Kielikoulutuspoliittinen projekti (KIEPO) Tiedotustilaisuus 26.4.2007 Helsinki, Tieteiden talo
Projekti pähkinänkuoressa Selvittää Suomen kielikoulutuspolitiikan nykytilaa, perusteita ja tavoitteita Tekee kehittämisehdotuksia kielikoulutuksen uudistamisesta Pyrkii vaikuttamaan kieleen, kielitaitoon, kielenoppimiseen ja monikielisyyteen liittyviin asenteisiin ja käsityksiin Tarkastelee kieltä mahdollisimman laaja-alaisesti
Projektin toimintatapa Projektin johto ja koordinointi (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto) Projektiryhmä (22 asiantuntijaa) Työryhmät Teemaseminaarit Asiantuntijoiden kuuleminen Suositusten ja toimenpide-ehdotusten laatiminen
Toimintaympäristön muutoksia Globalisaatio ja kansainvälistyminen Tietoyhteiskuntakehitys Teknologinen kehitys Liittyminen Euroopan Unioniin Suomen monikulttuuristuminen Työelämän ja asiantuntijuuden muutokset Demografiset muutokset KIELIKOULUTUS Koulutusjärjestelmien muutokset Kielitaidon arviointijärjestelmien uudistukset Kielitaitokäsityksen muutokset Alan uusin tutkimustieto
Kansainvälisiä ja kansallisia linjauksia Euroopan unioni Valkoinen kirja (1995) Komission toimintaohjelma (2003) Monikielisyys-komissaari ja monikielisyyden puitestrategia (2005) Euroopan neuvosto Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys (EVK) ja Eurooppalainen kielisalkku (EKS) Pohjoismaiden ministerineuvosto Kielipoliittinen ohjelma (2006) Kansallisten kielten tutkimuslaitosten yhteistyöelin (EFNIL) Kotimaiset strategiat ja kehittämishankkeet Vuosikymmenien työ kielikoulutuksen kehittämiseksi
Keskeiset kysymykset Miten kielikoulutus tulisi organisoida? Miten yhteiskunnan ja yksilöiden toimiva monikielisyys ja kielitaitovaranto voitaisiin turvata? Miten kielikoulutusta voidaan kehittää yhdenvertaisuuden, joustavuuden ja elinikäisen oppimisen näkökulmista? Miten kielitaidon opetusta ja arviointia tulisi kehittää? Miten opettajien koulutusta tulisi kehittää? Miten kielikoulutuspoliittinen suunnittelu ja päätöksenteko tulisi organisoida?
Kielikoulutuksen kehittämisen haasteita Monella tasolla säädeltyä Toimijoita lukuisia Kenttä sirpaleinen Kokonaissuunnittelu vähäistä Vastuu jakaantunut monelle taholle Ketjumainen: muutos yhdellä tasolla johtaa lukuisiin muutoksiin muilla tasoilla Eri intressiryhmien tavoitteet osin vaikeasti yhteen sovitettavissa
EU Euroopan neuvosto YK Unesco Lääninhallitukset Kuntaliitto Oppilaitokset Opettajat Eduskunta Kunnat Kustantamot Vanhemmat Opetusministeriö Opetushallitus Opiskelijat Esimerkkejä vaikuttajista Työnantajat Muut ministeriöt Tutkintolautakunnat Ammattijärjestöt Eri intressiryhmät ja järjestöt Ammattiliitot Media
Nykytilaa: positiivisia merkkejä Lisääntynyt panostus kielikoulutukseen Kielikoulutus pakollisena osana kaikilla koulutusasteilla Aikuisväestöstä 75 % sanoo osaavansa ainakin yhtä vierasta kieltä, 60 % kahta ja 25 % kolmea kieltä Vieraat kielet myös työkielenä englannista tullut toinen kieli Kielenopetuksen alku on varhentunut Englannin osaamisen taso on noussut perusasteen päättövaiheessa Kielikylpyopetusta ja vieraalla kielellä opettamista on kehitetty Kansainväliset opinto-ohjelmat ja vaihto-opiskelu ovat lisääntyneet Suomen kielitaitovaranto on kasvanut Kielitaidon merkitys ymmärretään 72 % aikuisista sanoo kaipaavansa lisää kielikoulutusta tosin vain 8 % osallistuu siihen
Keskeisiä kehittämishaasteita Kielikoulutuksen jatkumo ei toteudu varhaiskasvatuksesta työelämään Äidinkielen ja vieraiden kielten opetus eivät ole riittävästi yhteydessä toisiinsa Kielitaitovaranto on vaarassa supistua, sillä kielivalinnat ovat yksipuolistuneet kaikilla koulutusasteilla Toisen kotimaisen kielen (ruotsin) oppimistulokset ovat heikkoja Äidinkielen taidoissa erityisesti kirjoittamistaidoissa on selviä puutteita Suomi (ja ruotsi) toisena kielenä opetuksen ja maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksen asema ei ole vakiintunut
Kielikoulutuksen yhdenvertaisuus ja alueellinen tasa-arvo eivät toteudu Kielikoulutuksen resursseja ei hyödynnetä kyllin tehokkaasti Monimediaisia ja joustavia opiskelumuotoja ei hyödynnetä riittävästi Opettajien ja muiden kieliasiantuntijoiden koulutus ei riittävästi vastaa tulevaisuuden haasteisiin Kielten oppimisen, opettamisen ja kielitaidon arvioinnin tutkimukseen ei panosteta riittävästi eikä uusinta tutkimustietoa hyödynnetä systemaattisesti Kielikoulutuspoliittinen suunnittelu ja päätöksenteko on pirstaleista ja näköalatonta
Visio suomalaisesta kielikoulutuksesta Edistää sekä yksilön että yhteiskunnan monikielisyyttä Tukee sosiaalista ja yhteiskunnallista voimaantumista Periaatteena elinikäinen oppiminen, jatkuvuus, joustavuus, yhdenvertaisuus On kokonaisuus, joka yhdistää äidinkielet ja muut kielet niitä vastakkain asettamatta. KIELIKOULUTUS Perustuu toiminnalliseen kielikäsitykseen Hyödyntää systemaattisesti alan tutkimustietoa. On suunniteltu ja organisoitu ammattimaisesti kokonaisuutena
Kielenoppimisen elinikäinen polku? Informaalit oppimisympäristöt työ aikuiskoulutus Äidinkieli Muut kielet koti ja lähipiiri yhteisöt esiopetus varhaiskasvatus vapaa-aika perusaste toinen aste korkea-aste Formaalit oppimisympäristöt Mitä kieliä? Miten opiskellen? Mihin taitotasoon saakka? Kenen järjestämänä? Kenen kustantamana? Miten todennettuna?
Kielikoulutuksen jatkumon turvaaminen Eri koulutusasteiden ja eri kielten opetussuunnitelmia uudistetaan siten, että ne tukevat toisiaan ja muodostavat jatkumon nykyistä paremmin Kielikasvatus aloitetaan jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Hyödynnetään Kielten oppimisen, opetuksen ja arvioinnin yhteistä eurooppalaista viitekehystä (EVK) ja soveltuvin osin Eurooppalaista kielisalkkua kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa kielissä Koulutusasteelta toiselle siirryttäessä otetaan huomioon aikaisempi kielikasvatus ja kielikoulutus ja kehitetään aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisprosesseja Varhaiskasvattajien ja eri koulutusasteiden opettajien koulutusta uudistetaan jatkumo- ja kielikasvatusajattelun mukaisesti
Monikielisyyden ja laajan kielitaitovarannon turvaaminen Kaventuneet kielivalinnat A1-kielen valinnat vuonna 2005 englanti 89,5%, suomi 5,5 %, saksa 1,4 %, ruotsi 1,1 %, ranska 0,8 %, venäjä 0,2 %. Nykyisen kieliohjelman tukitoimet varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen ryhmäkokojen pienentäminen, kielistrategiat, vieraskielisen opetuksen ja kotimaisten kielten kielikylvyn mahdollistaminen, alueellinen ja seudullinen yhteistyö jne. Vaihtoehtoja nykyiselle kieliohjelmalle Yksikielinen suomenkielinen kielikoulutus Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opetusratkaisut Vahvuudet, heikkoudet, vaikutukset Vaihtoehtojen pilotointi
Vaihtoehto A Pohjana nykyinen kieliohjelma. Muutetaan yhteisten kielten ajankohtaa ja tuntijakoa Alakoulussa kaksi yhteistä kieltä (tarjonnasta), yksi kielistä ruotsi yhteinen K1 viimeistään 3. lk 12 vvt (456 t/vuosi) yhteinen K2: viimeistään 5. lk 10 vvt (380 t/vuosi) Yläkoulussa ja toisella asteella lisää valinnaisia kieliä valinnainen K3, K4 jne. 4 vvt (152 t/vuosi)
Vaihtoehto B Pohjana nykyinen kieliohjelma. Muutetaan yhteisten kielten ajankohtaa ja tuntijakoa kuten vaihtoehdossa A. Alakoulussa kaksi yhteistä kieltä (tarjonnasta), yksi kielistä ruotsi yhteinen K1 viimeistään 3. lk 12 vvt (456 t/vuosi) yhteinen K2: viimeistään 5. lk 10 vvt (380 t/vuosi) Yläkoulussa ja toisella asteella lisää valinnaisia kieliä valinnainen K3, K4 jne. 4 vvt (152 t/vuosi, yläkoulu) Ero vaihtoehtoon A: Lukiokoulutuksessa kolmas yhteinen kieli
Vaihtoehto C Pohjana nykyinen ohjelma Muutetaan kielten ajankohtaa mutta säilytetään tuntijako ennallaan. Alakoulussa yksi yhteinen ja yksi valinnainen kieli yhteinen K1: viimeistään 3. lk 16 vvt (608 t/vuosi) valinnainen K2: viimeistään 5. lk 12 vvt (456 t/vuosi) Yläkoulussa toinen yhteinen kieli, joka on jokin naapurimaan kieli: ruotsi (ellei jo K1 tai K2), venäjä, norja tai viro yhteinen K3: yläkoulun 7. lk 6 vvt (228 t/vuosi, yläkoulu) Yläkoulussa ja toisella asteella lisää valinnaisia kieliä valinnainen K4, K5 jne. 4 vvt (152 t/vuosi, yläkoulu)
Vaihtoehto D Kaikissa valinnoissa (yhteiset ja valinnaiset kielet) kieli on opiskelijan päätettävissä. yhteinen K1 alakoulussa 12 vvt (456 t/vuosi) yhteinen K2: alakoulussa 10 vvt (380 t/vuosi) Yläkoulussa ja toisella asteella lisää valinnaisia kieliä valinnainen K3, K4 jne. 4 vvt (152 t/vuosi, yläkoulu) Subjektiivinen oikeus ruotsin opiskeluun missä vaiheessa tahansa.
Vaihtoehto E Kaikilla perusopetuksen oppilailla on kolme yhteistä kieltä: kaksi kieltä alakoulusta alkaen (K1 ja K2) ja kolmas (K3) yläkoulusta alkaen. Yhteinen K2-kieli kaikilla ruotsi, muut valinnat vapaita. yhteinen K1: viimeistään 3. lk 14 vvt (532 t/vuosi) yhteinen K2: viimeistään 6. lk 8 vvt (304 t/vuosi) yhteinen K3: viimeistään 7. lk 6 vvt (228 t/vuosi)
Kieliohjelmissa huomioitava Kaksikielisten oppilaiden mahdollisuus opiskella kahta kieltä äidinkielen laajuisina opintoina Maahanmuuttajaoppilaiden mahdollisuudet opiskella suomi (ruotsi) toisena kielenä -opintoja sekä omaa äidinkieltään Suppean vieraskielisen opetuksen ja kotimaisten kielten kielikylpyopetuksen huomioiminen osana kieliohjelmaa Laajaan vieraskieliseen opetukseen ja kotimaisten kielten kielikylpyopetukseen osallistuvien oppilaiden mahdollisuudet opiskella vieraan kielen/kielikylpykielen opintoja äidinkielenomaisesti
Yliopistojen kielikeskukset ja ammattikorkeakoulujen kieltenopetus Kieli- ja viestintäopinnot osana asiantuntijuutta Monipuolisen kielivalikoiman takaaminen Vieraskielisen opetuksen tukeminen (opiskelijat ja opettajat) Toisen kotimaisen kielen heikko lähtötaso Lisäresurssit vai taitotasomääritysten alentaminen? Kielikoulutuksen perustehtävä korkeakouluissa?
Kieliasiantuntijoiden koulutus Kielten ainelaitosten profiloituminen Esim. opettajankoulutus, kääntäjien ja tulkkien koulutus, muiden kieli- ja kulttuuriasiantuntijoiden koulutus. Kielistrategia jokaiseen korkeakouluun Tulevaisuuden kieliasiantuntijuus: tutkintojen sisällöt Vieraskielisen opetuksen kehittäminen myös muilla kielillä kuin englanniksi Jatkokoulutuksen tarpeet ja painotukset, tohtoritarpeen selvittäminen
Opettajankoulutus Rakenteellinen kehittäminen Opettajatarve eri koulutusasteilla, resurssien kohdentaminen Laaja-alainen harjoittelu Pedagoginen kehittäminen monimuotoistuva ja monikulttuurinen opetus ja oppiminen, joustavat oppimisen ja opetuksen mallit tutkiva ote Täydennyskoulutus Perus- ja täydennyskoulutuksesta johdonmukainen jatkumo Täydennyskoulutus yhteisön ja yksilön kehittäjänä
Kielitaidon arviointi Kielitaidon arviointitietoa ja taitoa on kasvatettava Kielitaito tulee nähdä jatkumona varhaiskasvatuksesta työelämään Opetuksen ja arvioinnin tulee perustua toiminnalliseen kielitaitokäsitykseen Oppijan taidot ja tarpeet voivat vaihdella paljonkin eri taitoalueilla, mikä on otettava huomioon opetuksessa ja arvioinnissa Arvioinnin on oltava suhteessa oppijan omaan osaamiseen, ei muiden osaamiseen Suullisen kielitaidon asemaa tulee vahvistaa kieltenopetuksessa
Maahanmuuttajien kielikoulutus Suomi (ruotsi) toisena kielenä: ei vain kielenoppimista vaan myös oppimaan oppimista Kielikoulutus varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen ja työelämän tarpeisiin S2-opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen vankentaminen kaikilla koulutusasteilla Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen, jatkoopinnot, yhteiskuntaan integroituminen ja työllistyminen Erityisryhmät: (luku- ja kirjoitustaidottomat, akateemiset maahanmuuttajat, myöhään opintopolulle tulevat nuoret ym.)
Alkuperäiskansat sekä kieli- ja kulttuurivähemmistöt Saamelaiset Saamelaisopetus laajennetaan koskemaan myös kotiseutualueen ulkopuolella annettavaa opetusta Tuetaan inarin- ja koltansaamen kieliä kaikilla koulutusasteilla muun muassa laatimalla oppimateriaalia ja kouluttamalla äidinkielisiä opettajia Romanit Romanikielen opetusta ja suomen kielen opetusta vahvistetaan jo varhaiskasvatuksessa Koulutetaan uusia romanikielen opettajia perustamalla romanikielenopettajien erityisohjelma Viittomakieliset Käynnistetään viittomakielinen lastentarhan-opettajakoulutus Toteutetaan systemaattinen viittomakielinen oppimateriaalituotanto kaikille koulutusasteille Elvytetään suomenruotsalaisen viittomakielen asemaa ja kehitetään viittomakielisten maahanmuuttajien suomalaisen viittomakielen ja suomen tai ruotsin kielen opiskelua
Kielikoulutuksen organisointi Selkiytetään opetusministeriön, Opetushallituksen, Koulutuksen arviointineuvoston ja -sihteeristön sekä muiden alan toimijoiden vastuita ja toimenkuvia Perustetaan opetusministeriöön kielikoulutuksen erikoisasiantuntijan virka Suomen kielikoulutuspolitiikan koordinointi, aktiivinen osallistuminen EU:n, Euroopan neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston linjauksiin Perustetaan kielikoulutuspolitiikan tutkimukseen keskittyvä yksikkö Kansalliset selvitykset ja tutkimukset, kielikoulutuksen vaikuttavuuden arviointi Perustetaan käytännön kieltenopetukseen, vieraskieliseen opetukseen ja kotimaisten kielten kielikylpyopetukseen kehittämiseen ja tukemiseen erikoistunut yksikkö Kehittämishankkeet, tiedotus- ja konsultointipiste, oppimateriaalituki
Kielikoulutuksen suunta Pitkäjänteinen suunnittelu Valtakunnallinen koordinointi Alueellisten ratkaisujen mahdollistaminen Arviointi kielikoulutuksen jatkuvuuden kulmakivenä Elinikäinen oppiminen Kielikasvatuksen ja kielenopetuksen varhentaminen Kieliä voi oppia myös aikuisena Kielitaitoprofiilit Erilaisten taitojen ja tarpeiden huomioiminen Työelämän kielitaitotarpeet ja kansallisen kielitaitovarannon ennakointi