Vastaanottaja Jalasjärven kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.4.2015 (päivitetty 28.10.2015) KÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS
KÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS Päivämäärä 28/10/2015 Laatija Tarkastaja Eino Kattilakoski Klas Hytönen Ramboll Hovioikeudenpuistikko 19 E 65100 VAASA P +358 20 755 2270 F +358 20 755 2271 www.ramboll.fi
LIIKENNESELVITYS SISÄLTÖ 1. Työn lähtökohta ja nykytila 1 2. Kaava-alueen liikenteelliset vaikutukset 4 2.1 Liikennevaikutusten edellyttämät toimenpiteet 6 3. Yhteenveto ja suositukset 9
LIIKENNESELVITYS 1 1. TYÖN LÄHTÖKOHTA JA NYKYTILA Kärjenmäentien alue on tarkoitus asemakaavoittaa maa-ainesten ottoa ja teollisuutta varten. Alueella ei tällä hetkellä ole asemakaavaa ja yleiskaavassa alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, joka on vuoden 2025 jälkeen tarkoitus osoittaa teollisuus- ja varastoalueeksi. Tällä hetkellä alueella sijaitsee maa-ainesten ottamiseen ja käsittelyyn liittyvää toimintaa. Kärjenmäentien itäosassa on muutamia teollisuusrakennuksia ja asuinrakennuksia. Kärjenmäentien liikennemäärä on tällä hetkellä pieni, tien itäpäässä arviolta noin 300 ajon/vrk. Lähistöllä sijaitsee koulu, joten kevyen liikenteen turvallisuus alueella on erityisen tärkeää. Kuva 1. Ote Kirkonseudun osayleiskaavasta.
LIIKENNESELVITYS 2 Asemakaavoitettava alue sijaitsee Kärjenmäentien varressa noin 2 kilometriä valtatie 3:lta länteen. Kärjenmäentie yhdistyy Tiemestarintien kautta valtatie 3:n eritasoliittymään. Maankäytön ja tieverkon perusteella pääosa alueen liikenteestä suuntautuu Tiemestarintielle ja valtatie 3:lle. Väyläverkoston tärkeimmät osat on kuvattu kuvassa 2. Kuva 2. Suunnittelualue ja väyläverkosto.
LIIKENNESELVITYS 3 Kuvassa 3 on lähialueen maanteiden keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL). Tiemestarintien KVL on arviolta noin 3 000 ajon/vrk ja liikenne keskittyy kadun eteläosaan. Alueen muun katu- ja yksityistieverkon liikennemääriä ei ole arvioitu arvioinnin epävarmuuden takia. Kuva 3. Maanteiden keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2014.
LIIKENNESELVITYS 4 Kuvassa 4 on maanteiden liikenneonnettomuudet lähialueilla viimeisen 5 vuoden ajalta. Selkeitä onnettomuuskasaumia ei tieverkolla ole. Valtatie 3:lla on liikennemäärään nähden suhteellisen vähän onnettomuuksia. Eritasoliittymän eteläpuolella on tosin vuonna 2014 sattunut kuolemaan johtanut kohtaamisonnettomuus. Alueen pohjoispuolella yhdystiellä 17217 on sattunut kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Kuva 4. Maanteiden liikenneonnettomuudet v. 2010-2015 2. KAAVA-ALUEEN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Asemakaavan liikennevaikutusten arviointia varten alueen maantieverkolta on laskettu liikennemääräennuste vuodelle 2040 käyttäen Tiehallinnon tulevaisuuden näkymiä -julkaisun (2007) mukaisia liikenteen kasvukertoimia tien toiminnallisen luokan mukaan. Teollisen toiminnan liikenteen kysyntä painottuu hyvin voimakkaasti arkipäiville, joten arvioitaessa asemakaavan vaikutusta tieverkon liikennemääriin on käytetty keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä (KAVL). KVL on tyypillisesti noin 5 10 % pienempi kuin KAVL. Raskaan liikenteen osalta ero on mahdollisesti hieman suurempi. Kuvassa 5 on arviot käynneistä kaavaluonnoksen teollisuusalueilla sekä matkojen muodostamasta keskimääräisestä arkivuorokausiliikenteestä, mikäli rakennuskanta toteutuu kokonaisuudessaan rakennusoikeuden mukaisesti. Arviot perustuvat Ympäristöministeriön Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -julkaisun matkatuotostietoihin. Arvioinnissa on käytetty oletuksena karkeaa arviota, jossa 50 % rakennuskannasta on teollisuustoimintaa ja 50 % varastointia. Matkatuotokset ovat riippuvaisia teollisen toiminnan luonteesta, joka aiheuttaa epävarmuutta toteutuvissa liikennemäärissä. Myös varastoinnin osuus rakennuskannasta vaikuttaa huomattavasti matkatuotoksiin. Arvioinnissa on käytetty taulukon 1 muuttujia. Taulukko 1. Matkatuotosten arvioinnissa käytetyt muuttujat. Toiminto Käyttötarkoitus Työpaikkaa Kävijöiden Kuormaautokäyntiä/ Kävijää/työpaikka henkilöautolla kuormitusaste 100 k-m2 Kulkutapaosuus Henkilöauton Pakettiautokäyntiä/ määrä/100 /100 k-m2 k-m2 100 k-m2 T-3 Teollisuus 0,5 1 0,5 78 % 1,14 0,1 0,4 T-3 Varasto 0,5 1 1 78 % 1,14 0,3 0,5
LIIKENNESELVITYS 5 Kuva 5. Arvio kaavaluonnoksen teollisuusalueiden käynneistä ja matkatuotosperusteisista liikennemääristä. Kaavaluonnoksen mukaisen teollisuuden toteutuessa kokonaan asemakaavalla on merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Alueen luonteesta johtuen raskaan liikenteen osuus koko liikennemäärästä on huomattava. Arvioinnissa on oletettu, että syntyvä liikenne suuntautuu pääosin Tiemestarintien kautta valtatie 3:lle. Teollisuusalueiden matkatuotosten mukainen keskimääräinen arkivuorokausiliikenne on koko alueella yhteensä noin 2 500 ajon/vrk. Raskaan liikenteen osuus on noin 39 %. Täytyy huomioida, että esitetyt arvot ovat maksimitaso, jossa koko kaavaluonnoksen mukainen rakennuskanta toteutuu esitetyllä tavalla. Maa-ainesten oton ja jalostustoiminnan synnyttämät liikennemäärät ovat huomattavasti pienempiä ja liikenteen kysyntä on kausiluonteista. Maanottotoiminnan keskimääräinen arkivuorokausiliikenne on arviolta noin 100 150 ajon/vrk ja sijoittuu teollisuuden ja varastoinnin liikennemääräarvion virhemarginaalin sisään. Lupahakemusten perusteella maa-ainesten otto päättyy vuoteen 2025 mennessä, joka on voimassa olevan osayleiskaavan toteutusvuosi. Kuvassa 6 asemakaava-alueen arvioitu liikennemäärä on siirretty maantieverkolle ja yhdistetty vuoden 2040 ennusteeseen. Suhteellisesti eniten liikennemäärät kasvavat Tiemestarintiellä sekä valtatie 3:n ja yhdystie 6922:n liittymissä.
LIIKENNESELVITYS 6 Kuva 6. Maantieverkon keskimääräinen arkivuorokausiliikenne vuonna 2040 sisältäen kasvuennusteen ja kaava-alueen liikenteen. 2.1 Liikennevaikutusten edellyttämät toimenpiteet Kevyen liikenteen turvallisuus Kuvassa 7 on nykyiset kevyen liikenteen alikulut lähialueella ja kohdat, joissa kevyt liikenne ja asemakaavan synnyttämä ajoneuvoliikenne risteävät samassa tasossa. Maankäytön perusteella voidaan arvioida, että kevyen liikenteen pääsuunta on valtatie 3:n yli itään kirkon suuntaan. Kärjenmäentien varressa tien eteläpuolella on kevyen liikenteen väylä, joka ulottuu asemakaavoitetun alueen reunaan. Mikäli Kärjenmäentien kevyttä liikennettä ei selkeästi ohjata Kärjenmäentien ja Tiemestarintien liittymän eteläpuolelle noin 50 metrin etäisyydellä sijaitsevaan alikulkuun, on riskinä että osa kevyestä liikenteestä ohjautuu ylittämään Tiemestarintien ajoneuvoliikenteen liittymän kautta. Liikennemäärän kasvaessa onnettomuusriski liittymässä voi kasvaa Kuvassa näkyvät suojatiet, joissa kevyt liikenne risteää tasossa kasvavien liikennevirtojen kanssa. Liikennemäärien kasvu on suojateiden kohdalla merkittävää, joten niiden turvallisuutta täytyy tarvittaessa parantaa. Läntisen rampin suojatie on jaettu keskisaarekkeella kahteen osaan. Mäki- Rajalantie liittymän kohdalla sijaitsevan suojatien turvallisuutta voidaan parantaa lisäämällä sen havaittavuutta. Tarkempi selvitys koulualueen kevyen liikenteen turvallisuudesta edellyttäisi erillistä selvitystä, jossa esimerkiksi selvitettäisiin haastattelututkimuksella koululaisten kokemaa liikenneturvallisuutta alueella.
LIIKENNESELVITYS 7 Kuva 7. Kevyen liikenteen alikulut ja tasosuojatiet Kärjenmäentien ja valtatie 3:n välillä. Liittymien toimivuus vuonna 2040 Liittymien toimivuustarkastelut edellyttävät tarkempia liikennelaskentatietoja, mutta esimerkiksi liittymien kanavointitarvetta voidaan arvioida seuraavien kuvien perusteella, joissa tasoliittymien liikennemääräarvioita on verrattu Tiehallinnon Tasoliittymät (2001) -ohjeen kuvaajiin kanavoinnin tarpeellisuudesta maanteiden tasoliittymissä. Arvioinnissa käytetään oletusta, että kaistakohtainen liikennemäärä jakautuu suhteessa 50/50. Kuva 8. Kärjenmäentien ja Tiemestarintien liittymä. Kuvan 8 perusteella Tiemestarintieltä vasemmalle Kärjenmäentielle kääntyvän liikenteen kanavointi on tarpeen.
LIIKENNESELVITYS 8 Kuva 9. Tiemestarintien, Pohjanmaanportin ja läntisen rampin nelihaaraliittymä. Kuvan 9 perusteella Tiemestarintien vasemmalle kääntymisen kanavointi on tarpeellista molemmissa suunnissa. Tällä hetkellä rampille on kääntymiskaista kirkon suunnasta. Kuva 10. Yhdystien 6922 ja itäisen rampin liittymä. Kuvan 10 perusteella yhdystie 6922:n rampille kääntyvän liikenteen kanavointi on tarpeen molemmista suunnista. Tällä hetkellä liittymässä on väistötila kirkon suunnasta suoraan ajaville.
LIIKENNESELVITYS 9 Valtatie 3:n ja yhdystie 6922:n yhdistävien ramppien liikennemäärä kasvaa merkittävästi. Valtatie 3:lla ei tällä hetkellä ole liittymiskaistoja, mutta valtatielle liittymisen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi liittymiskaistat voivat tulla tarpeellisiksi tulevaisuudessa. 3. YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Yhteenveto: Asemakaavoitettavan alueen generoima ja attrahoima arkivuorokausiliikenne on noin 2 500 ajon/vrk, jossa raskaan liikenteen osuus on noin 39 %. Kasvava liikenne keskittyy Tiemestarintien kautta vt3:lle johtaviin liittymiin. Tiemestarintien suojateiden turvallisuutta täytyy tarvittaessa parantaa. Kanavointi tulee tarpeelliseksi Kärjenmäentien ja Tiemestarintien sekä Tiemestarin ja Tampereentien liittymissä vuoteen 2040 mennessä mikäli kaava-alueen rakennuskanta toteutuu kaavan mukaisesti. Suositeltavat toimenpiteet: Tiemestarintien suojateiden turvallisuuden parantamistarve huomioidaan. Liittymien mahdollinen kanavointitarve tulevaisuudessa huomioidaan aluevarauksissa. Valtatie 3:n ramppien parantaminen liittymiskaistoilla sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi huomioidaan aluevarauksina.