Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset Oulu

Transkriptio

1 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset Oulu 1

2 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret. Kysely oli auki Kyselyyn vastasi 424 opiskelijaa. Kyselyn käytännön toteutuksesta vastasi T-Media Oy. 2

3 Vastaajien taustatiedot (N=424) Sukupuoli* % Mies 31% Nainen 69 % Oppilaitos % Ammattiopisto 55 % Yliopisto 43 % Muuttanut Oulun seudulle muualta opiskelujen takia Kyllä 42 % Ei 58 % Opiskeluvuosi % 1. vuosi 45 % vuosi 54 % vuosi 1 % % * Tulokset on painotettu siten, että sukupuolijakauma on miehet 50% ja naiset 50%. 3

4 Työllistyminen Oulun seudulla Selvitimme vastaajien näkemyksiä heidän omista työllisyysmahdollisuuksistaan Oulun seudulla ja heidän arviotaan siitä, etsivätkö he töitä Oulun seudulta valmistumisensa jälkeen. Noin puolet vastaajista näkee työllisyysmahdollisuutensa Oulun seudulla hyvinä valmistumisensa jälkeen. Ammattiin opiskelevat (59 %) arvioivat mahdollisuutensa paremmiksi kuin yliopisto-opiskelijat (41 %). 70 % vastaajista ilmoittaa etsivänsä töitä valmistumisensa jälkeen ensisijaisesti Oulun seudulta hyvin tai melko todennäköisesti. Oulun seudulta töitä etsivät todennäköisimmin ammattiin opiskelevat sekä he, ketkä ovat asuneet Oulussa jo ennen opiskelujensa alkua. Ne nuoret, jotka suunnittelevat hakevansa työtä muualta Suomesta perustelevat vastaustaan mm. kiinnostuksella työskennellä Etelä-Suomessa tai pääkaupunkiseudulla tai aikomuksella palata kotiseudulleen.

5

6 Nuorten muuttovalmius Selvitimme myös Oulussa opiskelevien nuorten valmiutta muuttaa työn perässä muualle Suomeen tai ulkomaille. Nuoret ovat pääasiassa varsin valmiita muuttamaan työn perässä, sillä työpaikan löytäminen nähdään tärkeänä. Suurin osa nuorista muuttaisi lähikuntiin (64 %) tai Etelä-Suomeen (56 %). Oulun seudulle muualta opiskelemaan tulleet ovat muita valmiimpia liikkumaan Oulun ulkopuolelle. Yliopistossa opiskelevat (71 %) ovat ammattiin opiskelevia (43 %) useammin valmiita muuttamaan Etelä-Suomeen. Myös valmius muuttaa ulkomaille työskentelemään on suurempi yliopistossa opiskelevilla.

7

8 Oletko valmis muuttamaan työn perässä? Perustele. Pääkaupunkiseudulla riittää vapaita työpaikkoja. (Nainen, ammattiopisto) Mielestäni etelämpänä ja ulkomailla olisi paremmat työllistymismahdollisuudet. En koe työn perässä muuttoa mitenkään ongelmaksi, sinne on mentävä mistä saa parhaimman työtarjouksen. (Nainen, yliopisto) Olen valmis muuttamaan sinne minne työ vie, koska työ on kuitenkin itselle mukavaa eikä kiinnosta sluibailla. (Mies, ammattiopisto)

9 Harvempi valmis käyttämään työmatkaan yli puoltatoista tuntia Suurin osa nuorista olisi valmis käyttämään päivittäiseen edestakaiseen työmatkaansa tunnin tai puolitoista, jos tarjolla olisi kiinnostava työpaikka. Reilu kymmenes olisi valmis käyttämään työmatkoihin kaksi tuntia päivässä. Kuinka pitkän päivittäisen työmatkan (yhteenlaskettu edestakainen matka) olisit valmis kulkemaan, jos tarjolla olisi kiinnostava työpaikka? Valitse aika, jonka olisit maksimissaan valmis käyttämään työmatkaan.

10 Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö Selvitimme myös, ovatko nuoret huomanneet paikallisten yritysten tekevän yhteistyötä oppilaitoksensa kanssa ja kaipaisivatko opiskelijat enemmän yhteistyötä. 65 prosenttia ammattiin opiskelevista ja 47 prosenttia yliopistoopiskelijoista ilmoittaa, että on huomannut yritysten tekevän yhteistyötä oppilaitoksensa kanssa. Reilusti yli puolet vastaajista ilmoittaa, että he kaipaisivat enemmän yhteistyötä yritysten ja oppilaitoksensa välille.

11 Yritysten ja oppilaitosten välille kaivataan monipuolisempaa yhteistyötä Kysyimme niiltä nuorilta, jotka ilmoittivat kaipaavansa lisää yhteistyötä yritysten ja oppilaitoksensa välille, minkälaista yhteistyötä he kaipaisivat. Ammattiin opiskelevat kaipaisivat mm. yritysvierailuja puolin ja toisin, enemmän harjoittelupaikkoja, kesätöitä sekä yhteisiä projekteja. Yliopistossa opiskelevat kaipaisivat enemmän työmahdollisuuksia yliopiston kautta: harjoittelupaikkoja, osa-aikatyötä, kesätyötä ja erilaisia projekteja kurssien yhteydessä. Myös tietoa yrityksistä ja oman alan työmahdollisuuksista kaivataan, yritysvierailut voisivat toimia eräänä hyvänä tiedonvälityskeinona. Enemmän tietoa yrityksistä. Lisää tutustumiskäyntejä tai yritysesittelyjä, myös messut hyviä linkittymistilaisuuksia. (Nainen, ammattiopisto)

12 Minkälaista yhteistyötä yritysten kanssa toivoisit?

13 Töiden hakeminen paikallisista yrityksistä Kysyimme nuorilta myös, onko paikallisia yrityksiä helppo lähestyä suoraan työtä hakiessa. Tämän kysymyksen osalta vastaajien mielipiteissä on hajontaa: 43 prosentin mielestä yrityksiä on melko helppo lähestyä. 29 prosenttia näkee että yrityksiä ei ole kovin helppo lähestyä. Yliopistossa opiskelevat kokevat lähestymisen vaikeammaksi kuin ammattiin opiskelevat. Myös Oulun seudulle muualta opiskelemaan tulleet kokevat harvemmin, että paikallisia yrityksiä on helppo lähestyä suoraan työpaikkaa hakiessa.

14 Onko paikallisia yrityksiä mielestäsi helppo lähestyä suoraan työtä hakiessa?

15 Paikallisen nuorten työllisyyden parantaminen Seuraavaksi vastaajat saivat kertoa näkemyksiään siitä, miten nuorten työllisyyttä voitaisiin parantaa Oulun seudulla. Ammattiin opiskelevat näkevät, että yritysten tulisi palkata enemmän nuoria ja antaa heille mahdollisuus saada jalka oven väliin. Myös yhteistyö oppilaitosten ja yritysten kanssa nähdään tärkeänä esimerkiksi rekrytointien osalta. Myös yliopistossa opiskelevat painottavat mahdollisuuden antamista nuorelle työnhakijalle. Yritykset voisivat myös jalkautua nuorten joukkoon esimerkiksi järjestämällä rekrytointi- ja tiedotustilaisuuksia, kertomalla toiminnastaan ja markkinoimalla vapaita työpaikkoja. Myös yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö mainitaan.

16 Miten paikallista työllistymistä nuorten osalta voitaisiin mielestäsi parantaa?

17 Oulun seudun vahvuudet ja heikkoudet Pyysimme vastaajia kertomaan, näkevätkö he Oulun seudulla joitakin vahvuuksia tai heikkouksia nuorten työllistymisen kannalta. Vahvuuksina mainitaan mm. Oulu Pohjois-Suomen kasvukeskuksena, kesätyösetelit, yritysten suuri määrä ja töiden jakautuminen useille toimialoille. Myös paikallisten oppilaitosten nähdään virkistyttävän Oulun työllisyyttä. Heikkouksina mainitaan nuorten työnhakijoiden suuri määrä ja vaikeus saada töitä ilman kokemusta. Työpaikkojen arvellaan myös jakautuvan suhteiden perusteella. Vain suhteilla pääsee töihin - tämä on nykymeno. (Nainen, yliopisto)

18 Toimialojen tunnettuus ja kiinnostavuus Lopuksi selvitimme eri toimialojen tunnettuutta ja kiinnostavuutta nuorten keskuudessa. Tunnetuimmat toimialat ovat kaupan ala, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä opetus ja koulutus. Heikoiten tunnetaan kemianteollisuus, bioenergia-ala ja vakuutusala. Kiinnostus työskennellä toimialoilla vaihtelee suuresti sukupuolen mukaan. Naiset ovat miehiä kiinnostuneempia mm. kaupan alasta, opetuksesta ja koulutuksesta sekä ravintola- ja matkailualasta. Miehillä painottuu naisia useammin mm. tietotekniikka/it, maa- ja metsätalous ja bioenergia-ala.

19

20 Kiinnostus työskennellä alalla

21 Kiinnostus yrittäjyyteen Viimeisenä selvitimme, voisivatko nuoret harkita ryhtyvänsä yrittäjiksi. 44 prosenttia nuorista ilmoittaa voivansa harkita yrittäjäksi ryhtymistä. Miehet (48 %) voisivat harkita naisia (38 %) useammin yrittäjyyttä uravaihtoehtona. Yrittäjyyttä harkitsevat korostavat taloudellisia mahdollisuuksia ja hyvää liikeideaa lähtökohtana yrittäjäksi ryhtymisessä. He näkevät usein vapauden ja vastuun positiivisessa valossa. Yrittäjyyteen torjuvasti suhtautuvat perustelevat vastaustaan useilla syillä. Itseä ei välttämättä nähdä yrittäjähenkisenä, tai yrittäjyys nähdään liian rankkana tai riskialttiina.

22 Kiitos! 22