VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/07
Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9255 Multiprint Oy Helsinki
ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme kahdeksastoista. Aluksi tutkimus tehtiin yhtenä koko liittoa koskevana tutkimuksena. 00- luvulla tutkimusta alettiin kehittää sektorikohtaiseksi siten, että vuonna 02 toteutettiin vain yksityistä sektoria ja vuonna 03 vain julkista sektoria koskeva kysely. Vuonna 04, jolloin ensimmäistä kertaa tehtiin erisisältöiset yksityistä ja julkista sektoria koskevat tiedustelut, tehtiin myös päätös toteuttaa kysely vuosittain eri sektoreille. Vuoden 05 julkisen sektorin tutkimuksen tulokset analysoitiinkin jo kokonaan eriteltyinä kunta- ja valtiosektorin tietoihin. Nämä uudistukset ovat edesauttaneet sitä, että olemme päässeet lähemmäksi kunkin sektorin erityispiirteitä. Tosin tähän saakka kunta- ja valtiosektorin kyselylomakkeet ovat olleet yhtenäiset, mikä on aiheuttanut jonkin verran sekaannusta eri sektoreilla käytettävien termien suhteen. Erityisesti tämä on näkynyt uusista palkkausjärjestelmistä kysyttäessä. Valtiosektorilla jäsenet kuitenkin näyttävät tuntevan hyvin uuteen palkkausjärjestelmään liittyvät käsitteet. Kiitän myös kaikkia työmarkkinatutkimukseen vastanneita. Vastauksenne antavat meille arvokasta tietoa edunvalvontatehtävissämme. Helsingissä 18.4.07 Arja Ahola Asiamies Akavan Erityisalat ry Nyt käsillä olevan valtiosektorin työmarkkinatutkimuksen kyselylomake postitettiin lokakuussa 06 joka toiselle valtiosektorin jäsenelle, jolla rekisterimme mukaan oli voimassa oleva palvelussuhde. Kyselylomake oli mahdollista täyttää myös internetin kautta. Vastausprosentti jäi ensimmäistä kertaa alle 40 %:in. Internetin kautta tulleiden vastausten määrä oli hieman yli yhdeksän prosenttia. Vastaajien lukumäärä ja erilainen rakenteellinen jakaantuminen aiheuttaa sen, että erityisesti palkkatietoja kannattaa tarkastella erilaiset taustamuuttujat huomioon ottaen. Esitän kiitokseni KTM Eija Savajalle Palkansaajien tutkimuslaitoksesta vastausten tallentamisesta ja raportoinnista. Raportin alussa on laatimani tiivistelmä tutkimuksen tuloksista, jonka jälkeen seuraa raportti kokonaisuudessaan. Akavan Erityisalat - Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 06 Tiivistelmä 3
VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINA- TUTKIMUKSEN 06 TIIVISTELMÄ TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA Sukupuoli naisia 78 % miehiä 22 % Keski-ikä naiset 41 v miehet 45,7 v Koulutus - vähintään alempi korkeakoulututkinto 92 %:lla - 46 eri tutkintoa - 37 eri korkeakoulua tai oppilaitosta Asemataso miehet naiset - johto 3 % 2 % - keskijohto 14 % 9 % - asiantuntija 61 % 54 % - toimihenkilö 21 % 34 % - joku muu 1 % 1 % Ammattinimike - 149 erilaista toimen/tehtävänimikettä Työssäkäyntialue - pääkaupunkiseutu 60 % - muu Suomi 40 % Määräaikaiset palvelussuhteet uudelleen lisääntyneet Määräaikaisten palvelussuhteiden määrää on tarkasteltu vuosittain. Vuosina 1997 05 määrä on valtiosektorilla vaihdellut 25:n ja 39:n prosentin välillä. Syksyllä 06 kokopäivätyössä olleista 69 %:lla oli pysyvä palvelussuhde, kolmella prosentilla vastaajista oli pysyvä palvelussuhde, johon oli mahdollista palata määräaikaisuuden päätyttyä ja 29 % oli määräaikaisena ilman taustalla olevaa vakinaista palvelussuhdetta. Naisista 32 % ja miehistä 17 % oli määräaikaisina. Edelliseen vuoteen verrattuna sekä naisten että miesten määräaikaisuus oli lisääntynyt. Määräaikaisuudet olivat yleisimpiä nuoremmissa ikäluokissa. Alle 30- vuotiaista kaksi kolmesta teki työtä määräaikaisena. Edellisenä vuonna määrä oli vielä suurempi eli kolme neljästä. Nyt määräaikaisuudet olivat lisääntyneet kymmenellä prosenttiyksiköllä ikäluokassa 30 39 vuotta. Määräaikaiset palvelussuhteet kuitenkin vähenivät iän myötä. (Kuvio 5). Vajaa kolmannes (28 %) oli määräaikaisena omasta tahdostaan. Miten määräaikaisuuksia perusteltiin Nyt toisena vuonna peräkkäin kysyttiin myös, miten työnantaja oli perustellut määräaikaisuutta. Etenkin naisilla ja nuorilla sijaisuus oli yleinen määräaikaisuuden syy, kuitenkin sekä miehillä että naisilla yleisin oli joku muu perustelu, esimerkiksi projekti. Kuudelle prosentille määräaikaisista perustetta ei oltu ilmoitettu. (Taulukko 1). Määräaikaisuus luo epävarmuutta tulevaisuudesta ja näkyy palkassa Määräaikaisilta kysyttiin myös, mitä he arvioivat tekevänsä meneillään olevan määräaikaisuuden jälkeen. Neljä kymmenestä oli sitä mieltä, että määräaikaista palvelussuhdetta todennäköisesti jatketaan samassa työpaikassa. Miehet olivat naisia toiveikkaampia siitä, että he mahdollisesti solmivat vakinaisen palvelussuhteen samaan työnantajaan. Naiset taas uskoivat miehiä useammin aloittavansa uuden työn muualla. Viidesosa nuorista, alle 30-vuotiaista, uskoi myös tähän vaihtoehtoon. Naisten joukossa oli miehiä enemmän niitä, jotka meneillään olevan määräaikaisuuden jälkeen arvelivat jäävänsä työttömiksi. Vajaa kolmannes vastaajista ilmoitti, etteivät he vielä tiedä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden jälkeen. Määräaikaisuudet merkitsevät näin osalle myös epävarmuutta tulevaisuudesta. (Taulukko 2). Määräaikaisuus vaikuttaa myös palkkaan. Kuviosta 7 ja liitetaulukosta 10 ilmenee, että määräaikaisten keskiansio oli vain neljä viidesosaa (79 %) pysyvässä palvelussuh- Akavan Erityisalat - Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 06 Tiivistelmä 4
teessa olevien ansioista. Suurin osa vastaajista jo uuden palkkausjärjestelmän piirissä Kyselyhetkellä, lokakuussa 06, vastaajista 83 % ilmoitti olevansa uuden palkkausjärjestelmän piirissä. Tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva palkkausjärjestelmä on otettu käyttöön virastoittain. Seitsemän sadasta ilmoitti olevansa vielä kiinteällä peruspalkalla, johon lisätään ikä-/kokemuslisät. Sopimuspalkka oli viidellä prosentilla vastaajista, jokin muu järjestelmä neljällä prosentilla ja yksi sadasta ei osannut sanoa, minkä järjestelmän mukaan palkka määräytyy. (Kuvio 6). Keskipalkka 27 kaikkien suomalaisten palkansaajien tason yläpuolella, naisten ja miesten välinen palkkaero suunnilleen ennallaan Säännöllisen työajan ansio ennen ennakonpidätystä oli keskimäärin 27 /kk. Naisten keskipalkka oli 86 % miesten palkoista. Edellisenä vuonna kyseinen prosenttiluku oli 88. Naisten ja miesten välinen palkkaero vaihteli huomattavasti iän ja koulutuksen mukaan. Suurimmat erot iän mukaan katsottuna olivat ikäjakauman kummassakin päässä. Tosin sekä jakauman ala- että yläpäässä havaintojen määrä on pieni. Koulutusasteen mukaan tarkasteltaessa naisten ja miesten välinen palkkaero on suuri alemmissa koulutusasteissa, mutta pienenee ylempiin koulutusasteisiin siirryttäessä. Korkeakoulututkinnon suorittaneet naiset ansaitsivat 86 % vastaavantasoisen koulutuksen omaavien miesten palkoista. Tutkijakoulutuksen saaneiden naisten ja miesten palkat olivat lähes samansuuruisia. Palkkojen vaihtelu oli kuitenkin suurinta eri toimiasemassa olevien välillä. Säännöllisen työajan ansioiden keskiarvot ja fraktiilit on sukupuolen, asematason, koulutuksen, työsuhteen laadun, työssäkäyntipaikkakunnan ja palkkausjärjestelmän mukaan kerättyinä kuvioon 7 sekä liitetaulukoihin 1 11. Palkkakehitys maltillista Neljä kymmenestä vastanneesta ilmoitti, että lokakuusta 05 lokakuuhun 06 päätoimen kuukausiansiot olivat nousseet yleiskorotuksen verran. Yleiskorotuksen tason ylittäneen korotuksen oli kuitenkin saanut 44 % vastaajista. Pienellä osalla palkka oli laskenut (3 %) ja osa ei osannut sanoa, miten palkka oli kehittynyt. Suurin tekijä nousuun oli henkilökohtaisen palkanosan muutos (24 %:lla) ja toiseksi suurin tehtäväkohtaisen palkanosan muutos (21 %:lla). Tulospalkkio nosti ansioita vain yhdellä prosentilla vastaajista. Osalla ansiot olivat muuttuneet uuden työnantajan, uuden aseman tai tehtävän ansiosta. Yksi neljästä ilmoitti jonkin muun tarkemmin erittelemättömän syyn ansioiden muutokseen. (Taulukko 3). Palkkaukseen vaikuttaneet tekijät Valtiosektorin työpaikoilla on siirrytty virastoittain uuteen palkkausjärjestelmään (UPJ). UPJ:ssä perinteiset A- ja C-palkkataulukot on korvattu järjestelmällä, jossa palkkauksen perustana on tehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi. Uusi palkkausjärjestelmä ja sen soveltaminen ja kehittäminen muodostavat valtion palkkapolitiikan ja kilpailukyvyn perustan. Työmarkkinatutkimuksessa on nyt neljänä vuotena kysytty, minkä tekijöiden vastaajat katsoivat vaikuttavan palkkauksessaan ja miten he arvioivat uuden palkkausjärjestelmän tavoitteiden toteutuneen. Ne, jotka kyselyhetkellä lokakuussa 06, ilmoittivat olevansa uuden tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkkausjärjestelmän piirissä, katsoivat että työn vaativuudella oli joko paljon (56 % vastaajista) tai jossain määrin (34 % vastaajista) vaikutusta palkkaukseen. Vastaavasti henkilökohtaisen osaamisen katsottiin vaikuttavan paljon (35 % vastaajista) tai jossain määrin (52 % vastaajista). Ne, Akavan Erityisalat - Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 06 Tiivistelmä 5
jotka eivät vielä olleet uuden järjestelmän piirissä, arvioivat kyseisten tekijöiden vaikutuksen alhaisemmaksi. Ryhmän tuloksen ei katsottu vaikuttavan palkkaukseen juuri lainkaan. Myöskään työn määrällä ei katsottu olevan vaikutusta palkkaan, työn laadulla jonkin verran. (Kuvio 11). Kriittisyys uutta palkkausjärjestelmää kohtaan vain kasvaa Kun uutta tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaa palkkausjärjestelmää alettiin kehittää, sille annettiin seuraavia ominaisuuksia. Sen tulisi - olla selkeä ja ymmärrettävä - reagoida työtehtävien muutoksiin - kannustaa ammattitaidon kehittämiseen - olla palkkaporrastukseltaan oikeudenmukainen - palkita hyvästä työsuorituksesta - antaa kilpailukykyisen palkkatason - kohdella nuoria ja vanhoja tasapuolisesti - kohdella naisia ja miehiä tasapuolisesti Neljänä perättäisenä vuonna on kysytty vastaajien arviota näiden ominaisuuksien toteutumisesta. Arviot ovat hieman vaihdelleet eri vuosina. Kriittisyys on kuitenkin ennemminkin kasvanut kuin vähentynyt. Erityisen negatiivisesti uuden järjestelmän piirissä olevat suhtautuivat väitteeseen, että uusi palkkausjärjestelmä antaa kilpailukykyisen palkkatason tai että järjestelmässä palkkaporrastus on oikeudenmukainen. Järjestelmän ei myöskään katsottu kannustavan ammattitaidon kehittämiseen eikä sen katsota palkitsevan hyvästä työsuorituksesta eikä liioin reagoivan työtehtävien muutoksiin. Järjestelmää ei myöskään pidetä selkeänä eikä ymmärrettävänä. Sen ei katsota kohtelevan nuoria ja vanhoja tasapuolisesti. Kaikkiin edellä mainittuihin väittämiin yli puolet vastasi olevansa eri mieltä. Positiivista kehitystä näyttää vastaajien mielestä vain väittämä, että järjestelmä kohtelee naisia ja miehiä tasapuolisesti. Neljä kymmenestä uskoi tähän. (Kuvio 12). Arvioita eri vuosilta on verrattu kuviossa 13. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta kyllä tiedotettiin, mutta oliko se riittävää Vain vanhemmista ikäluokista, 40 49- vuotiaista ja yli 50-vuotiaista, yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta tiedotettiin riittävästi. Nuoremmista ikäryhmistä, alle 30-vuotiaista ja 30 39-vuotiaista alle puolet oli sitä mieltä, että tiedotus oli riittävää. Yli neljännes vastaajista ei osannut sanoa, oliko se riittävää. Myös vanhemmista ikäryhmistä yli puolet oli sitä mieltä, että koulutusta uuteen palkkausjärjestelmään annettiin riittävästi. Nuorimmasta ikäryhmästä, alle 30-vuotiaista vain 38 % oli samaa mieltä. Lähes kolmannes ei osannut sanoa, oliko koulutus ollut riittävää. (Kuvio 14). Vain puolella vastaajista oli mahdollisuutta osallistua tehtävän vaativuuden arviointiin Tehtäväkuvauksen laatimiseen oli kaikissa ikäryhmissä saatu osallistua 70 86 %:sti. Sen sijaan tehtävän vaativuuden arviointiin pääsi osallistumaan vain 47 54 % vastaajista. Esimiehensä kanssa uusia palkkauksen perusteita oli käsitelty melko tasaisesti, noin 60 % vastaajista. Vain vanhimmasta ikäryhmästä yli 50-vuotiaista kuitenkin vähiten, 55 % vastaajista. (Kuvio 15). Mielipiteet työmäärästä vaihtelivat toimiasemittain Kokoaikatyössä olevien virka/työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika viikossa oli keskimäärin 36,8 tuntia, mutta todellisia tehtyjä työtunteja kertyi kuitenkin keskimäärin 39. Johtoasemassa olevilla viikkotyötunteja kertyi keskimäärin 40 tuntia. Lähes viidennes (18 %) kokoaikaisista arvioi työmääränsä jatkuvasti liian suureksi. Miltei joka toiselle (46 %) työmäärä kasvoi ajoittain liian suureksi. Joka kolmas (32 %) piti työmääräänsä sopivana. Mielipiteet työmäärästä vaihtelivat kuitenkin toimiasemit- Akavan Erityisalat - Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 06 Tiivistelmä 6
tain. Johtotehtävissä olevista 28 % vastaajista katsoi työmääränsä jatkuvasti ja lähes puolet (49 %) ajoittain liian suureksi. Sopivana sitä piti viidennes vastaajista. Asiantuntijoista viidennes ja toimihenkilöistäkin yksi kymmenestä katsoi työmääränsä jatkuvasti olevan liian suuren. Asiantuntijoista yli puolella (51 %) ja toimihenkilöistä yli kolmanneksella (35 %) työmäärä kasvoi ajoittain liian suureksi. Asiantuntijoista 27 % ja toimihenkilöistä 46 % piti työmääräänsä sopivana. (Kuvio 16). Ylitöitä tehdään, vaikka korvausta ei aina saa tai vapaana annettu korvaus jää käyttämättä Joka toinen (55 %) ilmoitti tekevänsä ylitöitä. Kuudella kymmenestä ylitöiden määrä oli kuluneen vuoden aikana pysynyt ennallaan, neljäsosalla se oli lisääntynyt. Ylitöihin jäätiin pääsääntöisesti omasta aloitteesta (87 %), koska tehtävistä suoriutuminen niin vaati. Viisi sadasta teki ylitöitä työnantajan määräyksestä, mutta myös omaaloitteisesti. Korvaukset vaihtelivat sen mukaan, oliko kyseessä työnantajan määräys vai ei. Yleisin tapa korvata työnantajan määräyksestä tehdyt ylityöt oli virka/työehtosopimuksen mukaan täysimääräisenä vapaa-aikana (23 %), seuraavaksi suosituin tapa korvata oli osittain vapaa-aikana (13 %). Niitä, joille ylitöitä ei korvattu lainkaan, oli 11 %. (Taulukko 4). Kuusi kymmenestä (58 %) pystyi pitämään vapaa-aikana korvattavat ylityöt ja ylimääräiset tunnit työpaikalla olevan työajan tasoitusjärjestelmän mukaan. Viidesosa keräsi tuntivapaansa työaikapankkiin ja yhdellä viidestä vapaatunnit jäivät pääsääntöisesti pitämättä. Korvaamistapa vaihteli toimiaseman mukaan. Erityisesti johdolta (36 %) vapaat jäivät pitämättä. (Kuvio 17). korvattu lainkaan, oli 39 %. (Taulukko 5). Työaikapankkijärjestelmän käytössä ei ole edistytty Runsas neljäsosa (29 %) vastaajista oli työpaikassa, jossa oli käytössä työaikapankki, viidesosa ilmoitti, ettei tiennyt työpaikkansa työaikapankkitilannetta, osa (4 %) tiesi, että käyttöönottoa valmistellaan. Tilanne ei ole kohentunut edellisestä vuodesta. Tasa-arvosuunnitelmia puuttuu edelleen tai niistä ei tiedetä Tasa-arvolaki on jo vuodesta 1995 lähtien velvoittanut yli 30 henkeä säännöllisesti työllistävät työpaikat laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Vuonna 05 uudistettu laki täsmensi suunnitelman sisältöä. Siitä tulee käydä ilmi työpaikan tasa-arvotilanne, se miten naiset ja miehet ovat sijoittuneet eri tehtäviin sekä palkkakartoitus. Sen tulee sisältää myös tasa-arvon edistämiseksi suunnitellut toimenpiteet sekä arvion siitä, miten aiemmat suunnitelmat ovat toteutuneet. Tasa-arvosuunnitelmien tilanne oli suunnilleen sama edelliseen vuoteen verrattuna. Runsas kolmannes kokoaikaisista oli työpaikassa, jossa oli tehty tasa-arvosuunnitelma. Seitsemän sadasta tiesi, että suunnitelma oli tekeillä. Sen sijaan edelleenkin neljä kymmenestä oli niitä, jotka eivät tienneet työpaikkansa tasa-arvosuunnitelmasta mitään. Jos työpaikalla oli tehty tasa-arvosuunnitelma, niin yksi kymmenestä oli sitä mieltä, että sillä oli ollut käytännön vaikutuksia miesten ja naisten välisen palkkaeron kaventumiseen. Jos ylitöitä tai muita ylimääräisiä tunteja tehtiin ilman työnantajan määräystä, korvattiin ne pääsääntöisesti 1:1 periaatteella (54 % vastaajista). Niitä, joille ylitöitä ei Akavan Erityisalat - Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 06 Tiivistelmä 7
Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06 Valtiosektori Sisältö Yleistä...2 Palvelussuhde...3 Määräaikaiset palvelussuhteet...4 Palkkaus...6 Luontoisedut...8 Ylityö- ja/tai vastaavat korvaukset...8 Palkkakehitys...8 Palkkaukseen vaikuttavat tekijät...9 Arviot uudesta palkkausjärjestelmästä...9 Uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen... 11 Osa-aikaiset... 12 Työaika ja ylityöt... 12 Työssä jaksaminen... 14 Muutokset työssä... 14 Kiusaaminen työpaikoilla... 15 Tasa-arvo ja samapalkkaisuus... 15 Taulukkoluettelo... 16 Kuvioluettelo... 16 Liitetaulukot... 17
Yleistä Akavan Erityisalojen vuoden 06 työmarkkinatutkimus jakautui vuoden 05 tutkimuksen tapaan kahteen osaan: yksityiselle ja julkiselle sektorille tehtiin omat kyselyt. Tämä on Akavan Erityisalojen valtiosektorin työmarkkinatutkimukseen liittyvä raportti. Työmarkkinatutkimuksen tarkoituksena on saada ajantasaista tietoa jäsenten palkkauksesta ja palvelussuhteen ehdoista. Edellisvuosien tapaan haluttiin selvittää, miten uuteen tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaan palkkausjärjestelmään siirtyminen on vaikuttanut palkkaukseen, palvelussuhteen laatuun ja työoloihin. Lisäksi haluttiin tietoja palkkausjärjestelmien toteutuksesta ja siitä, miten uusi palkkausjärjestelmä on otettu vastaan. Palvelussuhteen määräaikaisuuteen liittyvät asiat ovat edelleen ajankohtaisia, samoin tasa-arvosuunnitelmiin liittyvät asiat. Tutkimus toteutettiin postikyselynä. Tutkimukseen valittiin Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten joka toinen valtiolla työskentelevä jäsen. Lomakkeita postitettiin kaikkiaan 1535 kappaletta. Postituspäivä oli 27.10.06 ja lomakkeet pyydettiin palauttamaan viimeistään 24.11.06. Marraskuun aikana lomakkeen täyttämisestä muistutettiin kortilla. Lomake oli mahdollista täyttää myös liiton nettisivuilla. Määräaikaan mennessä postin kautta saapui 529 lomaketta ja 55 lomakkeen saajaa kävi täyttämässä kyselylomakkeen netin kautta. Vastausprosentiksi saadaan 38,0. Raportissa keskitytään kokopäivätyössä oleviin, osaaikatyössä olevista on lyhyt yhteenveto. Taustamuuttujina on käytetty sukupuolta, ikää, työssäkäyntipaikkaa, toimiasemaa ja palvelussuhdetta. Tekstissä mainitut erot ovat tilastollisesti merkitseviä vähintään 5 prosentin merkitsevyystasolla. Kuviossa 1 on taustatietoja kaikista vastaajista. Kuvio 1. Taustatietoja vastaajista, %. M iehet 22 Naiset 78 Ikä Ikä alle 30 14 30-39 40-49 28 30 50-59 22 Tutkinto 60- Keskiaste Alin korkea-aste 4 4 6 Alempi korkeakouluaste 19 Ylempi korkeakouluaste 68 Työssäkäyntialue Tutkijan koulutus 5 Pääkaupunkiseutu 60 Jäsenyhdistys Muu Suomi 40 SPECIA - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry 42 Tradenomi HSO Sihteerit ry M useoalan ammattiliitto ry Arkistoalan ammattiyhdistys ry Kääntäjien ammattijärjestö ry 9 8 8 8 Muut 25 0 40 60 80 100 % Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 2
Neljä viidesosaa vastaajista (78 %) oli naisia. Alle 30-vuotiaita oli reilu kymmenesosa (14 %), vajaa kolmannes (30 %) oli 30-39 -vuotiaita, 40-49-vuotiaita oli myös vajaa kolmannes (28 %), viidesosa oli 50-59 vuotiaita ja 60-vuotiaita tai vanhempia oli kuusi sadasta. Suurimmalla osalla (68 %) oli ylempi korkeakoulututkinto. Viidesosa oli suorittanut alemman korkeakoulututkinnon ja viisi sadasta oli lisensiaatti- tai tohtoritutkinnon suorittaneita (tutkijan koulutus). Naiset olivat jonkin verran miehiä koulutetumpia. Miehistä 13 prosenttia ja naista 2 prosenttia oli keskiasteen tutkinnon suorittaneita. Kaikkiaan vastaajilla oli 46 erilaista tutkintoa. Lähes joka toisella (45 %) oli filosofian kandidaatin tutkinto, kasvatustieteen maistereita oli 15 %. Naisista 18 % ja miehistä 3 % oli kasvatustieteilijöitä. Alemman korkeakouluasteen tutkinnoista yleisin oli humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, joka oli viidellä sadasta. Tradenomi HSO Sihteerin tutkinto oli myös viidellä sadasta. Vastaajat olivat suorittaneet tutkintonsa keskimäärin 29-vuotiaina, joka toinen oli valmistuessaan korkeintaan 27-vuotias. Tutkinnot oli suoritettu 37 eri korkeakoulussa tai oppilaitoksessa. Joka kolmas oli valmistunut Helsingin yliopistosta, runsaalla kymmenesosalla oli tutkinto Tampereen yliopistosta. Joka kymmenes oli suorittanut tutkintonsa Jyväskylän yliopistossa ja vajaa kymmenesosa tutkinnoista oli Turun yliopistosta. Kolme viidestä (60 %) kävi töissä pääkaupunkiseudulla eli Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa. Vastaajat kuuluivat 16 eri jäsenyhdistykseen (tarkemmin liitetaulukko 1). Neljä kymmenestä oli SPECIA - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäseniä Tradenomi HSO Sihteerit ry:n jäseniä oli lähes joka kymmenes (9 %), Museoalan ammattiliittoon kuului 8 prosenttia, samoin Arkistoalan ammattiyhdistykseen ja Kääntäjien ammattijärjestöön. Kuviosta 2 selviää, miten naisten ja miesten ikärakenteet poikkeavat toisistaan. Naiset olivat miehiä nuorempia. Naisten keski-ikä 41,0 ja miesten 45,7 vuotta. Vajaa viidennes (17 %) naisista oli alle 30-vuotiaita, miehistä vain 5 prosenttia. Kolmannes miehistä oli 50-59-vuotiaita. Naisista tässä ikäluokassa oli viidennes (19 %). Kuvio 2. Naisten ja miesten ikäjakauma, %. 50 40 M iehet Naiset 30 25 32 29 27 33 17 19 10 5 8 6 0 alle 30 30-39 40-49 50-59 60- Palvelussuhde Lokakuun viimeisellä viikolla 06 vastaajista 87,3 % oli kokopäivätyössä ja viisi sadasta (5,0 %) oli osaaikaisena. Runsas 4 prosenttia oli äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla/hoitovapaalla, heidän joukossaan oli vain yksi mies. Kokopäivätyössä olevilla oli 149 erilaista toimen/tehtävän nimikettä. Yleisimmät nimikkeet olivat suunnittelija (11 %) ja tutkija (9 %). Kokoaikatyössä olevien toimi-/virka-asemat vaihtelevat niin sukupuolen kuin iänkin mukaan (Kuvio 3). Miehet olivat asiantuntijoina (61 %), joka viides oli toimihenkilö ja osa keskijohdossa (14 %) tai johdossa (3 %). Joka toinen nainen (54 %) oli asiantuntijana, kolmannes naisista oli toimihenkilötehtävissä. Nuoret, alle 30-vuotiaat tekivät töitä toimihenkilöinä. Suurin osa 30 vuotta täyttäneistä oli asiantuntijoina, viidesosa 50 vuotta täyttäneistä oli toimihenkilöitä. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 3
Kuvio 3. Kokopäivätyössä olevien toimiasemat sukupuolen ja iän mukaan, %. 90 % Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö 60 61 54 63 60 63 54 30 0 14 21 3 2 9 34 M iehet Naiset Ikä alle 30 vuotta 31 3 4 0 1 3 4 32 11 23 22 19 Kuvio 4. Työn ja koulutustason vastaavuus sukupuolen, iän, toimiaseman ja palvelussuhteen mukaan, %. Työn vaativuustaso on alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi Kaikki 19 M iehet Naiset 16 30-39 40-49 50- Ikä alle 30 vuo tta 30-39 40-49 50-18 17 17 28 Johto, keskijohto 5 Asiantuntija 11 Toimihenkilö 40 Palvelussuhde pysyvä määräaikainen 12 0 10 30 40 50 % Kolme neljästä (77 %) oli mielestään koulutustaan vastaavassa työssä, yksi viidestä (19 %) taas oli sitä mieltä, että työn vaativuustaso oli alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi. Kuviosta 4 selviää, mitä mieltä miehet ja naiset, eri ikäluokkiin kuuluvat, erilaisissa palvelussuhteissa olevat ja eri toimiasemissa olevat olivat työn vaativuustason ja koulutuksen suhteesta. Naisilla oli miehiä useammin työ, johon riittäisi alempikin koulutus. Nuoret, alle 30-vuotiaat selviäisivät oman käsityksensä mukaan vaatimustasoltaan korkeammistakin työtehtävistä. Neljällä kymmenestä toimihenkilöstä oli koulutus, jolla voisi tehdä nykyistä vaativampiakin töitä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevilla oli muita useammin työtehtäviin nähden liiaksi koulutusta. Määräaikaiset palvelussuhteet Kokopäivätyössä olevista lähes 70 prosenttia (69 %) oli pysyvässä palvelussuhteessa, osalla (3 %) oli pysyvä palvelussuhde, johon oli mahdollista palata meneillään olevan määräaikaisuuden päätyttyä. Vajaa kolmannes (29 %) oli määräaikaisena. Kokopäivätyössä olevat naiset olivat miehiä useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa (Kuvio 5). Nuorten palvelussuhteet olivat yleensä määräaikaisia. Alle 30-vuotiaista kaksi kolmesta teki kokopäivätyötä määräaikaisena. 30-39 vuotiaista kokopäiväisistä yli 40 prosenttia teki töitä määräaikaisena. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 4
Kuvio 5. Määräaikaiset palvelussuhteet sukupuolen ja iän mukaan, osuus kokopäivätyössä olevista, %. 80 % 66 60 44 40 29 32 17 15 8 0 Kaikki M iehet Naiset Ikä alle 30 vuotta 30-39 40-49 50- Taulukko 1. Työnantajan perustelut määräaikaisille palvelussuhteille, %. Kaikki Miehet Naiset Ikä alle 30-39 40-49 50-30 vuotta (n=154) (n=21) (n=133) (n=54) (n=68) (n=31) (n=22) Sijaisuus 34 24 36 57 43 32 23 Työn luonne on määräaikainen 16 24 15 11 9 16 23 Muu syy (esim. projekti) 44 48 43 28 41 48 41 Perustetta ei ilmoitettu 6 5 6 4 7 3 14 Työnantaja perusteli määräaikaisia palvelussuhteita eri tavoin (Taulukko 1). Kolmannes (34 %) hoiti sijaisuuksia, nuorista alle 30-vuotiaista kuusi kymmenestä (57 %) oli sijaisena. Osalle (6 % ) työantaja ei ollut ilmoittanut perustetta palvelussuhteen määräaikaisuudelle. Yksi neljästä oli nykyisessä työpaikassaan ensimmäistä kertaa määräaikaisena. Joka toisella oli meneillään toinen määräaikaisuusjakso, yhdellä viidestä oli ollut nykyisessä työpaikassaan vähintään viisi määräaikaisuusjaksoa. Vajaa kolmannes (28 %) määräaikaisista oli määräaikaisessa palvelussuhteessa omasta tahdostaan. Määräaikaisten arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päätyttyä on esitetty taulukossa 2. Neljä kymmenestä (40 %) uskoi, että meneillään olevaa määräaikaisuutta tullaan jatkamaan jakson päätyttyä. Runsas kymmenesosa (14 %) uskoi aloittavansa uuden työn muualla, vajaa kolmannes (28 %) ei vielä osannut sanoa, mitä määräaikaisuusjakson päätyttyä tapahtuu. Taulukko 2. Arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päättymisen jälkeen, %. Määräaikaista palvelussuhdetta todennäköisesti jatketaan samassa työpaikassa Solmii todennäköisesti vakinaisen palvelussuhteen samaan työpaikkaan Aloittaa todennäköisesti uuden työn muualla Kaikki Miehet Naiset Ikä alle 30-39 40-49 50-30 vuotta (n=149) (n=21) (n=128) (n=43) (n=69) (n=24) (n=12) 40 38 41 40 41 42 42 5 14 4 7 3 13 0 14 10 15 19 13 8 17 Joutuu luultavasti työttömäksi 9 5 9 5 13 4 8 Ei halua uutta työtä esim. perheen 3 5 3 9 1 0 0 tai opiskelun vuoksi Ei tiedä vielä, mitä tapahtuu 28 29 28 21 29 33 33 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 5
Palkkaus Lähes kaikkien (99 %) kokoaikaisten palvelussuhteen ehdot määräytyivät Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Nykyiset sopimukset ovat voimassa 16.2.05-30.9.07. Kuvio 6. Palkkausjärjestelmät, %. Kiinteä peruspalkka 7 % Sopimuspalkka 5 % Jokin muu 4 % Ei tietoa 1% UPJ 83 % Suurin osa (83 %) oli uudessa palkkausjärjestelmässä (UPJ). Siinähän palkka määräytyy tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen suorituksen mukaan. Seitsemän sadasta oli edelleen kiinteällä peruspalkalla, johon lisätään ikä-/kokemuslisät. Sopimuspalkkaisia oli 5 prosenttia. Osa (4 %) oli jossain muussa järjestelmässä ja yksi sadasta ei osannut sanoa palkkausjärjestelmäänsä. Lomakkeella tiedusteltiin lokakuun 06 päätoimen palkkatuloja. Säännöllisen työajan ansioiden lisäksi kysyttiin luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa ja ylityö- ja/tai vastaavia palkkioita. Palkkalaskelmissa ovat mukana ne kokopäivätyössä olevat, joiden kuukausiansiot ennen ennakonpidätystä olivat lokakuussa 06 vähintään 1000 euroa. Palkkoja kuvataan graafisesti pylväiden, viivakuvioiden ja nauhakuvioiden avulla. Nauhakuviossa nauhan sisälle mahtuu 80 % ryhmän palkoista ja % jää ulkopuolelle. Nauhan vasen pää (kymmenen prosentin fraktiili F10) on palkka, jota pienempää saa 10 % ryhmään kuuluvista, nauhan oikea pää (90 prosentin fraktiili F90) on taas palkka, jota suurempaa saa 10 % ryhmästä. Nauhan jakaa kahtia mediaanipalkka (F50). Puolet ryhmästä saa korkeintaan mediaanipalkan suuruista palkkaa ja puolella palkka ylittää mediaanipalkan. Ryhmän keskipalkka on merkitty nauhan sisälle numeroin ja tunnusluvut on pyöristetty lähimpään euroon. Kuvioissa ja taulukoissa ryhmän palkka ilmoitetaan vain, jos ryhmässä on vähintään kuusi henkilöä. Kuvioihin liittyvät tiedot löytyvät liitetaulukosta 2. Kuviossa 7 on esitetty eri ryhmien palkat nauhakuvion muodossa. Säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä olivat keskimäärin 27 euroa. Joka toisen kokoaikaisen kuukausiansiot (F50) olivat vähintään 2639 euroa, yksi kymmenestä sai palkkaa 1963 euroa tai vähemmän (F10), kymmenesosalla palkka oli vähintään 3600 euroa. Miesten keskipalkka oli 3050 euroa. Naisten keskiansiot kuukaudessa olivat 2625 euroa, mikä on 86 prosenttia miesten keskipalkasta. Miesten palkat vaihtelivat naisten palkkoja enemmän. Joka toisen naisen palkka oli korkeintaan 2543 euroa (F50), miesten mediaanipalkka oli 3000 euroa (F50). Pääkaupunkiseudulla keskiansiot olivat 28 euroa ja muualla Suomessa 2572 euroa. Pääkaupunkiseudulla joka toisen palkka oli vähintään 2702 euroa, muualla Suomessa mediaanipalkka oli vajaa 0 euroa pienempi, 2500 euroa. Eri toimiasemissa olevien palkat vaihtelivat suuresti. Johtoasemassa olevien ansiot olivat keskimäärin 4055 euroa kuukaudessa. Keskijohdossa palkat olivat 3439 euroa, mikä on runsaat neljä viidesosaa (79 %) johtajien palkoista. Asiantuntijoiden keskipalkka oli 2812 euroa, mikä on 82 prosenttia keskijohdon ja 69 prosenttia johdon palkoista. Toimihenkilöiden keskiansiot olivat 2244 euroa ja joka toisen tulot jäivät kuukaudessa 2141 euroon. Toimihenkilöiden palkat olivat 80 prosenttia asiantuntijoiden ja 65 prosenttia keskijohdon palkoista. Määräaikaisten palkat, keskimäärin 2296 euroa kuukaudessa, olivat neljä viidesosaa (79 %) pysyvässä palvelussuhteessa olevien palkoista. Uudessa palkkausjärjestelmässä olevien keskipalkka oli 2746 euroa. Sopimuspalkalla olevien ansiot olivat keskimäärin 2637 euroa. Kiinteällä peruspalkalla olevien keskipalkka oli 2399 euroa, mikä on 87 prosenttia UPJ:n keskipalkasta. Kuviosta 7 on mukana myös viiden suurimman jäsenyhdistyksen palkkanauhat. Kääntäjien ammattijärjestöön kuuluvien keskipalkka oli 2781 euroa, myös Arkistoalan ammattiyhdistykseen ja SPECIAan kuuluvien keskipalkka ylitti 2700 euroa. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 6
Kuvio 7. Säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä, euroa/kk. Valtio yhteensä 27 M iehet Naiset 2625 3050 Pääkaupunkiseutu Muu Suomi 28 2572 Johto Keskijohto 3439 4055 Asiantuntija 2812 Toimihenkilö 2244 Pysyvä 2891 M ääräaikainen 2296 Kiinteä peruspalkka ja ikä-/kokemuslisät Sopimuspalkka Uusi palkkausjärjestelmä 2399 2637 2746 Arkistoalan ammattiyhdistys Kääntäjien ammattijärjestö 2735 2781 M useoalan ammattiliitto SPECIA Tradenomi HSO Sihteerit 2463 2238 2749 10 1800 2400 3000 3600 40 4800 5400 euroa/kk Kuviosta 8 näkyy eri ikäluokkiin kuuluvien naisten ja miesten keskipalkat. Suurimmat erot naisten ja miesten keskipalkoissa ovat ikäjakauman kummassakin päässä. On kuitenkin huomattava, että sekä jakauman ala- että yläpäässä havaintojen määrä on pieni. Kuvio 8. Naisten ja miesten palkat iän mukaan, keskim. euroa/kk. 4500 euroa/kk M iehet Naiset 4000 3876 3500 3000 2766 3070 2790 3232 2981 3028 2500 2478 00 1798 55 1500 Alle 30 vuotta 30-39 40-49 50-59 60- Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 7
Kuvio 9. Naisten ja miesten palkat koulutuksen mukaan, keskim. euroa/kk. 4000 euroa/kk 3500 3000 3007 3259 2895 3109 M iehet 3136 3077 2500 2483 2493 2660 Naiset 2375 00 1500 Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijan koulutus Naisten ja miesten palkat vaihtelevat koulutusasteen mukaan (Kuvio 9). Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden naisten palkat olivat 73 prosenttia vastaavan tasoisen tutkinnon suorittaneiden miesten palkoista. Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden naiset palkat olivat 86 prosenttia miesten palkoista. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten palkat olivat alle 86 prosenttia saman tasoisen tutkinnon suorittaneiden palkoista. Tutkijakoulutuksen saaneiden naisten palkat olivat saman suuruisia. Luontoisedut Lokakuussa 06 4 prosenttia kokoaikaisista sai luontoisetuja. Etujen verotusarvo oli keskimäärin 31 euroa. Verotusarvot vaihtelivat 10:n ja 123:n euron välillä. Kolme neljästä ilmoitti etunsa verotusarvoksi euroa. Ylityö- ja/tai vastaavat korvaukset Ylityö- ja/tai vastaavia korvauksia ja palkkioita oli lokakuun 06 aikana saanut 6 prosenttia kokoaikaisista. Korvaukset vaihtelivat 30:n ja 3000:n euron välillä. Joka toisella korvaukset ja palkkiot olivat korkeintaan 50 euroa, Korvausten ja palkioiden keskiarvo oli 583 euroa. Palkkakehitys Neljällä kymmenestä päätoimen kuukausiansiot lokakuusta 05 lokakuuhun 06 olivat nousseet yleiskorotuksen verran. 44 prosentilla korotus oli ylittänyt yleiskorotuksen tason ja pienellä osalla (3 %) ansiot olivat laskeneet. Osa (6 %) taas ei ollut töissä edellisen vuoden lokakuussa ja osa (5 %) ei osannut sanoa, miten palkka oli kehittynyt menneen vuoden aikana. Taulukosta 3 selviää tekijät, jotka olivat aiheuttaneet kuukausiansioiden muutoksen. Osuudet on laskettu palkkalaskelmissa mukana olevien kokoaikaisten vastausten perusteella. Taulukko 3. Syyt muutokseen kuukausiansioissa, %. % (n=495) Tehtäväkohtaisen palkanosan muutos 21 Henkilökohtaisen palkanosan muutos 24 Tulospalkkio 1 Uusi työnantaja 0 Uusi asema tai tehtävä 9 Ikä-/kokemuslisä 3 Lisäkoulutus tai -pätevyys 0 Omat toimenpiteet 1 Muu syy 24 Viidesosalla (21 %) tehtäväkohtaisen palkanosan muutos oli palkkamuutoksen taustalla. Neljäsosalla (24 %) oli muuttunut henkilökohtainen palkanosa. Yhdellä kymmenestä (9 %) palkanmuutoksen taustalla oli siirtyminen uuteen asemaan tai tehtävään. Yksi neljästä ilmoitti jonkin muun syyn ansioiden muutokseen. Kuviosta 10 näkee, miten Akavan Erityisalojen valtiosektorilla työskentelevien ja kaikkien kuukausipalkkaisten palkansaajien kuukausiansiot kehittyivät vuosina 00-06. Vuonna 02 ei julkiselle sektorille tehty työmarkkinatutkimusta. Vuodesta 05 vuoteen 06 keskipalkat nousivat 2,2 prosenttia. Samaan aikaan kaikkien kuukausipalkkaisten ansiot nousivat 2,9 prosenttia. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 8
Kuvio 10. Palkat valtiolla vuosina 00-06, keskim. euroa/kk. 3500 Valtio Kaikki palkansaajat* 3000 2500 2167 2140 2252 2238 2401 2414 25422509 2681 272690** 2613 00 1500 1000 00 01 03 04 05 06 *Lähde: Ansiotasoindeksi 06: Tilastokeskus **ennakkotieto Palkkaukseen vaikuttavat tekijät Eri palkkausjärjestelmissä palkan määräytymisperusteet vaihtelevat. Kuviosta 11 selviää eri järjestelmissä olevien käsitykset palkkaan vaikuttavista tekijöistä. Uudessa palkkausjärjestelmässä olevista useampi kuin joka toinen (56 %) oli sitä mieltä, että työn vaativuus vaikuttaa palkkaan paljon, niitäkin joiden mielestä vaativuus vaikuttaa palkan suuruuteen ainakin jossain määrin oli 34 %. UPJ:n piirissä olevat katsoivat myös henkilökohtaisen osaamisen vaikuttavan paljon tai jossain määrin palkkaukseen. Myös laadulla on heidän mielestään vaikutusta. Arviot uudesta palkkausjärjestelmästä Valtiolla on uudistettu palkkausjärjestelmiä niin, että palkkaa maksetaan tehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella. Kuviosta 12 selviää, miten UPJ:ssa ja muissa järjestelmissä olevat arvioivat uudistettua palkkausjärjestelmää. Muissa järjestelmissä olevat valitsivat väittämää arvioidessaan UPJ:ssa olevia useammin En osaa sanoa- vaihtoehdon. Kaiken kaikkiaan vanhojen järjestelmien mukaan palkkaansa saavat arvioivat uutta järjestelmää myönteisemmin kuin ne, joilla oli kokemusta uudesta järjestelmästä. Useampi kuin joka toinen ei pitänyt järjestelmää selkeänä, eikä sen uskottu antavan kilpailukykyistä palkkaa. UPJ:ssa olevien mielestä järjestelmä ei kannusta ammattitaidon kehittämiseen, sen palkkaporrastus ei ole oikeudenmukainen eikä se kohtele nuoria ja vanhoja tasapuolisesti. Yli 40 prosenttia uskoi järjestelmän kohtelevan naisia ja miehiä tasapuolisesti. Kuvio 11. Palkkaukseen vaikuttavat tekijät, %. Henkilö koht. Työn vaativuus osaaminen Ryhmän tulos Työn määrä Työn laatu 100 3 4 3 4 7 10 11 10 8 6 % 7 10 23 80 35 28 34 59 46 60 52 64 40 46 36 74 77 51 0 56 16 30 35 28 23 26 12 9 19 2 4 4 14 14 UPJ M uut UPJ M uut UPJ M uut UPJ M uut UPJ M uut Vaikuttaa paljon Vaikuttaa jossain määrin Ei vaikuta lainkaan Ei osaa sanoa Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 9
Kuvio 12. Arviot uudesta palkkausjärjestelmästä, %. Uusi palkkausjärjestelmä... Samaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä on selkeä ja ymmärrettävä 11 35 25 10 56 64 UP J Muut reagoi työtehtävien muutoksiin 32 23 19 41 49 36 UP J Muut kannustaa ammattitaidon kehittämiseen 31 27 16 36 53 36 UP J Muut palkkaporrastus oikeudenmukainen 11 11 24 42 64 47 UP J Muut palkitsee hyvästä työsuorituksesta 14 27 18 42 55 44 UP J Muut antaa kilpailukykyisen palkkatason 7 15 17 33 68 60 UP J Muut kohtelee nuoria ja vanhoja tasapuolisesti 29 23 21 37 50 40 UP J Muut kohtelee naisia ja miehiä tasapuolisesti 0 43 44 32 41 25 15 UP J Muut 0 40 60 80 100 % UPJ - tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvassa palkkausjärjestelmässä olevat M uut - muissa palkkausjärjestelmissä olevat Kuvio 13. Uudessa palkkausjärjestelmässä mukana olevien arviot järjestelmästä vuosina 03-05, %. Uusi palkkausjärjestelmä... Samaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä on selkeä ja ymmärrettävä 30 37 34 35 12 12 10 13 58 49 54 56 03 04 05 06 reagoi työtehtävien muutoksiin 38 39 32 32 23 19 15 22 47 46 49 38 03 04 05 06 kannustaa ammattitaidon kehittämiseen 38 44 37 31 16 16 18 47 38 43 53 03 04 05 06 palkkaporrastus on oikeudenmukainen 17 21 13 11 29 24 26 27 57 52 58 64 03 04 05 06 palkitsee hyvästä työsuorituksesta 32 32 25 27 21 18 18 19 51 49 54 55 03 04 05 06 antaa kilpailukykyisen palkkatason 21 15 15 21 17 21 22 58 59 64 68 03 04 05 06 kohtelee nuoria ja vanhoja tasapuolisesti 29 32 28 29 18 22 24 21 53 46 48 50 03 04 05 06 kohtelee naisia ja miehiä tasapuolisesti 42 43 46 43 29 34 31 32 30 23 23 25 03 04 05 06 0 40 60 80 100 % Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 10
Kuviosta 13 selviää, miten uudesta palkkausjärjestelmästä kokemuksia saaneiden arviot ovat muuttuneet neljän vuoden aikana. Niiden osuus, joiden mielestä järjestelmä antaa kilpailukykyisen palkan on pienentynyt vuosi vuodelta. Luottamus palkkaporrastuksen oikeudenmukaisuuteen on vähentynyt. Niitäkin, jotka uskovat järjestelmän kannustavan ammattitaidon kehittämiseen on aiempaa vähemmän. riittävästi (Kuvio 14). Kolmannes nuorista jäi ilman järjestelmäkoulutusta. Kun työpaikalla siirryttiin uuteen palkkausjärjestelmään, niin yli 70 prosenttia järjestelmään siirtyjistä laati tehtäväkuvauksen uudesta työstään (Kuvio 15). Varsinkin 30-49 vuotiaat saivat osallistua tehtävän vaativuuden arviointiin. Kuusi kymmenestä käsitteli esimiehensä kanssa palkkauksen perusteita. Uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen Kun uusi palkkausjärjestelmä otettiin työpaikalla käyttöön, niin alle 30- vuotiaista kolmannes (32 %) oli sitä mieltä, ettei järjestelmän käyttöönotosta tiedotettu Kuvio 14. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta tiedottaminen ja kouluttaminen, %. Kun työpaikallani otettiin käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, niin siitä 100 % 80 tiedotettiin riittävästi annettiin koulutusta 25 26 29 28 29 29 27 30 60 32 28 18 13 32 24 15 11 40 43 46 54 59 38 47 58 59 0 Ikä alle 30 vuotta 30-39 40-49 50- Ikä alle 30 vuotta Kyllä Ei Ei osaa sanoa 30-39 40-49 50- Kuvio 15. Osallistuminen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton eri vaiheisiin, %. 100 % 80 Kun työpaikallani otettiin käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, niin laadin tehtäväkuvauksen omasta työstäni 30 23 14 16 sain itse osallistua tehtävän vaativuuden arviointiin 52 46 46 53 käsittelin esimieheni kanssa uusia palkkauksen perusteita 41 40 39 45 60 40 70 77 86 84 48 54 54 47 59 60 61 55 0 Ikä alle 30 vuotta 30-39 40-49 50- Ikä alle 30 vuotta 30-39 40-49 50- Ikä alle 30 vuotta Kyllä En 30-39 40-49 50- Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 11
Osa-aikaiset Valtiosektorilla 5 % teki osa-aikatyötä. Neljännes osa-aikaisista oli miehiä. Työtunteja heille kertyi viikossa keskimäärin 24. Kolme kymmenestä osa-aikaisesta oli määräaikaisena. Kolme neljästä osa-aikaisesta (77 %) oli koulutustaan vastaavassa työssä. Lokakuussa 06 osa-aikaisten asiot olivat keskimäärin 1480 euroa. Joka toisen osa-aikaisen ansiot jäivät alle 1700 euron. Työaika ja ylityöt Kokoaikatyössä olevien virka/työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika viikossa oli keskimäärin 36,8 tuntia. Vuoden 06 aikana heille kertyi työtunteja viikossa keskimäärin 39,0 tuntia. Joka toisella todellisten viikkotyötuntien määrä jäi alle 38 tunnin, yksi kymmenestä oli töissä viikottain vähintään 42 tuntia. Johtotasolla työtunteja kertyi viikossa keskimäärin 40. Pysyvässä palvelussuhteessa olevat tekivät keskimäärin tunnin pidempää työviikkoa kuin määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat. Alle 30-vuotiaiden työviikon pituus oli keskimäärin 38 tuntia, yli 40-vuotialla työviikolle tuli pituutta keskimäärin 39,5 tuntia. Viidennes kokoaikaisista arvioi työmääränsä jatkuvasti liian suureksi. Joka toiselle työmäärä kasvoi ajoittain liian suureksi, kolmannes piti työmääräänsä sopivana. Mielipiteet työmäärän suuruudesta vaihtelivat toimiasemittain (Kuvio 16). Johtotehtävissä olevista yhdellä neljästä (28%) oli jatkuvasti liian paljon töitä. Viidennes asiantuntijoista piti työmääräänsä jatkuvasti liian suurena, toimihenkilöistäkin runsaalla kymmenesosalla oli jatkuvasti liikaa töitä. Alle 30-vuotiaista lähes joka toinen (44 %) piti työmääräänsä sopivana. Kuvio 16. Arviot työmäärän suuruudesta, %. 80 % työmäärä jatkuvasti liian suuri työmäärä ajoittain liian suuri työmäärä sopiva 60 46 49 51 46 40 18 32 28 21 27 11 35 0 Kaikki Johto, keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Joka toinen (55 %) ilmoitti tekevänsä ylitöitä tai muita säännöllisen työajan ylittäviä töitä, neljä kymmenestä ei tehnyt ylitöitä. Ylitöitä tehtiin kuukaudessa keskimäärin 12 tuntia. Viidesosalla ylityötunteja kertyi kuukaudessa korkeintaan viisi, viidesosalla taas ylitöiden määrä ylitti 18 tuntia. Joka toisella tuntimäärä jäi kymmeneen. Muita säännöllisen työajan ylittäviä töitä kokoaikaiset tekivät keskimäärin 11 tuntia kuukaudessa, viidesosalla tunteja kertyi korkeintaan 9, yksi viidestä teki tunteja vähintään 16. Ylitöihin jäätiin pääasiassa oma-aloitteisesti (87 %), koska työtehtävistä suoriutuminen niin vaati. Viisi sadasta teki ylitöitä työnantajan määräyksestä, mutta myös oma-aloitteisesti. Taulukosta 4 selviävät vastaajien käsitykset siitä, miten työnantajan määräyksestä tehdyt ylityöt korvataan. Joka kymmenes oli sitä mieltä, ettei työnantajan määräyksestä tehtyjä ylitöitä korvata lainkaan. Reilu kymmenesosa (12 %) oli sitä mieltä, että työt korvataan virka/työehtosopimuksen mukaan täysimääräisenä rahana, neljänneksen (23%) mielestä työt korvataan täysimääräisenä vapaa-aikana. Taulukko 4. Työnantajan määräyksestä tehtyjen ylitöiden korvaaminen, %. % (n=362) Korvataan virka/työehtosopimuksen 12 mukaan täysi-määräisenä rahana Korvataan virka/työehtosopimuksen 23 mukaan täysimääräisenä vapaaaikana Korvataan 1:1 12 Korvataan osittain rahana 2 Korvataan osittain vapaa-aikana 13 Ei korvata lainkaan 11 Taulukko 5 näyttää, miten kokoaikaisille korvataan ilman ylityömääräystä tehdyt ylimääräiset työtunnit. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 12
Joka toinen (54 %) sai 1:1-periaatteen mukaisen korvauksen ilman ylityömääräystä tehdyistä ylimääräisistä työtunneista. Neljä kymmenestä (39 %) teki ylimääräisiä tunteja ilman korvausta. Johtoon kuuluvat tekivät muita useammin ylimääräisiä tunteja ilman korvausta. Taulukko 5. Ilman ylityömääräystä tehtyjen ylimääräisten työtuntien korvaaminen, %. % Korvataan 1:1 54 Korvataan paremmin kuin 1:1 1 Korvataan huonommin kuin 1:1 5 Ei korvata lainkaan 39 (n=384 Kuusi kymmenestä (58 %) pystyi pitämään vapaaaikana korvattavat ylityöt ja ylimääräiset työtunnit työpaikalla olevan työajan tasoitusjärjestelmän mukaan. Viidesosa keräsi tuntivapaansa työaikapankkiin, josta ne on mahdollista pitää myöhemmin. Yhdellä viidestä vapaatunnit jäävät pääsääntöisesti käyttämättä. Eri toimiasemassa olevien mahdollisuudet käyttää ylityövapaita vaihtelivat suuresti (Kuvio 17). Yhdeksän kymmenestä toimihenkilöstä pystyi käyttämään vapaana korvatut tunnit joko työpaikalla olevan tasoitusjärjestelmän mukaan tai työaikapankkijärjestelmän avulla. Asiantuntijoista joka viides (18 % ) jätti ylityövapaansa pääsääntöisesti käyttämättä. Neljällä johtajalla kymmenestä (36 %) ei ollut mahdollisuuksia ylityövapaiden käyttöön. Kuvio 17. Vapaana korvattujen ylityövapaiden pitäminen toimiaseman mukaan, %. 80 % 60 59 62 vapaat käytetään työajan tasoitusjärjestelmän mukaan 40 46 36 vapaat työaikapankkiin, josta ne pidetään myöhemmin 12 21 18 26 12 vapaat jäävät pääsääntöisesti pitämättä 0 Johto, keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Runsas neljäsosa (29 %) oli työpaikassa, jossa oli käytössä työaikapankki, viidesosa ei tiennyt työpaikkansa työpankkitilannetta, osa (4 %) tiesi, että työaikapankin käyttöönottoa ollaan valmistelemassa. Neljäsosa (24 %) oli tehnyt kuluneen vuoden aikana ylitöitä aiempaa enemmän, kuusi sadasta oli vähentänyt ylitöidensä määrää selvästi, yksi kymmenestä oli vähentänyt ylitöidensä määrää vuoden aikana jonkin verran (Kuvio 18). Etenkin ne, jotka tekivät ylitöitä olivat sitä mieltä, että työpaikalla on työtehtäviin nähden liian vähän työntekijöitä (Kuvio 19). Kuvio 18. Muutos ylitöiden määrässä, %. 80 % 60 Ylitöiden määrä... 60 40 8 16 10 6 0 lisääntynyt selvästi lisääntynyt jonkin verran pysynyt ennallaan vähentynyt jonkin verran vähentynyt selvästi Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 13
Kuvio 19. Vastaukset väittämään Työpaikallani on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden., %. 60 % Tekee ylitöitä Ei tee ylitöitä 40 36 34 31 19 23 13 19 15 8 2 0 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Työssä jaksaminen Kuviosta selviää vastaajien käsitykset omasta työssä jaksamisestaan kuluneen vuoden aikana. Seitsämän kymmenestä oli jaksanut töissä erittäin hyvin (11 %) tai hyvin (59 %). Kolme prosenttia vastasi jaksaneensa työssä erittäin huonosti, viidesosalla jaksaminen oli ollut melko huonoa. Kuvio. Työssä jaksaminen, %. 80 60 Työssä jaksaminen 59 40 0 11 8 2 erittäin hyvä melko hyvä ei osaa sanoa melko huono erittäin huono Muutokset työssä Enemmistö kokoaikaisista oli sitä mieltä, että työolot työpaikalla ovat pysyneet ennallaan (Kuvio 21). Vajaan kolmanneksen (30 %) mielestä mahdollisuudet oman ammattitaidon ja omien kykyjen käyttöön työpaikalla olivat viime aikoina lisääntyneet. Neljäsosa (27 %) oli päässyt vaikuttamaan työtehtäviin aiempaa enemmän. Yksi neljästä oli sitä mieltä, että työtovereiden keskinäinen kilpailu oli lisääntynyt, toisaalta neljäsosa puolestaan arvioi työtovereiden antaman tuen ja rohkaisun lisääntyneen. Niitä, joiden mielestä esimiehen antama tuki ja rohkaisu oli lisääntynyt (23 %) oli saman verran kuin niitä, joiden mielestä tuki ja rohkaisu on vähentynyt. Kuluneen vuoden aikana työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki on huonontunut. Kolmasosa (36 %) oli sitä mieltä, että työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki oli huonontunut, niitä joiden mielestä ilmapiiri oli parantunut oli selvästi vähemmän. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 14
Kuvio 21. Muutoksia työpaikalla, %. Viime aikoina on mahdollisuus käyttää ammattitaitoaan ja kykyjään työssä 30 60 10 mahdollisuus vaikuttaa työtehtäviin 27 59 14 työtovereiden keskinäinen kilpailu 26 65 9 työtovereiden antama tuki ja rohkaisu 26 61 13 esimiehen antama tuki ja rohkaisu 23 55 22 mahdollisuus vaikuttaa työnjakoon 21 57 23 työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki 44 36 mahdollisuus vaikuttaa työtahtiin 14 60 27 Kiusaaminen työpaikoilla 0 40 60 80 100 % Lisääntynyt/parantunut ainakin jonkin verran Pysynyt ennallaan Vähentynyt/huonontunut ainakin jonkin verran Kaksi kolmesta ei ollut kokenut eikä havainnut kiusaamista työpaikalla. Joka neljäs oli havainnut työpaikallaan kiusaamista. Kuudella sadasta oli omakohtaisia kokemuksia kiusaamisesta. Joka neljäs oli sitä mieltä, että työpaikkakiusaamiseen oli myös puututtu. Tasa-arvo ja samapalkkaisuus Runsas kolmannes kokoaikaisista oli työpaikassa, jossa oli tehty tasa-arvosuunnitelma. Seitsämän sadasta tiesi, että suunnitelma oli tekeillä. Neljä kymmenestä ei tiennyt työpaikkansa tasa-arvosuunnitelmasta mitään. Suunnitelman tulee sisältää mm. selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta. Jos työpaikalla oli tehty tasaarvosuunnitelma, niin yksi kymmenestä oli sitä mieltä, että sillä oli ollut käytännön vaikutuksia miesten ja naisten välisen palkkaeron kaventumiseen. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 15
Taulukkoluettelo Taulukko 1. Työnantajan perustelut määräaikaisille palvelussuhteille, %. Taulukko 2. Arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päättymisen jälkeen, %. Taulukko 3. Syyt muutokseen kuukausiansioissa, %. Taulukko 4. Työnantajan määräyksestä tehtyjen ylitöiden korvaaminen, %. Taulukko 5. Ilman ylityömääräystä tehtyjen ylimääräisten työtuntien korvaaminen, %. Kuvioluettelo Kuvio 1. Taustatietoja vastaajista, %. Kuvio 2. Naisten ja miesten ikäjakauma, %. Kuvio 3. Kokopäivätyössä olevien toimiasemat sukupuolen ja iän mukaan, %. Kuvio 4. Työn ja koulutustason vastaavuus sukupuolen, iän, toimiaseman ja palvelussuhteen mukaan, %. Kuvio 5. Määräaikaiset palvelussuhteet sukupuolen ja iän mukaan, osuus kokopäivätyössä olevista, %. Kuvio 6. Palkkausjärjestelmät, %. Kuvio 7. Säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä, euroa/kk. Kuvio 8. Naisten ja miesten palkat iän mukaan, keskim. euroa/kk. Kuvio 9. Naisten ja miesten palkat koulutuksen mukaan, keskim. euroa/kk. Kuvio 10. Palkat valtiolla vuosina 00-06, keskim. euroa/kk. Kuvio 11. Palkkaukseen vaikuttavat tekijät, %. Kuvio 12. Arviot uudesta palkkausjärjestelmästä, %. Kuvio 13. Uudessa palkkausjärjestelmässä mukana olevien arviot järjestelmästä vuosina 03-06, %. Kuvio 14. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta tiedottaminen ja kouluttaminen, %. Kuvio 15. Osallistuminen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton eri vaiheisiin, %. Kuvio 16. Arviot työmäärän suuruudesta, %. Kuvio 17. Vapaana korvattujen ylityövapaiden pitäminen toimiaseman mukaan, %. Kuvio 18. Muutos ylitöiden määrässä, %. Kuvio 19. Vastaukset väittämään Työpaikallani on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden., %. Kuvio. Työssä jaksaminen, %. Kuvio 21. Muutoksia työpaikalla, %. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 16