Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Transkriptio

1 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä

2 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN (nid.) ISBN (pdf) Painopaikka Libris Oy, Helsinki 2011

3 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä

4 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2011 Sisältö Lukijalle 5 Tutkimuksen toteuttaminen 6 Jäsenkunnan kuvaus 7 Työmarkkinoille sijoittuminen 7 Työsuhteiden määräaikaisuus 9 Työaika, ylityöt ja kokemukset työkuormituksesta 12 Palkkaus ja ansiokehitys valtiosektorilla 1 Muutokset työssä ja työpaikoilla 17 Liite 19

5 A kavan Erityisalat toteuttaa vuosittain jäsenkuntansa palkkausta ja työehtoja koskevan kyselytutkimuksen. Tietoja kerätään erikseen yksityisellä ja julkisella sektorilla toimivilta jäseniltä. Tässä raportissa tarkastellaan yksinomaan valtiosektorilla toimivien jäsenten palkkausta ja työehtoja. Vuoden 2009 valtiosektorin työmarkkinatutkimuksessa yliopistoissa työskentelevät olivat vielä mukana. Nyt ensimmäisen kerran yliopistosektorin tulokset raportoidaan omana julkaisunaan, mikä tulee huomioida vertailtaessa tämän raportin tuloksia aiempien vuosien valtiosektorin tuloksiin. Edellisessä valtiosektorin työmarkkinatutkimuksessa määräaikaisten työsuhteiden osuus oli neljäsosa, nyt se on tippunut 16 %:iin. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että yliopistoissa työskentelevät ovat poissa näistä vastaa jista. Edelleen kuitenkin on havaitta vissa sama ilmiö kuin aiemminkin: mitä enemmän on koulutusta, sitä useammin palvelussuhde on määräaikainen. Alle 30-vuotiaiden määräaikaisuus on edelleen omaa luokkaansa. Heistä jopa kolme viidestä on määräaikaisena, vuotiaistakin kolmasosa. Tosin useampi kuin joka kolmas oli määräaikaisena omasta tahdostaan. Määräaikaisuudet myös ketjuuntuvat: joka toisella oli meneillään Lukijalle vähintäänkin kolmas määräaikainen palvelussuhde. Alle 30-vuotiaista lähes puolet uskoi, että määräaikaisuutta jatketaan edelleen. Kukaan ei uskonut vakinaistamiseen. Joka viides arvioi aloittavansa uuden työn. Sen sijaan joka neljäs ei tiennyt, mitä tapahtuu määräaikaisuuden jälkeen. Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, sitä suurempi on niiden osuus, joilla ei ole varmuutta jatkosta. Miehistä epävarmuutta kokee neljä kymme nestä, naisista kolme kymmenestä. Sen lisäksi että määräaikaisuus usein tuo huolta tulevaisuudesta, se näkyy myös palkassa. Määräaikaisten kuukausiansiot jäävät kahdeksaankymmeneen prosenttiin vakinaisten ansioista. Keskipalkkojen muutosta on seurattu työmarkkinatutkimuksissa vuosittain. Vuodesta 2000 vuoteen 2010 valtiolla työskentelevien jäsentemme palkat mukaan lukien yliopistoissa työskentelevät jäsenemme kohosivat lähes 57 %, kun samanaikaisesti kaikkien palkansaajien ansiot Tilastokeskuksen mukaan nousivat 9 % ja valtiolla työskentelevien ansiot 52 %. Lokakuusta 2009 lokakuuhun 2010 yksinomaan valtiosektorilla työskentelevien jäsentemme palkat nousivat 2,1 % eli saman kuin Tilastokeskuksen mukaan kaikkien palkansaajien ansiot. Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan palkat valtiolla vastaavalla ajanjaksolla kohosivat 2,2 %. Ansioiden nousua tarkasteltaessa tulee huo mioida, että eri vuosina työmarkkinatutkimuksiin vastaavat eri henkilöt, joten vertailuprosentit ovat vain suuntaa-antavia. Useampana vuonna on tiedusteltu työssä ja työpaikalla tapahtuneita tai tapahtumassa olevia muutoksia. Joka neljäs ilmoitti, ettei taantumalla tai hallinnollisilla uudistuksilla ollut vaikutusta työpaikalla. Määräaikaisuuksien uudistamatta jättämisiä ja painostusta lomarahan vaihtamiseen vapaaksi oli kuitenkin tapahtunut useilla työpaikoilla. Lähes kolme neljästä oli sitä mieltä, että työpaikalla vaaditaan enemmän kuin aiemmin. Useampi kuin kahdeksan kymmenestä koki valtion tuottavuusohjelman heijastuvan työhönsä. Yli puolet ilmoitti työmääränsä lisääntyneen. Joka kuudes pitikin nykyistä työmääräänsä liian suurena. Joka toinen koki sen ajoittain liian suureksi. Tämän tutkimuksen tulokset antavat arvokasta tietoa valtiosektorin jäsenten tämänhetkisestä työmarkkinatilanteesta. Tätä tietoa hyödynnetään monipuolisesti liiton edunvalvontatyössä ja jäsenneuvonnassa. Helsingissä Kalevi Juntunen valtiosektorin asiamies Akavan Erityisalojen selvityksiä

6 V altiosektoria koskeva kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti lähettämällä tutkimuslinkki vastaajille Webropol-tiedonkeruutyökalulla. Tiedonkeruu ajoittui vuoden 2010 marraskuulle ja tutkimuksessa tiedusteltiin lokakuun palkkausta. Tutkimuksen perusjoukko määriteltiin ja sähköpostiosoitteet poimittiin liiton rekisteristä. Tutkimuksen perusjoukon muodostivat kaikki valtiosektorilla (N=2 618) ja yliopistoissa (N=861) työssä olevat liiton jäsenet (N=3 79). Näistä kaikkiaan jäsenelle saatiin lähetettyä tutkimusviestit. Yhteensä hyväksyttyjä vastauksia saatiin jäseneltä. Vastaajista 33 työskenteli päätoimisesti yliopistolla ja 817 valtiosektorilla. Tässä raportissa tarkastellaan ainoastaan valtiosektorilla toimivan jäsenkunnan vastauksia (n=817). Yliopistoissa toimivien jäsenten vastaukset raportoidaan erillisessä raportissa. Tutkimuksen toteuttaminen Yliopiston tietojen raportoiminen erikseen on syytä huomioida erityisesti verrattaessa tutkimuksen tietoja aikaisempiin vuosiin. Vuoden 2009 lokakuussa valtiolla toimivista jäsenistä reilu viidennes työskenteli yliopistossa. Miehistä yliopistoissa toimi tuolloin 1 % ja naisista 25 %. Aineiston edustavuutta parannettiin tekemällä kaikki laskelmat perus joukon sukupuoli- ja ikäjakaumatiedoin painotettuina. Näin tehden yksi tutkimukseen vastannut edustaa keskimäärin noin kolmea (2618/817=3,2) valtiosektorilla työskentelevää jäsentä. Painotettuina tehdyt laskelmat pakottivat vastaajien ja kaikkien tutkimuksen kohteena olleiden henkilöiden iän ja sukupuolen mukaiset jakaumat vastaamaan tarkasti toisiaan. Tämä menettely mahdollistaa myös sen, että raportissa esitetyillä lukumäärätiedoilla voidaan kuvata jäsenten kokonaismäärää eri ryhmissä. Näin ollen esimerkiksi palkkatilastoissa esitetyt lukumäärätiedot kuvaavat jäsenten todellista lukumäärää kussakin ryhmässä, ei vastaajien lukumäärää. Aineiston analysoinnista ja tulosten raportoinnista vastasi Real Stats Oy. Akavan Erityisalat vastasi kyselyn sisällöllisestä suunnittelusta, kyselylomakkeen laatimisesta, kohdehenkilöiden poiminnasta ja tietojen keräämisestä. Tämä raportti sisältää kuvailevia perustuloksia valtion virastoissa ja laitoksissa työskentelevien jäsenten sosiodemografisesta rakenteesta, koulutustaustasta, työmarkkinoille sijoittumisesta, työajoista ja palkkatasosta. Raportin liitteinä ole vissa taulukoissa tarkastellaan palkkausta yksityiskohtaisemmin. Tarkasteluissa on taustamuuttujina käytetty mm. jäsenen sukupuolta, ikää, työkokemusvuosia, toimiasemaa ja hallinnonalaa. Keskeisiä tuloksia havainnollistetaan tilastografiikan avulla. Taulukko 1. Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja jäsenyhdistyksen mukaan (%) Jäsenyhdistys Kyselyyn vastanneita n Iän ja sp:n mukaan painotettu, N Miehet % Naiset % AEL:n koulutushenkilöt 1 0,6 0,5 Arkistoalan ammattiyhdistys ,8 5,7 Hallintonotaarit , 1,0 Kihlakunnanulosottomiehet ,1,1 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ,5 3,7 henkilökuntayhdistys Kuntien asiantuntijat KUMULA ,0 1,1 Käännösalan asiantuntijat KAJ ,6 9,2 Museoalan ammattiliitto ,3 8,1 Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat 1 3 0, 0,0 Opetushallinnon akateemiset toimihenkilöt ,5 2,7 Pelastushallinnon Virkamiehet ,3 0, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ,0 23,7 Suomen Restonomit SURE 2 6 0,0 0,3 Suomen Toimintaterapeuttiliitto ,0 1,1 Suomen Verotarkastajat SVT , 16,1 Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ,0 3,7 Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti 13 2,7 6,1 Tradenomi HSO sihteerit ,0 11,0 Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV ,9 1,2 Ei tietoa ,5 0,3 Yhteensä (N = 773) 100 (N = 1 85) 6 Akavan Erityisalojen selvityksiä

7 N oin 71 % kaikista valtiosektorilla toimivista jäsenistä on naisia. Keski-ikä on 6,7 vuotta. Naiset ovat noin kolme vuotta miehiä nuorempia (naisten keski-ikä 5,9 vuotta, miesten 8,8 vuotta). Noin 1 % valtiosektorilla toimivista jäsenistä on täyttänyt 60 vuotta. Miehistä vanhimpaan ikäryhmään kuului useampi kuin naisista. Naisista alle 0-vuotiaita oli lähes kolmannes, miehistä vain reilu viidennes. Työkokemusta mitattiin tutkimusajankohdan (vuosi 2010) ja viimeisimmän tutkinnon suorittamisesta kuluneen ajan erotuksena. Keskimäärin jäsenillä oli valmistumisesta kulunut 17 vuotta, naisilla yli neljä vuotta mie Jäsenkunnan kuvaus hiä vähemmän (naisilla kulunut valmistumisesta keskimäärin 15,7 vuotta ja miehillä 20,2 vuotta). Valtiosektorilla toimiva jäsenistö kuuluu useisiin eri jäsenyhdistyksiin. Jäsenmäärältään suurimmat yhdistykset ovat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Suomen Vero tarkastajat SVT, joiden jäsenet käsittävät yhteensä yli 0 % koko valtiolla toimivasta jäsenkunnasta. Eri yhdistyksiin kuulumisessa on jonkin verran eroja miesten ja naisten välillä. Miesten ryhmässä eniten on Suomen Verotarkastajien jäseniä, reilu kolmannes. Noin 15 % miehistä kuuluu joko SPECIAan tai Kihlakunnanulosottomiehiin. Naisista suurimman ryhmän muo dostavat SPECIAn jäsenet ja seuraavaksi suurimmat ryhmät naisilla olivat Suomen Verotarkastajat SVT (16 %) ja Tradenomi HSO Sihteerit (11 %). Valtiosektorilla toimivista jäsenistä yli puolet on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Joka neljännellä on alemman korkeakouluasteen tutkinto. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 9 %. Miesten ja naisten koulutusrakenteessa on jonkin verran eroja: miesten ryhmässä keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurempi kuin naisilla. Naiset ovat suorittaneet miehiä useammin ylemmän korkeakoulututkinnon. Kaavio 1. Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan (%) Kaavio 2. Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja koulutusasteen mukaan (%) Mies 3 Nainen Kaikki Alle Mies Nainen Kaikki Keskiaste Ylempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Tutkijakoulutus Alempi korkeakouluaste Ulkomailla suoritettu tutkinto / ei tietoa K yselyyn vastanneista 90 % oli kyselyajankohtana kokoaikaisessa työssä. Osa-aikatyötä teki 5 % vastanneista ja loput olivat perhe-, vuorottelu- tai opintovapaan takia tilapäisesti poissa työelämästä. Yli puolet (58 %) vastaajista työskenteli pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksessa pyydettiin vastaajaa määrittämään oma toimiasemansa. Toimiasemaa kuvaava muuttuja mittaa vastaajien subjektiivista käsitystä omasta asemasta organisaation hierarkkisessa rakenteessa. Kaiken kaikkiaan selvästi suurimman ryhmän muodostavat asiantuntijoina toimivat, Työmarkkinoille sijoittuminen joita oli keskimäärin yli 60 % valtiosektorin jäsenistä. Toiseksi yleisintä oli toimihenkilötehtävissä toimiminen. Valtiosektorin jäsenistön sijoittumisessa eritasoisiin tehtäviin on jonkin verran eroja miesten ja naisten välillä. Naisten ryhmässä toimihenkilöiden osuus oli suurempi kuin miehillä, kun taas miehistä suurempi osa sijoittui johdon ja keskijohdon tehtäviin. Toimihenkilötehtävissä toimiminen oli selvästi yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä. Alle 30-vuotiaista lähes 70 % työskenteli toimihenkilöinä. Asiantuntijoiden osuus nuorimmassa ikäryhmässä oli viidennes. Muissa ikäryhmissä asiantuntijoiden osuus kipusi prosenttiin. Toimihenkilöinä toimivien osuus on sitä pienempi mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse. Johdon ja keskijohdon tehtävissä toimivia on eniten 0 9- ja vuotiaiden ikäryhmissä. Hallinnonaloittain tarkasteltuna eniten jäseniä työskentelee valtiovarainministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonaloilla, kummallakin noin neljännes jäsenistä. Miehistä yli 0 % sijoittuu valtiovarainministeriön hallinnonalalle, naisista noin 15 %. Verotarkastajien mukaantulo on muuttanut selvästi hallinnon aloittaista Akavan Erityisalojen selvityksiä

8 rakennetta, erityisesti miesten ryhmässä. Useampi kuin kolme neljästä (79 %) oli mielestään koulutustaan vastaavassa työssä. 16 % vastanneista oli sitä mieltä, että työn vaativuustaso oli alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi. Muutama vastaaja (1 %) piti nykyistä työtä koulutukseen nähden liian vaativana. Loput ( %) eivät osanneet arvioida työn ja koulutuksen vastaavuutta. Naiset olivat miehiä useammin työssä, jossa työn vaativuustaso oli alhaisempi, mitä koulutus edellyttäisi. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevilla oli vakituisia useammin työtehtäviin nähden liiaksi koulututusta. Neljä kymmenestä toimihenkilötehtäviä tekevistä suoriutuisi oman näkemyksensä mukaan vaativimmistakin työtehtävistä. Taulukko 2. Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja hallinnon alan mukaan (%) Hallinnonala Miehet (N=709) Naiset (N=1 639) Kaikki (N=2 38) Valtioneuvoston kanslia 1,6 1,8 1,7 Ulkoasiainministeriö 0,8 1,5 1,3 Oikeusministeriö 15,8 6,7 9, Sisäasiainministriö 6,1 8,0 7, Puolustusministeriö 2,5 3,5 3,2 Valtiovarainministeriö 0,6 22,0 27,7 Opetus- ja kulttuuriministeriö 16,9 28,1 2,7 Maa-ja metsätalousministeriö 3,2 2,0 2,3 Liikenne-ja viestintäministeriö 2,5 2,9 2,8 Sosiaali-ja terveysministeriö 2, 9,3 7,2 Työ-ja elinkeinoministeriö 3,0 6,3 5,3 Ympäristöministeriö 0, 1,3 1,1 Muu, tuntematon,1 6,7 5,9 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Kaavio 3. Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja toimiaseman mukaan (%) Kaavio 5. Vastaako nykyinen työ koulutusta? (%) Työn vaativuustaso on alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi Mies Nainen Kaikki Johto Asiantuntija Keskijohto Toimihenkilö Muu, ei tietoa Kaikki Määräaikainen Pysyvä Toimihenkilö Asiantuntija Keskijohto Johto Kaavio. Valtiosektorin jäsenet ikäryhmän ja toimiaseman mukaan (%) Alle Alle Kaikki Johto Asiantuntija Keskijohto Toimihenkilö Muu Nainen Mies Akavan Erityisalojen selvityksiä

9 K okopäivätoimisista valtiosektorin työntekijöistä joka kuudes (16 %) työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisessa työsuhteessa ollaan useammin pakosta, sillä vain reilu kolmannes määräaikaisista oli pätkätyössä omasta tahdostaan. Tutkimuksen mukaan määräaikaisilla työsuhteilla on taipumus ketjuuntua. Reilu kolmannes (35 %) määräaikaisista oli nykyisessä työpaikassaan vasta ensimmäisessä määräaikaisessa työsuhteessa. Joka viidennellä (19 %) oli meneillään toinen määräaikaisuus. Näin ollen joka toisella pätkätyöläisellä oli kyselyajankohtana meneillään vähintäänkin kolmas määräaikainen työsuhde nykyisessä työpaikassa. Naiset ovat miehiä useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa. Suku puolen lisäksi palvelussuhteen Työsuhteiden määräaikaisuus Työsuhteiden määräaikaisuus Joka kuudes (16 %) valtiolla toimiva jäsen oli määrä aikaisessa palvelussuhteessa. Useampi kuin joka kolmas (37 %) oli määräaikaisessa palvelussuhteessa omasta tahdostaan. Määräaikaisuudet ketjuuntuvat: joka toisella oli meneillään vähintäänkin kolmas määräaikainen työsuhde nykyisessä työpaikassa. Kolmannes (31 %) määräaikaisista ei tiedä mitä tapahtuu nykyisen palvelussuhteen jälkeen. Useampi kuin joka kymmenes (13 %) arvelee luultavasti joutuvansa työttömäksi. määrä aikaisuus on yhteydessä henkilön koulutustasoon: mitä korkeampi koulutustaso, sitä todennäköisemmin henkilön palvelussuhde on määräaikainen. Alimman korkea-asteen tai keskiasteen suorittaneiden joukossa määräaikaiset työsuhteet olivat vielä suhteellisen harvinaisia, mutta ylemmän korkeakoulututkinnon (19 %) tai tutkijakoulutuksen suorittaneista (25 %) määräaikaisten osuus on selvästi korkeampi. Pätkätyöläisyys on selvästi työuran alkuun liittyvä ilmiö: mitä nuorempi työntekijä oli, sitä todennäköisemmin hänen työsuhteensa oli määräaikainen. Alle 30 vuotiaista lähes 70 %:lla palvelussuhde on solmittu määräaikaiseksi vuotiaistakin kolmannes teki töitä määräaikaisena. Määräaikaiset työsuhteet Kaavio 6. Määräaikaisten työsuhteiden osuudet (%) Kaikki 16 Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste Alle Toimihenkilö Asiantuntija Keskijohto Johto Nainen 18 Mies Akavan Erityisalojen selvityksiä

10 senistä noin neljännes oli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Ympäristö- ja valtiovarainministeriön hallinnon aloilla määräaikaisten osuudet olivat matalimmat. Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n jäsenistä noin 0 %:lla oli määräaikainen palvelussuhde. Seuraavaksi korkein määräaikaisten osuus oli Museoalan ammattiliiton ovat yleisimpiä toimihenkilötehtäviä tekevien keskuudessa ja harvinaisimpia keskijohdossa ja johdossa. Hallinnonaloittain tarkasteltuna selvästi eniten määräaikaisia oli ulkoasianministeriön hallinnonalalla, jossa toimivista 0 % oli määräaikaisia. Maa- ja metsätalous-, sosiaali- ja terveys- sekä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonaloilla toimivista jäjäsenillä, joista joka kolmas työskenteli määräaikaisena. Kyselylomakkeella tiedusteltiin myös perustetta palvelussuhteen määräaikaisuudelle. Vajaa kolmannes ilmoitti hoitaneensa sijaisuutta. Lähes kahdelle kolmesta työ oli muuten luonteeltaan määräaikaista (esim. määräaikainen projekti). Pienelle osalle (5 %) työnantaja ei ollut ilmoittanut Kaavio 7. Määräaikaisten työsuhteiden osuus hallinnonaloittain (%) Kaikki 16 Ulkoasiainministeriö Maa-ja metsätalousministeriö Sosiaali-ja terveysministeriö Liikenne-ja viestintäministeriö Sisäasiainministriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Valtioneuvoston kanslia Työ-ja elinkeinoministeriö Oikeusministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö Kaavio 8. Määräaikaisten osuudet (%) eräiden jäsenyhdistysten jäsenillä Kaikki 16 Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Museoalan ammattiliitto Arkistoalan ammattiyhdistys SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Tradenomi HSO sihteerit Käännösalan asiantuntijat KAJ Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Kihlakunnanulosottomiehet Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilökuntayhdistys Opetushallinnon akateemiset toimihenkilöt Suomen Verotarkastajat SVT Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV Akavan Erityisalojen selvityksiä

11 perustetta palvelussuhteen määräaikaisuudelle. Tällaisia henkilöitä oli suhteellisesti eniten vuotiaiden ikäryhmässä. Naiset toimivat miehiä useammin sijaisina. Ikäryhmittäin tarkasteltuna sijaisten osuus oli suurin kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä. Tutkimuksen tuloksista käy hyvin ilmi määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvä epävarmuus. Lähes kolmannes määräaikaisista ei vielä tiennyt, mitä tapahtuu nykyisen palvelussuhteen päätyttyä. Työttömyyttä piti todennäköisenä vaihtoehtona 13 % määräaikaisista. Kolmannes piti todennäköisenä, että työ jatkuu määräaikaisena samassa työpaikassa. Vain 7 % uskoi palvelus suhteen vakinaistamiseen. Työttö mäksi jäämistä pelkäävien osuus oli suurin (16 %) vuotiai den ikäryhmässä. Vastaava osuus nuorimmassa ikäryhmässä oli vain 6 %. Miehet olivat tulevaisuudestaan epävarmempia kuin naiset: miehistä 0 % ja naisista 29 % ei vielä tiennyt, mitä tulee tapahtumaan nykyisen määrä aikaisuuden jälkeen. Miehet pitivät myös työttömäksi jäämistä todennäköisempänä vaihtoehtona kuin naiset. Kaavio 9. Perustelut määräaikaiselle palvelussuhteelle (%) Kaikki Alle Naiset Miehet Sijaisuus Muu syy (esim. projekti) Työn luonne on määräaikainen Perustetta ei ole ilmoitettu Kaavio 10. Arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päättymisen jälkeen (%) Kaikki Alle Naiset Miehet Määräaikaisuutta jatketaan Työttömäksi Vakinaistetaan Ei halua uutta työtä Aloittaa uuden työn Ei tiedä vielä Akavan Erityisalojen selvityksiä

12 Työaika, ylityöt ja kokemukset työkuormituksesta K okopäivätyössä olleiden työntekijöiden toteutunut viikkotyöaika oli lähes 39 tuntia, mikä on viikkotasolla lähes kaksi tuntia sopimuksen mukaista työaikaa enemmän. Joka kymmenes työskenteli vähintään 2 tuntia viikossa. Lyhyintä työviikkoa tekevän kymmenyksen työviikko oli korkeintaan 36,3 tuntia. Työaika oli myös yhteydessä tehtävähierarkiaan: pisintä työviikkoa tehtiin johdon tehtävissä ja lyhyintä toimihenkilötehtävissä. Neljä kymmenestä ilmoitti tekevänsä myös ylitöitä. Lähes aina ylitöiden tekeminen on oma-aloitteista. Ylitöitä tekeville kertyi viikossa keskimäärin 3,5 tuntia oma-aloitteista ylityötä. Vain harvalle (5 %) kokoaikatyössä olleista maksettiin lokakuussa 2010 myös ylityökorvauksia. Keskimääräinen ylityökorvausten suuruus oli noin 500 euroa ja mediaani 250 euroa kuukaudessa. Säännöllinen työaika viikossa, kokoaikaiset työntekijät Sopimuksen mukainen työaika keskimäärin 37,1 tuntia viikossa (Mediaani=37,5 / F10=36,15 / F90=37,5) Toteutunut työaika keskimäärin 38,8 tuntia viikossa (Mediaani=38 / F10=36,3/ F90=2) Pisin toteutunut työaika johdon (1,5 h/vko) ja keskijohdon tehtävissä (39,6 h/vko) Asiantuntijat (38,8 h/vko) ja toimihenkilöt (38,2 h/vko) tekivät johtoa lyhyempää työviikkoa. Ylityöt Neljä kymmenestä (0 %) tekee ylitöitä. Lähes aina (86 %) ylitöiden teko on oma-aloitteista. Oma-aloitteisia ylitöitä tehdään keskimäärin 3,5 tuntia viikossa (Mediaani=2,5; F10=1; F90=7). Joka toisen (55 %) työpaikalla on käytössä työaikapankkijärjestelmä. Ylityökorvauksia maksettiin 5 % kokoaikatyöntekijöistä, ja keskimääräinen korvaus oli 506 eur/kk (Mediaani=250, F10=70, F90=1200). Kaavio 11. Muutos ylitöiden määrässä (%) Kaavio 12. Työnantajan määräyksestä tehtyjen ylitöiden korvaaminen (%) Vähentynyt selvästi Vähentynyt jonkin verran Pysynyt ennallaan Lisääntynyt jonkin verran Lisääntynyt selvästi Täysimääräisesti vapaa-aikana Osittain vapaa-aikana Täysimääräisesti rahana Ei korvata lainkaan Osittain rahana Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Yhteensä Kaavio 1. Ylityövapaiden pitäminen toimiaseman mukaan (%) Työajan tasoitusjärjestelmän mukaan Työaikapankin kautta Vapaat jää pitämättä Kaavio 13. Työpaikallani on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden (%) Kaikki Ei tee ylitöitä Tekee ylitöitä Täysin samaa mieltä EOS Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Akavan Erityisalojen selvityksiä

13 Tutkimuksessa pyydettiin vastaajia arvioimaan myös ylitöiden määrässä tapahtunutta muutosta vuoteen 2009 verrattuna. Suurimmalla osalla tilanne ylitöiden suhteen oli pysytellyt edellisvuoden tasolla. Joka neljäs oli tehnyt ylitöitä enemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta vain 5 % r aportoi yli töiden lisääntyneen selvästi. Vastaavasti 15 %:lla ylitöiden määrä oli vähentynyt joko selvästi tai jonkin verran. Neljä kymmenestä ilmoitti, että työnantaja korvaa tehdyt ylityöt täysimääräisenä vapaa-aikana virkaja työehtosopimuksen mukaisesti. Joka viidennelle (22 %) työnantajan määräämät ylityöt korvataan osittain vapaa-aikana. Rahalliset ylityökorvaukset olivat harvinaisempia. Noin 17 % ilmoitti, että työnantajan määräämiä ylitöitä ei korvata lainkaan. Jakaumat on laskettu niistä kokoaikatyöntekijöistä, jotka ottivat kantaa ylitöiden korvaamista koskevaan kysymykseen. Yli puolet (56 %) pystyi pitämään vapaa-aikana korvattavat ylityöt työpaikalla olevan työajan tasoitusjärjestelmän mukaan. Vajaa kolmannes keräsi tuntivapaansa työaikapankkiin pidettäväksi joskus myöhemmin. 13 % ilmoitti, että ylityövapaat jäävät pääsääntöisesti käyttämättä. Eri toimiasemissa olevien välillä oli eroja siinä, kuinka he pystyivät pitämään ylityövapaita. Toimihenkilöistä vain 9 %:lla ylityövapaat jäävät pitämättä, kun taas johdon ryhmässä lähes 0 %:lla ylityövapaat jäävät pääsääntöisesti pitämättä. Johdossa hyödynnetään myös muita harvemmin työaikapankkia. Noin 60 % valtiosektorin jäsenistä oli sitä mieltä, että työpaikalla on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden. Tätä mieltä olivat erityisesti ne, jotka joutuvat itse tekemään ylitöitä omassa työssään. Joka kuudes (16 %) valtiosektorin jäsenistä piti nykyistä työmääräänsä jatkuvasti liian suurena. Joka toinen jäsen koki työtaakan ajoittain liian suureksi. Arviot työmäärästä vaikuttaisivat olevan vahvasti yhteydessä henkilön toimiasemaan, sillä työmääräänsä ajoittain tai jatkuvasti liian suurena pitäneiden osuus oli selvästi korkein johdon tehtävissä, lähes 85 %. Toimihenkilöistä työtaakkansa liian raskaana pitävien osuus oli selvästi alhaisin. Naiset ja vakituisessa palvelussuhteessa olevat raportoivat miehiä ja määräaikaisia työntekijöitä useammin liiallisesta työtaakasta. Mieli piteet työmäärästä vaihtelivat jonkin verran myös ikäryhmittäin: vanhemmat työntekijät pitivät nuorempia useammin työmääräänsä liian suurena. Alle 30-vuotiaista 5 % piti työmääräänsä sopivana. Joka viides työntekijä voi työssään melko (18 %) tai erittäin huonosti (3 %). Lähes kolme neljästä voi työssään melko tai erittäin hyvin. Osuus on pysytellyt samalla tasolla myös viime vuosien tutkimuksissa. Kaavio 15. Arvio nykyisestä työmäärästä taustamuuttujittain (%) Kaavio 16. Arvio omasta työssä jaksamisesta (%) Kaikki Määräaikainen Pysyvä Toimihenkilö Asiantuntija Keskijohto Johto Erittäin hyvä 12 Melko hyvä 62 EOS 7 Melko huono 18 Erittäin huono Nainen Mies Jatkuvasti liian suuri Sopiva Ajoittain liian suuri Liian pieni, eos Akavan Erityisalojen selvityksiä

14 Palkkaus ja ansiokehitys valtiosektorilla J äsenten palkkatarkasteluissa aineiston rajausta tarkennettiin vielä siten, että mukaan tarkasteluihin poimittiin vain ne kokoaikatyöntekijät, joiden palkkataso oli yli euroa kuukaudessa. Suurin osa heistä, noin 77 %, kertoi palvelussuhteen ehtojensa määräytyvän valtion palkkausjärjestelmän (VPJ) perusteella. VPJ:ssä palkka perustuu tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaisen suoriutumiseen. Osuus on todennäköisesti vielä suurempi, sillä palkkausjärjestelmää koskevat kysymykset saattavat näyttäytyä työntekijöille hyvin epämääräisinä. Vain 6 % valtion kokoaikaisista työntekijöistä oli sopimuspalkkaisia. Kaavio 17. Palkkausjärjestelmät (%) Ei tietoa 7 % Muu järjestelmä 10 % Sopimuspalkka 6 % Valtion palkkausjärjestelmä (VPJ) 77 % Kyselylomakkeella tiedusteltiin lokakuun 2010 päätoimen palkkausta. Säännöllisen työajan ansioiden lisäksi kysyttiin luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa. Luontoisetuja maksettiin %:lle jäsenistä ja luontoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo oli keskimäärin 133 euroa kuukaudessa (mediaani 66 euroa). Joka kymmenennellä (F10) luontoisetujen yhteenlaskettu arvo oli vähintään 300 euroa. Jäsenkunnan palkkajakaumaa havainnollistetaan nauhakuviolla, jossa palkkien vasen reuna kuvaa alinta desiiliä, oikea reuna ylintä desiiliä ja katkoskohta muodostuu mediaanipalkan perusteella. Palkin vasemman ja % Keskipalkka F10 F50 F90 Kaikki (N=2 316) Kaavio 18. Säännöllisen työajan ansiot eri taustamuuttujien mukaan, /kk Miehet Naiset Vakituinen Määräaikainen Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö yli F10 F50 F90 1 Akavan Erityisalojen selvityksiä

15 oikean reunojen väliin mahtuu 80 % ryhmän palkoista. Valtiosektorilla toimiva jäsenkunta ansaitsi keskimäärin 351 euroa kuukaudessa. Mediaanipalkalla mitattuna ansiotaso oli 300 euroa kuukaudessa. Joka kymmenes (F90) ansaitsi vähintään 723 euroa kuukaudessa. Palkkajakauman alapäässä joka kymmenennen (F10) kuukausipalkka oli korkeintaan 208 euroa. Naisten keskiansiotaso oli yli 500 euroa matalampi kuin miehillä. Sukupuolten välinen palkkaero oli euromääräisesti hieman pienempi palkkajakauman alapäässä. Suurin selittäjä sukupuolten väliselle palkkaerolle löytynee erilaisesta sijoittumisesta työelämään. Palkkataso on voimakkaasti yhteydessä sekä henkilön ikään että työkokemukseen. Valmistumisen jälkeinen palkka oli 2866 euroa. Vakituisessa työsuhteessa työskentelevien palkka oli noin 25 % korkeampi kuin määräaikaisessa työsuhteessa olevilla. Pääkaupunkiseudulla työskentelevien keskipalkat olivat hieman matalammat kuin muualla Suomessa toimivilla. Mediaanipalkalla mitattuna eroa oli 100 euroa. Johdon tehtäviä hoitavien keskiansiot ovat 5079 euroa kuukaudessa. Johdon tehtävissä palkkojen hajonta oli suurta ja 80 % johdon palkoista sijoittui 3200 ja 7100 euron välille. Matalimmat palkat olivat toimihenkilöiden ryhmässä. Heidän kuukausittainen keskipalkkansa jäi alle 2800 euron. Valtiolla toimivista jäsenistä 8 % raportoi palkkatasonsa nousseen lokakuun 2009 ja lokakuun 2010 välisenä aikana. Useammalla kuin joka toisella (58 %) palkka oli noussut vain yleiskorotuksen verran ja lähes joka neljännellä (26 %) kuukausiansiot olivat nousseet yli yleiskorotustason. 3 % ilmoitti, että heidän palkkansa oli laskenut tarkastelujaksolla. % kokoaikatyöntekijöistä ei ollut oman ilmoituksena mukaan työssä vuotta aikaisemmin, joten palkkakehitystarkastelua ei voinut tehdä. Loput (7 %) eivät osanneet sanoa, miten palkka oli kehittynyt vuoden aikana. Yleiskorotuksen lisäksi palkannousun taustalla on useimmiten henkilökohtaisen palkanosan muutos. Useammalla kuin joka neljännellä palkka oli noussut tehtäväkohtaisen palkanosan muutoksen myötä. Joka viidennellä ansiokehityksen oli aiheuttanut siirtyminen uusiin työtehtäviin. Joka kymmenes raportoi palkkatason nousseen uuteen työpaikkaan siirtymisen myötä. Kysymys oli ns. monivalintakysymys eli vastaaja pystyi ilmoittamaan useamman kuin yhden syyn palkannousulle. Jäsenkunnan palkkakehitystä voidaan verrata kaikkien palkansaa Kaavio 19. Mikä on yleiskorotuksen lisäksi aiheuttanut muutoksen kuukausiansioissa lokakuusta 2009 lokakuuhun 2010? (%) Henkilökohtainen palkanosan muutos Tehtäväkohtainen palkanosan muutos Uusi asema / tehtävä Muu syy Uusi työnantaja Tulospalkkio Omat toimenpiteet (esim. opiskelu, muutto) 2 Lisäkoulutus / pätevyys Akavan Erityisalojen selvityksiä

16 jien yleiseen ansiokehitykseen tai kaikkien valtiosektorilla toimivien työntekijöiden ansioiden kehitykseen. Tämänvuotisessa tutkimuksessa palkkakehitystarkastelua hankaloitti hiukan se, että yliopistolla toimivat on siirretty pois valtiosektorilta. Vertailtavuuden vuoksi keskipalkkojen muutos laskettiin edelleen myös yhteisesti valtiosektorilla ja yliopistoissa toimiville. Näin laskien jäsenten keskipalkat ovat nousseet vuodesta 2000 lukien lähes 57 % ja vuodesta 2009 lukien 2 %. Yliopistoissa toimivilla keskipalkkojen muutos oli vuoden aikana lähes 3 % ja valtiolla hieman yli 2 %. Yliopistossa toimivia oli vuoden 2010 tutkimuksessa suhteellisesti enemmän kuin vuosi sitten. Tästä johtuen keskipalkkojen muutos koko ryhmässä jää hieman matalammaksi kuin valtion tai yliopistojen erilliset ansiokehitysprosentit. Vuoden 2008 tutkimuksesta lähtien tunnusluvut on laskettu jäsenkunnan sukupuoli- ja ikärakenteen mukaan painotettuina, jolloin keskipalkkataso tulee hieman korkeammaksi. Koko palkansaajakuntaa koskevat tiedot saadaan Tilastokeskuksen ansiotasoindeksistä. Tilastokeskuksen mukaan kaikkien palkansaajien ansiot ovat nousseet vuodesta 2000 (.vuosineljännes) vuoteen 2010 (.vuosineljännes) keskimäärin noin 9 %. Valtiosektorilla palkat ovat vastaavana aikana nousseet 52 %. Vuodesta 2009 ansiokehitys on ollut koko palkansaajakunnassa keskimäärin 2,1 % ja valtiolla 2,2 %. Tutkimuksessa pyydettiin vastaajia arvioimaan viiden eri tekijän vaikutusta palkkaan -portaisella luokituksella. Vastaajien näkemyksen mukaan eniten palkkaan vaikuttavat työn vaativuus ja henkilökohtainen osaaminen. Vain joka kymmenes arvioi, että nämä tekijät eivät vaikuta lainkaan palkkaukseen. Sen sijaan esimerkiksi työn määrällä tai tuloksella on vähäisempi vaikutus palkkaan. Kolme neljästä arvioi, että työryhmän tai -yksikön tulos ei vaikuta lainkaan palkkaukseen. Kaavio 20. Miten seuraavat tekijät vaikuttavat palkkaukseen? (%) Työn vaativuus Henkilökohtainen osaaminen Työn laatu Työn määrä Ryhmän / työyksikön tulos Vaikuttaa paljon Ei vaikuta lainkaan Vaikuttaa jossain määrin EOS Taulukko 3. Keskipalkkojen muutos vuosina /kk 2006 /kk 2008 /kk 2009 /kk 2010 /kk % % Palkansaajat kaikki * ,5 2,1 Palkansaajat valtio * , 2,2 Akavan Erityisalojen jäsenet valtio ja yliopisto, yhteensä ,8 2,0 valtio ,1 yliopisto ,9 * Tilastokeskuksen Ansiotasoindeksi 2010,. neljännes 16 Akavan Erityisalojen selvityksiä

17 T utkimuksen tulokset osoittavat, että myllerrys valtion virastoissa ja laitoksissa tuntuu jatkuvan. Vain reilu kymmenys arvioi, että omalla työpaikalla ei ole tapahtumassa mitään muutoksia. Joka toinen vastaaja raportoi suunnitelmista, jotka liittyivät viraston sisäisten toimintojen uudelleen organisointiin. Yhtä monen työpaikalla valtion tuottavuusohjelma tulee johtamaan henkilöstön vähennyksiin. Oman organisaation yhdistämisestä jonkin toisen kanssa ennakoi reilu neljännes valtiosektorin jäsenkunnasta. Työpaikan alueellistamissuunnitelmista raportoi vain joka kymmenes vastaaja. Noin neljännes valtiosektorin jäsenistä arvioi, että taloudellinen taantuma Muutokset työssä ja työpaikoilla tai hallinnolliset uudistukset eivät ole aiheuttaneet muutoksia työpaikoilla. Joka toinen tutkimukseen vastanneista totesi, että heidän työpaikallaan määräaikaisia työsuhteita ei ole nykyolosuhteissa jatkettu. Noin 30 % vastanneista ilmoitti, että heillä lomarahoja oli kannustettu vaihtamaan vapaaksi. Vaikka tuottavuusohjelma saattaa johtaa henkilöstömäärän pienenemiseen, jäsenet eivät raportoineet irtisanomisista tai lomautuksista. Joka kuudes vastasi, että työpaikalla oli tehty jotain muita toimenpiteitä. Tällä viitattiin muun muassa virkojen täyttökieltoihin ja toimintamenojen leikkauksiin. Vain reilu neljännes kyselyyn vastan neista koki, että henkilöstö on pystynyt vaikuttamaan omaan työhönsä muutostilanteissa. Lähes joka toinen raportoi oman työssä jaksamisensa huonontumisesta. Tämä voi olla yhteydessä siihen, että kolme neljästä koki, että työpaikalla vaaditaan työntekijöiltä aikaisempaa enemmän. Lähes 0 % vastaajista koki, että työpaikan yleinen ilmapiiri olisi huonontunut. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että käynnissä olevista muutoksista on tiedotettu työpaikalla hyvin. Toisessa kysymyssarjassa vastaajia pyydettiin vielä tarkentamaan, mistä he olivat saaneet tietoa vireillä olevista muutoksista. Yleisimmin tietolähteenä oli ollut oma esimies (72 %). Seuraavaksi yleisimmin tieto muutoksesta Kaavio 21. Muutokset työssä (%) Tuottavuusohjelman aiheuttamat henkilöstön vähennykset Sisäisen toiminnan uudelleen organisointi Yhdistäminen toisen organisaation kanssa Työpaikan alueellistaminen Ei muutoksia virastossa Kaavio 22. Taantuman tai hallinnollisten uudistusten vaikutukset työpaikalla (%) Määräaikaisuuksien uudistamatta jättämisiä Painostusta lomarahan vaihtamiseen vapaaksi Muita muutoksia Taloudellis-tuotannollisia irtisanomisia Lomautuksia Ei muutoksia Akavan Erityisalojen selvityksiä

18 saatiin työkaverilta (6 %) tai työpaikan hallinto-osastolta (37 %). Luottamusmieheltä (22 %) tai medialta (20 %) tietoja oli saanut joka viides jäsen. Omasta ammattiliitosta (15 %) tietoa muutoksista oli saanut huomattavasti harvempi. Joka viides ilmoitti havainneensa omalla työpaikallaan kiusaamista kuluneen vuoden aikana. Kiusaamisen kohteeksi oli joutunut 12 % jäsenistä, naiset hieman miehiä useammin. Kiusaamiseen oli työpaikalla myös reagoitu. Joka kolmas kertoi kiusaamisen seurauksena esimerkiksi pidetyn puhutteluja. Työnantajien, joiden palveluksessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, on vuosittain laadittava tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelman tulee koskea erityisesti palkkausta ja muita Onko kokenut tai havainnut kiusaamista työpaikalla kuluneen vuoden aikana? Kokenut itse: 12 % miehet 9 % naiset 13 % Havainnut työpaikalla 21 % miehet 20 % naiset 22 % Joka kolmas (32 %) ilmoitti, että kiusaamiseen on myös puututtu (esim. puhuttelu, työjärjestelyn muutos) palvelus suhteen ehtoja. Valtiolla toimivista jäsenistä vajaa 0 % toimii työpaikoilla, joissa suunnitelma on laadittu. Tutkimukseen vastanneet Niistä, joilla on tasa-arvosuunnitelma: 1 %: tasa-arvosuunnitelma kaventanut sukupuolten välistä palkkaeroa 29 %: tasa-arvosuunnitelmalla ei ole pystytty kaventamaan palkkaeroja 57 %: ei osannut sanoa tasa-arvosuunnitelman vaikutuksesta olivat epätietoisia suunnitelman olemassaolosta tai sen vaikutuksista. Kaavio 23. Omaa työpaikkaa ja työtä koskevat väittämät (%) Työpaikallani tehdään työilmapiirikartoituksia Työpaikallani vaaditaan enemmän kuin aiemmin Valtion tuottavuusohjelma heijastuu työhöni Viraston uudelleen organisointi koskettaa minua Työpaikallani on tiedotettu hyvin muutoksista Työmääräni on lisääntynyt Työpaikallani on rakennettu muutosilmapiiriä Työssä jaksamiseni on huonontunut 6 11 Työpaikan ilmapiiri on huonontunut Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus vaikuttaa Kyllä Ei Eos Kaavio 2. Onko työpaikalla tehty tasa-arvosuunnitelma? (%) Kyllä Ei On tekeillä EOS Akavan Erityisalojen selvityksiä

19 Liite Valtiosektorin työmarkkinatutkimus, palkkatilastot lokakuu 2010 Vastaajia 817, n = perusjoukon ikä- ja sukupuolijakaumatiedoin painotettu Säännöllisen työajan ansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Sukupuoli Miehet , Naiset , Yhteensä , Koulutusaste, kaikki Keskiaste 208 9, Alin korkea-aste 92, Alempi korkeakouluaste , Ylempi korkeakouluaste , Tutkijan koulutus 85 3, Ulkomailla suoritettu tutkinto 13, Tieto puuttuu 11, Yhteensä , Koulutusaste, miehet Keskiaste , Alin korkea-aste 26 3, Alempi korkeakouluaste , Ylempi korkeakouluaste 320 5, Tutkijan koulutus 23 3, Ulkomailla suoritettu tutkinto,5 Tieto puuttuu 8 1, Yhteensä , Koulutusaste, naiset Keskiaste 102 6, Alin korkea-aste 66, Alempi korkeakouluaste , Ylempi korkeakouluaste , Tutkijan koulutus 61 3, Ulkomailla suoritettu tutkinto 9, Tieto puuttuu 3,2 Yhteensä , Ikäryhmä, kaikki Alle , , , , , Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

20 Säännöllisen työajan ansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Ikäryhmä, kaikki Alle , , , , , Yhteensä , Ikäryhmä, miehet Alle , , , , , Yhteensä , Ikäryhmä, naiset Alle , , , , , Yhteensä , Työssäkäyntialue Pääkaupunkiseutu , Muu Suomi 92 0, Tieto puuttuu 0 1, Yhteensä , Toimiasema Johto 59 2, Keskijohto 190 8, Asiantuntija , Toimihenkilö , Muu 36 1, Tieto puuttuu 28 1, Yhteensä , Palvelussuhde Pysyvä , Määräaikainen , Tieto puuttuu 26 1, Yhteensä , Palkkajärjestelmä Sopimuspalkka 18 6, Valtion palkkausjärjestelmä (VPJ) , Muu järjestelmä 228 9, En tiedä 152 6, Tieto puuttuu 8, Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

21 Säännöllisen työajan ansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Jäsenyhdistys Arkistoalan ammattiyhdistys 159 6, Hallintonotaarit 30 1, Kihlakunnanulosottomiehet 160 6, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen 71 3, henkilökuntayhdistys Kuntien asiantuntijat KUMULA 17, Käännösalan asiantuntijat KAJ 163 7, Museoalan ammattiliitto 165 7, Opetushallinnon akateemiset toimihenkilöt 70 3, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt 96 21, Suomen Toimintaterapeuttiliitto 19, Suomen Verotarkastajat SVT , Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU 57 2, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö 120 5, Viesti Tradenomi HSO Sihteerit 183 7, Valtion alueellisen sivistyshallinnon 30 1, virkamiehet VSV Muu yhdistys 53 2, Yhteensä , Säännöllisen työajan ansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Hallinnonala Valtioneuvoston kanslia 38 1, Ulkoasiainministeriö 30 1, Oikeusministeriö 211 9, Sisäasiainministriö 17 7, Puolustusministeriö 75 3, Valtiovarainministeriö 66 27, Opetus- ja kulttuuriministeriö 563 2, Maa-ja metsätalousministeriö 55 2, Liikenne-ja viestintäministeriö 65 2, Sosiaali-ja terveysministeriö 170 7, Työ-ja elinkeinoministeriö 125 5, Ympäristöministeriö 25 1, Muu tuntematon 138 6, Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

22 Säännöllisen työajan ansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Nimike Amanuenssi 16, Arkistonhoitaja 30 1, Asiantuntija 92, Assistentti 18, Erikoissuunnittelija 3 1, Erikoistutkija 1, Erityisasiantuntija 60 2, Johdon assistentti 18, Johdon sihteeri 17, Johtaja 30 1, Kehittämispäällikkö 13, Kielenkääntäjä 86 3, Kihlakunnanulosottomies 13 5, Koulutussuunnittelija 15, Opetusneuvos 38 1, Osastosihteeri 0 1, Projektikoordinaattori 10, Projektipäällikkö 5 1, Projektisihteeri 11, Sihteeri 3 1, Suunnittelija 6 2, Tarkastaja 6 2, Tiedottaja 61 2, Toimintaterapeutti 13, Toimistopäällikkö 13, Toimistosihteeri 37 1, Tutkija 168 7, Vanhempi verotarkastaja 137 5, Verotarkastaja , Ylitarkastaja 15 6, Muut nimikkeet 571 2, Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

23 Akavan Erityisalojen selvityksiä

24 Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti A, 6 krs 0020 Helsinki p Akavan Erityisalat ry edustaa kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntijoita ja esimiehiä, jotka ovat järjestäytyneet 25 itsenäiseen jäsenyhdistykseen. Liitossa on yhteensä noin jäsentä.