Loviisan kaupunki. Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014 2016

Loviisan kaupunki Talousarvio ja taloussuunnitelma 2014 2016 Kaupunginvaltuusto 13.11.2013

2

Loviisan kaupunki Talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2016

Loviisan kaupunki Talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2016 Kaupunginvaltuusto 13.11.2013 Julkaisija: Loviisan kaupunki Taitto: Maria Lindroos Kansikuva: Pepe Kallioinen

5 SISÄLLYSLUETTELO TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2016 Kaupunginjohtajan alkusanat 7 Suunnittelun lähtökohdat 8 Talousarvion yhteenveto 17 Loviisa-konserni ja sen tavoitteet 19 Loviisan vesiliikelaitos 21 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT 23 KÄYTTÖTALOUS - LOVIISAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO VUODELLE 2014 31 Vaalit 32 Tarkastuslautakunta 32 Valtuusto 33 Kaupunginhallitus 33 Yleinen hallinto ja konsernihallinto 34 Perusturvakeskus 48 Sivistyskeskus 71 Tekninen keskus 94 INVESTOINNIT 105 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT 111 LIITTEET 134 Loviisan vesiliikelaitos 135

6

7 Kaupunginjohtajan alkusanat Vuoden 2014 talousarvio on laadittu kuntien kannalta haastavassa ja epävarmassa tilanteessa. Valtiontalouden tervehdyttämis- ja sopeuttamisohjelman mukaan kuntien toiminnoista tullaan säästämään kaksi miljardia euroa. Tämä edellyttää kunnilta toimenpiteitä talouden sopeuttamiseksi muuttuvaan taloudelliseen tilanteeseen. Lisäksi epävarmuus valtionosuuslainsäädännön vaikutuksista kuntien taloudelliseen tilanteeseen lisää epävarmuutta taloudellisessa suunnittelussa. Myös sosiaali- ja terveyshuollon kokonaisuudistuksen tulevat vaikutukset Loviisan toimintaan ovat vielä tässä vaiheessa epävarmoja erityisesti ns. järjestämisvastuun osalta. Selkeämpiä linjauksia asiassa odotetaan keväällä 2014. Vuoden 2014 aikana valmistuvat myös Loviisan osalta kuntarakenneselvitykset, joita ovat Loviisan ja Lapinjärven kuntarakenneselvitys sekä laajempi, Loviisan, Askolan, Pornainen, Porvoon, Myrskylän ja Sipoon yhteinen kuntarakenneselvitys. Selvityksillä ei ole suoranaista merkittävää vaikutusta ensi vuoden talousarvioon, mutta ne kylläkin työllistävät virkakoneistoa ja myös poliittista ohjausryhmää melkoisesti. Vuoden 2014 talousarviota on lähdetty laatimaan kaupunginhallituksen antaman tiukan talousraamin pohjalta. Samanaikaisesti keskukset ovat laatineet sopeuttamisohjelmaa, jonka tavoitteena on ollut karsia käyttötalousmenoja ja löytää keinoja palveluprosessien ja hallinnon tehokkuuden lisäämiseksi. Nyt esitettävä talousarvio vastaa kaupunginhallituksen antamaa menoraamia sopeutuksen jälkeen. Talouden haasteisiin varautuminen, henkilöstömitoitukset, palveluverkoston rakenne ja laajuus sekä alati kasvavat käyttötalousmenot ovat aiheuttaneet sen, että kaupungin on kyettävä löytämään rakenteellisia säästöjä noin 5 7 milj. euroa seuraavien kolmen vuoden aikana. Mikäli pysyviin rakenteellisiin uudistuksiin ei päästä, on suunnittelukauden lopussa vaarana, että taseeseen syntynyt ylijäämä loppuu ja taloudellinen puskurivara on loppuun käytetty. Jo nyt näyttää siltä, että vuosien 2014 2016 aikana voi syntyä alijäämää peräti noin 5,6 milj. euroa. Vuoden 2014 toimintamenoissa tulee olemaan kasvua noin 1,5 % verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen. Lukua voidaan pitää maltillisena. Lainakanta kaupungin osalta tulee olemaan 2 196 euroa/asukas ollen kuitenkin edelleen alempi kuin maassa keskimäärin (2 261 euroa vuonna 2012). Vuoden 2012 tilinpäätöksessä lainakanta oli vain 1 056 euroa/ asukas. Investointipaineet ovat myös tulevina vuosina suuret ja ensi vuoden osalta Loviisan kaupungin on tarkoitus investoida 12,67 milj. euron edestä. Ensi vuonna suurimmat kohteet ovat suomenkielisen koulukeskuksen urakan loppuunsaattaminen (5,88 milj. euroa) ja Loviisan vesiliikelaitoksen vesisäiliöinvestointi, joka on arvoltaan 1,8 milj. euroa sekä Pernaja-Loviisa runkolinjan loppuun saattaminen. Talouden kiristynyt tilanne ja kunnille asetetut vaateet toimintamenojen hillitsemiseksi ja toimintojen sopeuttamiseksi ovat aiheuttaneet myös paineita siirtää ja priorisoida investointihankkeita. Vaikka haasteet ovat tulevina vuosina moninaiset, Loviisan kaupunki pyrkii kuitenkin löytämään aktiivisesti keinoja elinkeinopolitiikan kehittämiseksi yhteistyössä mm. paikallisten yrittäjien kanssa. Vain etsimällä aktiivisesti keinoja elinkeinopohjan laajentamiseksi, ja sitä kautta vero- ja tulopohjan parantamiseksi, voidaan luoda sellainen Loviisa, joka selviää myös tulevaisuuden taloudellisista haasteista. Tämä edellyttää myös kustannustehokasta organisaatiorakennetta kaupungin toiminnoissa ja pysyvien rakenteellisten muutosten aikaansaamista. Loviisan kaupungilla on hyvät työntekijät, jotka omalta osaltaan ymmärtävät tulevaisuuden haasteet ja pyrkivät yhteistyössä löytämään keinoja kestävien rakenteellisten uudistusten toteuttamiseksi. Loviisan länsiliittymän alueesta ollaan kehittämässä monipuolista yritysaluetta, jonne houkutellaan erityyppisiä yrityksiä vahvistamaan Loviisan elinkeinorakennetta. Kaupunki selvittää myös mahdollisuuksia toteuttaa erityisesti vuokra-asuntotuotantoa kaupungin alueelle. Pula vuokra-asunnoista voi olla merkittävä este myös yritysten rekrytoidessa henkilöstöä ja Loviisan markkinoidessa itseään houkuttelevana ja viihtyisänä asuin- ja työskentelypaikkakuntana. Loviisa jatkaa hyväksi havaittua yhteistyötä sellaisten eri yhteisöjen kanssa, jotka haluavat toteuttaa valtakunnallisestikin merkittäviä tapahtumia Loviisassa. Uusien matkailuhoukuttimien kehittämiseksi tehdään laajaa yhteistyötä eri yhteisöjen, seurojen ja yrittäjien kanssa. Olavi Kaleva kaupunginjohtaja

8 Suunnittelun lähtökohdat Talousarvioesitys perustuu Loviisan kaupungin valtuuston 13.6.2012 hyväksyttyyn kaupunkistrategiaan. Hyväksytty strategia ulottuu vuoteen 2020 saakka. Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisan visiona on hyvinvoiva uutta teknologiaa ja energiamuotoja hyödyntävä kaksikielinen kaupunki, jossa merenranta, maaseutu ja hyvät lähipalvelut lisäävät asukkaiden ja lomailijoiden elämänlaatua. Loviisa mahdollistaa monipuolisen elinkeino- ja kulttuurielämän kehittymisen myös hyvien tietoliikenne- ja kulkuyhteyksien avulla. Loviisan kaupunki toimii avoimesti, oikeudenmukaisesti, suvaitsevaisesti ja tasapuolisesti. Toimintaperiaatteina kaikessa toiminnassa on hyvä palvelu, yhdessä tekeminen, vastuullisuus, aloitteellisuus, kaksikielisyys ja asiantuntemus. Toiminnan painopisteet 1. Asiakas ja kuntalainen: Toimivat palvelut, osallisuus ja hyvinvointi Asiakaslähtöistä palvelua annetaan oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Vuorovaikutus-, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan ja kuntalaisviestintää tehostetaan. 2. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky: Kaupungin vetovoimaisuuden lisääminen ja sijainnin hyödyntäminen. Loviisa on vetovoimainen ja monien mahdollisuuksien merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa on tarjolla korkealaatuista asumista ja virkistystä. Loviisa lisää työpaikkojen ja asukkaiden sekä matkailijoiden määrää hyödyntämällä sijaintiaan kehityskäytävällä E18. 3. Henkilöstö ja johtaminen: Toimivat yhteistyö- ja johtamisjärjestelmät sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Loviisassa on luottamukseen, avoimuuteen ja arvostukseen perustuva yhteistyö- ja johtamisjärjestelmä. Loviisassa on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. 4. Talous: Terve ja kustannustehokas kuntatalous. Loviisassa on ennakoitavissa oleva tasapainoinen kuntatalous. Kaupungin toiminnan tuottavuutta, toimintatapoja ja kustannustehokkuutta parannetaan.

9 Toimintaympäristö ja talousarvio-oletukset Yleinen taloudellinen tilanne Viime vuonna EU-maiden taloustaantuma pysäytti lupaavasti alkaneen julkisten talouksien tasapainottamisen. EU-maiden talousnotkahdus näkyy myös Suomessa. Taantuman vuoksi valtio ja kunnat ovat joutuneet lisäämään lainanottoaan. Hälyttävän suureksi paisunut velanottotarve pakotti Suomen hallituksen uusiin julkisen talouden vakautustoimenpiteisiin ja alkusyksyn aikana pidetyssä budjettiriihessä tehtiin päätöksiä, joiden taustalla on tavoite kuroa Suomen kestävyysvajetta 2 miljardilla eurolla. Toinen miljardi kurotaan kuntien omilla toimilla, mikä tarkoittaa käytännössä kuntien menorakenteen leikkaamista sekä kunnallisverojen korotuksia. Budjettiriihen toinen miljardi on tarkoitus säästää vähentämällä kuntien tehtäviä. Listaa karsittavista tehtävistä, normeista ja velvoitteista odotetaan marraskuussa. Työllisyyttä, tuottavuutta ja talouden kasvua edistävien toimien avulla valtion talouden kestävyysvajetta arvioidaan alennettavan Etlan arvion mukaan noin 2,3 prosenttiyksiköllä. Samassa yhteydessä etujärjestöt pääsivät sopuun kustannusten nousua hillitsevästä palkkaratkaisusta vuosille 2014 2016. Tuotannon supistumisesta ja vaatimattomasta talouskasvusta huolimatta työttömyysaste aleni viime vuonna 0,1 prosenttiyksiköllä. Merkittävin syy työttömyyden alenemiselle oli se, että työikäisen väestön määrä on kääntynyt laskuun ikääntymisen vuoksi. Työttömyyden arvioidaan olevan vuonna 2014 noin 8,2 prosentin tasolla, (ETLA, Suhdanne 2013:2) Vuonna 2013 ja 2014 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan ETLA:n ennusteen mukaan noin1,7 % per vuosi. (ETLA, Suhdanne 2013:2). Kaupungin asukkaat Heinäkuun 2013 lopussa Loviisan kaupungin asukasmäärä oli 15 520 henkeä. Tilinpäätökseen 2012 verrattuna asukasluku on kasvanut 1 henkilöllä. 17500 17000 16500 16000 15500 15000 14500 TP 2011 TP 2012 VÄESTÖN KEHITYS TOT 7/2013 ENN 2013 (TILASTO KESKUS) ENN 2014 (TILASTO KESKUS) ENN 2015 (TILASTO KESKUS) ENN 2016 (TILASTO KESKUS) ENN 2020 (TILASTO KESKUS) LOVIISAN TAVOITE 2020 ASUKKAITA 15559 15519 15520 15535 15541 15548 15554 15579 17000

10 Loviisan strateginen asukastavoite vuoteen 2020 mennessä on 17 000 asukasta. Sen on 1 421 asukasta enemmän kuin tilastokeskuksen ennuste. Asukasmäärän tulisi kasvaa reilulla 200 asukkaalla vuodessa, jotta strategian mukainen tavoite saavutettaisiin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan asukasmäärämme kasvaa keskimäärin noin 8 henkeä vuodessa. 0-6 v 7-19 v 20-64 v yli 65-v Ikärakenne-ennuste 2020 7 % 24 % 14 % 55 % Loviisan kaupungin asukkaiden painopiste on työssä käyvässä väestössä. 20 64 vuotiaiden osuus on 55 % koko väestöstä. Viime vuoteen verrattuna työssä käyvien osuus on pienentynyt 1 % :lla. Viime vuonna vastaava luku oli 56 %. Yli 65-vuotiaiden osuus on puolestaan kasvanut 1 % verrattuna viime vuoteen. Loviisan kaupungin ikärakenteen ennustetaankin vanhenevan ja yli 65-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan 24 %:sta 29 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Lasten ja nuorten osuuden ennustetaan pysyvän suunnilleen samalla tasolla. Työpaikat ja työllisyys Elokuussa 2013 Loviisan kokonaistyövoima oli 7 295 ja työttömyysaste 9,7 %. Vastaava luku elokuussa 2012 oli 8 %. Loviisassa on 73 avointa työpaikkaa. Loviisan työttömyysaste oli alkuvuodesta kolmanneksi korkein koko Uudellamaalla. Työttömyysaste kääntyi kuitenkin kesänaikana laskuun ja elokuussa Loviisa sijoittui Uudenmaan työttömyystilastossa sijalle seitsemän. Elokuussa 2013 työttömyysaste koko Uudellamaalla oli 9,0 %. Loviisasta löytyy työpaikka noin 65 prosentille Loviisassa asuvasta työllisestä työvoimasta ja 35 prosenttia kulkee Loviisasta työpaikoilleen ympäri Suomea, pääsääntöisesti kuitenkin Porvooseen, Helsinkiin, Espooseen ja Kotkaan. Muilta paikkakunnilta Loviisassa käy puolestaan töissä vajaa 1 400 henkilöä, joista suurin osa tulee Kotkan, Kouvolan, Pyhtään, Porvoon, Helsingin ja Lapinjärven seuduilta.

11 Loviisan kaupungin taloudelliset näkymät Tulosennuste 2013 Loviisan kaupungin osavuosikatsauksessa tammi elokuulta 2013 ennustetaan noin miljoonan euron ylijäämää. Ennusteeseen sisältyy Loviisan Vesiliikelaitoksen ennakoitu alijäämäinen tulos. Toimintakulujen ennustetaan ylittävän talousarvion vajaalla miljoonalla eurolla eli noin 0,9 %. Toimintatuottojen puolestaan ennustetaan ylittävän talousarvion noin 1,2 % eli noin 409 000 eurolla. Tulokseen on vaikuttamassa mm. kuntaliitoksen yhdistymisavustukset 1,3 miljoonaa euroa, hyvät verotulot sekä Kymenlaakson sähkön maksama osinkotulo, joka Fingrid-kaupan johdosta oli poikkeuksellisen suuri. Loppuvuoden kunnallisverojen verotulokehitys on ollut merkittävästi parempi kuin mitä alkuvuosi antoi olettaa. Ansioverotuloja on maksettu valtakunnan tasolla huomattavasti alkuperäistä arviota enemmän, minkä seurauksena verottaja on korjannut kuntien jako-osuuksia kunnille parempaan suuntaan. Verottaja on myös muuttanut tilityskäytäntöjään kunnille edullisempaan suuntaan. Kuluvan vuoden ennakoiden viimeisen osan maksua aikaistetaan ja se tilitetään kunnille jo joulukuussa, kun aikaisemman käytännön mukaan kunnat saivat viimeisen osan tilityksistä vasta seuraavan vuoden puolella. Em. muutokset huomioiden verotulojen ennustetaan ylittävän talousarvion noin 0,3 miljoonalla eurolla. Investointien osalta suomenkielisen koulukeskuksen rakennustyöt ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Sataman Pitkälaiturin perusparannusta ei maaperän laadun vuoksi saatu suoritettua loppuun ilman lisätöitä urakoitsijan pitkällisistä yrityksistä huolimatta. Lisätyöt tulevat aiheuttamaan hankkeelle lisäkustannuksia. Hanke valmistuu loppuvuoden aikana. Muut talousarviossa hyväksytyt pienemmät projektit etenevät suunnitelmien mukaisesti. Koskien vesiliikelaitoksen alavesisäiliöhanketta tarkoitus on saada rakennustyöt käyntiin vielä vuodenvaihteeseen mennessä. Lainaa on jo alkuvuodesta nostettu menojen rahoittamiseksi 5,5 miljoonaa euroa. Lainarahan tarve kasvaa vuoden loppuun mennessä vähintään 11 miljoonaan euroon. Lainat asukasta kohden ovat kasvaneet elokuun loppuun mennessä 1 267 euroon. Vastaava luku tilinpäätöksessä 2012 oli 1 056 euroa per asukas. Rahantarve ja rahoituskulut tulevat kasvamaan koulukeskushankkeen etenemisen myötä. Valtiontalouden kehysriihien päätökset, kuntaliitoksen johdosta maksettujen avustusten päättymiset, olemassa olevien kiinteistöjen suuri korjausvelka ja uudet investointitarpeet sekä kaupungin ikääntyvä väestörakenne on haasteellinen yhtälö. On välttämätöntä kehittää tuottavuutta lisääviä ja kustannusten kasvua hillitseviä toimintatapoja laadukkaiden palvelujen turvaamiseksi myös jatkossa. Kaupunginhallitus asetti keväällä 2013 talousarvioraamin, joka sisälsi 2 miljoonan euron säästövaateen talousarviovuodelle 2014. Keskusten laatimat tehostamisohjelmat käsiteltiin 11.9.2013 pidetyssä kaupunginvaltuuston iltakoulussa. Tavoitteena on ohjelmien toimeenpano jo talousarviovuonna 2014 ja tehostamisen jatkaminen koko suunnitelmakauden ajan.

12 Loviisan kaupungin toteuma ja tulosennuste 2013 Tammi-elokuu Koko vuosi (1 000 ) Toteuma (kumul.) Talousarvio Ero-% Edellinen vuosi Ennuste (12 kk) Erotus toteuma/ talousarvio Talousarvio Erotus ennuste/ talousarvio Ero-% Edellinen vuosi Toimintatuotot 22 394 21 943 451 2,1 % 24 834 33 316 32 906 409 1,2 % 37 624 josta sisäiset 8 160 8 302-142 -1,7 % 8 983 12 398 12 444-46 -0,4 % 13 900 josta ulkoiset 14 235 13 641 593 4,3 % 15 851 20 918 20 462 456 2,2 % 23 724 Toimintakulut -81 508-80 725-783 1,0 % -80 577-121 952-121 038-914 0,8 % -121 877 josta sisäiset -8 182-8 337 155-1,9 % -9 022-12 450-12 496 46-0,4 % -13 998 josta ulkoiset -73 326-72 389-938 1,3 % -71 555-109 502-108 542-960 0,9 % -107 879 Toimintakate -59 114-58 782-332 0,6 % -55 743-88 637-88 132-505 0,6 % -84 254 Verotulot 42 810 42 733 77 0,2 % 43 103 64 400 64 100 300 0,5 % 62 234 Valtionosuudet 17 475 17 233 242 1,4 % 17 227 26 250 25 850 400 1,5 % 25 765 Rahoitustuotot ja kulut 1 929 493 1 437 291,6 % 1 200 1 650 739 911 123,3 % 1 120 Vuosikate 3 101 1 677 1 424 84,9 % 5 787 3 664 2 557 1 107 43,3 % 4 865 Poistot ja arvonalentumiset -1 935-1 200-735 61,3 % -1 968-2 710-2 800 90-3,2 % -3 595 Satunnaiset erät -64 0-64 0,0 % 0 0 0 0 0,0 % 0 Tilikauden tulos 1 102 477 625 130,9 % 3 819 954-243 1 197-492,1 % 1 271 Tilinpäätössiirrot 0 127-127 -100,0 % 0 177 190-13 -6,8 % 177 Vähemmistöosuudet 0 0 0 0,0 % 0 0 0 0 0,0 % 0 Tilikauden yli-/alijäämä 1 102 604 498 82,5 % 3 819 1 131-53 1 184-2225,3 % 1 448

13 Verotulot ja valtion osuudet Hallitus on tehnyt päätöksiä budjettiriihissään veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna 2014. Muutoksia on tehty kunnallisverotuksen veroperusteisiin, yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseen vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi on päätetty vahvistaa kuntien omaa veropohjaa osoittamalla jäteveron tuottoa vastaava lisäys valtionosuuksien lisänä kunnille vuodesta 2014 alkaen. Tuloveroprosentti Suurin yksittäinen ansiotuloihin ja sitä kautta kuntien verotuloihin vaikuttava muutos liittyy hallituksen päättämään osinkotulojen verotusjärjestelmän uudistamiseen. Osinkotulojen verotusta muokattiin niin, että aiempaa suurempi osuus osingoista verotetaan vuodesta 2014 alkaen ansiotuloina. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain sovellettavasta tuloveroprosentista, joka vuonna 2013 on Loviisan kaupungissa 19,75 %. Talousarvioesitys ja taloussuunnitelma on laadittu oletuksella, että tuloveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla. Kiinteistöveroprosentti Hallituksen kehysriihessä on työryhmän esityksen mukaisesti sovittu, että kiinteistöverojärjestelmää kehitetään ensivaiheessa korottamalla verotuksen pohjana olevia arvoja lähemmäs niiden todellisia arvoja. Arvojen määrityksissä ja ajan tasalle saattamisessa lisätään etenkin kuntalaisten ilmoitusvelvollisuuteen liittyvää vastuuta. Talousarvioesitys on laadittu sen pohjalta, että yleinen kiinteistöveroprosentti (1,00 %), vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti (0,50 %) sekä muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti (1,0 %) pidetään vuoden 2013 tasolla. Oheisesta taulukosta selviää Loviisan kaupungin voimassa olevat kiinteistöveroprosentit sekä ehdotus vuoden 2014 kiinteistöveroprosenteiksi ja kiinteistöverolaissa säädetyt ylä- ja alarajat. Kiinteistöveroa ei tarvitse maksaa vesialueesta, metsästä, maatalousmaasta, eikä puolustusvoimain käytössä olevista kiinteistöistä. Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet, kuten kadut ja torit. KIINTEISTÖVERO- PROSENTIT 2013 2014 arvio VAIHTELUVÄLI 2013 2014 KIINTEISTÖVERO- TUOTTO 2014 Yleinen kiinteistövero 206 078 633 222 796 000 0,60 1,35 % 1,00 % 1,00 % 2 227 960 Vakituisten asuntojen kiinteistövero Muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistövero Voimaloiden kiinteistövero 273 239 908 299 337 000 0,32 0,75 % 0,50 % 0,50 % 1 496 685 44 668 036 48 673 000 Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti korotettuna enintään 0,6 prosenttiyksiköllä 1,00 % 1,00 % 486 730 109 272 141 109 272 000 0,60 2,85 % 2,85 % 2,85 % 3 114 252 Yleishyödylliset yhteisöt 3 452 152 3 629 000 0,00 1,35 % 0,00 % 0,00 % 0 Rakentamattomat rakennuspaikat 638 301 643 000 1,00 3,00% 3,00 % 3,00 % 19 290 YHTEENSÄ: 637 349 171 684 350 000 7 344 917

14 Osuus yhteisöveron tuotosta Osakeyhtiöt ja muut yhteisöt maksavat tuloveroa yhteisöveron muodossa. Yhteisövero lasketaan kunkin yhteisön veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena. Liikelaitosten, julkisyhteisöjen ja yleishyödyllisten yhdistysten sekä laitosten yhteisöverovelvollisuus koskee vain elinkeinotuloja. Merkittävin yhteisöverontuottoon vaikuttava muutos on päätös alentaa yritysveroa ensi vuoden alusta lähtien. Yhteisöveroprosentti alenee 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Tämän on arvioitu vaikuttavan yhteisöverotuottoon kokonaisuudessaan noin 870 miljoonaa euroa sitä alentavasti. Vuodelle 2014 vahvistetun kuntien jako-osuuden mukaisesti laskettuna kunnat menettävät yhteisöverotuloja edellä esitetyn mukaisesti noin 250 miljoonaa euroa. Yhteisöverotukseen tehdyt veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Yhteisöverotuotto on merkittävä rahoituserä Loviisan kaupungin talousarviossa. Koska yhteisöverotuotto on riippuvainen yritysten tuloksesta, on sen suuruutta vaikea arvioida etukäteen. Verotulot yhteensä Talousarvioehdotus vuodelle 2014 pohjautuu oletukselle, että verotuloja saadaan vuonna 2014 yhteensä 64,1 miljoonaa euroa. Verotulojen kehitys - 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 Verotulot - 30 000 20 000 10 000 0 TP/BS 2012 TA/BG 2013 Ennuste/ Prognos 2013 TA/BG 2014 TS/EP 2015 TS/EP 2016 Kiinteistövero- 6 138 6 900 7 000 7 300 7 300 7 350 Yhteisövero- 10 564 10 000 9 400 8 900 10 200 8 500 Kunnallisvero- 45 532 47 200 48 000 47 900 49 500 50 850

15 Valtionosuudet Valtiontalouden kehysbudjetissa vuodelle 2014 suurimmat menosäästöt kohdistuvat kuntien valtionosuuksiin. Valtio lisää kuntien omarahoitusosuuksia leikkaamalla kuntien saamia valtionosuuksia. Vuonna 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti on alustavissa laskelmissa 29,57 % kun se vuonna 2013 oli 30,96 % ja kunnan omarahoitusosuus on 3 310,86 euroa/ asukas, kun vuonna 2013 omarahoitusosuus oli 3 136,92 euroa/asukas. Kuntien peruspalvelujen omarahoitusosuus kasvaa siten noin 5,5 % asukasta kohden. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksien indeksikorotus jätetään kokonaisuudessaan tekemättä tulevalle talousarviovuodelle. Kehysriihessä on päätetty, että jäteveron tuottoa vastaava määrä tuloutetaan kunnille vuoden 2014 alusta alkaen. Jäteveron veronsaajana olisi juridisesti edelleen valtio. Jäteveron tuotto jaetaan kunnille todennäköisesti asukasluvun perusteella valtionosuuksien lisänä. Veron tuotoksi kokonaisuutena on vuonna 2014 arvioitu 70 miljoonaa euroa. Kuntaliitoksen johdosta saatu yhdistymisavustus (1,8 miljoonaa euroa) maksettiin viimeisen kerran vuonna 2012 ja ylimääräinen korvaus kuntaliitoksesta johtuvasta valtionosuuden menettämisestä, 1,3 miljoonaa euroa, maksetaan viimeisen kerran vuonna 2014. Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan Loviisan kaupunki tulee saamaan valtionosuuksia vuonna 2014 noin 24,6 miljoonaa euroa, mikä on noin 1,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna tullaan saamaan, 26,3 miljoonaa euroa talousarvioennusteessa 2013. Lainanotto ja rahoitustarve Kaupungin lainakanta tilinpäätöksessä 2012 oli 16,4 miljoonaa euroa eli 1 056 euroa jokaista loviisalaista kohden. Suomenkielinen koulukeskushanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja osavuosikatsauksessa 1 8 2013 uutta lainaa oli otettu jo 5,5 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että jokaista asukasta kohden lainamäärä oli lisääntynyt 211 euroa. Vuoden loppuun mennessä lainamäärä arvioidaan nousevan noin 24,2 miljoonaan euroon. Loviisan kaupungin investointitarve on liian suuri verrattuna kaupungin tulorahoitukseen. Lainamäärä kasvaa suureksi ja jo suunnitelmakauden lopussa ja vuonna 2016 lainat asukasta kohden ovat yli 3 000 euroa.

16 miljoonia euroja -miljoner euro TP/BS 2012 TA/BG 2013 Investoinnit/Investeringar 3,7 11,7 ENN./ PROG. 2013 11,1 Poistot + korot/avskrivn. + räntor 4,1 3,5 3,31 Lainasaldo/Lånestock 16,4 26 24,2 Investoinnit, poistot, korot ja lainasaldo Investeringar, avskrivningar, räntor och lånestock 60 50 40 30 20 10 0 TA/BG 2014 7,9 3,6 34,1 TS/EP 2015 7 4,2 38,7 TS/EP 2016 7,6 4,3 45,6 TS/EP 2017 9,3 4,3 51 TS/EP 2018 2,4 5 49,3 TS/EP 2019 2,9 6 48,6 TS/EP 2020 5,4 6,6 50 LAINAT /ASUKAS - LÅN /INVÅNARE 3 500 3 000 2 500 1.000 2 000 1 500 1 000 500 0 LAINAT /ASUKAS - LÅN /INVÅNARE TP/BS 2012 TA/BG 2013 ENN./ PROGN. 2013 TA/BG 2014 TS/EP 2015 TS/EP 2016 1 056 1 646 1 562 2 196 2 493 2 930

17 Talousarvion yhteenveto C1 Loviisan kaupunki (ei sis. Loviisan Vesiliikelaitos) (1 000 ) TP 2012 TA 2013 ENNUSTE 1-12/2013 TA 2014 Muutos TP 2012/ TA 2014 TS 2015 TS 2016 Myyntituotot 18 216 16 112 16 141 16 682-1 534 16 938 17 356 Maksutuotot 5 947 5 858 5 972 6 065 118 5 976 6 343 Tuet ja avustukset 4 829 2 766 3 128 2 827-2 002 1 567 1 598 Muut toimintatuotot 853 371 271 353-500 360 367 Vuokratuotot 7 779 7 801 7 804 7 739-40 7 894 8 052 Toimintatuotot yhteensä 37 624 32 907 33 316 33 666-3 958 32 735 33 717 josta sisäiset 13 900 12 444 12 398 12 588-1 312 12 735 13 117 Henkilöstökulut -48 918-50 006-50 109-50 342-1 424-52 306-52 482 Palveluiden ostot -52 752-51 459-51 835-52 275 477-52 586-54 323 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 463-6 158-6 507-6 125 338-5 989-6 336 Avustukset -6 334-5 963-6 074-6 153 180-5 927-6 214 Muut toimintakulut -7 411-7 451-7 427-7 372 38-6 908-6 947 Toimintakulut yhteensä -121 877-121 037-121 951-122 267-390 -123 717-126 302 josta sisäiset -13 998-12 496-12 450-12 669 1 329-12 817-13 202 Toimintakate -84 254-88 130-88 636-88 601-4 347-90 982-92 585 josta sisäiset -98-51 -52-81 17-82 -84 Toimintakate ulkoinen -84 155-88 079-88 584-88 520-4 365-90 900-92 500 Verotulot 62 234 64 100 64 400 64 100 1 866 67 000 66 700 Valtionosuudet 25 765 25 850 26 250 24 600-1 165 25 100 25 850 Rahoitustulot ja -menot 1 120 739 1 650 833-287 530 380 Poistot ja arvonalentumiset -3 595-2 800-2 710-2 921 674-3 200-3 200 Satunnaiset erät, TP siirrot 177 190 177 177 0 170 170 Tilikauden yli-/alijäämä 1 546 0 1 183-1 731-3 277-1 300-2 600 Tasapainottamisohjelma vuosille 2014 2016 Tasapainottamisohjelman toteuttaminen parantaa vuosikatetta sekä pienentää arvioitua alijäämää ja lainakantaa. Toimintamenojen pysyvä vähentäminen parantaa automaattisesti seuraavan vuoden vuosikatetta. Edellisvuoden kertymän lisäksi kunkin vuoden uudet tasapainotustoimenpiteet parantavat tulosta. Lisäksi tasapainotustoimien ansiosta lainatarve ja siten myös korkokulut vähenevät. Investointiohjelman karsinta vaikuttaa tulokseen korkokuluja ja poistoja vähentävästi. Tasapainottamista vaikeuttaa yhdistymisavustusten loppuminen, merkittävät leikkaukset valtionosuuksiin sekä verotulojen aiempaan nähden hidas kasvu. Myös raskas investointiohjelma lisää talouspaineita ja syö tasapainotustoimenpiteillä saavutettavia kustannussäästöjä.

18 TOIMENPITEET Kustannusvaikutus 2014 Kustannusvaikutus 2015 Kustannusvaikutus 2016 Kokonaisvaikutus 2014-2016 Kotihoidon uudelleenorganisointi; oma toiminta + toiminnanohjausjärjestelmä 23 000 109 000 19 000 151 000 Hammashuollon uudelleenorganisointi; toiminta keskitetään pääterveysasemalle 45 000 89 000 64 000 198 000 Avohuollon ja neuvolavastaanottojen uudelleenorganisointi; v. 2014 Tesjoki, Valko ja Liljendal keskitetään ja v. 2015 55 000 109 000 88 000 252 000 Ruotsinpyhtää Vuodeosastotoiminnan tehostaminen; 2014 supistettu toiminta kesällä, 2015 vuodepaikkojen vähentäminen 49 000 114 000 163 000 Perusterveydenhuollon henkilöstön eläköitymiset ja toim. tehostaminen 188 000 17 000 38 000 243 000 Erikoissairaanhoito oma tuottavuusohjelma per vuosi 1% 180 000 180 000 180 000 540 000 Mielenterveyspalveluiden asumispalvelut; kuntoutettavaan työhön panostetaan 35 000 35 000 35 000 105 000 Laboratorio- ja röntgenpalveluiden tehostaminen 47 000 24 000 24 000 95 000 Perusturvakeskus yhteensä 622 000 677 000 448 000 1 747 000 Muutokset kouluverkossa, opetushenkilöstön eläköitymiset 70 000 180 000 250 000 Tuntikehysleikkaus; perusopetus ja lukiot 85 000 103 000 188 000 Senson toiminta lakkautetaan 70 000 70 000 Sivistyskeskuksen sijaisjärjestelyt, määräaikaiset työsuhteet 102 000 25 500 33 000 160 500 Liikuntahallin vahtimestaripalvelut sisäisin järjestelyin 25 000 25 000 Kirjastoverkko; 2014 Valko, 2015 Ruotsinpyhtää osa-aikajärjestelyjä 25 000 50 000 5 000 80 000 Muutokset johtokuntarakenteissa 38 000 38 000 Päivähoitoyksiköiden siirtyminen vuokratiloista 3 750 25 000 30 000 58 750 Reuna-alueiden oppilaskuljetukset 35 000 35 000 Muut toimenpiteet; sup. Kulttuuritoiminta, työkäytäntöjen tehostaminen 79 500 79 500 Sivistyskeskus yhteensä 355 250 381 500 248 000 984 750 Teknisen keskuksen töiden uudelleen organisointi 111 000 111 000 Kasvihuone 25 000 25 000 Alueiden hoidon uudelleen järjestelyä 35 000 35 000 Katuvalaistus ja hoitoluokitukset 30 000 30 000 Tekninen keskus yhteensä 201 000 201 000 Yleisen ja konsernihallinnon eläköitymiset ja töiden uudelleen organisoinnit 190 000 82 000 90 000 362 000 Ilmoitukset ja sähköiset esityslistat 30 000 30 000 Yleinen hallinto ja konsernihallinto yhteensä 220 000 82 000 90 000 392 000 Yhteensä 1 398 250 1 140 500 786 000 3 324 750 Säästövaade 2 000 000 2 000 000 2 000 000 6 000 000 Erotus -601 750-859 500-1 214 000-2 675 250

19 Loviisa-konserni ja sen tavoitteet Kuntakonserni tarkoittaa kunnan sekä yhden tai useampien juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin (emoyhteisöllä) tai yhdessä kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisöt). Kuntakonsernin tilinpäätökseen yhdistellään myös osuudet osakkuusyhteisöjen voitosta ja tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Osakkuusyhteisöjä ovat yhteisöt, joissa kaupungilla on merkittävä omistusosuus, mutta joissa edellä mainittua määräysvaltaa ei ole. Kuntayhtymät sisältyvät kunnan konsernitilinpäätökseen riippumatta siitä, kuinka suuri osuus kunnalla on kuntayhtymässä. Loviisa-konserni KAUPUNGINVALTUUSTO Tarkastuslautakunta KAUPUNGINHALLITUS LOVIISAN KAUPUNKI Tytäryhteisöt/ Ulk. juridinen konserni Sisäinen konserni Konserniin kuulumattomat Kaup. palvelua tuottavat yhtiöt TYTÄRYHTEISÖT (omistusosuus-%) Liljendal Värme (99 %) Fast.Ab Wahlborg Kiint.Oy (95,23 %) Fast.Ab Liljendal bostäder (100 %) Bost.Ab Liljendal Åstrand as (100 %) Fast.Ab Neutronborg Kiint. Oy (100 %) Fast Ab Siknätet Kiint. Oy (100 %) As.Oy Loviisan Vatro Bost.. Ab (100 %) Rauhalan liiketalo kesk. Oy (61,6 %) Fast.Ab Lov-As Kiint. Oy (62,5 %) Fast.Ab Stenborg Kiint. Oy (54,5 %) Kiint.Oy Ruotsinp. Vuokrat. (100 %) Ruotsinp. Eläkeläisas. Säätiö (100 %) Tesjoen Liikekulma KK Oy (83,8 %) Ruotsinpyhtään Kauppakulma (56,92 %) Fast.Ab Pernå bostäder (100 %) Pensionärshusstiftelsen i Pernå rf. (100 %) Loviisan liikuntahallisäätiö (100 %) Fast.Ab Talludden (71,1 %) Loviisanseudun Vesi Oy (81,05 %) Fast.Ab Lugnet (51 %) LOVIISA PERUSTURVAKESKUS SIVISTYSKESKUS TEKNINEN KESKUS YLEINEN- JA KONSERNIHALLINTO Talousarviosta erillään VESILIIKELAITOS KUNTAYHTYMÄT (peruspo-%) - Hels. ja Uud. Sairaanh.piiri (0,96 %) - Kårkulla samkommun (3,12 %) - Eteva Ky (1,42 %) - Inveon (25,5 %) - Itä-Uud. Koulutus ky (15,4 %) - Uudenmaan liitto (1,02 %) OSAKKUUSYHTEISÖT (om.osuus-%) -Bost.Ab Mickelsbo (31,9 %) - Fast.Ab Mariegatan 12 (31,2 %) - Kiint.Oy Petjärvenrivi (40 %) - As.Oy Ruots. Koivulanrinne (40,3 %) - Fast.Ab Forsby Center (34,0 %)

20 Loviisan kaupungilla on konserniohje, jossa määritellään konsernijohtamista koskevat yleiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Konserniohjeet koskevat Loviisan kaupunkia ja tytäryhteisöjä sekä näiden tytäryhteisöjä. Ohjeella on keskeinen merkitys kaupungin omistajapolitiikan välineenä. Kaupunkia kuntayhtymissä edustaville henkilöille annetaan myös konserniohjeen mukaisia toimintaohjeita. Edustajia informoidaan siitä, että heidän on tärkeää välittää jatkuvasti asianmukaista tietoa kyseisen yhteisön toiminnasta kaupungille. Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista. Kuntalain muutoksen myötä valtuusto voi asettaa kunnan konsernijohdolle tavoitteita ja määritellä periaatteita tytäryhteisöjen toiminnan ja ohjauksen valvonnasta. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisöjen toimielimissä. Kaupungin tilinpäätöksessä on selonteko asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Loviisan kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhteisöt ovat pääosin kiinteistöyhteisöjä, joiden tehtävänä on huolehtia kaupungin vuokra-asuntotarjonnasta. Lisäksi konserniin kuuluu säätiöitä, joiden tehtävät pohjautuvat sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin. Konserniin kuuluu myös Oy Loviisanseudun Vesi, joka omistetaan yhdessä Lapinjärven ja Myrskylän kuntien kanssa. Oy Loviisanseudun Vesi on voittotavoittelematon käyttöveden hankinnasta vastaava yhtiö. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia ja käyttää omistajan ohjausvaltaa. Operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Kuntakonsernin 2014 2016 tavoitteena ovat: 1. Tytäryhteisöjen raportoinnin sisällyttäminen säännölliseen konserniraportointiin. - Tytäryhteisöjen kirjanpitojen homogenisointi, kirjanpitotietojen vertailtavuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen ja liittäminen osaksi kaupungin osavuosikatsauksia. 2. Toimenpideohjelma kiinteistöyhteisöjen talouden tasapainottamiseksi ja tervehdyttämiseksi. - Luodaan taloudellisesti terveellä pohjalla olevia kiinteistöyhteisöjä, joiden vuokrataso pysyy markkinavuokrien alapuolella. - Tavoitteena on käynnistää uudisrakennustuotantoa asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti. - Selvitetään ja hyödynnetään ARA:lta ja Valtionkonttorilta saatavat mahdolliset hallinnolliset toimenpiteet ja tuet. 3. Palvelutalo Esplanadin aseman määrittely kaupunkikonserniin nähden. - Selvitetään voisiko säätiön toiminta tai osa siitä olla osa kaupungin omaa toimintaa. 4. Oy Loviisanseudun Veden ja Loviisan Vesiliikelaitoksen toimintojen yhdistäminen ja mahdollinen fuusio yhdeksi kokonaisuudeksi. - Loviisan Vesiliikelaitoksen on lisättävä tuottavuutta siten, että veden asiakashinta ei nouse kohtuuttomasti. - Alueellista vesihuoltoa kehitetään etenkin Lapinjärven ja Myrskylän kuntien kanssa.

21 Loviisan Vesiliikelaitos Loviisan Vesiliikelaitos toimii kaupunginhallituksen alaisena kunnallisena liikelaitoksena. Liikelaitoksen toimintaa ohjataan kuntalaissa sekä liikelaitoksen johtosäännöllä. Vesiliikelaitoksella on oma johtokunta ja asiat johtokunnalle esittelee vesihuoltopäällikkö. Johtokunta päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa (kuntalaki 87 c ). Liikelaitoksen talousarvion hyväksyy kuntalain mukaisesti johtokunta. Johtokunta myös päättää liikelaitoksen investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista. Johtokunnan esitys talousarvioksi on talousarviokirjan liitteenä. Valtuusto asettaa liikelaitokselle tuottotavoitteet ja hyväksyy mahdolliset vesiliikelaitokselle annettavat takaukset ja muut avustukset, mikäli vesiliikelaitos ei pysty niitä omalla tulonmuodostuksellaan kattamaan. Vesiliikelaitoksen talousarvioesitys sisältää investointi- ja rahoitussuunnitelman. Kaikki investoinnit rahoitetaan lainanotolla ja mahdollisella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tuella, jota vesiliikelaitos hakee. Vuodelle 2014 Loviisan Vesiliikelaitoksen rahoituslaskelmassa pitkäaikaista lainaa esitetään otettavaksi 4,0 miljoonaa euroa. Johtosäännön mukaisesti valtuusto antaa Loviisan Vesiliikelaitoksen johtokunnalle luvan nostaa lainaa maksimissaan rahoitussuunnitelmassa esitetyn euromäärän verran ja päättää samanaikaisesti, että vesiliikelaitoksen kaikki lainat kilpailutetaan yhdessä kaupungin talousarviolainojen kanssa. Kaupungin lainojen kilpailutuksesta vastaa talousjohtaja. Loviisan Vesiliikelaitoksen tulee tavoitella tasapainoista tulosta vuosittain koko suunnitelmakaudella 2014 2016. Tuottavuutta on lisättävä ja toimintoja edelleen aktiivisesti kehitettävä. Hinnankorotusten on oltava erittäin maltillisia.

22

23 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT

24 Loviisan kaupunki TULOSLASKELMA, ulkoinen TILINPÄÄTÖS 2012 TALOUSARVIO 2013 ENNUSTE 2013 RAAMI 2014 TALOUSARVIO 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 23 723 567 20 461 975 20 918 000 21 500 000 21 077 881 20 000 000 20 600 000 Myyntituotot 10 413 795 9 792 692 9 843 000 10 192 476 Maksutuotot 5 946 867 5 857 950 5 972 000 6 064 800 Tuet ja avustukset 4 828 711 2 765 177 3 128 000 2 826 645 Muut toimintatuotot 2 534 194 2 046 156 1 975 000 1 993 960 Toimintakulut -107 879 026-108 540 975-109 502 000-111 090 000-109 598 183-112 900 000-115 100 000 Henkilöstökulut -48 918 379-50 005 423-50 109 000-51 085 435-50 341 925 Palvelujen ostot -44 919 597-45 137 612-45 555 000-46 337 929-45 763 520 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 350 909-6 064 794-6 416 000-6 187 458-6 021 393 Avustukset -6 333 512-5 963 520-6 074 000-6 080 790-6 153 400 Muut toimintakulut -1 356 629-1 369 626-1 348 000-1 398 388-1 317 945 Tasapainoitusohjelma 2 000 000 2 000 000 2 000 000 Toimintakate -84 155 459-88 079 000-88 584 000-87 590 000-88 520 302-90 900 000-92 500 000 Verotulot 62 233 865 64 100 000 64 400 000 63 700 000 64 100 000 67 000 000 66 700 000 Valtionosuudet 25 765 044 25 850 000 26 250 000 24 700 000 24 600 000 25 100 000 25 850 000 Rahoitustuotot ja -kulut 1 120 164 739 000 1 650 000 1 010 000 833 000 530 000 380 000 Korkotuotot 40 805 23 000 23 000 40 000 13 000 10 000 10 000 Muut rahoitustuotot 1 644 774 1 425 000 2 240 000 1 560 000 1 539 000 1 500 000 1 500 000 Korkokulut -552 358-702 000-600 000-560 000-712 000-970 000-1 120 000 Muut rahoituskulut -13 057-7 000-13 000-30 000-7 000-10 000-10 000 Vuosikate 4 963 615 2 610 000 3 716 000 1 820 000 1 012 698 1 730 000 430 000 Poistot ja arvonalentumiset -3 594 862-2 800 000-2 710 000-3 000 000-2 920 656-3 200 000-3 200 000 Sunnitelman mukaiset poistot -3 594 862-2 800 000-2 710 000-3 000 000-2 920 656-3 200 000-3 200 000 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 1 368 753-190 000 1 006 000-1 180 000-1 907 958-1 470 000-2 770 000 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 177 376 190 000 177 000 177 000 177 000 170 000 170 000 Vapaaeht. varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 546 129 0 1 183 000-1 003 000-1 730 958-1 300 000-2 600 000 Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % 22 19 19 19 19 18 18 Vuosikate/Poistot % 138 93 137 61 35 54 13 Vuosikate, euro/asukas 320 166 239 117 65 111 28 Kertynyt yli-/alijäämä 5 303 528 6 486 528 4 781 3 481 881 Oletetaan, että vesiliikelaitoksen tulos +/-0 Asukasmäärä vuoden lopussa*) 15 519 15 680 15 535 15 541 15 541 15 548 15 554 *) Tilastokeskus

25 Loviisan kaupunki RAHOITUSOSA Toiminnan rahavirta TILIN- PÄÄTÖS 2012 TALOUS- ARVIO 2013 ENNUSTE 2013 RAAMI 2014 TALOUS- ARVIO 2014 TS 2015 TS 2016 Vuosikate 4 963 615 2 610 000 3 716 000 1 820 000 1 012 698 1 730 000 430 000 Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät -451 407 Investointien rahavirta Investointimenot -3 741 539-11 858 000-11 115 000-10 000 000-12 671 000-7 227 000-7 642 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 20 000 3 720 000 4 627 000 Pys. vast. hyödykkeiden luovutustulot 538 860 200 000 200 000 200 000 200 000 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 309 528-9 028 000-7 399 000-4 260 000-6 831 302-5 297 000-7 212 000 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -7 440 Antolainasaamisten vähennykset 192 611 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 13 000 000 11 000 000 10 000 000 14 000 000 9 000 000 11 500 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 082 503-3 379 747-3 124 254-4 243 800-4 210 000-4 400 000-4 700 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos -473 420 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -3 320 000-3 009 000 501 000 501 000 Rahoituksen rahavirta -2 061 225 592 253 476 746-1 823 800-50 302-196 000 89 000 Tavoitteet ja tunnusluvut Lainanhoitokate 1,7 0,8 1,2 0,5 0,1 0,5 0,3 Kassan riittävyys 18 Lainat/asukas 1 056 1 646 1 562 2 069 2 196 2 493 2 930 Lainakanta (1 000 ) 16 390 26 010 24 266 32 158 34 122 38 754 45 578 Sitova kaupunginvaltuustoon nähden.

26 LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMISEEN LOVIISAN KAUPUNKI Talousarvio 2014 Eliminoinnit Kaupungin tuloslaskelmaosa Kaupungin tuloslask.osa Liikelaitokset Kaupunki Liikelaitokset ml. liikelaitos Toimintatuotot Myyntituotot, ulkoiset 10 192 476 3 419 300 13 611 776 Myyntituotot, sisäiset 64 900 190 000-64 900-190 000 0 Maksutuotot 6 064 800 6 064 800 Tuet ja avustukset 2 826 645 2 826 645 Tuet ja avustukset, kaupungilta 0 Muut toimintatuotot 1 993 960 2 000 1 995 960 Muut toimintatuotot, sisäiset 44 000-44 000 0 Toimintakulut 0 Henkilöstökulut -50 341 925-827 178-51 169 103 Palvelujen ostot -45 763 520-614 600-46 378 120 Palvelujen ostot, sisäiset -190 000-64 900 190 000 64 900 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset -6 021 393-1 132 450-7 153 843 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäiset 0 Avustukset -6 153 400-6 153 400 Avustukset liikelaitokselle 0 Muut toimintakulut -1 317 945-58 250-1 376 195 Muut toimintakulut, sisäiset -44 000 44 000 0 Toimintakate -88 601 402 869 922 81 100-81 100-87 731 480 Verotulot 64 100 000 64 100 000 Valtionosuudet 24 600 000 24 600 000 Rahoitustuotot ja -kulut 0 Korkotuotot 13 000 13 000 Muut rahoitustuotot 1 539 000 1 539 000 Korkokulut -712 000-40 000-752 000 Korvaus peruspääomasta 0 Muut rahoituskulut -7 000-7 000 Vuosikate 931 598 829 922 81 100-81 100 1 761 520 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 920 656-808 500-3 729 156 Satunnaiset erät Tilikauden tulos -1 989 058 21 422 81 100-81 100-1 967 636 LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KAUPUNGIN RAHOITUKSEN MUODOSTAMISEEN Toiminnan rahavirta Vuosikate 931 598 829 922 81 100-81 100 1 761 520 Investointien rahavirta Investointimenot -12 671 000-4 300 000-16 971 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 4 627 000 4 627 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 200 000 200 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -6 912 402-3 470 078 81 100-81 100-10 382 480 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 14 000 000 4 000 000 18 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 210 000-200 000-4 410 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -3 009 000-3 009 000 Vaikutus maksuvalmiuteen -131 402 329 922 81 100-81 100 198 520

27 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO 1 000 ULKOINEN Sitovuus 1) Määrärahat Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA Vaalit N 37 24 Tarkastuslautakunta N 35 Valtuusto N 111 Kaupunginhallitus N 1 242 1 338 Yleinen hallinto ja konsernihallinto N 13 540 6 159 Perusturvakeskus N 56 086 9 471 Sivistyskeskus N 25 553 2 396 Tekninen keskus N 12 993 1 690 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B 64 100 Valtionosuudet B 24 600 Korkotuotot B 13 Muut rahoitustuotot B 1 539 Korkokulut B 712 Muut rahoituskulut B 7 Satunnaiset erät B INVESTOINTIOSA Yleinen hallinto ja konsernihallinto yli 100 000 euron hankkeet yhteensä B 1 810 1 127 alle 100 000 euron hankkeet yhteensä B 145 Perusturvakeskus yli 100 000 euron hankkeet yhteensä B 550 alle 100 000 euron hankkeet yhteensä B 276 Sivistyskeskus yli 100 000 euron hankkeet yhteensä B 6 810 3 700 alle 100 000 euron hankkeet yhteensä B 275 Tekninen keskus yli 100 000 euron hankkeet yhteensä B 1 780 alle 100 000 euron hankkeet yhteensä B 1 025 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 14 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys B 4 210 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen 2 958 TALOUSARVIO YHTEENSÄ 130 156 130 156 1) N = Sitova nettomääräraha/-tuloarvio kaupunginvaltuustoon nähden B = Sitova bruttomääräraha/-tuloarvio kaupunginvaltuustoon nähden

28 Keskusten yhteenveto määrärahoista ja tuloarviosta C6 C8 C10 C11 C5 C30 2012 Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2013 Ennuste 2014 Talousarvio VAALIT Tulot, ulkoiset 46 941 24 000 Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset -114 686-37 250 Menot, sisäiset -741-20 NETTO, ulkoinen -67 745-13 250 NETTO, sisäinen -741-20 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset -34 449-39 078-39 000-35 146 Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen -34 449-39 078-39 000-35 146 NETTO, sisäinen KAUPUNGINVALTUUSTO Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset -87 414-134 356-124 000-111 450 Menot, sisäiset -5 260-3 693 NETTO, ulkoinen -87 414-134 356-124 000-111 450 NETTO, sisäinen -5 260 KAUPUNGINHALLITUS Tulot, ulkoiset 3 208 143 1 346 617 1 347 000 1 337 617 Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset -1 934 771-1 087 357-1 235 000-1 242 078 Menot, sisäiset -6 028-6 900-7 684 NETTO, ulkoinen 1 273 372 259 260 112 000 95 539 NETTO, sisäinen -6 028-6 900-7 684 YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO Tulot, ulkoiset 6 518 217 6 020 507 6 119 000 6 158 581 Tulot, sisäiset 7 097 703 5 958 834 5 917 000 5 820 292 Menot, ulkoiset -14 516 877-13 655 414-13 516 000-13 539 797 Menot, sisäiset -648 355-579 478-610 000-616 408 NETTO, ulkoinen -7 998 660-7 634 907-7 397 000-7 381 216 NETTO, sisäinen 6 449 349 5 379 356 5 307 000 5 203 884 PERUSTURVAKESKUS Tulot, ulkoiset 9 395 745 9 267 820 9 475 000 9 470 650 Tulot, sisäiset 138 749 5 000 137 400 Menot, ulkoiset -54 357 996-55 178 950-55 595 000-56 085 872 Menot, sisäiset -5 042 126-4 610 797-4 586 000-4 682 234 NETTO, ulkoinen -44 962 251-45 911 130-46 120 000-46 615 222 NETTO, sisäinen -4 903 377-4 605 797-4 586 000-4 544 834

29 2012 Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2013 Ennuste 2014 Talousarvio C40 SIVISTYSKESKUS Tulot, ulkoiset 2 629 608 2 203 750 2 523 000 2 396 845 Tulot, sisäiset 159 536 17 700 18 000 128 655 Menot, ulkoiset -23 835 633-25 477 654-25 839 000-25 553 469 Menot, sisäiset -7 188 061-6 377 476-6 333 000-6 422 727 NETTO, ulkoinen -21 206 025-23 273 904-23 316 000-23 156 624 NETTO, sisäinen -7 028 525-6 359 776-6 315 000-6 294 072 C60 TEKNINEN KESKUS Tulot, ulkoiset 1 924 913 1 623 281 1 454 000 1 690 188 Tulot, sisäiset 6 504 133 6 462 630 6 463 000 6 501 517 Menot, ulkoiset -12 997 199-12 968 166-13 154 000-12 993 121 Menot, sisäiset -1 107 714-921 713-921 000-936 198 NETTO, ulkoinen -11 072 285-11 344 885-11 700 000-11 302 933 NETTO, sisäinen 5 396 419 5 540 917 5 542 000 5 565 319 KAUPUNKI YHTEENSÄ Tulot, ulkoiset 23 723 567 20 461 975 20 918 000 21 077 881 Tulot, sisäiset 13 900 121 12 444 164 12 398 000 12 587 864 Menot, ulkoiset -107 879 025-108 540 975-109 502 000-109 598 183 Menot, sisäiset -13 998 285-12 496 364-12 450 000-12 668 964 NETTO, ulkoinen -84 155 458-88 079 000-88 584 000-88 520 302 NETTO, sisäinen -98 162-52 200-52 000-81 100 VESILIIKELAITOS Tulot, ulkoiset 3 187 224 3 384 300 3 310 000 3 421 300 Tulot, sisäiset 217 799 190 000 190 000 190 000 Menot, ulkoiset -2 622 219-2 659 425-2 659 000-2 632 478 Menot, sisäiset -119 637-137 800-138 000-108 900 NETTO, ulkoinen 565 005 724 875 651 000 788 822 NETTO, sisäinen 98 162 52 200 52 000 81 100 KAUPUNKI + VESILIIKELAITOS YHTEENSÄ Tulot, ulkoiset 26 910 791 23 846 275 24 228 000 24 499 181 Tulot, sisäiset 14 117 920 12 634 164 12 588 000 12 777 864 Menot, ulkoiset -110 501 245-111 200 400-112 161 000-112 230 661 Menot, sisäiset -14 117 920-12 634 164-12 588 000-12 777 864 NETTO, ulkoinen -83 590 454-87 354 125-87 933 000-87 731 480 NETTO, sisäinen

30 LOVIISAN KAUPUNKI - LOVISA STAD, ulkoiset - externa (ml. liikelaitos/inkl. affärsverket) TALOUSARVION TUNNUSLUVUT - BUDGETENS NYCKELTAL TP 2012 BS 2012 TA 2013 BG 2013 Ennuste Prognos TA 2014 BG 2014 Asukasluku - Invånarantal 31.12 15 519 15 680 15 535 15 541 Veroprosentti - Skattesats 19,75 19,75 19,75 19,75 Käyttömenot milj. - Driftsutgifter mn 110,5 111,2 112,6 112,2 muutos% - förändrings% 2012-2014 1,9 1,5 Käyttömenot/asukas - Driftsutgifter/invånare 7 120 7 092 7 220 7 219 Käyttötulot milj. - Driftsinkomster mn 26,9 23,8 24,2 24,5 muutos% - förändrings% 2012-2014 -10,0-9,0 Toimintakate milj. - Verksamhetsbidrag mn 83,6 87,4 87,9 87,7 muutos% - förändrings% 2012-2014 5,2 4,9 Toimintakate /asukas - Verksamhetsbidrag /invånare 5 386 5 571 5 660 5 642 Verotulot yht. milj. - Skatteintäkter totalt mn 62,2 64,1 64,4 64,1 Verotulot /asukas - Skatteintäkter /invånare 4 010 4 088 4 145 4 125 Valtionosuudet milj. - Statsandelar mn 25,8 25,9 26,3 24,6 Valtionosuudet /asukas - Statsandelar /invånare 1 660 1 649 1 690 1 583 Vuosikate milj. - Årsbidrag mn 5,5 3,3 4,3 1,8 Vuosikate /asukas - Årsbidrag /invånare 357 211 280 116 Vuosikate/poisto % - Årsbidrag i % av avskrivningar 126,4 92,4 124 49 Investoinnin netto milj. -Investeringar netto mn 4,6 14,1 11,1 12,1 Investoinnit /asukas - Investeringar /invånare 303 848 715 781 Lainakanta milj. - Lånestock mn 16,4 26,0 24,3 37,9 Lainakanta /asukas - Lånestock /invånare 1 056 1 646 1 562 2 440 Lainanhoitokate - Låneskötselbidrag 1,7 0,6 0,8 0,2

31 KÄYTTÖTALOUS LOVIISAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO VUODELLE 2014

32 Vaalit Vastuuhenkilö: hallintojohtaja EU-vaalit järjestetään vuonna 2014, eduskuntavaalit v. 2015 ja kunnallisvaalit v. 2016. Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) (1 000 ) TP 2012 TA 2013 ENNUSTE 1-12/2013 TA 2014 Muutos TP 2012/ TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 47 0 0 24-23 24 25 josta sisäiset 0 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut -115 0 0-37 78-38 -39 josta sisäiset -1 0 0 0 1 0 0 Toimintakate -68 0 0-13 55-13 -14 josta sisäiset -1 0 0 0 1 0 0 Toimintakate ulkoinen -68 0 0-13 55-13 -14 Tarkastuslautakunta JHTT:n tilintarkastus hoidetaan sopimuspohjalta BDO Audiator Oy:n kanssa. Tarkastuspäiviä on 31 + 4. Lautakuntatyöskentelyyn varataan 7 tarkastuspäivää. Tarkastuspalvelut on kilpailutettu keväällä 2013 ja sopimus on voimassa v. 2013 2016. Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) (1 000 ) TP 2012 TA 2013 ENNUSTE 1-12/2013 TA 2014 Muutos TP 2012/ TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 0 josta sisäiset 0 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut -34-39 -37-35 -1-36 -37 josta sisäiset 0 0 0 0 0 0 0 Toimintakate -34-39 -37-35 -1-36 -37 josta sisäiset 0 0 0 0 0 0 0 Toimintakate ulkoinen -34-39 -37-35 -1-36 -37

33 Valtuusto Valtuustossa on 59 jäsentä toimintakaudella 2013 2016. Valtuuston kokouksia pidetään pääsääntöisesti kerran kuukaudessa ja valtuuston iltakouluja järjestetään tarvittaessa. Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) (1 000 ) TP 2012 TA 2013 ENNUSTE 1-12/2013 TA 2014 Muutos TP 2012/ TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 0 josta sisäiset 0 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut -93-134 -134-115 -22-116 -120 josta sisäiset -5 0 0-4 2-4 -4 Toimintakate -93-134 -134-115 -22-116 -120 josta sisäiset -5 0 0-4 2-4 -4 Toimintakate ulkoinen -87-134 -134-111 -24-113 -116 Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kokouksiin voivat osallistua myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajat ja heillä on läsnäolo-, sekä puheoikeus kokouksissa. Kaupunginhallituksen tavoitteena on kehittää toimintaa strategisempaan suuntaan. Kaupunginhallitus siirtyy sähköisiin esityslistoihin alkuvuodesta 2014. Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) (1 000 ) TP 2012 TA 2013 ENNUSTE 1-12/2013 TA 2014 Muutos TP 2012/ TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 3 208 1 347 1 347 1 338-1 871 64 66 josta sisäiset 0 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut -1 941-1 094-1 227-1 250 691-1 264-1 302 josta sisäiset -6-7 0-8 -2-8 -8 Toimintakate 1 267 252 120 88-1 180-1 200-1 237 josta sisäiset -6-7 0-8 -2-8 -8 Toimintakate ulkoinen 1 273 259 120 96-1 178-1 192-1 229