KIELTEN LAITOKSEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSEN STRATEGIA ( ) Päivitysversio

Samankaltaiset tiedostot
KIELTEN LAITOKSEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSEN STRATEGIA ( )

Tavoitteet: Toimenpiteet: Seuranta : Seuranta :

Pienryhmätyöskentely

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

Yliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

KOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIT YHTEENVETO

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Opetus- ja kulttuuriministeriö Nro 93/ /2014. Viite: OKM/2/592/

Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa

Työelämäyhteydet kielten yhteisissä

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, Jarl Wahlström,

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Pedagogisen johtamisen katselmus

PALAUTEJÄRJESTELMÄ KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEET, VIESTINTÄTIETEIDEN TIEDEKUNTA PALAUTTEEN KERÄÄMISEN TARKOITUS

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet Tytti Tenhula

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

Kielelliset. linjaukset

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

OHJAUSSUUNNITELMA. Filosofian tutkinto-ohjelma. Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa

TUTKINTORAKENNE TUTKINTOVAATIMUKSET OPETUSOHJELMA OPETUKSESTA KAIKENMOISTA HOPS

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Ohjatusti onnistuneisiin yliopistoopintoihin. työelämään

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

OHJAUSSUUNNITELMA. Historian tutkinto-ohjelma. Ohjaus historian tutkinto-ohjelmassa

Työelämäyhteistyö: ops-työssä ja opetuksessa

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

Humanistisen tiedekunnan koulutusstrategia ja toimenpideohjelma

TERVETULOA OPISKELEMAAN KIELI- JA VIESTINTÄTIETEIDEN LAITOKSELLE!

Student Life. Opiskelijatutoreiden koulutuspäivä Suunnittelija Hanna Ahola Strateginen kehittäminen

Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi sen päätösvaltaiseksi.

Kasvatustieteiden laitos Opettajankoulutuslaitos LUKUVUODEN PRO GRADU- SEMINAARIRYHMIIN HAKEMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

VUODEN 2014 ULKOISEEN

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Opintopolku löydä, vertaa, hae! Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto OPH

Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella

Opintojen ohjaus. Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Lähiopetus Monimuoto-opetus (=puhelinvälit-teisesti ja kirjeitse) Verkko-opetus EduWeb ympäristössä

Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Digitaalisuus osana opintojen-ohjausta. Virpi Riissanen ja Mari Martinmaa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu 16.8.

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI 2016 JA SITÄ SEURAAVAT KEHITTÄMISTOIMET

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Hakulomake 1 (7) A-, B- ja C-osat Liite 2 OKM/8/530/

OPS-työ ja kansainvälistyminen

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa

Transkriptio:

KIELTEN LAITOKSEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSEN STRATEGIA (2010-2017) Päivitysversio 27.3.2015. Kielten laitoksen perustutkintokoulutuksen strategia pohjaa Jyväskylän yliopiston strategiaan (2017) ja täsmentää sitä linjaamalla ja asemoimalla kielten laitoksen koulutustoimintaa sekä yliopiston sisällä että valtakunnallisesti. Strategia on laitoksen koulutustoimintaa ohjaava dokumentti. Strategian laatii ja sitä päivittää tarpeen mukaan koulutuksen johtoryhmä. Strategian hyväksyy laitosjohtaja laitoskokousta kuultuaan. Strategian toteutumista seuraa koulutuksen johtoryhmä. Kielten laitoksen päätavoitteena on vuonna 2017 olla Suomen johtava kielikoulutusasiantuntijoiden sekä kielen käytön ja kulttuurin asiantuntijoiden kouluttaja. Sen koulutus on kilpailukykyistä, yhteiskunnallisesti relevanttia ja houkuttelevaa. Koulutus on sekä sisällöllisesti että pedagogisesti korkeatasoista ja pohjautuu laitoksen tutkimuksen painoaloihin Kielen oppimisen polut, käytänteet ja ympäristöt ja Diskurssi, vuorovaikutus, sosiaalinen ja kulttuurinen toiminta. Laitos oli yliopiston itsensä valitsema perustutkintokoulutuksen näyttö KARVIn ulkoisessa auditoinnissa v. 2015. Auditointiin valmistauduttiin koulutustoiminnan itsearvioinnilla (toukokuu 2013) sekä laatimalla KARVIN ohjeistuksen mukainen koulutuksen laadunhallinnan itsearviointiraportti. Prosessin yhteydessä tehtiin runsaasti koulutuksen laadun edistämiseen tähtäävää tiedonkeruu-, arviointi-, seuranta- ja kehittämistyötä, jota 19.3.2015 koulutuksen johtoryhmässä tehdyssä strategian toteutumisen seurannassa ei ole kaikilta osin eritelty tavoitteittain. Tärkeimmät yksittäiseen tavoitteeseen liittyvät toimenpiteet on kirjattu ao. sarakkeisiin. Lisätietoja löytyy v. 2014 toimintakertomuksesta.

OPETUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN Tavoitteet: Toimenpiteet: Seuranta 5.11.2012 25.2.2014 19.3.2015 Laitoksen tarjoama opetus on sisällöllisesti korkeatasoista ja liittyy saumattomasti laitoksen tutkimuksen painoaloihin. Opetus on pedagogisesti korkeatasoista. Oppiaineet laativat opetussuunnitelmat ja kurssitarjontansa niin, että kytkös tutkimuksen painoaloihin on nähtävissä. Opettajat seuraavat aktiivisesti oman alansa tutkimusta, hyödyntävät omaa tutkimustaan opetuksessaan ja uudistavat opetustaan säännöllisesti. Opettajien työsuunnitelmiin varataan aikaa tutkimustyön tekemiseen ja opetuksen periodistamista hyödynnetään tutkimusedellytysten parantamiseksi. Myös tutkimushenkilöstön työsuunnitelmiin sisällytetään opetusta. Opiskelijoiden opinnäytetöitä liitetään mahdollisuuksien mukaan tutkimushankkeisiin. Opettajat kehittävät pedagogista osaamistaan ja osallistuvat aktiivisesti yliopistopedagogiseen koulutukseen. Pedagoginen pätevyys ja koulutus otetaan huomioon opetushenkilöstöä rekrytoitaessa Laitoksessa ja oppiaineissa keskustellaan säännöllisesti opetuksen kehittämisestä ja jaetaan hyviä käytänteitä. Laitos järjestää säännöllisesti opetuksen kehittämispäiviä ja tarvittaessa omiin tarpeisiin räätälöityä koulutusta. Laitoksen opettajia kannustetaan käyttämään pedagogisesti monipuolisia työtapoja, jotka tukevat laadukasta oppimista. Opettajat hyödyntävät erilaisia oppimisympäristöjä ja kehittävät niitä yhteistyössä muiden kanssa. Laitoksella toimii opetuksen kehittämisryhmä, joka seuraa pedagogista keskustelua, tunnistaa kehittämistarpeita, kehittää opetusta ja jakaa hyviä käytänteitä. Opetussuunnitelmat uudistettu kl 2012. Itseopiskelun pedagogiikka kl 2011 Toiminnallinen pedagogiikka sl 2011 Työssäoppiminen kl 2012 Kurssipalautekäytänt eet sl 2012- Työelämän tekstitaidot kl 2013 Opetuksen laatutempaus sl 2013 Opetuksen laatu kl 2014 Palautekulttuuri kl 2014 Opetussuunnitelmat uudistettu kl 2015. Ohjausiltapäivä sl 2014 Tulossa: Opetuksen kehittämisiltapäivä 15.4.2015: lukivaikeudet, jännittäminen Haastavat ohjaustilanteet 29.4.2015 Laitos tekee opetuksen kehittämistyötä Kielikampusyhteistyössä Kielikampuksen pedagoginen

kehittämisryhmä perustettu kl 2015. Työryhmässä jäseninä pedagoginen johtaja ja opetuksen kehittämisryhmän pj. Laitos pyrkii huolehtimaan oppimistilojen tarkoituksenmukaisuudesta mahdollisuuksiensa rajoissa Laitos nostaa esiin tilatoiveitaan tilapalveluiden toimitila-ryhmissä sl. 2012- Laitoksen toiveita oppimistilojen suhteen tuodaan aktiivisesti esiin muuton suunnittelussa 2014 Opettaja opiskelija -suhdetta pyritään parantamaan ja kontaktiopetuksen ryhmäkoot suhteutetaan järkevästi osaamistavoitteisiin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin. Suhdetta parannettu sisäänottokiintiöitä laskemalla. Ryhmäkokojen suhteutus jatkuva käytäntö. Laitoksella on toimivat palautekäytänte et Kehitetään kurssipalautekäytänteitä Käynnistetään systemaattinen palautteen keruu ensimmäisen vuoden opiskelukokemuksesta Käynnistynyt sl 2012 Uusi palautelomake pilotoitu sl 2013. Pilotoitu kl 2013. Toteutetaan kaikissa pääaineissa kl 2014. Tammikuusta 2015 otettu käyttöön yo-tason kurssipalaute. Kehitetään palautekulttuuria Opetuksen kehittämisiltapäivä 9.4.2014 Opiskelijat osallistuvat opetuksen kehittämiseen. Opettajat ja kurssivastaavat keräävät systemaattisesti kurssipalautetta. He huolehtivat siitä, että opiskelijat saavat tietoa siitä, miten palautetta aiotaan hyödyntää tai on hyödynnetty opetuksen kehittämisessä. Kurssipalautteesta keskustellaan tarpeen mukaan myös henkilökuntakokouksissa. Toteutuu osittain. Toteutumisen seuranta kytketään osaksi kehityskeskusteluita. Oppiaineet järjestävät vähintään kerran vuodessa opiskelijoiden kanssa tapaamisen, jossa kerätään yleisempää palautetta opetuksesta. Oppiaineet raportoivat Tapaamiset jatkuva käytäntö. Raportointi toteutunut vain

pedagogiselle johtajalle siitä, miten palaute on otettu huomioon. osittain. Tapaamisten dokumentaatiota tehostetaan. Opetuksen kehittämisryhmässä on myös opiskelijajäseniä. Opiskelijoilla on käytössään myös anonyymi palautekanava (pedagogiselle johtajalle). Jatkuva käytäntö kl. 2011 lähtien. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan laatutyöhön erilaisten tempausten kautta. 23.11.2011 pilotoi opiskelijavetoinen opetuksen kehittämisiltapäivä. Opiskelijaedustus ohjauksen iltapäivässä 20.11.13. Laatutempaus 25.11.13. Opiskelijat mukana auditoinnissa (itsearviointi, kommentit laitoksen auditointiraporttiin, haastattelu) Opiskelijoiden osallistamiseen kiinnitetty erityistä huomiota laitostason ops-työn ohjeistuksessa. OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA VALMISTUMISEN NOPEUTTAMINEN Tavoitteet: Toimenpiteet: Laitos on kilpailukykyinen, houkutteleva hakukohde sekä päävalinnan että maisteriopintojen valinnan osalta. Opiskelijarekrytointia tehostetaan luomalla kaksi yhteiskunnallisesti relevanttia, työllistävää ja houkuttelevaa laitoksen tutkimuksen painoaloille pohjaavaa suuntautumisvaihtoehtoa, joilla on selkeät opinto- ja urapolut. Verkko on opiskelijoiden rekrytoinnin kannalta tärkein tiedotuskanava. Rekrytointia tehostetaan kehittämällä laitokselle rakenteeltaan selkeät ja houkuttelevat Hae opiskelemaan! -verkkosivut, jotka kattavat päävalinnan lisäksi myös maisteriopintovalinnan. Erityistä huomiota kiinnitetään sivuston visuaaliseen ilmeeseen ja käytettävyyteen. Kielten laitosta markkinoidaan houkuttelevana opiskelupaikkana myös sosiaalisessa Toteutunut lv. 2011-2012 Uudet verkkosivut käytössä. Maisteriopintojen osalta käynnistämättä. Maisteriopintojen osalta siirtyy keväälle 2015. Maisterivalinnan rekrytoinnin tehostamisessa ei edetty. Suuntautumisvaihtoehtojen verkkosivusto uusittu kohderyhmänä hakijat. Opintopolku.fi otettu käyttöön uutena hakuväylänä. Koulutustarjontakuvauksissa

mediassa huomioitu markkinointinäkökulma. Laadittu opinto- ja urapolkukartta, jota hyödynnetään v. 2016 hausta lähtien myös opiskelijarekrytoinnissa. Yliopistolla uusi sivuainehakuportaali, kaikissa kielissä uusitut kuvaukset. Laitos osallistuu aktiivisesti erilaisiin rekrytapahtumiin, mm. Studia-messut ja Hakijan päivä. Laitokselle rekrytoidaan entistä enemmän opiskelijoita suoraan maisteriopintoihin. Maisteriopinnot suunnitellaan siten, että ne houkuttelevat profiilillaan kandidaatintutkintonsa muualla suorittaneita. Tehostetaan maisteriopintojen markkinointia. Soveltavan kielentutkimuksen kv-maisteriopintojen suunnittelu käynnistynyt. Tavoitteena sisäänotto sl. 2016. Kv-maisteriopintojen 2016 rekryn yhteydessä. Laitoksessa opiskelee entistä enemmän ulkomaalaisia maisteriopiskelijoita. Suunnitellaan ja toteutetaan englanninkielinen maisteriopintojen opintokokonaisuus Suunnitteluvaihe käynnissä. Tavoitteena sisäänotto maisteriopintoihin sl. 2016. Opiskelijavalinta seuloo hakijoiden joukosta motivoituneet, kyvykkäät ja alan opintoihin soveltuvat opiskelijat. Opiskelijavalinnan onnistumista seurataan jatkuvasti oppiaineissa. Kehittämistarpeita tunnistetaan ja niihin reagoidaan valintatoimikunnassa ja oppiaineissa.

Läpivirtaus vastaa yliopistotason tavoitteita. (66 %) Opintojen läpäisyä ja opintoihin sitoutumista tehostetaan työelämärelevanssin vahvistamisen (ks. alla), rekrytoinnin (ks. edellä), opinto-ohjauksen ja tutkielmaohjauksen kautta. Opinto-ohjaus: Opinto-ohjauksen tärkeimmät kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet on kirjattu opintoohjauksen kokonaissuunnitelmaan. Tutkielmaohjaus: Ohjauksen kehittämisryhmässä luodaan ratkaisuja, joilla sekä ohjaaja että ohjattava sitoutetaan tutkielman valmistumiseen tietyssä ajassa. Työelämärelevanssia vahvistettu uuden opetussuunnitelman myötä. Rekrytointia kehitetään jatkuvasti. Opinto- ja uraohjaukseen panostettu entistä enemmän portfoliotyöskentelyn käynnistyttyä sl 2012. Tutkimusprosessin suunnitelmallisuus ja ajankäyttö lisätty gradujen arviointikriteeris töön. Laadittu opinto- ja urapolkukartta, joka tekee näkyväksi molempien suuntautumisvaihtoehtojen työllistymisalojen kirjon, jotta näköalattomuus tutkinnon työllistävyydestä saadaan suljettua opintojen keskeytymisen syiden ulkopuolelle. Hyödynnetään opinto- ja uraohjauksessa opintoihin kiinnittymisen tukemiseksi. Laitoksella käynnistetään v. 2010 systemaattinen tietojen keruu opintojen keskeyttämisen syistä. Laitoksella pyritään mahdollisuuksien mukaan keräämään tietoa opintojen keskeyttämisen syistä ja kokoamaan sitä yhteen. Tiedonkeruuta linkitetään opinto-ohjauksen ohella myös osaksi ensimmäisen vuoden opiskelukokemus - etappipalautetta. Osoittautunut hankalaksi. Toimenpidekuvausta höllennetty 5.11.2012 päivityksen yhteydessä (kursiivi). Tehty v. 2012 aloittaneiden osalta. Jatkuva käytäntö osana eka vuosi -kyselyä, muilta osin systematisoimatta, vaikka oppiaineilla onkin omia seurannan käytänteitä. Lv. 2013-2014 alkaen laitoksella tehostetaan ensimmäisen vuoden opintojen etenemisen seurantaa ja perustetaan alisuoriutujien tukiverkko Uuden opetussuunnitelman vaikutusta tavoitteen saavuttamiseen seurataan. Seuranta käynnistynyt. Tukitoimiin ei resursseja. Seurannassa. Seurannassa. Entistä useampi opiskelija suorittaa yli 55 op vuodessa Opinto-ohjauksessa, palautteenkeruussa, opetussuunnitelmatyössä ja opetusohjelman suunnittelussa kiinnitetään entistä enemmän huomiota mahdollisten esteiden tunnistamiseksi ja purkamiseksi. Jatkuva käytäntö. Tavoitteen saavuttaminen opetussuunnitelmauudistuksen kl 2015 yksi lähtökohta. Toteutumista seurataan. Laitoksen opetusjärjestelyt mahdollistavat sujuvan opiskelun ja valmistumisen tutkinnoille asetetussa tavoiteajassa. Yli lukukauden kestäviä opintojaksoja sallitaan syyslukukaudesta 2011 lähtien vain perustellusta syystä (seminaarit). Laitoksella lisätään etentti-sovelluksen käyttöönottoa tarkoituksenmukaisuusperiaatteella. Kevätlukukaudesta 2011 lähtien maturiteettien suorittaminen kytketään osaksi kandidaattiseminaarien ohjelmaa. Seminaarin päätyttyä ne suoritetaan etenttinä. Seminaarivastaaville järjestetään kevätlukukauden 2011 aikana etentti- koulutus. Toteutunut. Jatkuu pysyvänä käytäntönä. Toteutunut. Yo-tasolla kehitetään uusia sähköisiä tenttimahdollisuuksia Uusia välineitä ei vielä saatu käyttöön.

Opiskelijoiden hyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Opintojen etenemistä ja opiskelijoiden hyvinvointia edistetään Student Life - konseptin mukaisesti. Opetusaikojen yhteensovittamiseen panostetaan entistä enemmän sekä laitostasolla että ns. kolmikantatapaamisissa (Kiela, OKL, Normaalikoulu). Laitos edistää omalla aktiivisella panoksellaan henkilökunnan ja opiskelijoiden parissa tärkeäksi koettua tavoitetta opintopsykologin palkkaamiseksi. Opiskelijat osallistetaan entistä enemmän koulutuksen suunnitteluun ja opetuksen ja ohjauksen kehittämistyöhön o Opiskelijat osallistuvat eri työryhmien ja laitosneuvoston toimintaan. o Kehittämistyössä käytetään opiskelijakyselyitä, - paneeleja ja kohderyhmähaastatteluja. o Oppiaineet ottavat opiskelijat mukaan opetussuunnitelman uudistamistyöhön. o Opiskelijoiden kuulemista, osallistamista ja vaikutusmahdollisuuksia lisätään oppiaineryhmittäin kerran vuodessa järjestettävien keskustelutilaisuuksien kautta, joissa opiskelijat voivat tuoda esiin opetustarjontaan, -järjestelyihin ja opiskelukykyyn liittyviä asioita Käynnistynyt kl. 2012. Edistämistyö jatkuu. Laitosneuvosto lakkautettu. Osallistaminen muilla tavoin toteutunut ja vakiintunut jatkuvaksi käytännöksi. Jatkuva käytäntö. Edistämistyö jatkuu. Opintopsykologi tai vastaava koetaan edelleen tarpeelliseksi erityisesti henkilöstökoulutuksen resurssina. Otetaan tavoitteeksi myös seuraavaan koulutusstrategiaan. Laitos on mukana Student Life -hankkeen HYVIS-pilotissa. Toteutunut. Laitoksella kaksi HYVIStä kl. 2011 alkaen. Lv. 2012-2013 pilotoi HYVY001. Hyvisten määrä kaksinkertaistetaan sl 2015 alkaen. HYVY001 sl 2015 ja sen jälkeen perusopintonsa aloittaville pakollinen osa tutkintoa. KOULUTUKSEN TYÖELÄMÄRELEVANSSIN VAHVISTAMINEN Tavoitteet: Toimenpiteet: Kielten laitos tuottaa yhteiskunnallisesti relevantteja ja työllistäviä tutkintoja. Laitoksen henkilökunta seuraa aktiivisesti yhteiskunnassa, työelämässä ja asiantuntijuuden vaatimuksissa tapahtuvia muutoksia muun muassa tutustumalla selvityksiin ja asetuksiin, tehostamalla alumniyhteyksiä ja toteuttamalla Lv. 2011-2012 panostettu erityisesti kieliasiantuntijoiden työllistymisen seurantaan (Kieliasiantuntijaprofessiotkurssi) ja sl. 2012 alumni- Syyslk 2013 palkattu tutkimusavustaja jatkamaan kieliasiantuntijalinjan suunnittelutyötä. Työelämätiedon keruuta jatkettu opinto- ja urapolkukarttatyönä ja kuukauden alumni -toimintana. Alumniyhteyksiä vahvistettu. Alumni-illallinen sl. 2014.

työelämäinterventioita. Muuttuviin tarpeisiin vastataan opetussisältöjä ja oppimisympäristöjä uudistamalla. yhteyksien luomiseen (AlumNiksi-hanke). Uutta työelämätietoa hyödynnetty ops-työssä. Laitokselta valmistuvilla asiantuntijoilla on entistä monipuolisemmat työelämävalmiudet ja elinikäisen oppimisen valmiudet. Yleisten työelämätaitojen opetus integroidaan substanssiopetukseen pedagogisin ratkaisuin ja aukikirjoitetaan opetussuunnitelmaan. Työllistymisosaaminen (itsetuntemus, työelämätuntemus, oman osaamisen tunnistaminen ja käytännön työnhakutaidot) sisällytetään osaksi tutkintoa. Työssäoppimista pyritään tukemaan heikentyneestä taloustilanteesta huolimatta. Projektimuotoista opetusta lisätään. Toteutunut kl. 2012. Toteutunut kl. 2012. Toteutuu. Projektimuotoinen opetus yleistynyt. Työssäoppimisen opintopistemäärää kasvatettu rehtorin linjausten mukaisesti. Työelämätaitojen monipuolistamiseksi luodaan erikoistumismoduuleja strategisten koulutuskumppanuuksien avulla. SKIS308 Kieliasiantuntija työssä toteutunut kumppanuusyhteistyönä. Koulutusyhteistyönä toteutunut mm. Monikielinen yritysviestintä. Käynnistynyt myös opinnollistettu verkkosivustoprojekti. Laitoksella on kaksi vetovoimaista suuntautumisvaihtoehtoa. Suuntautumisvaihtoehtojen suunnittelutyö käynnistetään syyslukukaudella 2010 perustamalla kaksi kehittämisryhmää. Vuonna 2012 molemmat koulutuslinjat opinto- ja urapolkuineen näyttäytyvät houkuttelevina laitoksen opiskelijavalintasivuilla ja läpäisevät opetussuunnitelmat. Uusien avausten mahdollisuuksia kartoitetaan koulutuslinjojen suunnittelutyön yhteydessä oman tiedekunnan sisällä erityisesti Viestintätieteiden laitoksen (kieli ja viestintä) ja Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen (luova kirjoittaminen, digitaalinen kulttuuri) kanssa. Koulutuslinjatyö toteutunut. Uutena avauksena käynnistynyt yhteistyö viestintätieteiden laitoksen kanssa Intercultural Communication - opintokokonaisuuden suunnittelussa. Syyslk 2013 palkattu tutkimusavustaja jatkamaan kieliasiantuntijalinjan suunnittelutyötä. Yhteistyön mahdollisuuksien tunnustelu Vielan ja Taikun kanssa ajankohtainen opetussuunnitelmatyön käynnistyessä keväällä 2014. Vetovoimaisuutta pyritty lisäämään opetussuunnitelmatyöllä, suuntautumisvaihtoehtojen verkkosivujen uudistamistyöllä ja opinto- ja urapolkukartan laatimisella. STRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANTA Kielten laitos arvioi strategiansa toteutumista säännöllisesti ja päivittää sitä tarpeen mukaan. Kokouksessaan 19.3.2015 koulutuksen johtoryhmä arvioi, että laitokselle tarvitaan uusi koulutusstrategia. Uuden strategian laatimisen tueksi koulutuksen johtoryhmä selvittää kevään 2015 aikana, mitkä ovat keskeisimmät strategiatyöhön kytkeytyvät tietotarpeet ja miten ne tyydytetään, jotta varsinainen strategiatyö pääsee käyntiin syyslukukauden aikana.