VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

Transkriptio

1 VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

2 Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa Opiskelu lukiossa Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen Venäjä-yhteistyö Opiskelu korkeakoulussa Korkeakouluopiskelijoiden ja opettajien vaihto-opiskelu

3 Cultura-säätiö on päivittänyt syyskuussa 2015 tiedot venäjän kielen ja kulttuurin opiskelusta Suomessa. Tiedot on saatu oppilaitoksilta ja opetushallitukselta. Kiinnostus venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun peruskoulussa ja lukiossa on vuosina ollut hienoisessa kasvussa. Alla olevissa taulukoissa peruskoulun opiskelutiedot ovat vuoteen 2014 ja lukion vuoteen 2013 asti. 1. Opiskelu peruskoulussa Vuonna 2014 venäjää opiskeli A-kielenä peruskoulun 1-6 luokilla 1,01 % ja 7-9 luokilla 0,85 % prosenttia oppilaista. (Opetushallitus Vipunen, kuvat 1. ja 2.) Perusopetuksen 1-6 luokkien A-kielivalinnat: ainevalinnat yhteensä 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% Kuva 1: Opetushallitus, Vipunen Perusopetuksen luokkien 7-9 luokkien A-kielivalinnat: ainevalinnat yhteensä 120,00% 100,00% 80,00% 60,00% 40,00% 20,00% ,00% Kuva 2: Opetushallitus, Vipunen 3

4 B2-kielenä venäjää opiskeli 2,21 % oppilaista. Venäjää B2-kielenä opiskelleiden määrä on kasvanut vuosittain usealla sadalla opiskelijalla, erityisesti vuosina 2013 ja (Opetushallitus Vipunen, kuva 3.) 6,00% Perusopetuksen 7-9 luokkien B2-kielivalinnat: ainevalinnat yhteensä 5,00% 4,00% 3,00% 2,00% 1,00% ,00% Kuva 3: Opetushallitus, Vipunen Oppilaiden lukumäärä peruskoulussa A-kieli 1-6 luokat 3536 oppilasta (2942 vuonna 2013) A-kieli 7-9 luokat 1504 oppilasta (1311 vuonna 2013) B2-kieli 7-9 luokat 3923 oppilasta (3001 vuonna 2013) Peruskoulun päättövaiheen oppimistuloksista 2013 Raili Hildén ja Juhani Rautopuro ovat tehneet joitakin päätelmiä ja esittäneet suosituksia venäjän kielen opiskelun ja oppimisen kehittämiseksi. Tärkeitä kehittämiskohteita ovat muun muassa kielen puhuminen, autenttinen kielenkäyttö, opiskelutaidot (oman työskentelyn suunnittelu, toteutus ja arviointi) sekä opettajien kollegiaalinen yhteistyö ja täydennyskoulutus. Myös venäjänkielisten ja kaksikielisten tavoitteet on nostettu esiin kehittämiskohteina. (Venäjän kielen A- ja B-oppimäärän oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa, Raili Hildén ja Juhani Rautopuro, Julkaisut 2014:5, s. 278) Koululaisten vaihto-opiskelu on viime vuosina ollut pienimuotoista ja tapahtuu pääasiassa kansainvälisten yleishyödyllisten opiskelijavaihto-organisaatioiden kautta. 2. Opiskelu lukiossa Lukioissa A-kielenä venäjää opiskeli 0,8 prosenttia oppilaista, B2-kielenä 0,3 prosenttia oppilaista (Opetushallitus, Vipunen Kuva 4.) 4

5 Kuva 4. Opetushallitus, Vipunen Lukion oppimäärän suorittaneista venäjän kieltä alle kuuden kurssin laajuisena opiskeli kuitenkin 4,7 prosenttia oppilaista. (Opetushallitus Vipunen, kuva 5.) Tästä voinee päätellä, että venäjän kielen perusteiden osaaminen kiinnostaa lukiolaisia. Kuva 5: Opetushallitus, Vipunen Oppilaiden lukumäärä lukioissa A-kieli 235 oppilasta B2-kieli 87 oppilasta B3-kieli 654 oppilasta Alle kuuden kurssin laajuiset venäjän kielen opinnot oppilasta 5

6 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen Venäjä-yhteistyö Vuonna 2013 venäjän kieltä opiskeli ammattioppilaitoksissa 2541 opiskelijaa. (Opetushallitus) Ammattioppilaitosten Venäjä-verkostojen (Akkuna-verkosto ja Kouvolan Seudun ammattiopiston johtama verkosto) oppilaitoksissa opiskellaan venäjää vapaasti valittavina opintoina 1-5 opintoviikkoa. Suomen ja Venäjän opetusalan yhteistyön perustana on Suomen ja Venäjän federaation hallitusten vuonna 1992 sopima yhteistyö kulttuurin, opetuksen ja tutkimuksen saralla. Venäjä-ohjelman yhteistyön tavoitteena on lisätä Suomen ja Venäjän federaation oppilaitosten ja opetusalan viranomaisten välistä yhteistyötä sekä tukea opetussuunnitelmien ja elinkeinoelämän kansainvälistymistä ja kulttuurisuhteiden lujittumista. Ammatillisten oppilaitosten Venäjä-verkoston tavoitteena on kouluttaa venäjän kieltä ja kulttuuria tuntevia ammattihenkilöitä elinkeinoelämän eri aloille. Työssäoppimismahdollisuuksia Venäjällä on myös pyritty vakiinnuttamaan. (Mitä verkostoissa teemme, Opetushallituksen Venäjä-ohjelma vuodesta 1995, toim. Eila Räisä) Työssäoppimisen verkostoyhteistyötä tehdään tällä hetkellä ainakin ammattioppilaitosten Venäjä-verkostojen oppilaitoksissa. 4. Opiskelu korkeakoulussa Venäjän kieltä, kirjallisuutta ja kääntämistä pää- ja sivuaineena opiskeli yliopistoissa lukuvuonna noin tuhat opiskelijaa. Venäjän kieltä voi opiskella pääaineena Helsingin, Turun, Tampereen, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistossa sekä Åbo Akademissa. Venäjän kielen yliopisto-opiskelu koostuu perus- ja aineopinnoista sekä syventävistä opinnoista. Opintoihin kuuluu myös valinnaisia opintoja. Opiskelija voi suuntautua venäjän kielen opettajaksi, kääntäjäksi tai kielen ja kulttuurin asiantuntijaksi. Useimmissa ammattikorkeakouluissa opiskellaan vähintään venäjän alkeis- ja jatkokurssit sekä liikevenäjää. 5. Korkeakouluopiskelijoiden ja opettajien vaihto-opiskelu Opiskelijat ja opettajat voivat hakea vaihto-opiskelijaksi venäläisiin korkeakouluihin kahdenvälisten vaihtoohjelmien ja Luoteis-Venäjän alueelle myös CIMO:n hallinnoiman FIRST-verkoston kautta. FIRST-ohjelma tarjoaa vuosittain noin 500 opiskelijalle ja opettajalle mahdollisuuden vaihto-opiskeluun. The University of the Arctic:n North2North -ohjelman kautta pääsee vaihtoon Pohjois-Venäjän yliopistoihin. Venäjän kielen pääaineopiskelijat suorittavat pakollisen vaihtonsa Tverin yliopistossa. 6