Nuorten ajatuksia kehitysyhteistyöstä Tutkimusraportti
Sisältö Tutkimuksen toteutus s. 3 Vastaajien profilointi s. 5 Nuoret ja kehitysyhteistyö s. 12 Lopuksi s. 33 Raportti liitteineen on ladattavissa osoitteesta www.nuori.fi/nuortenajatuksia.
Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuorten ajatuksia kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15-20-vuotiaat nuoret. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 2.11-29.11.2012. Tutkimusotos on poimittu T-Median tutkimusrekisteristä. Lisäksi SLNS ja Taloudellisen tiedotustoimiston koulucoachit ovat välittäneet kyselyä yhteistyöoppilaitoksilleen. Tutkimuksen ovat suunnitelleet Suomen lasten ja nuorten säätiö, Plan Suomi, Taksvärkki, Kirkon Ulkomaanapu ja T-Media sekä tutkijat Sofia Laine ja Petri Hautaniemi. Kyselyn on toteuttanut Suomen lasten ja nuorten säätiön toimeksiannosta T- Media Oy. Tutkimus on toteutettu ulkoasiainministeriön viestintätuella.
Vastaajien taustatiedot (N=945) Ikä % Alle 17 vuotta 6 % Asuinalue % Helsinki ja Uusimaa 27 % (N=269) 17-18-vuotta 40 % 19-20-vuotta 55 % Muu Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi 15 % (N=176) 35 % (N=284) 23 % (N=213) Elämäntilanne % Peruskoulussa 5 % Lukiossa 41 % Ammattiopistossa 7 % Korkeakoulussa/AMK:ssa 24 % Työelämässä/harjoittelussa 10 % Työtön 3 % Muu 11 % Sukupuoli* % Painotettu % Mies 19 % (N=183) 50% Nainen 71 % (N=673) 50 % * Tulokset on painotettu asuinalueen ja sukupuolen mukaan
Vastaajien profilointi
Nuorten suhtautuminen kehy-asioihin Etsimme kehitysapua koskevien väittämien pohjalta faktorianalyysiä käyttäen erilaisia ulottuvuuksia, joiden pohjalta muodostimme viisi erilaista kehy-profiilia. Nimesimme profiilit niitä kuvaavien ominaisuuksien pohjalta seuraavasti: aktiiviset auttajat, globalisaatiokriittiset, välinpitämättömät, positiiviset epävarmat ja Suomi ensin. Eri profiileilla on erilainen suhtautuminen kehitysyhteistyöhön ja sen hyötyihin. Myös oma valmius osallistua ja auttaa vaihtelee profiileittain. Profiileita on peilattu myös arvoväittämiin, perustuvat Shalom Schwartzin arvoteoriaan. Kyselyssä on käytetty Schwartzin Portrait Values Questionnaire (PVQ) lomakkeen pohjalta kehitettyä, Desire e Knoppenin ja Willem Sarisin tekemää kyselyä.
Nuorten keskuudessa korostuvat arvot Kysyimme nuorilta erilaisia väittämiä alla oleviin arvoulottuvuuksiin pohjautuen. Taulukon luvut kuvaavat, kuinka ulottuvuudet korostuvat vastaajien keskuudessa asteikolla 0-100. Kaikki Naiset Miehet Itseohjautuvuus 87 89 86 Tasa-arvo 82 90 74 Uutuudenviehätys 80 84 76 Hyväntahtoisuus 80 86 73 Hedonismi 79 80 78 Turvallisuus 78 82 74 Ympäristö 77 82 71 Menestyminen 73 71 75 Sovinnaisuus 67 69 65 Perinteet 59 60 57 Valta 58 57 59 Luvut ovat keskiarvoja kutakin ulottuvuutta mittaavista väittämistä
1. Aktiiviset auttajat Aktiiviset auttajat ovat nimensä mukaisesti kiinnostuneita kehitysmaiden asioista ja valmiita toimimaan kehitysmaiden hyväksi. Aktiivisia auttajia on koko aineistossa yhteensä 16 prosenttia. Korostuvat piirteet Globaali velvollisuus auttaa, voi monesti liittyä myös uskontoon. Apu nähdään hyödyllisenä ja toimivana. Korostuvat arvot Uutuudenviehätys, tasa-arvo, ympäristö ja hyväntahtoisuus.
2. Globalisaatiokriittiset Globalisaatiokriittiset ovat kiinnostuneita kehy-asioista, he näkevät länsimaat kehitysmaiden ongelmien pääasiallisina aiheuttajina. Globalisaatiokriittisiä on koko aineistossa yhteensä 17 prosenttia. Korostuvat piirteet Kriittisyys länsimaita ja yrityksiä kohtaan ja lievä epäluulo kehytoiminnan hyötyjä kohtaan. Halu auttaa ja vaikuttaa. Korostuvat arvot Itse-ohjautuvuus ja ympäristö korostuvat. Alikorostuvia arvoja ovat perinteet, sovinnaisuus, valta ja menestyminen.
3. Positiiviset epävarmat Positiiviset epävarmat suhtautuvat periaatteessa myönteisesti kehytoimintaan, mutta eivät ole varmoja, kuinka voisivat auttaa. Positiivisia epävarmoja on koko aineistossa yhteensä 21 prosenttia. Korostuvat piirteet Myönteisyys kehytoimintaa kohtaan, velvollisuus auttaa. Toisaalta epävarmuus avun toimivuudesta. Yleinen epävarmuus aihetta koskien. Korostuvat arvot Valta, uutuudenviehätys ja hedonismi korostuvat, myös hyväntahtoisuus korostuu hieman.
4. Välinpitämättömät Välinpitämättömät eivät ole erityisen kiinnostuneita kehy-asioista, eivätkä koe auttamismahdollisuuksiaan hyvinä. Välinpitämättömiä on koko aineistossa yhteensä 31 prosenttia. Korostuvat piirteet Vähäinen kiinnostus kehy-toimintaa kohtaan. Auttamista ei katsota velvollisuudeksi, lievä epäluulo kehytoiminnan hyötyjä kohtaan. Korostuvat arvot Sovinnaisuus, turvallisuus ja hedonismi, myös perinteet korostuvat. Itseohjautuvuus alikorostuu.
5. Suomi ensin Suomi ensin profiiliin kuuluvat eivät ole kehy-toiminnan kannattajia, he näkevät, että apu tulee suunnata suomalaisille. Heitä on koko aineistossa yhteensä 15 prosenttia. Korostuvat piirteet Ei velvollisuutta eikä mahdollisuutta tukea ja auttaa kehitysmaita. Apu tulee ensisijaisesti suunnata suomalaisille avun tarvitsijoille. Korostuvat arvot Perinteet ja menestyminen korostuvat. Alikorostuvia piirteitä turvallisuus, hedonismi, itseohjautuvuus, tasa-arvo, hyväntahtoisuus ja ympäristö.
Nuoret ja kehitysyhteistyö
Nuoret ovat aktiivisia Selvitimme nuorten aktiivisuutta kysymällä, kuuluvatko nuoret erilaisiin yhdistyksiin tai yhteisöihin. Reilu puolet vastaajista ilmoittaa kuuluvansa johonkin liikunta/urheilu-järjestöön tai yhteisöön. Muihin vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyviin yhteisöihin kuuluu 37 prosenttia nuorista. 15 prosenttia nuorista ilmoittaa kuuluvansa ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja kehitysyhteistyöhön liittyviin järjestöihin. Profiileista aktiivisimpia tällä saralla ovat globalisaatiokriittiset ja aktiiviset auttajat.
Globalisaatiokriittiset 41 % Aktiiviset auttajat 26 % Positiiviset epävarmat 10 % Välinpitämättömät 5 % Suomi ensin 0 %
SPR ja Unicef tunnetuimmat kehy-järjestöt Pyysimme nuoria mainitsemaan nimeltä tuntemiaan kehitysyhteistyöjärjestöjä yhdestä kymmeneen. Tunnetuimmat järjestöt ovat SPR, Unicef, Kirkon Ulkomaanapu ja Plan. Viereiseen kaavioon on koottu nuorten ensimmäisenä mainitsemat järjestöt, seuraavan sivun kaavioon on koottu kaikki nuorten mainitsemat järjestöt.
Kehitysmaa on maa, jossa Kehitysyhteistyö on toimintaa, jossa Teollisuusmaat tarjoavat joko koulutusta tai konkreettisia tuotteita kehitysmaille heidän olojen parantamiseen. (Nainen, aktiiviset auttajat) Kaadetaan rahaa kankkulan kaivoon. (Mies, Suomi ensin)
Ympäristöongelmat, eläinten elinalueiden pieneneminen ja liikakansoitus. (Nainen, globalisaatiokriittiset) Maailman kolme suurinta ongelmaa ovat
(Aktiiviset auttajat) Maailman kolme suurinta ongelmaa ovat (Suomi ensin) Maailman kolme suurinta ongelmaa ovat
Nuorten tietämyksessä parantamisen varaa Selvitimme nuorten tietämystä kehy-asioista muutamilla kysymyksillä. Yli puolet vastaajista vastaa oikein, että teollisuusmaat ovat luvanneet tukea kehitysmaita vuosittain summalla, joka vastaa 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sen sijaan vain kolmannes nuorista vastaa oikein, että Suomen antama tuki on luvattua vähemmän. Suurin osa vastaajista (57 %) ilmoittaa tietävänsä myös, että Suomen kehityspolitiikan keskeinen tavoite on köyhyyden poistaminen. 48 prosenttia nuorista vastaa oikein, että äärimmäisessä köyhyydessä elää globaalisti 1300 miljoonaa ihmistä.
niiden yhteenlasketusta vuotuisesta tuotannosta eli bruttokansantuotteesta.
Iso osa nuorista halukkaita auttamaan Kysyimme nuorilta erilaisia kehitysyhteistyöhön ja kehitysmaihin liittyviä väittämiä. 78 prosenttia nuorista ajattelee, että hyväosaisilla on velvollisuus auttaa niitä, joilla menee heikommin. Suurin osa nuorista (69 %) myös näkee, että Suomella valtiona on velvollisuus auttaa kehitysmaita. Nuoret ovat myös kohtalaisen kiinnostuneita kehitysmaiden asioista (64 %) ja yli puolet uskoo voivansa vaikuttaa niihin omilla teoillaan. Harvempi nuorista näkee, että kehitysmaat ovat itse vastuussa omista ongelmistaan, sen sijaan useampi syyttää länsimaita kehitysmaiden ongelmista.
Naiset korostavat vastuuta ja velvollisuutta Kun väittämiä tarkastellaan suhteessa taustamuuttujiin voidaan eri ryhmien välillä havaita eroja. Naiset suhtautuvat yleisesti ottaen miehiä positiivisemmin kehitysyhteistyöhön ja korostavat vastuuta ja velvollisuutta kehitysmaiden ihmisiä kohtaan. Eri elämäntilanteissa olevista myönteisimmin kehytoimintaan suhtautuvat tyypillisimmin korkeakouluopiskelijat, lukiolaiset ja työelämässä tai harjoittelussa olevat. Eri profiilien välillä on suuria eroja suhtautumisessa eri väittämiin.
Nuoret seuraavat maailman tapahtumia Selvitimme muutaman väittämän avulla nuorten aktiivisuutta ja omaa suhtautumista monikulttuurisuuteen. Suurin osa seuraa aktiivisesti maailman tapahtumia ja voisi opiskella ulkomailla, mutta harvempi näkee, että Suomen pitäisi olla monikulttuurisempi.
Vaatekeräys yleisin toiminnan muoto Kysyimme nuorilta myös erilaisista vaikuttamisen ja toiminnan muodoista selvittäen, mitä niistä nuoret ovat tehneet tai voisivat tehdä. Yleisimpiä toiminnan muotoja ovat vaatteiden vieminen vaatekeräykseen, koulussa järjestettävään taksvärkkikeräykseen osallistuminen tai rahan lahjoittaminen hyvään tarkoitukseen. Naiset ovat tyypillisesti osallistuneet tai ovat valmiita osallistumaan eri toiminnan muotoihin useammin kuin miehet. Eri profiileista Suomi ensin -ryhmään kuuluvat ovat osallistuneet muita profiileita harvemmin eri toiminnan muotoihin.
Kehitysyhteistyö opetuksessa Selvitimme myös kehitysyhteistyön näkyvyyttä oppitunneilla. Useimmiten aihetta on käsitelty lukiossa. Aihetta on käsitelty muun muassa yhteiskuntaopin, uskonnon, historian ja maantiedon tunneilla. Käsitellyt aiheet liittyvät usein köyhyyteen ja nälänhätään.
Millä oppitunneilla kehitysyhteistyötä on käsitelty? Mitä kehitysyhteistyöhön liittyviä teemoja käsiteltiin?
Lopuksi
Suosituksia viestijöille 1/2 Nuorten tietämys kehitysyhteistyöhön liittyvistä faktoista on heikolla tasolla, tietämyksen koheneminen voisi muuttaa joidenkin asenteita. Tieto voi myös herättää kiinnostusta niiden nuorten joukossa, joille kehy-toiminta on vieraampaa. Yleisesti ottaen nuoret saavat eniten tietoa kehy-toiminnasta internetin, sanomalehtien ja TV:n kautta. Näitä kannattaa hyödyntää viestintävälineinä. Myös koulu ja opinnot sekä sosiaalinen media voivat toimia hyvinä viestintäkanavina kehy-asioista. Suomi ensin profiiliin kuuluvat saavat heikoiten tietoa kehy-asioista minkään viestintäkanavan kautta. Tämä voi olla tietoinen valinta. Positiviiset epävarmat saavat kohtalaisen usein tietoa kavereiltaan ja aikakauslehdistä.
Suosituksia viestijöille 2/2 Eri profiilit suhtautuvat eri tavoin kehy-toimintaan. Aktiivisimpia ja tietoisimpia ovat aktiiviset auttajat ja globalisaatiokriittiset. Positiiviset epävarmat suhtautuvat hieman epävarmasti kehytoimintaan. Heillä korostuu arvoissa uutuuden viehätys ja hedonismi. Voidaanko kehytoimintaa viestiä heille helppona, toimivana ja jopa trendikkäänä vaihtoehtona? Välinpitämättömiä ei erityisemmin kiinnosta kehy-toiminta. Ehkä kiinnostusta on mahdollisuus lisätä erilaisilla tunteisiin vetoavilla viesteillä? Tämä ryhmä kaipaa herättelyä. Suomi ensin profiiliin kuuluvien lähtökohtainen suhtautuminen kehytoimintaan on suhteellisen kielteistä. Heidän asenteitaan voi olla hankala muuttaa. Mahdollisesti faktatietojen kertominen ja sen esille tuominen, että kehitysmaita ja suomalaisia avun tarvitsijoita voidaan tukea samanaikaisesti, voisi lieventää suhtautumista.
Yhteenveto ja päätelmät Nuorilla on suhteellisen hyvä käsitys siitä, mitä kehitysmaat ovat ja mitä kehitysapu tarkoittaa - ainakin yleisellä tasolla. Lisäksi nuoret osaavat mainita kohtalaisen hyvin eri kehy-järjestöjä. Faktatietojen hallinnassa on kuitenkin selvästi parantamisen varaa. Yleisesti ottaen nuoret ovat kiinnostuneita kehitysmaiden asioista. Useimmat nuorista haluavat auttaa ja näkevät, että länsimailla on velvollisuus tukea kehitysmaita. Yleisimpiä kehy-toiminnan tai vaikuttamisen muotoja nuorten keskuudessa ovat vaatekeräykseen osallistuminen ja rahan lahjoittaminen hyvään tarkoitukseen. Suurin osa nuorista on yleisesti ottaen valmiita osallistumaan erilaisiin kehy-toiminnan muotoihin. Kehitysyhteistyötä käsitellään kouluissa ja opetuksessa suhteellisen harvoin.
Sari Maunula Tutkimusjohtaja sari.maunula@t-media.fi m. 050 4091543 Maria Vesanen Tutkija maria.vesanen@t-media.fi m. 050 3447480 T-Media Oy on osa Taloudellista tiedotustoimistoa yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustaa Suomessa Reputation Institutea. www.t-media.fi Tekijätiimi: Maria Vesanen, Sari Maunula, Mikael Thuneberg
Kiitos! Suomen lasten ja nuorten säätiö Yrjönkatu 29A 00100 Helsinki saatio@nuori.fi Puh. 09 618 21 234 www.nuori.fi