = ajanhetki jolloin suhteellinen etäisyys pienimmillään. Taivaanmekaniikka, SL2012, Luento 2 (22/09/2014) 26

Johdetaan perisentriaika t 0 ratkaisemalla muodollisesti radiusvektorin pituus ajan funktiona: Sylinterikoordinaatistossa (r, f, z) kantavektorit ê r, ê f ja ê z z-akseli on k suuntainen, r ja f ovat ratatasossa olevat napakooridinaatit R = rê r R = ṙê r + rfê f v 2 = R R = ṙ 2 + (rf) k = R R = r 2 f(ê r ê f ) = kê z v 2 = ṙ 2 + k2 r 2 Energiaintegraalista saadaan toinen lauseke h = 1 2 v2 µ/r Yhdistetään ṙ 2 = 2h + 2µ/r k 2 /r 2 v 2 = 2h + 2µ/r Eli dr dt = p 2h + 2µ/r k 2 /r 2 r = r(t) Z r r 0 HUOM: Karttusen kirjassa vaaralliset merkinnät! Z dr t p 2h + 2µ/r k2 /r = 2 t 0 dt = (t t 0 ) Taivaanmekaniikka, SL2012, Luento 2 (22/09/2014) 27 HUOM: INTEGROIMISVAKIOIDEN VALINTA Edellä oleva kuuden integroimisvakion kokoelma k, e, t 0 on vain yksi monista mahdollisista valinnoista kahden kappaleen probleeman ratkaisun kuvaamiseen Esim. geometriset rataelementit (6 kappaletta) Myös: planeetan paikka R ja nopeus V (6 komponenttia) jollakin hetkellä määrittelevät yksikäsitteisen ratkaisun Taivaanmekaniikka, SL2012, Luento 2 (22/09/2014) 28