15.8.2013 / 8.12.2016 LIITE 5.3 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS / LINJA-AUTOSAEMAN YMPÄRISTÖ EHDOTUSVAIHEESTA SAADUT LAUSUNNOT VASTINEINEEN Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi 15.5.2013 90 linja-autoaseman ympäristöä koskevan asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen ja siihen sisältyvät selvitykset ja havainneaineiston sekä ehdotukseen liittyvän sitovan tonttijaon MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville asetettavaksi vähintään 30 päivän ajaksi. Aineisto oli MRL 65 :N ja MRA 7 :n mukaisesti nähtävänä 27.5. 28.6.2013. Aineisto toimitettiin tiedoksi mahdollista lausuntoa varten ympäristö- ja rakennuslautakunnalle, PohjoisSavon aluepelastuslautakunnalle sekä Pohjois-Savon liitolle. Lisäksi aineisto lähetettiin tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, VR-Yhtymä Oy:lle, Liikennevirastolle, Museovirastolle ja Männistön asukasyhdistykselle. Lausunnon ehdotusaineistosta antoivat Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue yhdessä Liikennevastuualueen kanssa, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Museoviraston puolesta, Pohjois-Savon Liitto, Pohjois-Savon pelastuslaitos, VR-Yhtymä Oy, Ympäristö- ja rakennuslautakunta. Männistön asukasyhdistys jätti muistutuksen. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 9.8.2013. Asemakaavoituksen vastineet pohjautuvat em. viranomaisneuvotteluun. Ohessa on saatuihin lausuntoihin asemakaavoituksen vastineet. Saadut lausunnot ovat liitteenä. Ehdotusaineistoon sisältynyt kaavakartta, jota lausunnot koskevat:
1 LAUSUNTO / POHJOIS-SAVON LIITTO 14.6.2013 Asemakaava toteuttaa hyvin Pohjois-Savon maakuntakaavassa osoitettua suurimpien keskusten rautatieasemien ympäristöön kohdistuvaa yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve merkintää. Ko. yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve merkintä olisi hyvä mainita myös asemakaavan selostuksen sivulla 19, jossa kuvataan maakuntakaavoitustilannetta. Kuopion rautatieasema on osoitettu myös Pohjois-Savon maakuntakaavassa rakennussuojelukohteeksi (sr 11.1110). Kaavaselostusta täydennetään lisäämällä P-S maakuntakaavassa oleva yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve-merkinnän suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteeseen kuuluvana tukeutuvana tehokkaasti rakennettuna keskustatoimintojen alueena. Alueella on otettava huomioon alueidenkäytön suunnittelussa myös liityntäpysäköinti. Selostukseen lisätään myös Kuopion rautatieasemaa koskeva P-S maakuntakaavan rakennussuojelukohdemerkintä (sr 11.1110). LAUSUNTO / ELY-KESKUS, YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT LIIKENNE -VASTUUALUE 25.6.2013 Tornit kohoavat Pappilanmäen yläpuolelle ja tulevat hallitsemaan maisemaa niin Kallavedeltä, sisääntulotieltä kuin keskustastakin. Ei riitä, että tornit ovat siroja pohjois-eteläsuunnassa, vaan kaikista suunnista katsottaessa. Selvitykset tornien varjostusvaikutuksista puuttuvat. Kaavaratkaisun vaikutukset valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin tulee selvittää. Kaavaan tulee tehdä tarkastelut, miten linja-autoaseman ympäristön rakentaminen sopeutuu Päivärinteen pienimittakaavaiseen rakentamiseen ja miten vanhan rautatieaseman pienelle aukiolle osoitettu 8-kerroksinen liike- ja toimistorakennus sopeutuu suojeltuun vanhaan asemarakennukseen ja Asemakadun pohjoispuolen puutalokortteleihin. Miten näkymien säilyminen asemalaiturilta Puijolle on otettu huomioon kaavaratkaisussa? Miten kaavassa on varmistettu, että vanha rautatieasema voi toimia henkilöliikenneterminaalina niin kauan kuin uusi matkakeskus rakennetaan? Puijonkadun kevyenliikenteen pääväylän liikenneturvallisuus on varmistettava maanalaisen pysäköinnin kulkuaukon luona. Koska kaavan ratkaisut vaikuttavat puron alajuoksun virtaamiin ja ympäröiviin kiinteistöihin, tarvittavat toimenpiteet tulee selvittää osana tätä kaavaprosessia.
2 Kaava-aineistoa täydennetään laatimalla selvitys tornien varjostusvaikutuksista. Kaavaratkaisun vaikutuksia ympäröiviin kulttuuriympäristöihin selvitetään lisää. Laiturikatoksilta ei pystytä edes nykyisin turvaamaan kaikkina aikoina näkymää Puijolle. Tähän kysymykseen on vastattu valmisteluvaiheen lausuntojen vastineessa, kohta 2: Männistön asukasyhdistys ry. Tavoitteeksi asetettuun rakentamistehokkuuteen ei alueella myöskään päästä, jos Puijon tornin ajoittainen näkyminen pyrittäisiin turvaamaan. Rautatieaseman toiminta on nykyisin pääosin liike- ja majoituskäytössä eli pääkäyttötarkoitus on lähinnä liike- ja toimistorakentaminen (K). Asemalla on tarkoitus myydä junalippuja ja toimia odotustilana jatkossakin K-asemakaavamääräyksen mahdollistamana, ainakin siihen saakka kunnes matkakeskuksen yhteiset odotus- ja lipunmyyntitilat on saatu rakennettua tai raiteiden alapuolinen tila avattua. Puijonkadulta ajoliittymä ja kulkuaukko maanalaisiin tiloihin poistetaan. Ajaminen maanalaisiin tiloihin tapahtuu Asemakadun liittymän kautta. Linja-autokenttä ja sen ympäristö on myös nykyisin pääosin asfalttipäällysteinen eli vettä läpäisemätöntä pintaa suuressa määrin, joten kaavaratkaisun vaikutus virtaamien kasvuun ei ole huomattava. Hulevesien ohjausta linja-autoaseman ympäristössä on parannettu mm. viivytysaltaiden rakentamisella ja hulevesiputken uusimisella. Vaikka remontin jälkeen on mahdollista vastaan ottaa kaikki hulevedet verkostoon, laitetaan kaavaan lisäksi hule-määräys. LAUSUNTO / POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOS 26.6.2013 Asemakaavaehdotuksessa olevien kiinteistöjen pelastusteihin on kiinnitettävä erityistä huomiota suunnittelemalla rakennuslupavaiheessa pelastustiet kokonaisuutena siten, että varmistetaan ensihoito- ja pelastusyksikköjen pääsy sekä uusille että alueeseen liittyville olemassa olevilla kiinteistöille. Erityisesti korkeissa rakennuksissa on pelastustoimintaa helpottavat laitteet suunniteltava siten, että pelastus- ja sammutustoimenpiteet on mahdollista toteuttaa kiinteistön omilla järjestelmillä. Asemakaava mahdollistaa tarpeellisien kulku- ja pelastusteiden rakentamisen sekä korkeisiin rakennuksiin lain ja paloturvallisuuden edellyttämien poistumis-, sammutus- ja savunpoistojärjestelmien rakentamisen kuten esimerkiksi sprinklaus. Asemakaavaehdotuksessa on iv-1 määräys koskien ilmanvaihdon katkaisua ja tuloilmanottoa. Tällä määräyksellä varaudutaan siihen, jos raidealueella tapahtuisi suuronnettomuus. Erillisten tonttien muodostaminen K-kortteliin edellyttää tarvittavien pysyvien kulkurasitteiden perustamista, mikäli tonttien omistaja ei ole sama. Paloturvallisuusasiat ratkaistaan rakennuslupavaiheessa.
3 LAUSUNTO / KUOPION KULTTUURIHISTORIALLINEN MUSEO 28.6.2013 Kuopion kulttuurihistoriallinen museo pitää kaavaehdotuksessa esitettyä 16- kerroksista tornia alueelle kaupunkikuvalliselta kannalta liian korkeana. Perusteena ovat aluetta ympäröivät pienimittakaavaiset kulttuuriympäristöt ja korkean tornin vaikutus kaukomaisemaan. Korkea torni peittäisi kaupunkikuvalle keskeistä Puijon mäen profiilia vesialueelta katsottuna. Rautatieaseman länsipuolelle ehdotetun rakennuksen osalta kaavaehdotuksen havainnekuva-aineisto on virheellistä (liite 3, rakennusmassa matalampi osa näyttäisi ulottuvan lähes Asemakadulle). Alueen korkea rakentaminen perustuu laadittuun korkean rakentamisen selvitykseen KH 23.2.2009 91 ja kaupunkirakennelautakunnan tekemään ratkaisuun ehdotuksen kaavaratkaisun pohjaksi 27.2.2013 38. Asemakaavan valmisteluvaiheessa esitettiin alueelle rakennettavaksi vaihtoehtoisesti 13-, 16- ja 20-kerroksista rakentamista. Monien näkemysten ja vaiheiden pohjalta päädyttiin asemakaavaehdotuksessa kompromissiratkaisuun, jolla alueelle saatiin muodostettua kiinteistönomistajia ja tulevaa rakennuttajaa tyydyttävä, riittävä rakennusoikeuden määrä. Kuopioon on myös aiempaa, eri aikakausina rakennettu ympäristöstä poikkeavaa ja kaukomaisemassa hyvin näkyvää rakentamista. Kehityssuunta on tänä päivänä korkeaa rakentamista suosivaa keskeisillä kaupunkialueilla. Tehokasta rakentamista perustellaan myös energiatehokkuusnäkökulmasta. Havainnekuva-aineiston oikeellisuus tarkistetaan ja sitä tarvittaessa korjataan. Korkein 16-kerroksinen torni tulee olemaan likimain samassa korkeudessa Tuomiokirkon tornin kanssa (n. +147). Puijontornin lakikorkeus on n. +330. LAUSUNTO / VR-YHTYMÄ OY (VR GROUP) 28.6.2013 VR-yhtymä Oy:n erittäin tärkeä tavoite kaavoitushankkeeseen lähdettäessä on ollut julkisen liikenteen ja ensisijaisesti rautatieliikenteen toimintaedellytysten parantaminen ja kehittäminen. Kaavoitusprosessin kuluessa on lähtötiedoksi asetettu 175 liityntäpysäköintipaikan toteuttaminen. Kaavaan tulee merkitä, että LPA-kortteliin tulee sijoittaa vähintään 175 autopaikkaa liityntäpysäköintiä. Asemakaavaan merkitään 100 autopaikkaa liityntäpysäköintiä pysäköintitaloon (LPA). Liityntäpysäköintiä on mahdollista sijoitta lisäksi rautatieaseman pysäköintialueelle. Jos VR-Yhtymä Oy ei itse toteuta tarvitsemiaan, toimintaansa palvelevia, liityntäpysäköintipaikkoja, tulee sen sopia esim. LPA-alueen tulevan rakennuttajan kanssa niiden rakentamisesta.
4 LAUSUNTO / YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 8.8.2013 Rakennusten koko on havainnekuvassa niin suuri, että ne erottuisivat kaukomaisemassa häiritsevän massiivisina. Rakennus matkustajasatamasta katsottuna rikkoisi ja peittäisi merkittävästi Puijon siluettia ja alkaisi kilpailla näkyvyydessään Puijon kanssa. Puijo on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue ja lautakunta on huolestunut siihen liittyvän maiseman turmelemisesta korkealla rakentamisella. Kaavan toteutumisen vaikutuksia keskustan sen lievealueiden maisemaan on selvitetty puutteellisesti. korkea rakentaminen lisää myös elinympäristön varjoisuutta ja vähentää elinympäristön viihtyisyyttä ja valonterveysvaikutuksia. Kaavan vaikutusten arvioinnissa ei ole tarkasteltu tornien aiheuttamaa varjostusta Ison hautausmaan, Päivärinteen, Pappilanmäen ja Linnanpellon suuntaan. Varjostusvaikutukset pitää lisätä kaavaselostukseen osaksi vaikutustenarviointia. Asemakaavan huleohje näyttää koskevan vain linja-autoaukiota. Huleohjeen olisi syytä koskea kaikkia rakennettavia korttelialueita. Hulevesien käsittelyssä pitäisi tutkia myös mahdollisuutta viivyttää kattovesiä viherkattojen avulla. Kaavaehdotuksessa esitetty ratkaisu noudattaa helmikuussa kaupunkirakennelautakunnassa tehtyä päätöstä, joka poikkesi asemakaavoituksen tekemästä esityksestä. Maisemaselvitystä täydennetään. Tornien varjostuksen mahdollisesti aiheuttamat viihtyisyys ja terveysvaikutukset koskisivat ainoastaan Päivärinteen asumista. Muu asuminen sijoittuu jo kauemmaksi ja Isolla hautausmaalla ei ole asumista. Vaikutusten arviointia täydennetään varjostusvaikutuksien selvityksellä. Huleohjeen on tarkoitus koskea koko radan pohjoispuolista rakentamista, joten selvyyden vuoksi merkintä sijoitetaan useampaan paikkaan kaavakartalla. Viherkattoratkaisu on esitetty rakennuttajan kanssa käydyissä keskusteluissa kuten myös muutkin mahdolliset energiatehokkuusratkaisut alueella. Ratkaisut halutaan perustuvan vapaaehtoisuuteen, ei määräyksiin, jotta alue saadaan rakentumaan. Asemakaavaan ei laiteta sitovia, velvoittavia energiamääräyksiä. MUISTUTUS / MÄNNISTÖN ASUKASYHDISTYS 26.6.2013 Suunniteltu 800-1000 henkilöauton saapuminen ja poistuminen samoihin aikoihin Puutarhakadun kautta vaikeuttaa niin suuresti muuta liikennettä; varsinkin Pappi-
5 lanmäelle, muualle Linnanpellolla, Männistöön ja Itkonniemelle, että 39.600 m2 kokonaiskerrosala saattaa olla liikaa. Tiedot perustamisolosuhteista ja pilaantuneen maan poistamiskustannuksista ovat tärkeitä rakentajille vastuiden selvittämiseksi ennen maanluovutussopimuksia. Ympäristövaikutustenarviointi on jätetty puutteelliseksi. Puutarhakadun ja Puijonkadun risteykseen tulisi varautua suoran katuyhteyden saamiseen Pappilanmäelle (liitteenä on esitetty kiertoliittymäsuunnitelma, joka on halkaisijaltaan 25-40m). Ekopiste tulisi alueella säilyttää. Puutarhakadun ja linja-autoaseman liikennealueen suunnitelma ei ole hyväksyttävä ilman, että muutosten antamat epäkohdat poistetaan suunnitelmasta. Linja-autokenttä on suunniteltava ja rakennettava siten, että saattoliikenne ja linjaautoihin että juniin on mahdollista ainakin toistaiseksi. Ympäröivien katujen liikennevirroista ei ole annettu mitään tilastotietoja, joilla esitettyjen katujärjestelyjen riittävyyttä ja toimivuutta voidaan perustella. Rakennusoikeus ei ole vähentynyt A-vaihtoehtoon (tarkoitetaan ilmeisesti valmisteluvaiheen A-vaihtoehtoa) verrattuna. Huoltoaseman sijaintia liikenteen solmukohdassa on pidetähän asti itsestään selvänä asiana ja on myös esitetty, että polkupyöräkorjaamokin olisi toivottava palvelu. Huoltoasema tulee esittää kaavamerkinnöillä. Polttoaineenjakelumahdollisuus kaavassa ei vastaa odotuksia eikä havaintokuvaa. Maanalaisten tilojen itärajaa ratapiha-alueella pitäisi siirtää kaavassa ainakin yksi pykälä itään päin. Rakennusoikeuden määrä on suhteutettu liikenteen toimivuuteen. Ehdotuksessa on esitetty ratkaisu, joka liikenneasiantuntijoiden näkemyksen mukaan toimii tyydyttävästi. Arkiaamujen ja iltapäivien ruuhkahuippuina tilanne on tyydyttävä, muulloin liikenteen nähdään toimivan hyvin. Maanluovutusneuvotteluissa ja pääosin myös kaavaselostuksessa on tuotu esille alueen erityisominaisuudet kuten tulvariski, paaluperustaminen, maaperä ja sen osittainen pilaantuminen huoltoasema-alueella. Ympäristövaikutusten arviointia täydennetään. Puutarhakadun ja linja-autokentän liikennesuunnitelma on hyväksytty ja rakentaminen on toteutettu poikkeamisluvan turvin. Liikennevalo-ohjaus on liikennesuunnittelussa valittu toimivammaksi ratkaisuksi alueella. Pappilanmäelle ei rakenneta suoraa yhteyttä perustuen Pappilanmäen asemakaavaan ja sen liikenneselvityksiin. Asemakaavassa on katujen tilavarauksia laajennettu kiertoliittymän mahdollistamiseksi, jos sellainen katsotaan myöhemmin toimivammaksi ratkaisuksi kuin toteutettu valo-ohjaus. Yleinen jätekeräyspisteen sijoittamista ei ratkaista alueelle asemakaavassa. Se voidaan sijoittaa alueelle rakennuslupakäsittelyssä, mikäli se sopii alueelle sijoittuviin muihin toimintoihin. Alue on tarkoitus luovuttaa linja-autokenttää lukuun otta-
6 matta yksityiseen omistukseen. Liikennesuunnittelu on perustanut katusuunnitelmat liikennemäärälaskentoihin ja liikennemäärien kasvuennusteisiin. Liikennesuunnitelmaraportissa on esitetty liikennemäärät lähialueen osalta riittäväksi katsotussa laajuudessa.. Valmisteluvaiheessa A-vaihtoehto oli 13-kerroksinen eli esitetyistä 3 vaihtoehdosta vähiten rakennusoikeutta tuottanut ratkaisu. Ehdotuksessa rakennusoikeuden määrä on pienempi verrattuna kaikkiin valmisteluvaiheessa esitettyihin ratkaisuihin, koska valmisteluvaiheen vaihtoehtojen vertailuluvuissa oli mukana vain radan pohjoispuolisen uuden liike-toimistorakentamisen rakennusoikeus. Bussi- ja saattoliikenteen yhdistämistä ei liikenneturvallisuuden kannalta enää sallita liikennesuunnittelussa. Samalla liikennealueella voivat liikkua bussien lisäksi vain taksit. Huoltoaseman korttelialuetta ei osoiteta kaavassa, koska se on ristiriidassa kaavalle asetettuihin tavoitteisiin nähden. Alueelle ei haluta ulkovarastointia, eikä ympäristöä pilaavia tai häiriötä aiheuttavia liiketoimintoja. Ratapiha-alueen kaavamerkinnät on laadittu yhteistyössä liikenneviraston kanssa. Liikennevirasto (maanomistaja) on määrittänyt maanalaisen tilan rajan ja käytävien sijainnit. Maanalaisen tilan laajentamisesta (mahdollistava merkintä) neuvotellaan Liikenneviraston kanssa. Asemakaavoituksen tavoite on varautua tuleviin tarpeisiin laajentamalla maanalaista tilaa. Asemakaavoituksen vastineen laati Kuopiossa 15.8.2013 / 8.12.2016 Pauli Sonnien, arkkitehti, YKS 364 kaavoitusarkkitehti