Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010

Transkriptio

1 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä

2 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN (nid.) ISBN (pdf) Painopaikka Libris Oy, Helsinki 2011

3 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä

4 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2011 Sisältö Lukijalle 5 Tutkimuksen toteuttaminen 6 Jäsenkunnan kuvaus 7 Ikä ja sukupuoli 7 Työkokemus ja koulutus 7 Työmarkkinoille sijoittuminen 7 Työsuhteen ehtojen määräytyminen 8 Työsuhteiden määräaikaisuus 9 Matkustaminen työasioissa 10 Työsuhteen varmuus 12 Palkkaus 13 Palkkataso 13 Tulospalkkaus 1 Luontoisedut 1 Ansiokehitys 15 Työaika ja työhön sidonnainen aika 16 Viikkotyöaika 16 Ylityöt 16 Ylitöiden korvaaminen 17 Työajan seuranta 18 Tavoitettavuus työajan ulkopuolella 18 Liite 19

5 A kavan Erityisalat toteuttaa vuosittain jäsenyhdistystensä jäsenten palkkausta ja työehtoja koskevia työmarkkinatutkimuksia. Tietoja kerätään erikseen yksityisellä ja julkisella sektorilla toimivilta jäseniltä; tässä raportissa tarkastellaan yksityisellä sektorilla toimivien jäsenten palkkausta ja työehtoja. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään liiton edunvalvontatyössä ja jäsenneuvonnassa. Tämän kyselyn vastaukset ovat myös mukana Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestön, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n, tutkimuksessa. Akavalaisessa kentässä asiantuntija- ja esimiestyön työajan rajat ja korvauksettoman työn määrä ovat nousseet keskusteluun säännöllisesti. Yhteisinä YTN-liittojen teemakysymyksinä tiedus teltiinkin tarkennetusti työaikoja, niiden seuraamista ja korvaamista. Raportti kertoo sekä keskimääräisen työsopimuksissa määritellyn säännöllisen viikkotyöajan että todellisen viikoittaisen työajan. Eroa kertyi yli kaksi tuntia viikossa. Yli puolet piti nykyistä työmääräänsä vähintäänkin Lukijalle ajoittain liian suurena. Ylitöitä tehdään runsaasti ja usein niistä päätetään oma-aloitteisesti. Toimihenkilöinä tai asiantuntijoina toimivista noin puolet kirjasi kaikki ylityönsä. Sen sijaan johtoon sijoittuvat merkkasivat niitä harvemmin. Joka neljännen työaikaa ei seurattu lainkaan. Reilulla kolmanneksella käytössä oli kellokortti tai jokin vastaava järjestelmä. Yhtä monella seurannan pohjana oli henkilökohtainen kirjanpito. Työajan seuranta riippui selvästi henkilön toimiasemasta: joka toisen johtoon kuuluvan työaikaa ei seurattu, kun taas muissa toimiasemaryhmissä seuranta oli yleisempää. Useamman kuin joka kolmannen tuli työtehtävien sujumisen vuoksi olla tavoitettavissa myös varsinaisen työajan ulkopuolella, tosin tässäkin oli suuria eroja asematasoittain. Erityisesti johdon ja keskijohdon tehtävissä töiden sujuminen tai muut syyt edellyttivät tavoitettavissa olemista. Sen sijaan toimihenkilöistä kuusi kymmenestä sai viettää vapaa-aikansa ilman tällaista velvoitetta. Huolestuttavan paljon siis tehdään työtä, jota ei kirjata eikä korvata. Positiivista kuitenkin on se, että työtä näyttää taas riittävän ja vastaajat ovat edeltänyttä vuotta luottavaisempia sekä työpaikan että oman lähitulevaisuutensa suhteen. Lähes kolme neljästä piti työpaikkansa tilannetta vakaana tai melko vakaana, kun lokakuussa 2009 vain kuusi kymmenestä oli sitä mieltä. Oman tilanteensa vastaajat arvioivat vieläkin paremmaksi. Kahdeksan kymmenestä piti sitä vakaana tai melko vakaana, kun määrä edeltäneenä vuonna oli lähes kymmenen prosenttiyksikköä pienempi. Enemmän epävarmuutta omasta tilanteestansa kokivat kuitenkin määräaikaisessa työsuhteessa olevat. Heistä vain kuusi kymmenestä luotti omaan lähitulevaisuuteensa. Määrä oli jopa laskenut vuodentakaisesta, vaikka arvio työ paikan tilanteesta myös heidän mielestään oli parantunut. Helsingissä Kari Eskola Edunvalvonnan päällikkö Akavan Erityisalojen selvityksiä

6 K yselytutkimus toteutettiin sähköisesti lähettämällä tutkimuslinkki vastaajille Webropoltiedonkeruutyökalulla. Tiedonkeruu ajoittui vuoden 2010 marraskuulle, ja tutkimuksessa tiedusteltiin lokakuun palkkausta. Tutkimuksen perusjoukko määriteltiin ja sähköpostiosoitteet poimittiin liiton rekisteristä. Perusjoukko muuttui hieman edellisestä vuodesta. Blue 1-lentäjien tilalla on uutena jäsenyhdistyksenä tutkimuksessa mukana Finncomm Airlines Pilot Association. Tutkimuksen perusjoukon muodostavat kaikki yksityisellä sektorilla työssä olevat liiton jäsenet (N=8 168). Tutkimuksen toteuttaminen Lomake saatiin lähetettyä onnistuneesti jäsenelle, joista vastasi tutkimukseen (vastausprosentti 30,3). Aineiston edustavuutta parannettiin tekemällä kaikki laskelmat perusjoukon sukupuoli- ja ikäjakaumatiedoin painotettuina. Näin ollen yksi tutkimukseen vastannut henkilö edustaa keskimäärin neljää perusjoukkoon kuuluvaa henkilöä. Painotettuina tehdyt laskelmat pakottivat vastaajien ja kaikkien tutkimuksen kohteena olleiden henkilöiden iän ja sukupuolen mukaiset jakaumat vastaamaan tarkasti toisiaan. Tämä menettely mahdollista myös sen, että raportissa esitetyillä lukumäärätiedoilla voidaan kuvata jäsenten kokonaismäärää eri ryhmissä. Näin ollen esimerkiksi palkka tilastoissa esitetyt lukumäärätiedot kuvaavat jäsenten todellista lukumäärää kussakin ryhmässä, ei vastaajien lukumäärää. Aineiston analysoinnista ja tulosten raportoinnista vastasi Real Stats Oy. Akavan Erityisalat vastasi kyselyn sisällöllisestä suunnittelusta, kyselylomakkeen laatimisesta, kohdehenkilöiden poiminnasta ja tietojen keräämisestä. Taulukko 1. Yksityisen sektorin jäsenet sukupuolen ja jäsenyhdistyksen mukaan Jäsenyhdistys Kyselyyn vastanneita, n Iän ja sp:n mukaan painotettu, N Mies % Nainen % AEL:n koulutushenkilöt ry Arkistoalan ammattiyhdistys ry Finncom Airlines Pilot Association Hallintonotaarit ry Kuntien asiantuntijat KUMULA ry Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Museoalan ammattiliitto ry Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Suomen Restonomit SURE ry Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Suomen ViittomakielenTulkit ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry Tradenomi HSO Sihteerit ry Muu yhdistys, ei tietoa Yhteensä (N=1 291) 100 (N=6 877) 6 Akavan Erityisalojen selvityksiä

7 J äsenyhdistyksittäin tarkasteltuna suurimman ryhmän muodostavat SPECIA:n jäsenet, joista vastasi kyselyyn yli 600 henkilöä. Miehistä SPECIA:n jäseniä oli 0 % ja naisistakin useampi kuin joka neljäs oli SPECIA ry:n jäsen. Koko yksityisen sektorin jäsenkunnasta lähes kuudes oli Tradenomi HSO Sihteerit ry:n jäsen. Naisilla osuus oli noin viidennes. Miesten ryhmässä SPECIA:n jälkeen suurin jäsenyhdistys oli Käännösalan asiantuntijat KAJ ry, johon kuului 15 % miehistä. Osuus oli samaa tasoa myös naisilla. Lähes joka kymmenes oli TAKU:n jäsen. Uutena jäsenyhdistyksenä on Finncom Airlines Association, jonka jäsenistä tosin vain 10 henkilöä vastasi työmarkkinatutkimukseen. Jäsenkunnan kuvaus Ikä ja sukupuoli Noin 8 % jäsenistä on naisia. Jäsenkunnan keski-ikä on 39,3 vuotta. Naiset ovat keski-iältään pari vuotta miehiä nuorempia (naisten keski-ikä 38,9 vuotta ja miesten 1,1 vuotta). Useampi kuin joka viides naisista oli alle 30-vuotias, kun taas miehistä nuorimpaan ikäryhmään kuuluvia oli 16 %. Vanhimpaan, yli 50-vuotiaiden, ikäryhmään kuului joka neljäs mies ja harvempi kuin joka viides naisjäsen. Suurimman ikäryhmän muodostivat vuotiaat, joita oli jäsenistössä reilu kolmannes. Työkokemus ja koulutus Työkokemusta mitattiin tutkimusajankohdan (vuosi 2010) ja viimeisimmän tutkinnon suorittamisesta kuluneen ajan erotuksena. Keskimäärin jäsenillä oli valmistumisesta kulunut 11, vuotta, naisilla vajaa kaksi vuotta miehiä vähemmän (naisilla valmistumisesta 11,2 vuotta ja miehillä 13 vuotta). Yksityisellä sektorilla toimivan jäsenistön koulutustasossa on jonkin verran eroja miesten ja naisten välillä. Selvästi suurimman ryhmän muodostavat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet: lähes joka toisella oli tämän tasoinen tutkinto, miehistä hieman naisia useammalla. Miesten ryhmässä keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurempi kuin naisilla, kun taas naisista miehiä suurempi osa oli suorittanut alimman korkea-asteen tai alemman korkeakoulututkinnon. Miehet olivat tehneet väitöskirjan naisia useammin. Kaavio 1. Kaavio 1. Jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan (%) Mies Nainen Kaikki Yksityisen sektorin jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan (%) 16,2 21, 20,6 3,1 35,2 35,1 2,8 25,1 25,0 2,9 18,3 19, Kaavio 2. Kaavio 2. Jäsenet sukupuolen ja koulutusasteen mukaan (%) Yksityisen sektorin jäsenet sukupuolen ja koulutusasteen mukaan (%) Mies Nainen Kaikki 6,6,1 3,8 6,6,2 6,2 30, 38,0 36,8 53,8 8,5 9, 1,0 Keskiaste Ylempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Tutkijakoulutus Alempi korkeakouluaste Ulkomainen tutkinto, ei tietoa 3,1 1,3 2,1 2,1 2,0 L ähes kolme neljästä (73 %) jäsenestä työskenteli pysyvässä kokoaikatyössä. Osa-aikatyötä teki lähes joka kymmenes, mikä on hieman enemmän kuin vuotta aiemmin (6 %). Kaikista yksityisen sektorin jäsenistä 15 % oli määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisessa osa-aikatyössä oli neljä prosenttia jäsenistä. Yksityisen sektorin jäsenistön sijoittumisessa eritasoisiin tehtäviin Työmarkkinoille sijoittuminen on paljon eroja miesten ja naisten välillä. Toimiasemaa kuvaava muuttuja mittaa vastaajien subjektiivista käsitystä omasta asemasta organisaation hierarkkisessa rakenteessa. Kaiken kaikkiaan suurimman ryhmän muodostavat toimihenkilöinä toimivat. Toiseksi yleisintä oli asiantuntijatehtävissä toimiminen. Naisten ryhmässä toimihenkilöiden osuus oli selvästi suurempi kuin miehillä, kun taas miehistä suurempi osa sijoittui johtotason tehtäviin. Yli puolet vastaajista työskenteli pääkaupunkiseudulla. Suurin osa (62 %) jäsenistä toimi jonkin yrityksen palveluksessa, lähes kolmannes (32 %) työskenteli yleishyödyllisissä yhteisöissä ja vain harva jollain muulla työnantajalla. Yksityisellä sektorilla yleisintä oli työskennellä pienissä tai keskisuurissa yrityksissä. Työnantajan koon mukaan Akavan Erityisalojen selvityksiä

8 tarkasteltuna suurimman ryhmän muodostivat alle 10 hengen yrityksissä työskentelevät, joita oli viidennes kaikista yksityisen sektorin jäsenistä. Useampi kuin kolmannes jäsenistä työskenteli pienessä, alle 30 hengen yrityksessä. Joka kymmenes työskenteli yli 3000 työntekijän yrityksessä. Työsuhteen ehtojen määräytyminen Valtaosa jäsenistön työsuhteen ehdoista määräytyy työehtosopimusten perusteella. Jäsenten oman arvion mukaan 15 %:lla ehdot tulevat YTN:n työehtosopimuksen ja noin joka kymmenennellä yrityskohtaisen työehtosopimuksen mukaan. Myös YTN on tehnyt yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Akavan Erityisalojen kentässä tyypillistä on, että yksityisellä puolella sovelletaan usein myös muita akavalaisia sekä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen piirissä tehtyjä työehtosopimuksia. Esimerkiksi järjestösektorilla ja kolmannella sektorilla noudatetaan usein JUKON tekemiä kuntien tai valtion virka- ja työehtosopimuksia. Lähes joka viidennellä työsuhteiden ehtoja ei määritellä minkään työehtosopimuksen mukaan. Vastaajajoukossa oli lähes yhtä paljon sellaisia, jotka eivät olleet tietoisia omasta sopimusalastaan. Joka kuudennella yksityisellä sektorilla työskentelevällä jäsenellä oli alaisia, miehillä (27 %) selvästi naisia useammin (13 %). Keskimäärin alaisia oli 18, ja joka kymmenellä alaisia oli 32 tai enemmän. Välittömiä alaisia oli keskimäärin 6. Joka viidennellä työhön Alaisten lukumäärä 16 % alaisia (miehet 27 %, naiset 13 %) 21 %:lla työhön sisältyy muiden työn ohjaamista (miehet 22 %, naiset 20 %) Alaisten lukumäärä: Välittömässä alaisuudessa keskimäärin 6 alaista (Mediaani=3, F10=1, F90=1) Yhteensä keskimäärin 18 alaista (Mediaani=5, F10=1, F90=32) sisältyi myös muiden työn ohjaamista, vaikka varsinaista esimiesasemaa ei ollutkaan. Kaavio 3. Kaavio 3. Työmarkkina-asema Jäsenten työmarkkina-asema lokakuussa (%) Määräaikainen osa-aikatyö % Muu, ei tietoa 3 % Pysyvä osa-aikatyö 5 % Määräaikainen kokoaikatyö 15 % Pysyvä kokoaikatyö 73 % Kaavio 5. Yksityisen sektorin jäsenten työnantajayritysten henkilöstömäärä (%) Kaavio 5. Jäsenet työpaikan henkilöstömäärän mukaan (%) En tiedä / tieto puuttuu 1,0 8,2 7,2 6,6 11,9 11,3 19,8 15,7 18, Kaavio. Jäsenet sukupuolen ja toimiaseman Kaavio mukaan. (%) Yksityisen sektorin jäsenet sukupuolen ja toimiaseman mukaan (%) Mies Nainen Kaikki 13,1 7,1 10,0 8,0 11,6 20,3 3,8 36,0 2,5 1,7 37,9 17,6 6, 6, 6, Johto Asiantuntija Keskijohto Toimihenkilö Muu, ei tietoa Kaavio 6. Minkä työehtosopimuksen Kaavio 6. piiriin kuuluu? (%) Työsuhteen ehtojen määräytyminen (%) YTN:n työehtosopimus Yrityskohtainen työehtosopimus Joku muu tes Eivät määräydy minkään tes:in mukaan En tiedä Akavan Erityisalojen selvityksiä

9 M ääräaikaisten osuus oli viimevuotisella tasolla, noin 17 % kokoaikaisista jäsenistä työskenteli määräajaksi sovitussa työsuhteessa. Jäsenyhdistyksittäin tarkasteltuna määräaikaisten osuus oli korkein Nuoriso- ja Liikuntaalan asiantuntijoilla sekä TAKU:n ja Suomen Toiminta terapeuttiliiton jäsenillä. Kaikista näiden yhdistysten jäsenistä määräaikaisia oli vähintään Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Museoalan ammattiliitto ry Suomen Viittomakielen Tulkit ry SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Työsuhteiden määräaikaisuus Kaavio 7. Määräaikaisten osuudet suurimpien jäsenyhdistysten jäsenillä (%) Kaavio 7. Määräaikaisten osuus jäsenyhdistyksen mukaan (%) Kaikki Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry Suomen Restonomit SURE ry Tradenomi HSO Sihteerit ry Kaavio 8. Määräaikaisten työsuhteiden osuudet (%) Kaavio 8. Määräaikaisten osuus eri taustamuuttujien mukaan (%) 37 kolmannes. Työsuhde oli yleisimmin vaki tuinen Käännösalan asiantuntijoiden ja Tradenomi HSO Sihteerit ry:n jäsenillä. Koulutustason yhteys määräaikaisuuden yleisyyteen oli nurinkurinen, sillä määräaikaisten suhteellinen osuus oli matalin alimman korkeaasteen ja keskiasteen suorittaneiden joukossa. Ylemmän ja alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneista määräaikaisia oli lähes viidennes. Työntekijän iällä näyttäisi myös olevan merkitystä työsuhteen pysyvyyden kannalta: mitä nuorempi työntekijä oli, sitä todennäköisemmin hänen työsuhteensa oli määräaikainen. Alle 30-vuotiaista jäsenistä joka kolmas oli määräaikaisessa työsuhteessa, kun taas 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien ryhmässä määräaikaisten osuus jäi selvästi alle kymmenyksen. Johtotason töitä tekevillä määräaikaiset työsuhteet olivat puolestaan muita harvinaisempia. Toimihenkilöistä määräaikaisessa työsuhteessa oli joka viides, asiantuntijoista joka kuudes. Määräaikaiset työsuhteet olivat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Määräaikaisten työsuhteiden yleisyydessä oli huomattavia eroja henkilöstömäärältään erikokoisissa yrityksissä. Määräaikaisuudet olivat sitä harvinaisempia, mitä suuremmasta yrityksestä oli kyse. Alle 10 henkilön yrityksissä toimivista useampi kuin joka neljäs oli allekirjoittanut määräaikaisen työsopimuksen, kun taas yli hengen yrityksissä määräaikaisia oli harvempi kuin joka kymmenes. Kaavio 9. Määräaikaisten osuus työnantajayrityksen Kaavio 9. henkilöstömäärän mukaan (%) Määräaikaisten osuus työnantajan yrityksen henkilöstömäärän mukaan (%) Kaikki 17 Kaikki 17 Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste Toimihenkilö Asiantuntija Keskijohto Johto Nainen Mies Akavan Erityisalojen selvityksiä

10 Y li puolet yksityisen sektorin jäsenistä matkustaa työasioissa kotimaassa, joka neljäs myös ulkomailla. Työmatkoja tekevien osuudet ovat hieman viimevuotista korkeammalla tasolla. Vuoden 2009 tutkimuksessa alle puolet (9 %) ilmoitti tekevänsä työmatkoja kotimaahan ja vajaa neljännes (2 %) ulkomaille. Keskimäärin matkatyöpäiviä kertyi kotimaassa noin 13 ja ulkomailla noin 10. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat kotimaan osalta alle 12 ja ulkomaiden osalta reilu 10 päivää. Joka kymmenellä matkatyöpäiviä kotimaassa kertyi 30 tai enemmän. Viime vuodesta ylin desiili oli noussut viidellä matkapäivällä. Matkustaminen työasioissa Matkustaminen työasioissa 55 % matkustaa työasioissa kotimaassa 26 % matkustaa työasioissa ulkomailla Matkatyöpäiviä kotimaassa: 12,9 päivää (Mediaani=6, F10=2, F90=30) Matkatyöpäiviä ulkomailla: 9,6 päivää (Mediaani=5, F10=2, F90=20) Vapaa-aikana työasioissa matkustamiseen kuluu keskimäärin 7,6 h / kk (mediaani 5) Vapaa-aikaa työasioissa matkustamiseen kului kuukaudessa keskimäärin yhden työpäivän verran eli noin 8 tuntia. Yritysten työntekijät matkustavat työasioissa vähemmän ulkomaille kuin yleishyödyllisissä yhteisössä työskentelevät. Kotimaan työmatkoja näissä ryhmissä oli yhtä paljon, noin 13 matkatyöpäivää. Pääkaupunkiseudulla työskenteleville kertyi kolme kotimaan matkatyöpäivää vähemmän kuin muualla Suomessa asuville. Ulkomaille matkustettiin pääkaupunkiseudulta hieman enemmän kuin muualta Suomesta. Eniten kotimaassa matkustivat keskijohdon tehtävissä toimivat, joille Kaavio 10. Keskimääräiset matkatyöpäivät kotimaassa ja ulkomailla (%) Kaavio 10. Keskimääräiset matkatyöpäivät kotimaassa ja ulkomailla (%) Kaavio 12. Kokemus työmatkustamisen määrästä toimiaseman mukaan (%) Kaavio 12. Kokemus työmatkustamisen määrästä (%) Kaikki Yleishyödyllinen yhteisö Yksityinen yritys Muu Suomi Pääkaupunkiseutu Toimihenkilö Asiantuntija Keskijohto Johto 12,9 9,6 13,2 10,1 12,7 9,3 1,3 9,1 11, 9,9 8,7 8,3 13, 9,0 11, 9, 16,8 15,1 Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Yhteensä Voisin matkustaa enemmänkin Ajoittain liian paljon Sopivasti Jatkuvasti liian paljon Nainen Mies 11, 9,0 12,1 19, Kotimaassa Ulkomailla 10 Akavan Erityisalojen selvityksiä

11 kertyi vuoden aikana lähes 17 matkapäivää. Johtoon kuuluvilla kotimaan työmatkoja oli pari päivää vähemmän. Asiantuntijoille kertyi vuoden aikana keskimäärin 1 matkustuspäivää kotimaassa. Ulkomaillekin suuntautuvia työmatkoja kertyi eniten keskijohtoon kuuluville, noin 11. Vähiten työasioissa matkustivat toimihenkilöinä toimivat. Miehet matkustivat työasioissa selvästi naisia enemmän. Työasioissa matkustaville naisille kertyi 11 matkatyöpäivää kotimaassa ja 9 päivää ulkomailla. Miehet matkustivat keskimäärin 19 päivää kotimaassa ja 12 päivää ulkomailla. Yli puolet piti työmatkojen nykyistä määrää sopivana. Erityisesti toimihenkilöt olivat sitä mieltä, että työmatkoja voisi olla nykyistä enemmänkin. Toimihenkilöistä noin 0 % ilmoitti, että he voisivat matkustaa enemmänkin, kun taas muissa ryhmissä vastaava osuus oli noin neljännes. Joka toisella työmatkoja tehneellä matkoihin käytettyä aikaa ei korvattu, koska sen katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. Osuus oli samalla tasolla myös viime vuoden tutkimuksessa. Yleisimmin matka-aika korvattiin vapaana ilman korotuksia (1:1). Vain harva sai matka-ajasta rahallista korvausta. Noin seitsemän prosenttia ei tiennyt työmatkojen korvaustavasta. Jäsenet pystyvät varsin hyvin vaikuttamaan omiin työmatkoihin. Parhaiten pystyttiin vaikuttamaan kulkuvälineiden valintaan sekä matkalle lähtöja paluuajankohtiin. Sen sijaan joka neljäs ei pysty lainkaan vaikuttamaan matkakohteisiin. Kaavio 11. Matka-ajan korvaaminen (%) Kaavio 11. Matka-ajan korvaaminen (%) Matka-aikaa ei korvata, sisältyy peruspalkkaan 9,1 Ilman korotuksia vapaana (1:1) 20,5 Ei tiedä 7, Ilman korotuksia osittain vapaana 5,8 Korvataan muuten 5,6 Ilman korotuksia rahana (1:1) 5, Korotettuna vapaa-aikana 3,7 Ilman korotuksia osittain rahana Korotettuna rahana 1,2 1,2 Kaavio 13. Vaikutusmahdollisuudet työmatkustamisessa (%) Kaavio 13. Missä määrin voi vaikuttaa seuraaviin asioihin työmatkustamisessa (%) Kulkuvälineiden valinta Matkalle lähtö- ja paluuajankohdat Majoituskohteet Matkakohteet Matkojen sijoittuminen eri viikonpäiville Erittäin paljon Melko vähän Melko paljon En lainkaan Akavan Erityisalojen selvityksiä

12 K yselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan sekä omaa että työpaikan tilannetta lähitulevaisuudessa. Seitsemän kymmenestä arvioi työpaikan yleisen tilanteen vakaaksi tai melko vakaaksi. Vuoden takaiseen verrattuna tilanne näyttää nyt valoisam malta, sillä osuus on noussut yli 10 prosenttiyksikköä. Joka kymmenes piti lomautuksia mahdollisena tai jopa todennäköisenä (vastaava osuus vuonna 2009 oli 17 %). Henkilöstövähennyksiä piti mahdollisena tai toden näköisenä 1 % yksityisen sektorin jäsenistä. Määräaikaisista hieman suurempi osa koki yrityksen tulevaisuuden Työsuhteen varmuus vakituisia valoisampana, sillä heistä kolme neljästä arvioi työpaikkansa tilanteen vakaaksi tai melko vakaaksi. Vakituisista hieman harvempi ajatteli samoin. Toisaalta määräaikaisissa oli enemmän niitä, jotka eivät osanneet ottaa kantaa työpaikan lähitulevaisuuden tilanteeseen. Johtoon kuuluvat kokivat työpaikan tilanteen vakaimpana, mutta tässä suhteessa eri toimiasemien väliset erot olivat suhteellisen pieniä. Asiantuntijat pitivät muita useammin irtisanomisia mahdollisena tai todennäköisenä vaihtoehtona. Naisten ja miesten välillä ei ollut juurikaan näkemyseroja. Kaikkiaan jäsenet suhtautuivat positiivisemmin omaan tilanteeseensa kuin työpaikan yleiseen tilanteeseen. Kahdeksan kymmenestä piti omaa tilannetta lähitulevaisuudessa vakaana tai melko vakaana. Tilanne on parantunut vuoden takaisesta, jolloin 73 % vastasi samalla tavoin. Epävarmuutta kokivat erityisesti määräaikaiset ja toimihenkilöasemassa olevat. Yllättäen nuorimpaan ikäryhmään kuuluvat näkivät oman tilanteensa valoisampana kuin muut. Yli 50-vuotiaiden ryhmässä useampi kuin joka kymmenes piti irtisanomista vähintäänkin mahdollisena. Kaavio 1. Arvio työpaikan tilanteesta lähitulevaisuudessa (%) Kaavio 1. Tulevaisuuden näkymät työpaikalla (%) Kaavio 15. Arvio omasta tilanteesta työpaikalla lähitulevaisuudessa (%) Kaavio 15. Oma tilanne työpaikalla tulevaisuudessa (%) Määräaikainen kokoaikatyö Pysyvä kokoaikatyö Määräaikainen kokoaikatyö Pysyvä kokoaikatyö Toimihenkilö Asiantuntija Keskijohto Johto Toimihenkilö Asiantuntija Keskijohto Johto Nainen Mies Nainen Mies Kaikki 72 Vakaa / melko vakaa Irtisanomiset mahdollisia / Lomautukset mahdollisia / todennäköisiä todennäköisiä Ei osaa sanoa 10 1 Kaikki 80 Vakaa / melko vakaa Irtisanominen mahdollinen / Lomautus mahdollinen / todennäköinen todennäköinen Ei osaa sanoa Akavan Erityisalojen selvityksiä

13 Palkkataso Y ksityisen sektorin jäsenistö ansaitsi keskimäärin 3 17 euroa kuukaudessa, mediaanipalkan jäädessä euroon. Joka kymmenellä kuukausiansiot ylsivät vähintään 315 euroon, joka kymmenen ansaitessa enintään euroa. Naisten palkka oli noin 87 prosenttia miesten keskipalkasta. Naisten keskipalkkataso on noussut vuodessa enemmän kuin miesten, sillä naisten palkat olivat 81 % miesten palkoista vielä vuotta aikaisemmin. Miesten keskipalkkataso oli hieman vuodentakaista matalampi. Yhden vuoden kehityksen perusteella ei vielä voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä sukupuolten välisen Palkkaus palkkaeron kehitystrendistä. Suurin selittäjä sukupuolten väliselle palkkaerolle löytynee erilaisesta sijoittumisesta työelämään. Palkkaeron paljastaminen edellyttäisi useiden eri tausta tekijöiden vakiointia. Miesten palkkojen hajonta oli selvästi suurempaa kuin naisilla: eniten ansaitseva kymmenes tienasi vähintään euroa kuukaudessa ja vähiten ansaitseva kymmenys euroa. Mediaanipalkalla mitattuna palkkaeroa oli 300 euroa, kun se vuosi sitten oli 76 euroa kuukaudessa. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa nähdään, että palkkataso on voimakkaasti yhteydessä henkilön ikään, eli palkkatason nousee iän karttuessa. Vakituisessa työsuhteessa työskentelevien palkkataso oli selvästi korkeampi kuin määräaikaisten. Johdon tehtäviä hoitavien keskiansiot ovat 230 euroa. Keskijohdon palkoista 80 prosenttia sijoittui välille ja euron välille. Matalimmat palkat olivat toimihenkilöiden ryhmässä. Heidän kuukausittainen keskipalkka jäi alle euron. Palkkataso oli sitä korkeampi, mitä suuremman yrityksen palveluksessa henkilö työskenteli. Yli 500 hengen yrityksen palveluksessa olevan jäsenistön keskipalkat olivat korkeimmat, yli 3 00 euroa kuukaudessa. Pienissä, alle sadan henkilön yrityksissä työskentelevien palkat olivat matalimmat, euroa kuukaudessa. % Keskipalkka F10 F50 F90 Kaikki (N=6 986) Mies Nainen Vakituinen Määräaikainen Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Kaavio 16. Kokonaispalkka eri taustamuuttujien mukaan Kaavio 16. Kokonaispalkka eri taustamuuttujien mukaan ( /kk) Yrityksen koko: Yrityksen koko: Yrityksen koko: F10 F50 F90 Akavan Erityisalojen selvityksiä

14 Tulospalkkaus Reilu neljännes kokoaikatyötä tehneistä ilmoitti olevansa tulospalkkauksen piirissä. Useimmin tulospalkkioiden piirissä olivat keskijohtoon kuuluvat, joista kolmannes ilmoitti saavansa osan ansioistaan työnantajan tekemän tuloksen perusteella. Euromääräisesti eniten tulospalkkioita saivat kuitenkin johtoon sijoittuneet. Vastaajien ilmoituksen mukaan tulokseen perustuva osa oli keskimäärin 7,5 % vuoden 2010 vuosiansioista. Tulokset ovat suuntaa-antavia. Vastauksissa oli huomattavan paljon osittaiskatoa, erityisesti kysyttäessä tulospalkkioiden prosentuaalista osuutta. Luontoisedut Joka toiselle kokoaikatyötä tehneistä osa palkasta maksettiin luontoisetuina. Luontoisedut olivat tavallisimpia johdon ja keskijohdon ryhmissä. Luontoisetujen keskimääräinen suuruus oli 101 euroa ja mediaani 20 euroa kuukaudessa. Mediaaniarvosta voidaan päätellä, että joka toisella luontoisetuja saaneella etuna oli työpuhelin. Johdossa ja keskijohdossa toimivista joka kymmenennellä luontoisetuja saaneista etuna vaikuttaisi olevan myös autoetu. Taulukko 2. Tulospalkkioita saaneiden osuus ja niiden suuruus toimiaseman mukaan % Keskiarvo Mediaani Johto 22, Keskijohto 32, Asiantuntija 29, Toimihenkilö 2, Kaikki 26, Taulukko. Luontoisetuja saaneiden osuus ja luontoisetujen verotusarvo toimiaseman mukaan, eur/kk % Keskiarvo F10 F50 F90 Johto 61, Keskijohto 58, Asiantuntija 50, Toimihenkilö 5, Kaikki 9, Akavan Erityisalojen selvityksiä

15 V astaajista 70 % ilmoitti, että heidän palkkansa oli noussut lokakuusta 2009 lokakuuhun Palkkataso oli pysynyt ennallaan lähes joka viidennellä (19 %). Neljällä prosentilla kokonaispalkka oli laskenut vuoden 2009 lokakuusta. Hieman tätä useampi (7 %) ei ollut töissä vuoden 2009 lokakuussa. Vastaajien arviot olivat vuodentakaisella tasolla. Yksityisen sektorin jäsenten keskipalkat nousivat vuodessa 2,5 %. Vakituisessa työsuhteessa olevilla työntekijöillä keskipalkkojen muutos oli 2,9 %. Jäsenkunnan keskipalkat Ansiokehitys nou sivat keskimääräistä enemmän, sillä Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan kaikkien palkansaajien ansiot nousivat viimeisellä vuosineljänneksellä noin 2 % edellisvuoteen verrattuna. Yksityisellä sektorilla ansiot nousivat hieman keskimääräistä enemmän. Reaaliansiot kuitenkin laskivat 0,5 prosenttia vastaavalla ajanjaksolla, koska kuluttajahintojen nousu oli neljännellä neljänneksellä 2010 nopeampaa kuin ansiotason nousu. Palkankehitysprosentteja tulkittaessa on muistettava, että kyselytutkimuksiin vastaavat vuosittain eri henkilöt. Taulukko 5. Keskipalkkojen muutos (%) Keskipalkka 2010 Keskipalkka 2009 Keskipalkan muutos, % Kaikki ,5 Rakennevakioitu palkka* ,2 Vakituiset ,9 Palkansaajat kaikki (. vuosinelj.)** 2,1 Palkansaajat yksityinen** 2,2 *) Vuoden 2010 keskipalkka laskettu vuoden 2009 toimiasemarakenteella **) Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi,. vuosineljännes Nämä muutokset vaikeuttavat keskipalkkojen vuosittaisia vertailuja. Jos vuoden 2010 keskipalkkatason laskee ns. rakennevakioituna, palkkataso asettuu suunnilleen viimevuotiselle tasolle, eli euroon. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että vuoden 2010 tutkimukseen vastanneissa on selvästi vähemmän matalapalkkaisessa toimihenkilöasemassa olevia kuin vuotta aikaisemmin. Rakennevakioinnissa palkkatiedot ovat vuodelta 2010, mutta niiden painotettu keskiarvo on laskettu vuoden 2009 toimiasemarakenteen mukaisesti. Näin laskien keskipalkan muutos yksityisellä sektorilla oli vuoden aikana vain 0,2 %. Yleisimmin palkat olivat nousseet yleiskorotuksen seurauksena, ja kaksi kolmesta ilmoitti saaneensa vuoden aikana yleiskorotuksen. Useampi kuin joka neljäs oli vuoden aikana saanut henkilökohtaisen palkankorotuksen. Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen nosti palkkaa joka kymmenennellä vastaajalla. Yhtä moni ilmoitti palkannousun olleen seurausta uuteen asemaan tai tehtävään siirtymisestä. Kysymys oli ns. monivalintakysymys eli vastaaja pystyi ilmoittamaan useamman kuin yhden syyn palkannousulle. Kaavio 17. Kaavio 17. Muutoksen syy ansiokehityksen taustalla (%) Mikä on aiheuttanut muutoksen kokonaisansioissa lokakuusta 2009 lokakuuhun 2010? (%) Yleiskorotus 65,3 Henkilökohtainen korotus 27,6 Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen Uusi asema tai tehtävä Yrityskohtainen korotus 11,7 11,6 6,5 Työn vaativuuden arviointiin perustuva muutos Muu syy 5,6,8 Omat toimenpiteet Muutos luontoisetujen verotusarvossa 1,9 1,7 Lisäkoulutus tai -pätevyys 1, Muutos liikkuvassa palkanosassa (esim. provisio) Työnantajan toimenpiteet 1,2 0.8 Ammatinharjoittajan tai oman yrityksen tilanne 0, Akavan Erityisalojen selvityksiä

16 Työaika ja työhön sidonnainen aika Viikkotyöaika K okopäivätyössä olleiden työntekijöiden toteutunut viikkotyöaika oli lähes 0 tuntia, mikä on viikkotasolla noin kaksi tuntia sopimuksen mukaista työaikaa enemmän. Joka kymmenes työskenteli vähintään 3 tuntia viikossa. Lyhyintä työviikkoa tekevän kymmenyksen työviikko oli korkeintaan 37,5 tuntia. Johdon tehtävissä toimivat tekivät muita pidempää työviikkoa. Yli puolet vastanneista kokee nykyisen työmääränsä vähintäänkin ajoittain liian suureksi. Arviot työmäärästä vaikuttaisi olevan yhteydessä henkilön toimiasemaan, sillä työmääräänsä ajoittain tai jatkuvasti liian suurena pitäneiden osuus oli selvästi korkein Säännöllinen työaika viikossa, kokoaikaiset työntekijät Sopimuksen mukainen työaika keskimäärin 37, tuntia viikossa (Mediaani=37,5 / F10=36,50 / F90=38,25). Toteutunut työaika keskimäärin 39,6 tuntia viikossa (Mediaani=39,0 / F10=37,5 / F90=3,0). Pisin toteutunut työaika johdon (1,7 h/vko) ja keskijohdon tehtävissä (1,0 h/vko). Asiantuntijoilla ja toimihenkilöillä todellinen työaika viikossa oli noin 39 h keskijohdon ja johdon tehtävissä, noin 70 %. Toimihenkilöistä työtaakkaansa liian raskaana pitävien osuus oli selvästi alhaisin. Jatkuvasti työmäärää liian suurena pitävien osuus oli suurin johdossa toimivilla, noin 18 %. Ylityöt Ylityöt kuuluvat osaksi jäsenten työviikkoa, sillä vain noin 16 % jäsenistä ilmoitti, etteivät he tee lainkaan ylitöitä. Toimihenkilöillä ylitöitä tekemättömien osuus oli suurin, 20 %. Muissa toimiasemaryhmissä vastaava osuus oli huomattavasti matalampi: asiantuntijoilla 15 %, keskijohdossa 7 % ja johdossa 8 %. Johtoon sijoittuvat kirjaavat ylitöitä harvemmin kuin muut. Toimihenkilöinä Kaavio 19. Kaavio 19. Arvioi nykyistä työmäärääsi Arvio nykyisestä työmäärästä Jatkuvasti tai toimiaseman ajoittain liian mukaan suuri (%) vastanneiden %-osuudet toimiaseman mukaan Kaavio 22. Kirjataanko tekemäsi ylityöt työpaikallasi? Kaavio 22. (%) Ylitöiden kirjaaminen toimiaseman mukaan (%) Kaikki Johto Keskijohto 10,7 5,0 17,6 8,9 15,7 55,2 Asiantuntijat 11,2 6,5 Toimihenkilöt 7,8 39,3 Jatkuvasti Ajoittain Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Yhteensä Kaikki ylityöt kirjataan Ylitöitä ei kirjata ollenkaan Osa ylitöistä kirjataan En tiedä Kaavio 23. Miten ylitöiden tekemisestäsi päätetään? (%) Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Johto Yhteensä 9 1 Kaavio 23. Ylitöistä päättäminen toimiaseman mukaan (%) En tee ylitöitä Pääsääntöisesti sovimme Pääsääntöisesti esimies esimiehen kanssa yhdessä antaa ylityömääräyksen Pääsääntöisesti päätän itse ylitöistäni Muuten Akavan Erityisalojen selvityksiä

17 tai asiantuntijoina toimivista noin puolet ilmoitti, että kaikki ylityöt kirjataan. Pääsääntöisesti jäsenet pystyvät itse päättämään ylitöistään. Asiantuntijoista puolet ilmoitti päättävänsä ylitöistä itse ja neljännes sopi ylitöiden teosta oman esimiehensä kanssa. 1 % ilmoitti, että ylitöistä ei makseta korvauksia tai niiden katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. Noin prosentille kokoaikatyössä olleista maksettiin lokakuussa 2010 myös ylityökorvauksia. Keskimääräinen ylityökorvausten suuruus oli noin 170 euroa ja mediaani 100 euroa kuukaudessa. Keskijohdon tehtävissä toimineiden keskimääräiset ylityökorvaukset olivat muita korkeampia, yli 300 euroa kuukaudessa. Toisaalta tässä ryhmässä Ylitöiden korvaaminen Joka toinen sai tekemistään ylitöistä korvauksen ilman korotuksia vapaaaikana ns. 1:1 mallin mukaisesti. Osuus oli lähes kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Joka viidennelle ylitöitä tehneelle maksettiin työaikalakien tai työehtosopimuksen mukaiset korvaukset korotettuna vapaa-aikana. Lähes yhtä monelle ylityöt korvattiin korotettuna rahana. Noin Taulukko 3. Ylityökorvauksia saaneiden osuus ja korvausten suuruus toimiaseman mukaan, eur/kk % Keskiarvo F10 F50 F90 Johto 0,7 Keskijohto, Asiantuntija, Toimihenkilö, Kaikki, Kaavio 18. Kaavio 18. Ylityöt Ylityöt ja niiden korvaaminen ja niiden (%) korvaaminen (%) Ilman korotuksia vapaana (1:1) Korvataan korotettuna vapaana Korvataan korotettuna rahana Ylitöitä ei korvata, sisältyvät peruspalkkaan Ilman korotuksia osittain vapaana Ilman korotuksia rahana (1:1) Korvataan muuten Kuukausittainen korvaus, arvio Ilman korotuksia osittain rahana 8,1 5,3 2,9 1,1 0,9 20,9 16,9 13,5 52,7 En tee ylitöitä 15,6 Kaavio 23. Mikäli ylityöt korvataan sinulle vapaana, Kaavio 2. pystytkö käytännössä pitämään ko. vapaat? (%) Ylitöiden pitäminen vapaana toimiaseman mukaan (%) Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Yhteensä Pääsääntöisesti kyllä Ylityövapaat jäävät Ylityöt työaikapankkiin, pidetään myöhemmin pääsääntöisesti pitämättä Akavan Erityisalojen selvityksiä

18 korvausten jakauma on voimakkaasti oikealle vino, mikä tarkoittaa sitä, että ryhmässä on joitakin sellaisia, joille on maksettu selvästi keskiarvoa suurempia ylityökorvauksia. Pienissä ryhmissä poikkeavat havainnot nostavat herkästi aritmeettista keskiarvoa. Ylityökorvausten jakauman samansuuntainen vinous on nähtävissä myös muissa ryhmissä. Johdon ryhmässä oli niin vähän havaintoja, että ylityökorvausten esittäminen ei ollut mahdollista. Työajan seuranta Joka neljäs jäsen ilmoitti, että hänen työaikaansa ei seurata lainkaan. Reilulla kolmanneksella työajan seuranta tapahtui kellokortin tai vastaavan järjestelmän avulla. Yhtä monella seurannan pohjana oli henkilökohtainen kirjanpito. Työajan seuranta oli selvästi riippuvainen henkilön toimiasemasta ja johdon tehtävissä toimivat poikkesivat selvästi muista ryhmistä: joka toisen johtoon kuuluvan työaikaa ei seurattu lainkaan, kun vastaava osuus muissa toimiasemaryhmissä oli selvästi matalampi. Tavoitettavuus työajan ulkopuolella Tämänvuotisessa tutkimuksessa tiedusteltiin myös tavoitettavuudesta työajan ulkopuolella. Useampi kuin joka kolmas yksityisen sektorin jäsen ilmoitti, että työtehtävien sujumisen takia heidän on oltava tavoitettavissa myös varsinaisen työajan ulkopuolella. Hyvin harvoin siitä kuitenkin sovitaan työsopimuksessa. Tulokset osoittavat, että mitä korkeammalle tehtävähierarkiassa sijoittuu, sitä suurempi on työsidonnaisuus. Toimihenkilötehtävissä toimivista 60 % vastasi, että heidän ei kuulu olla tavoitettavissa työajan ulkopuolella. Sen sijaan johdon ja keskijohdon tehtävissä toimivista töiden sujuminen tai muut syyt edellyttävät tavoitettavissa oloa myös työajan ulkopuolella. Kaavio 20. Seurataanko työaikaasi? (%) Kaavio 20. Työajan seuranta toimiaseman mukaan (%) Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Yhteensä Ei seurata Kyllä, henkilökohtaisen Kyllä, kellokortin kirjanpidon avulla tai muun vastaavan Muulla tavoin järjestelmän avulla Kaavio 21. Tuleeko sinun olla tavoitettavissa työsopimuksessasi sovitun päivittäisen työajan ulkopuolella? (%) Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Yhteensä Kaavio 21. Tavoitettavuus työajan ulkopuolella toimiaseman mukaan (%) Ei koskaan Kyllä, Kyllä, sitä edellytetään muutoin työsopimuksessani on sovittu niin Kyllä, töiden sujumisen takia Akavan Erityisalojen selvityksiä

19 Liite Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus, palkkatilastot lokakuu 2010 Vastaajia 2080, n = perusjoukon ikä- ja sukupuolijakaumatiedoin painotettu Kokonaisansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Sukupuoli Mies , Nainen , Yhteensä , Ikä, kaikki , , , , Yhteensä , Ikä, miehet , , , , Yhteensä , Ikä, naiset , , , , Yhteensä , Koulutusaste, kaikki Keskiaste 292, Alin korkea-aste 35 6, Alempi korkeakouluaste , Ylempi korkeakouluaste , Tutkijakoulutus 98 1, Ulkomailla suoritettu tutkinto 127 1, Ei tietoa 2, Yhteensä , Koulutusaste, miehet Keskiaste 75 6, Alin korkea-aste 7, Alempi korkeakouluaste , Ylempi korkeakouluaste 638 5, Tutkijakoulutus 0 3, Ulkomailla suoritettu tutkinto 28 2, Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

20 Kokonaisansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Koulutusaste, naiset Keskiaste 217 3, Alin korkea-aste 388 6, Alempi korkeakouluaste , Ylempi korkeakouluaste , Tutkijakoulutus 59 1, Ulkomailla suoritettu tutkinto 100 1, Ei tietoa 2, Yhteensä , Toimiasema Johto 596 8, Keskijohto 88 12, Asiantuntija , Toimihenkilö , Muu, ei tietoa 285, Yhteensä , Työnantajan koko , , , , , , , , Ei tiedä / tieto puuttuu 31, Yhteensä , Työnantajan koko , , , Ei tiedä / tieto puuttuu 31, Yhteensä , Työmarkkina-asema lokakuussa 2010 Pysyvä kokoaikatyö , Määräaikainen kokoaikatyö , Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

21 Kokonaisansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Toimiala, teollisuus Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan 72 5, valmistus Tekstiilien, vaatteiden, nahan 2 1, ja nahkatuotteiden valmistus Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 1 1, Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 29 2, Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden 89 6, valmistus Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 9 3, Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ym. 77 5, valmistus Metallien jalostus 11 8, Tietokoneiden, elektronisten ja optisten , tuotteiden valmistus Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden , valmistus Kulkuneuvojen valmistus 18 1, Muu valmistus 19 10, Energia-ala 115 8, Rakentaminen 89 6, Yhteensä , Toimiala, palvelu Tukkukauppa 188, Vähittäiskauppa 12 3, Kuljetus- ja varastointi 79 1, Majoitus-, matkailu- ja ravitsemistoiminta 161 3, ICT-ala 29 5, Tietojenkäsittelypalvelut 21, Muu informaatio- ja viestintäala 322 6, Rahoitustoiminta 90 1, Vakuutustoiminta 82 1, Kiinteistöala 5 1, Arkkitehti- ja insinööripalvelut 6 1, Kääntäminen ja tulkkaus 388 8, Tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi 68 1, Muut palvelut liike-elämälle 22, Julkinen hallinto 53 1, Koulutus 67 9, Järjestötoiminta 72 10, Terveyspalvelut 215, Sosiaalipalvelut 193, Kulttuuri- ja taideala 391 8, Lentoliikenne 9 1, Muu toiminta 3, Muu palvelutoiminta 95 10, Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

22 Kokonaisansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Työssäkäyntialue Pääkaupunkiseutu , Muu Suomi , Ulkomaat, ei tietoa 59, Yhteensä , Työkokemus , , , , , , , yli , Ei tietoa 181 2, Yhteensä , Kokonaisansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Jäsenyhdistys AEL:n koulutushenkilöt 35, Arkistoalan ammattiyhdistys 11 1, Hallintonotaarit 3, Kuntien asiantuntijat KUMULA 89 1, Käännösalan asiantuntijat KAJ , Museoalan ammattiliitto 28, Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat 187 2, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt , Suomen Restonomit SURE 258 3, Suomen Toimintaterapeuttiliitto 260 3, Suomen Viittomakielen Tulkit 117 1, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU 583 8, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö 88 7, Viesti Tradenomi HSO Sihteerit , Finncomm Airlines Pilot Association 9, Muu yhdistys 8, Ei tietoa, Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

23 Kokonaisansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Tehtävänimike Amanuenssi 8, Asiantuntija 270 3, Assistentti 306, Henkilöstökonsultti 9, Henkilöstöpäällikkö 67 1, Johdon assistentti 235 3, Johdon sihteeri 52, Johtaja 116 1, Kehityspäällikkö 66, Konsultti 58, Koordinaattori 135 1, Kouluttaja 50, Koulutuskoordinaattori 28, Koulutuspäällikkö 76 1, Koulutussuunnittelija 88 1, Kääntäjä 221 3, Lentäjä 5, Liikunnanohjaaja 9, Markkinointiassistentti 67 1, Markkinointipäällikkö 76 1, Museonjohtaja 19, Myyntiassistentti 59, Myyntineuvottelija 25, Myyntipäällikkö 35, Myyntisihteeri 18, Ohjaaja 66, Osastosihteeri 39, Projektiassistentti 0, Projektikoordinaattori 103 1, Projektipäällikkö 300, Projektisihteeri 8, Projektityöntekijä, Sihteeri 101 1, Suunnittelija 13 2, Tekninen kirjoittaja 87 1, Tiedottaja 177 2, Toiminnanjohtaja 153 2, Toimintaterapeutti 127 1, Toimistopäällikkö 67 1, Toimistosihteeri 3, Toimitusjohtaja 38, Tulkki 2, Tuotepäällikkö 3, Tuottaja 77 1, Tutkija 60, Vientiassistentti 33, Vientisihteeri,1 Viestintäpäällikkö 92 1, Viittomakielen tulkki 67 1, Muu nimike , Ei tietoa 155 2, Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

24 Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti A, 6 krs 0020 Helsinki p Akavan Erityisalat ry edustaa kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntijoita ja esimiehiä, jotka ovat järjestäytyneet 25 itsenäiseen jäsenyhdistykseen. Liitossa on yhteensä noin jäsentä.