SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE TEEMANA. sivu 4. Uudet työmarkkinatutkimukset. sivu 10. Specialaisten ammatteja. Simon Huldén kehittämispäälliköksi.
|
|
- Pia Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia TEEMANA Uudet työmarkkinatutkimukset sivu 4 Specialaisten ammatteja Simon Huldén kehittämispäälliköksi sivu 10 sivu 14
2 pääkirjoitus Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on työnantajan parasta pääomaa Kuinka moni meistä osasi arvata opiskeluaikoinaan, mihin ammattiin ja työtehtäviin koulutus tulisi meitä valmistamaan? Tässä numerossa esittelemme specialaisia heidän urapoluillaan. Kasvatustieteilijöiden ja humanistien koulutustaustalla löytyy hyvin mielenkiintoisia työtehtäviä. Olemme saaneet mukaan myös specialaisen pääluottamusmiehen, ja toivottavasti se kannustaa muitakin luottamusmiestoimintaan. Arvokeskustelu, muutos-, tiimi- ja ikäjohtaminen, työhyvinvointi, jatkuvasti oppiva ja kehittyvä organisaatio, motivaatio, palkitseminen, työn, perheen ja koulutuksen yhteensovittaminen nämä kaikki ovat tärkeitä elementtejä yrityksen ja julkishallinnon menestymiseen. Lehtemme tässä numerossa julkaistuista uunituoreista työmarkkinatutkimuksista näemme, miten ne näyttäytyvät specialaisten jäsenten tosielämässä. Tutkimukset paljastavat erityisesti nuorten naisten määräaikaisuutta ja pätkätöitä, korkeasti koulutettujen alipalkkaa, naisen euroa, korvattua mutta yhä vielä myös palkatonta ylityötä, tasa-arvosuunnitelman puutteellisuutta Erityisen huolestuttavaa oli lukea työtovereiden keskinäisen kilpailun lisääntymisestä ja esimiesten antaman tuen ja rohkaisun vähentymisestä. Työtahtiin ei pääse vaikuttamaan samaan tapaan kuin ennen. Useampi kuin joka kolmas arvioi työpaikan ilmapiirin ja yhteishengen viime aikoina heikentyneen. Tämä kaikki on huolestuttavaa, koska korkeaa koulutusta edellyttävien asiantuntijatehtävien määrä työelämässä tulee arvioiden mukaan lisääntymään, mikä muuttaa kaikkien työorganisaatioiden luonnetta ja niiden johtamistarpeita. Asiantuntijatyö vaatii ammattitiedon ja -taidon jatkuvaa kehittämistä. Se asettaa uusia vaatimuksia myös esimiestyölle. Yhä kansainvälistyvämmän talouden ja toimintaympäristön asettamat vaatimukset työelämän kehittämiselle eivät ole tulevaisuutta vaan tätä päivää. Työelämän laatu ja työntekijöiden hyvinvointi ovat nousseet yhä keskeisemmiksi kehittämistarpeiksi. Meille ammattijärjestössä kyllä riittää työsarkaa! Yhteistyöterveisin Leena-Maija Talikka puheenjohtaja asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Asiantuntija, ilm. v:sta 1991 Julkaisija: SPECIA ry Päätoimittaja: Markku Saarinen Toimittaja: Tuija Heikkilä Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, Forssa Painos: 5000 Specian toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Puh Kehittämispäällikkö Simon Huldén Puh Faksi (09) Maistraatinportti 4 A Helsinki Specia ry:n puheenjohtaja: Leena-Maija Talikka Puh leena-maija.talikka@specia.fi Osoitteenmuutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut Akavan Erityisalojen jäsensihteerit Puh Faksi (09) (toimistoaika ) jaana.honni@akavanerityisalat.fi katja.kosonen@akavanerityisalat.fi mary.luokkamaki@akavanerityisalat.fi Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) päivystys: ma to klo asiantuntija
3 Kevätkokous sujui mallikkaasti S pecian sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 8. huhtikuuta 2006 Hämeenlinnan raatihuoneella. Ennen varsinaista kokousta Kk Leena Helminen Helsingin yliopistosta esitteli meille pro gradu -työnsä, jonka aihe oli Irtisanominen ammatillisen kehittymisen este vai mahdollisuus. Helminen oli haastatellut gradutyöhönsä kymmentä kasvatustieteilijää tai humanistia. Tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa kotisivujemme linkistä Uutiset ja dokumentit. Varsinaisessa kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat eli hyväksyttiin vuoden 2005 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille. Kokouksen puheenjohtajana toimi Esko Pääskylä Kajaanista. Tuemme opintojasi avoimessa yliopistossa Tarjoamme jäsenetuna koulutustukea, jota voit anoa lisäkoulutukseesi avoimessa ja kesäyliopistoissa. Maksamme 50 % koulutuksen kuluista ja enintään 80 euroa / jäsen. Tukea voi anoa vain kerran vuodessa. Tuki haetaan hakemuksella, joka löytyy kotisivujemme linkistä Jäsenedut ja koulutus. Hakemuksen liitteenä on kopio maksetuista kuluista. Tukea myönnetään vuonna 2006 siihen asti, kun rahaa budjetissa riittää. Lisätietoja asiasta voit kysyä Speciasta sähköpostiosoitteella toimisto@specia.fi. Hakemukset postitetaan osoitteella Specia, Maistraatinportti 4 A, Helsinki. jäsenasiaa Gradupankki opiskelijoille G radupankki on Specian uusi opiskelijoille tarkoitettu palvelu, jonka tarkoituksena on tarjota mielekkäitä graduaiheita tutkielman tekoon. Kotisivujemme linkistä Opiskelijat voit käydä tutustumassa meitä kiinnostaviin graduaiheisiin. Jos kiinnostut jostakin aiheesta, ota yhteyttä meihin, niin katsomme, johtaako keskustelu sopimukseen. Voit myös itse ehdottaa aihetta. Me emme varsinaisesti maksa palkkaa graduista, mutta annamme jäsenistömme tietoja käyttöösi sekä korvaamme sopimuksen mukaan gradun teosta tulevia kuluja, kuten matkakorvauksia, postituksia, monistuksia ja muuta sellaista. Lisätietoja gradupankista saat kehittämispäällikkö Simon Huldénilta puh tai sähköpostilla simon.hulden@specia.fi. Kaikki vanhat aiheet löydät pankista. Uusia graduaiheita ovat muun muassa: 1. Uudelleensijoittumisen menetelmät työmarkkinoilla ja niistä saatujen tuloksien vertailu 2. Pätkätyö ja sen vaikutus henkilön kokonaisvaltaiseen elämään. LEVIN VAPAAT VIIKOT 2006: 26, 32, 33, 34. Varaukset: toimisto@ specia.fi asiantuntija 3
4 KTM Eija Savaja, Palkansaajien tutkimuslaitos Julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksen tuloksia Specian näkökulmasta Vuoden 2005 työmarkkinatutkimuksen julkisen sektorin kyselyyn osallistui lähes 400 specialaista. Tuloksissa näkyy työsuhteiden määräaikaisuus. Usko uusiin palkkausjärjestelmiin horjuu. Puolella on liian paljon töitä, ja kaksi kolmesta joutuu purkamaan niitä ylitöinä. Työpaikoilla keskinäinen kilpailu näyttää lisääntyneen. Samaan aikaan esimiesten tuki on vähentynyt. Kunta 22 Valtio 72 Seurakunta, muut 5 Pääkaupunkiseutu 42 Muu Suomi 58 Johto 5 Keskijohto 10 Asiantuntija 66 Toimihenkilö 17 Muu 3 Pysyvä 64 Määräaikainen % Kokopäivätyössä julkisella sektorilla, %. Julkisen sektorin kyselyssä selvitettiin palkkausta, palkkausjärjestelmäuudistusta ja työoloja. Tietoja haluttiin myös määräaikaisista palvelussuhteista, vuorotteluvapaasta, tasa-arvosta ja samapalkkaisuudesta. Vuoden 2005 työmarkkinatutkimukseen vastasi määräaikaan mennessä 383 Specian jäsentä. Runsas kymmenesosa (11 %) kävi täyttämässä kyselylomakkeen Akavan Erityisalojen kotisivuilla. Neljä viidestä vastaajasta oli naisia. Naisten keski-ikä oli 39,3 ja miesten 43,5 vuotta. Naiset olivat miehiä koulutetumpia: kahdeksan kymmenestä naisesta ja seitsemän kymmenestä miehestä oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Neljäsosa oli suorittanut tutkintonsa 2000-luvulla. Vastaajilla oli kaikkiaan yli 80 erilaista tutkintoa. Viidesosa tutkinnoista oli suoritettu Helsingin yliopistossa. Yleisin tutkinto oli filosofian kandidaatin, joka oli joka kolmannella tutkinnon suorittaneella. KOKOPÄIVÄTYÖSSÄ JULKISELLA SEKTORILLA Lokakuun viimeisellä viikolla 2005 vastaajista 85,7 % oli kokopäivätyössä ja 5,7 % teki osaaikatyötä. Neljä sadasta oli äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla/hoitovapaalla. Kuntien palveluksessa oleviin luokitellaan ne, joiden palkkaus määräytyy kunnan yleisen virkaja työehtosopimuksen mukaan, valtiolla työskentelevät valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan palkkaa saavat. Ne, joiden palkkauksessa noudatetaan kirkon yleistä virkaja työehtosopimusta tai jotain muuta kuin kuntien ja valtion yleistä virka- ja työehtosopimusta ovat Seurakunta, muut -luokassa. Kokopäivätyössä olevista joka viides oli kunnan palveluksessa, valtiolla oli seitsemän kymmenestä, lopuilla (5 %) oli työnantajana jokin muu kuin kunta tai valtio. Neljä kymmenestä (42 %) kävi kokopäivätyössä pääkaupunkiseudulla. Työpaikat ovat keskittyneet eteläiseen Suomeen: kahdeksan kymmenestä kävi työssä pääkaupunkiseudulla, muualla Etelä-Suomen läänissä tai Länsi-Suomen läänissä. Kaksi kolmesta oli asiantuntijatehtävissä, joka kymmenes oli keskijohdossa ja vajaa viidennes (17 %) määritteli itsensä toimihenkilöksi. Joka viides mies oli johdon tai keskijohdon tehtävissä (22 %), naisista johtotehtävissä oli vain reilu kymmenesosa (13 %). Naiset olivat miehiä useammin toimihenkilötehtävissä. Kokopäiväisillä oli yli sata erilaista toimen/tehtävän nimikettä. Joka viides ilmoitti toimen/tehtävän nimikkeekseen suunnittelijan, kuusi sadasta oli projektipäällikkönä. Kolmanneksi yleisin nimike oli tutkija, heitä kokopäiväisistä oli 6 %. Suurin osa (79 %) oli mielestään koulutustaan vastaavassa työssä, vajaa viidesosa (17 %) oli työssä, jonka vaativuustaso oli alhaisempi kuin mitä koulutus edellyttäisi. MÄÄRÄAIKAISUUS EDELLEEN YLEISTÄ Kaksi kolmesta (64 %) oli pysyvässä palvelussuhteessa, määräaikaisena oli joka kolmas (33%). Määräaikaisten osuus on jonkin verran aiempaa pienempi. Vuoden 2004 työmarkkinatukimuksessa määräaikaisia oli vielä 44 %. Määräaikaisten osuus vaihtelee sopimusaloittain. Kunnissa määräaikaisena oli joka toinen, valtiolla taas joka kolmas teki töitä määräaikaisessa palvelussuhteessa. Alle 30-vuotiaat olivat niin kunnissa kuin valtiollakin muita useammin määräaikaisina. Kunnissa alle 30-vuotiaista yksi neljästä (24 %) oli pysyvässä ja kolme neljästä määräaikaisessa palvelussuhteessa. 50 vuotta täyttäneistä taas neljällä viidestä (80 %) työ oli pysyvä ja yksi viidestä (20 %) teki töitä määräaikaisena. Valtiolla alle 30-vuotiaista jopa yhdeksän kymmenestä (89 %) työskenteli määräaikaisena, sen sijaan 50 vuotta täyttäneistä lähes kaikki (94 %) olivat pysyvässä työssä. Vain joka neljäs (26 %) oli määräaikaisena omasta tahdostaan. Neljä kymmenestä oli määräaikaisena (39 %), 4 asiantuntija
5 Yhteensä 2706 Miehet 3067 Naiset 2612 Ikä alle 30 vuotta Nauhakuvion vasen pää ilmoittaa tunnusluvun F10, oikea pää F90:n ja nauhan keskellä on mediaanipalkka (F50). Mediaanipalkka ilmoittaa palkan, jota pienempää saa puolet mukana olleista ja suurempaa puolet (50%). F10 ilmoittaa palkan, jota pienempää saa 10 % mukana olleista. F90:n ilmoittaman palkan alapuolella jaa 90 % ja yläpuolelle 10 % mukana olleista. Ryhmän keskipalkka on numeroin nauhan sisällä. Johto 3345 Asiantuntija 2732 Toimihenkilö 2126 Pääkaupunkiseutu 2822 Muu Suomi 2638 Kunta 2692 Valtio 2695 Muut 2894 Pysyvä 2890 Määräaikainen euroa / kk keskim. euroa / kk KUNTA VALTIO Kiinteä peruspalkka ikä-/kokemuslisineen Sopimuspalkka keskiarvo F10 F50 Uusi palkkausjärjestelmä Kokopäivätyössä olevien säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä lokakuussa 2005, euroa/kk. Eri palkkausjärjestelmissä olevien keskipalkat lokakuussa 2005, euroa/kk. koska työ oli luonteeltaan määräaikaista, kolme kymmenestä (28 %) hoiti sijaisuutta, neljäsosalle (25 %) työnantaja oli perustellut määräaikaisuutta jollain muulla tavalla. Kolmasosa (31 %) oli nykyisessä työpaikassaan ensimmäisessä määräaikaisessa palvelussuhteessa, joka viidennellä (20 %) oli meneillään toinen määräaikaisuusjakso. Yhdellä kymmenestä oli ollut nykyisessä työpaikassaan vähintään kymmenen eri määräaikaisuusjaksoa. Neljä kymmenestä (40 %) uskoi, että meneillään olevaa määräaikaista palvelussuhdetta todennäköisesti jatketaan, viisi sadasta (5 %) uskoi saavansa määräaikaisuuden päätyttyä vakinaisen palvelussuhteen samassa työpaikassa, kymmenesosa (10 %) uskoi löytävänsä uuden työn jostain muualta, seitsemän sadasta (7 %) arvioi jäävänsä työttömäksi. Kolmasosa (36 %) määräaikaisista ei vielä tiennyt, mitä määräaikaisuuden jälkeen tapahtuu. PALKKAUKSESTA Kunnissa työskentelevistä lähes puolella (47 %) oli kiinteä peruspalkka ikä-/kokemuslisineen. Kolme kymmenestä oli sopimuspalkalla, 16 % oli uudessa palkkausjärjestelmässä, jossa palkka määräytyy tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen suorituksen mukaan. Valtiolla uudessa palkkausjärjestelmässä oli jo lähes puolet (47 %) kokopäiväisistä, 44 % teki töitä kiinteällä peruspalkalla, sopimuspalkkaisia oli vajaa kymmenesosa (8 %). Kokopäivätyössä olevien Specian jäsenten säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä lokakuussa 2006 olivat keskimäärin 2706 euroa, joka toisen palkka oli korkeintaan 2608 euroa (mediaanipalkka), 10 % sai kuukaudessa korkeintaan 1900 euroa (F10), joka kymmenellä palkka oli vähintäänkin 3600 euroa. Naisten palkat olivat keskimäärin 85 % miesten palkoista. Ansiot nousevat iän myötä. Alle 30- vuotiaiden palkat olivat 78 % vuotiaiden palkoista ja 71 % vuotiaiden palkoista ja 65 % 50 vuotta täyttäneiden palkoista. Johtotehtävissä olevat ansaitsivat muita paremmin, heidän palkkansa myös vaihteli muiden palkkoja enemmän. Heidän palkkansa vaihtelivat suuresti etenkin palkkajakauman yläpäässä. Asiantuntijoiden keskipalkka oli 82 % johdossa olevien keskipalkasta. Toimihenkilöt saivat vajaa 80 % asiantuntijoiden ja 64 % johtajien palkoista. Pääkaupunkiseudulla palkat olivat 7 % muualla Suomessa maksettavia palkkoja suuremmat. Erot kunnissa ja valtiolla työskentelevien palkoissa olivat hyvin pieniä, valtiolla keskipalkka oli 2695 euroa ja kunnissa 3 euroa pienempi. Määräaikaisten palkat jäivät 82 %:iin vakituisessa palvelussuhteessa olevien palkoista. Kunnissa ja valtiolla ansiot vaihtelivat palkkausjärjestelmittäin. Kunnissa sopimuspalkalla olevien ansiot olivat muiden ansioita suuremmat Valtiolla kiinteällä peruspalkalla olevien palkat olivat sekä sopimuspalkalla että uudessa palkkausjärjestelmässä olevien palkkoja pienemmät. Yhdellä kymmenestä oli säännöllisen ansion lisäksi verotettavia luontoisetuja. Verotusarvot vaihtelivat 5 ja 168 euron välillä, keskimäärin etujen verotusarvo oli 52 euroa. Vuoden aikana palkat olivat nousseet kunnissa keskimäärin 3,1 % ja valtiolla 7,1%. Kolmasosalla ansiot olivat nousseet yleiskorotusta enemmän. UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ ARVOSTELLAAN Kunnissa niitä, joiden mielestä uusi palkkausjärjestelmä kannustaa ammattitaidon kehittämiseen ja palkitsee hyvästä työsuorituksesta, on aiempaa vähemmän. Niidenkin osuus, jotka uskovat järjestelmän reagoivan työtehtävien muutoksiin, on selvästi pienentynyt. Valtiollakin kriittisyys uutta järjestelmää kohtaan on lisääntynyt. Niiden osuus, joiden mielestä uusi järjestelmä reagoi työtehtävien muutoksiin ja kannustaa ammattitaidon kehittämiseen on selvästi pienempi kuin vuotta aiemmin asiantuntija 5
6 UUSI PALKKAUSJÄRJESTELMÄ on selkeä ja ymmärrettävä reagoi työtehtävien muutoksiin kannustaa ammattitaidon kehittämiseen palkkaporrastus tehtävien välillä oikeudenmukainen 6 19 palkitsee hyvästä työsuorituksesta antaa kilpailukykyisen palkkatason kohtelee nuoria ja vanhoja tasapuolisesti kohtelee nais- ja miespuolisia työntekijöitä tasapuolisesti Kunnissa työskentelevien arviot uudesta palkkausjärjestelmästä vuosina 2004 ja 2005, väittämän kanssa samaa mieltä olevien osuus, % % UUSI PALKKAUSJÄRJESTELMÄ on selkeä ja ymmärrettävä reagoi työtehtävien muutoksiin kannustaa ammattitaidon kehittämiseen palkkaporrastus tehtävien välillä oikeudenmukainen palkitsee hyvästä työsuorituksesta antaa kilpailukykyisen palkkatason kohtelee nuoria ja vanhoja tasapuolisesti kohtelee nais- ja miespuolisia työntekijöitä tasapuolisesti Valtiolla työskentelevien arviot uudesta palkkausjärjestelmästä vuosina 2004 ja 2005, väittämän kanssa samaa mieltä olevien osuus % % TYÖPAIKALLA ON mahdollisuus käyttää ammattitaitoaan ja kykyjään työssä Arviot työpaikalla viime aikoina tapahtuneista muutoksista, %. mahdollisuus vaikuttaa työtehtäviin työtovereiden keskinäinen kilpailu työtovereiden antama tuki ja rohkaisu mahdollisuus vaikuttaa työnjakoon esimiehen antama tuki ja rohkaisu työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki mahdollisuus vaikuttaa työtahtiin % lisääntynyt selvästi lisääntynyt jonkin verran pysynyt ennallaan vähentynyt jonkin verran vähentynyt selvästi 6 TYÖAIKA JA YLITYÖT Virka/työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika viikossa oli valtiolla keskimäärin 36.3 tuntia ja kunnissa 36,9 tuntia. Todellinen viikoittainen työaika valtiolla oli kuitenkin 40,1 ja kunnissa 39,3 tuntia. Vajaa viidesosa piti työmääräänsä jatkuvasti liian suurena. Heidän työviikolle kertyikin pituutta yli 42 tuntia. Joka toisen mielestä töitä oli ajoittain liian paljon. Kaksi kolmesta teki kuukausittain säännöllisen työajan ylittäviä tunteja. Kuukaudessa ylityötunteja kertyi keskimäärin 11,8. Niitä tehtiin pääasiassa oma-aloitteisesti, koska työtehtävistä suoriutuminen niin vaati. Viidennes johtajista ja asiantuntijoista ja joka kymmenes toimihenkilöistä teki ylitöitä ilman korvauksia. Neljä kymmenestä sai ylitöistään virka/työehtosopimuksen mukaisen korvauksen täysimääräisenä vapaa-aikana, vajaalle kolmasosalle osa ylitöistä korvattiin vapaa-aikana. Sopimusten mukaisen raha-korvauksen sai neljä sadasta, 3 % sai osittaisen raha-korvauksen. Joka toinen pystyy pitämään ylimääräisistä työtunneista kertyneet vapaansa työpaikalla käytössä olevan työajan tasoitusjärjestelmän mukaan, neljäsosa kerää tuntivapaansa työaikapankkiin, josta ne on mahdollista pitää myöhemmin. Neljäsosa jättää pääsääntöisesti ylitöistä kertyneet vapaansa käyttämättä. Kuluneen vuoden aikana kolmasosa oli tehnyt ylitöitä aiempaa enemmän. Etenkin kunnissa työskentelevien ylitöiden määrä oli noussut. Neljäsosa oli sitä mieltä, että omalla työpaikalla on työtehtäviin nähden liian vähän työntekijöitä. MUUTOKSET TYÖPAIKOILLA Arviot työpaikalla viime aikoina tapahtuneista muutoksista selviävät kuviosta 6. Useampi kuin joka toinen oli sitä mieltä, että tilanne työpaikalla on pysynyt ennallaan. Kolmanneksen mielestä mahdollisuudet käyttää ammattitaitoja ja kykyjä työssä ovat lisääntyneet ainakin jonkin verran. Myös mahdollisuudet vaikuttaa työtehtäviin ovat lisääntyneet. Niitä, joiden mielestä työtovereiden keskinäinen kilpailu työpaikoilla on lisääntynyt, on selvästi enemmän kuin niitä, joiden mielestä kilpailu on vähentynyt. Useamman kuin joka viidennen mielestä työtoverit ovat tukeneet ja rohkaisseet enemmän kuin aiemmin. Sen sijaan esimiesten antama tuki ja rohkaisu on vähentynyt. Työtahtiin ei pääse vaikuttamaan samaan tapaan kuin ennen. Useampi kuin joka kolmas arvioi työpaikan ilmapiirin ja yhteishengen viime aikoina heikentyneen. JAKSAMINEN TYÖSSÄ Kolme neljästä oli jaksanut työssä kuluneen vuoden aikana hyvin tai erittäin hyvin. Kahdella sadasta oli jaksamisessa ollut erittäin suuria vaikeuksia. Yksi kymmenestä harkitsee vuorotteluvapaalle lähtöä lähimmän kahden vuoden sisällä. Kuluneen vuoden aikana 4 % oli kokenut työssään kiusaamista. TASA-ARVOSUUNNITELMA Tasa-arvolaki on velvoittanut vuodesta 1995 työnantajia, joiden palvelussuhteessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, tekemään yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelman, jonka voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Kolmasosa vastanneista tiesi, että työpaikalla oli tasa-arvosuunnitelma. Yksi kymmenestä arvioi, että tehty tasa-arvosuunnitelma pienentänyt miesten ja naisten palkkaeroja. asiantuntija
7 FM Aila Mustonen, Palkansaajien tutkimuslaitos Yksityissektorin työmarkkinatutkimuksen tuloksia Specian näkökulmasta Lukiessasi muista, että tämän selvityksen tulokset eivät ole yleistettävissä, vaan kuvaavat vain ko. tutkimukseen vastanneiden yksittäisiä tuloksia, koska vastausprosentti oli 17 %. Vastanneiden keskuudessa johtoasemassa olevien määrä on yliedustettu ja järjestösektori on osa yksityissektoria, mikä vaikuttaa tutkimuksen tuloksissa. Naisen euro on 82 senttiä. Vuoden 2005 työmarkkinatutkimuksen yksityissektorin kyselyn tutkimuksissa näkyy myös monia muita kiinnostavia piirteitä nykypäivän rankan työelämän arjesta. Akavan Erityisalojen vuoden 2005 työmarkkinatutkimus suoritettiin totuttuun tapaan kyselytutkimuksena. Tutkimuksen ajankohtaa aikaistettiin edellisestä vuodesta, ja kyselylomakkeet postitettiin Kyselylomake postitettiin kaikille Specian jäsenille julkiselle ja yksityiselle sektorille oli eri lomakkeet. Lomakkeen saajilla oli mahdollisuus vastata kyselyyn myös internetin välityksellä. Yksityisen sektorin lomakkeella kysyttiin työsuhteeseen liittyvät perustiedot ja työaika. Kuten edellisenäkin vuonna kiinnostuksen kohteena olivat myös palkkaus, ylitöiden tekeminen ja etätyö. Tämänkertaisen tutkimuksen uudet kysymykset käsittelivät matka-aikaa ja sen korvaamista, henkilökohtaisia palkankorotuksia sekä työhön ja perheeseen liittyviä asioita. KOLMASOSA VASTANNEISTA JOHTOTEHTÄVISSÄ Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimukseen vastanneita yksityisellä sektorilla työskennelleitä Specian jäseniä oli 330. Vastanneiden keski-ikä oli 41,2 vuotta. Miehet olivat keskimäärin viisi vuotta vanhempia kuin naiset. Vastaajien koulutustaso oli korkea. Kaksi kolmasosaa oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 16 %, ja joka kymmenennellä oli joko keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkinto. Miesten ja naisten koulutustasossa ei ollut eroa. Kaksi viidestä oli suorittanut joko filosofian maisterin tai kandidaatin tutkinnon. Kasvatustieteiden maistereita oli vajaa viidesosa (18 %). Tutkinto oli suoritettu keskimäärin 29-vuotiaana. Kolmasosa Specian jäsenistä oli suorittanut tutkintonsa Helsingin yliopistossa. Tampereen yliopistossa tutkintonsa suorittaneita oli 14 % ja Turun yliopistosta valmistuneita 13 %. Taustatietoja kyselyyn vastanneista, %. Yhteensä (N = 330) Miehet Naiset Sukupuoli 100,0 21,5 78,5 Keski-ikä 41,2 45,0 40,2 Toimiasema Johtotehtävät 32,8 54,4 26,8 Asiantuntijatehtävät 45,5 38,2 47,6 Toimihenkilöt 21,7 7,4 25,6 Miehiä yksityissektorilla oli viidesosa. Yli puolet miehistä työskenteli johtotehtävissä. Naisista lähes joka toinen työskenteli asiantuntijana. Miehistä ylimpään johtoon kuului 16 % ja naisista 7 %. Miehillä yleisimmät tehtävänimikkeet olivat projektipäällikkö, myyntipäällikkö ja toiminnanjohtaja, naisilla projektipäällikkö, toiminnanjohtaja, koulutussuunnittelija ja kouluttaja. Vajaalla kolmasosalla (31 %) vastanneista oli alaisia. Välittömässä alaisuudessa olleita oli keskimäärin yhdeksän henkilöä, ja kaikkiaan alaisuudessa oli keskimäärin 24 henkilöä. Kaikkiaan alaisuudessa olleiden määrä vaihteli välillä Puolella niistä, joilla oli alaisia, välittömässä alaisuudessa olleiden määrä oli korkeintaan viisi, ja kaikkien alaisten määrä korkeintaan 11 henkilöä. Vastaajista reilu puolet (56 %) työskenteli pääkaupunkiseudulla. Muualla Etelä-Suomen läänin alueella työskenteli joka kymmenes ja Länsi-Suomen läänissä joka viides. Itä-Suomen, Oulun tai Lapin läänissä oli työpaikka 13 %:lla Specian jäsenistä. NAISEN EURO 82 SENTTIÄ Palkkatietoja laskettaessa on otettu huomioon kokopäivätyössä olleiden Specian jäsenten (269 henkilöä) palkkatiedot lokakuussa Kokonaispalkkaan luetaan mukaan vain päätoimesta saadut tulot sekä mahdollisten luontoisetujen verotusarvo. Yksityisellä sektorilla Specian jäsenten keskipalkka oli 3258 euroa / kk lokakuussa Naisten keskipalkka oli 3041 euroa ja miesten 3950 euroa. Naisten keskipalkka oli 82 % miesten keskipalkasta. Iän mukanaan tuoma kokemus nostaa keskipalkkaa yksityisellä sektorilla. Alle 30-vuotiaiden keskipalkka oli kolme viidesosaa 50-vuotiaiden tai sitä vanhempien keskipalkasta. Kokonaispalkka iän mukaan, euroa/kk. Lkm Keski- F10 Mediaani F90 (%) arvo Alle 30 vuotta 9, , , , Vastaajan toimiasema vaikutti keskimääräiseen kokonaispalkkaan. Toimihenkilöiden keskimääräinen kokonaispalkka oli 61 % johtotehtävissä työskennelleiden keskipalkasta. Johto- tai toimihenkilötehtävissä työskennelleiden miesten ja naisten palkkauksessa oli tilastollisesti merkitseviä eroja. Toimihenkilötehtävissä naisten euro oli 67 senttiä ja johtotehtävissä 82 senttiä. Asiantuntijatehtävissä palkkauksessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolten välillä. Kokonaispalkka toimiaseman mukaan, euroa/kk. Kaikki Miehet Naiset Johtotehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilöt Koulutustasolla oli myös vaikutusta palkkatasoon. Naisilla keskipalkka laski koulutustason noustessa. Miesten keskipalkassa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja koulutusasteen mukaan. Naisilla keskimääräinen kokonaispalkka oli korkein keskiasteen tai alimman korkeaasteen tutkinnon suorittaneilla (3504 euroa / kk), kun taas ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden naisten keskipalkka oli 2950 euroa / kk. Tämä selittynee sillä, että korkeimmin koulutetuissa naisissa oli vähiten johtotehtävissä työskennelleitä ja eniten toimihenkilöitä. Lisäksi korkeasti koulutetut naiset olivat keskimäärin viisi vuotta nuorempia kuin alemman koulutusasteen tutkinnon suorittaneet. Kokonaispalkka palvelussuhteen lajin mukaan, euroa/kk. Kaikki Miehet Naiset Pysyvä kokoaikatyö Määräaikainen kokoaikatyö asiantuntija 7
8 YHTEENSÄ 3258 Miehet 3950 Naiset 3041 IKÄ Alle 30 vuotta vuotta vuotta vuotta 3700 KOULUTUSASTE Keskiaste / alin korkea-aste 3866 Alempi korkeakoulututkinto 3208 Vähintään ylempi korkeakoulututkinto 3176 TOIMIASEMA Johto 4008 Asiantuntija 3071 Toimihenkilö 2447 PALVELUSSUHTEEN LAATU Pysyvä kokoaikatyö 3387 Määräaikainen kokoaikatyö 2445 Kokoaikatyötä tehneistä oli pysyvässä palvelussuhteessa 86 %. Määräaikaista kokoaikatyötä teki 14 %. Pysyvässä palvelussuhteessa olleiden keskimääräinen kokonaispalkka oli 3387 euroa / kk. Pysyvää kokoaikatyötä tehneiden miesten keskipalkka oli keskimäärin 1054 euroa korkeampi kuin pysyvässä kokoaikatyössä olleiden naisten. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olleiden keskipalkoissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa sukupuolittain. Osa-aikatyötä teki 10 vastaajaa. Kokoaikatyötä tehneistä vastaajista yli puolet (56 %) sai säännöllisen työajan rahapalkan lisäksi luontoisetuja. Luontoisetujen määrä oli keskimäärin 138 euroa / kk. Puolella luontoisetuja saaneista luontoisetujen verotettava arvo jäi korkeintaan 20 euroon. KOLMELLA VIIDESTÄ TYÖMÄÄRÄ AINA- KIN AJOITTAIN LIIAN SUURI Kokoaikatyötä tehneiden työsopimuksessa tai muuten sovittu työaika oli keskimäärin 37,6 tuntia viikossa. Todellinen viikoittainen työaika oli keskimäärin 40,3 tuntia. Työmääräänsä piti sopivana kaksi viidesosaa vastanneista. Vajaalla puolella (45 %) työmäärä oli ajoittain liian suuri ja 14 %:lla työmäärä oli jatkuvasti liian suuri. Työmääräänsä piti liian pienenä prosentti vastanneista. TEHTYJEN YLITÖIDEN MÄÄRÄ HIEMAN LISÄÄNTYNYT Ylityökorvauksia sai 6 % kokoaikatyötä tehneistä Specian jäsenistä. Ylityökorvausten määrä oli keskimäärin 276 euroa/kk. Joka toisella ylityökorvausten määrä oli korkeintaan 120 euroa/kk. Viidesosa vastanneista ei tehnyt lainkaan ylitöitä. Vajaalla viidesosalla (19 %) ylitöiden määrä oli lisääntynyt jonkin verran ja joka kymmenennellä (9 %) lisääntynyt selvästi vuodesta 2004 vuoteen Reilulla kolmasosalla (36 %) tehtyjen ylitöiden määrä ei ollut muuttunut edellisestä vuodesta. Noin 5 % vastaajista oli tehnyt ylitöitä selvästi vähemmän ja kymmenesosa jonkin verran vähemmän kuin vuonna Työmääräänsä jatkuvasti liian suurena pitäneistä 29 % kertoi ylitöiden määrän lisääntyneen selvästi edellisestä vuodesta ja kolmasosa ylitöiden lisääntyneen jonkin verran. Specian jäsenistä 40 % sai tekemistään ylitöistä korvauksen ilman korotuksia vapaa-aikana (ns. 1:1). Joka kymmenes sai ylityökorvauksen ilman korotuksia osittain vapaa-aikana. Työaikalakien, virka- tai työehtosopimusten mukaisen ylityökorvauksen sai korotettuna rahana kymmenesosa ja korotettuna vapaa-aikana 8 % ylitöitä tehneistä. Viidesosa vastaajista ei saanut tekemistään ylitöistä korvausta tai niiden katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. Niistä vastaajista, joille ylityöt korvattiin vapaana, pystyi kolme viidesosaa pääsääntöisesti pitämään kyseiset vapaat. Vajaalla viidesosalla (23 %) ylityövapaat kertyivät työaikapankkiin, josta ne voi pitää myöhemmin. Ylityövapaat jäivät pääsääntöisesti pitämättä 17 %:lla vastanneista. KOLMASOSA TULOSPALKKAUKSEN PIIRISSÄ Vastaajista vajaa kolmasosa (32 %) kuului tulospalkkauksen piiriin. Tulospalkkauksen piiriin kuuluneista kolme viidesosaa sai vuoden 2004 tulokseen pohjautuvaa tulospalkkiota. Tulokseen perustuva osa vuoden 2005 vuosiansioista oli keskimäärin 13 % palkasta eli 4103 euroa. Kolmasosalle tulospalkkauksen piiriin kuuluneista ei maksettu tulospalkkiota vuodelta Nauhakuvion vasen pää ilmoittaa tunnusluvun F10, oikea pää F90:n ja nauhan keskellä on mediaanipalkka (F50). Mediaanipalkka ilmoittaa palkan, jota pienempää saa puolet mukana olleista ja suurempaa puolet (50 %). F10 ilmoittaa palkan, jota pienempää saa 10 %:a ja suurempaa 90 %:a. F90:n ilmoittaman palkan alapuolelle jää 90 %:a ja yläpuolelle 10 %:a vastanneista. Mitä pidempi nauha on, sitä suurempaa on palkkojen hajonta Keskiarvo F10 F50 F90 Kokonaispalkka lokakuussa siansiot olivat 75 % miesten vuosiansioista eli euroa. KESKIPALKKA NOUSSUT 3,3 % Lähes neljällä viidesosalla vastanneista kokonaiskuukausiansiot olivat nousseet ja 17 %:lla pysyneet ennallaan lokakuusta 2004 lokakuuhun Kokonaiskuukausiansiot olivat laskeneet 5 %:lla vastanneista. Yleisimmin palkankorotuksen syynä oli joko yleiskorotus (59 %), henkilökohtainen korotus (23 %), siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen (9 %) tai uusi asema/tehtävä (7 %). Vastaajista 39 % oli pyytänyt ja kolmasosa saanut yleiskorotuksen ylittävän henkilökohtaisen palkankorotuksen vuonna Naisista 42 % ja miehistä 29 % oli pyytänyt henkilökohtaista palkankorotusta vuonna 2005; miehistä 37 % ja naisista kolmasosa oli saanut korotuksen. Vuoden 2005 lokakuussa Specian kokopäivätyössä olleiden keskimääräinen kokonaispalkka yksityisellä sektorilla oli 3258 euroa / kk. Keskimääräinen kokonaispalkka on noussut 3,3 % vuoden aikana. Kaikkien palkansaajien ansiotaso yksityisellä sektorilla on noussut vuoden aikana 3,5 % keskipalkan ollessa 2560 euroa / kk (Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi, 4. neljännes 2005). VAJAA VIIDESOSA KUULUI UUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN PIIRIIN Vastaajista 17 % kuului tehtävän vaativuuteen perustuvan uuden palkkausjärjestelmän piiriin. Viidesosa ei tiennyt noudatetaanko hänen palkkauksessaan tehtävän vaativuuteen perustuvaa palkkausjärjestelmää. Uuden palkkausjärjestelmän piirissä olleista 18 % katsoi, että järjestelmän kehittäminen oli tapahtunut yhteistyössä henkilöstön kanssa ja reilu puolet (55 %) ei tiennyt asiasta. Neljäsosa (26 %) ilmoitti, että uuden järjestelmän kehittäminen ei ollut tapahtunut yhteistyössä henkilöstön kanssa. Uuden palkkausjärjestelmän piiriin kuuluneista 8 % katsoi järjestelmän käyttöönoton vaikuttaneen palkkauksen kehitykseen. Vastaajista vajaa puolet (46 %) oli sitä mieltä, että uusi palkkausjärjestelmä ei ollut vaikuttanut palkkakehitykseen loput eivät osanneet sanoa kantaansa. Uuteen palkkausjärjestelmään kuuluneiden ja siihen kuulumattomien keskimääräisissä kokonaiskuukausiansioissa ei ollut kyselyaineiston perusteella tilastollisesti merkitseviä eroja. TASA-ARVOSUUNNITELMAN VAIKUTUS PALKKAERON KAVENTUMISEEN EPÄSELVÄ Vastanneista vajaa neljäsosa (23 %) ilmoitti, että heidän työpaikallaan oli tehty tasa-arvosuunnitelma. Kolme neljästä työskenteli työpaikalla, missä ei oltu tehty tasa-arvosuunnitelmaa. Ainoastaan 4 % vastanneista oli sitä mieltä, että tasa-arvosuunnitelman teko oli edesauttanut palkkaeron kaventumista neljäsosa taas oli päinvastaista mieltä. Seitsemän kymmenestä ei osannut sanoa oliko tasa-arvosuunnitelmalla ollut mitään käytännön vaikutusta palkkaeron kaventumiseen. VUOSIANSIOT KESKIMÄÄRIN EUROA Kokoaikatyössä olleiden Specian jäsenten verotettavan päätoimen vuosiansiot olivat keskimäärin euroa vuonna Peruspalkan lisäksi vuosiansioissa on huomioitu ylityökorvaukset, lomaraha, luontoisedut, tulospalkka, voittopalkkiot, voitonjako, optiot sekä yrittäjien osalta myös yrittäjätulot. Vastaajista puolella vuosiansiot olivat korkeintaan euroa vuodessa. Miehillä vuosiansiot olivat keskimäärin euroa vuodessa. Naisten vuoasiantuntija
9 Korotettuna tuntipalkkana 0 Korotettuna vapaa-aikana 2 Ilman korotuksia rahana 3 Ilman korotuksia vapaa-aikana Ilman korotuksia osittain rahana 0 1 Ilman korotuksia osittain vapaa-aikana 4 3 Erillisenä kiinteänä kuukausittain maksettuna arviomääräisenä korvauksena Muulla tavalla Ei korvata tai sisältyy peruspalkkaan / Matka-ajan korvausta ei tarvita Työajasta Tehdyn työn korvaamisesta Kustannusten korvaamisesta Työnantajan työvälineiden käytöstä etätyöpaikalla Raportoinnista Työterveyshuollosta Työnantajan tarjoamasta koulutuksesta Etätyön peruuttamisehdoista Miten matkustaminen työasioissa säännöllisen työajan ulkopuolella korvataan ja miten se tulisi korvata, %. Ei tiedä % Korvataan Tulisi korvata Kokoaikaista tai osittaista etätyötä tehneiden sopimat pelisäännöt työnantajan kanssa, % % On sopinut Ei osaa sanoa Ei ole sopinut MATKA-AIKA JA SEN KORVAAMINEN Kahdelle kolmasosalle vastaajista oli vuoden aikana kertynyt päivärahaan oikeuttavia matkatyöpäiviä kotimaassa ja kahdelle viidestä ulkomailla. Kotimaassa matkatyöpäiviä kertyi keskimäärin 16, ulkomailla 12. Matkatyöpäivien määrä kotimaassa vaihteli välillä 1 100, ulkomailla välillä Sekä kotimaassa että ulkomailla matkustaneista hieman yli puolet ilmoitti, että matkatyöpäivien määrässä ei ollut tapahtunut muutosta verrattuna vuoteen Neljäsosalla matkatyöpäivien määrä oli lisääntynyt joko selvästi tai jonkin verran sekä kotimaassa että ulkomailla. Reilulla viidesosalla matkatyöpäivien määrä kotimaassa ja ulkomailla oli vähentynyt. Vastaajista vajaa puolet (49 %) matkusti työasioissa säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamiseen kului keskimäärin 12 tuntia kuukaudessa. Kolme viidestä ei saanut minkäänlaista korvausta matka-ajasta tai sen katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. Viidesosa vastaajista sai matkustamisesta korvauksen ilman korotuksia vapaa-aikana. Vajaa kymmenesosa ei tiennyt, miten matkustaminen työasioissa työajan ulkopuolella korvataan. Noin puolet vastaajista haluaisi saada korvauksen matkustamisesta vapaa-aikana joko korotettuna tai ilman korotuksia. Viidesosa haluaisi saada matkustamisesta korvauksen joko korotettuna tuntipalkkana tai ilman korotuksia rahana. OMA TILANNE TYÖPAIKALLA NÄHTIIN VAKAANA Työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin myös vastaajien näkemyksiä sekä omasta että työpaikkansa tilanteesta yleisesti lähitulevaisuudessa. Kolme neljästä piti tilannetta työpaikallaan joko vakaana tai melko vakaana. Lomautuksia piti mahdollisena tai todennäköisenä 5 % vastanneista ja irtisanomisia 14 %. Omaa tilannettaan vastaajat pitivät parempana kuin tilannetta työpaikalla yleisesti ottaen. Neljä viidestä katsoi oman tilanteensa olevan vakaa tai melko vakaa lähitulevaisuudessa. Lomautuksen uhka koski noin prosenttia vastaajista ja irtisanomista piti mahdollisena tai todennäköisenä vajaa kymmenesosa. KOLMASOSA OLI TEHNYT ETÄTYÖTÄ Etätyöllä tarkoitetaan sellaista työtä, jota voidaan tehdä varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Etätyöpaikaksi voidaan luokitella esimerkiksi koti, yrityksen sivutoimipiste tai etätyön tekemiseen varattu tila. Vastaajista 41 % ei tehnyt etätyötä koskaan ja reilu neljäsosa (27 %) harvemmin. Kolmasosa teki etätyötä ainakin päivän kuukaudessa. Jatkuvana työnteon tapana etätyötä teki 8 % vastanneista. Etätyötä tehneistä 14 % oli sopinut etätyön tekemisestä kirjallisesti työnantajan kanssa ja 86 % suullisesti. Yli puolet etätyötä tehneistä oli sopinut työnantajan kanssa työajasta, tehdyn työn ja kustannusten korvaamisesta, työnantajan työvälineiden käytöstä etätyöpaikalla sekä työterveyshuollosta. Kolme neljästä ei sen sijaan ollut sopinut etätyön peruuttamisehdoista. TYÖNANTAJIEN SUHTAUTUMINEN PERHEVAPAIDEN KÄYTTÖÖN MYÖNTEISTÄ Vastaajista yli puolella (57 %) oli lapsia. Vajaalla viidesosalla (18 %) oli alle 3-vuotiaita lapsia. Alle 3-vuotiaita lapsia oli keskimäärin 1,2, 3 9 -vuotiaita 1,3, vuotiaita 1,5 ja sitä vanhempia lapsia 1,6. Vastaajia pyydettiin arvioimaan työnantajan suhtautumista äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaiden käyttöön. Työnantajien suhtautuminen oli keskimäärin myönteistä; myönteisimmin suhtauduttiin äitiysloman käyttöön. Lähes puolet (48 %) arvioi työnantajan suhtautuvan äitiysloman käyttöön erittäin myönteisesti vastaajista 3 % arvioi työnantajan suhtautumisen olevan ainakin jossain määrin kielteistä. Osittaisen hoitovapaan käytön arvioi kielteiseksi työnantajansa silmissä noin 11 % vastanneista. Myös tilapäisen hoitovapaan käyttöä piti kielteisenä lähes joka kymmenennen (8 %) vastaajan työnantaja. Miesten arviot työnantajan suhtautumisesta erosivat hieman naisten antamista arvioista. Miehet arvioivat työnantajan suhtautuvan myönteisemmin äitiysloman ja tilapäisen hoitovapaan käyttöön kuin naiset. Maksimissaan isyysvapaata voi pitää 18 arkipäivää. Vastaajista vajaa viidesosa (18 %) ilmoitti, että perheessä ei ollut käytetty isyysvapaata. Täydet 18 arkipäivää piti 64 % isistä. Keskimäärin isyysvapaata pidettiin 16,5 arkipäivää. Isyyskuukausi on maksimissaan 12 arkipäivää. Perheistä kolmessa neljäsosassa isyyskuukausi jäi täysin käyttämättä. Täydet 12 arkipäivää piti vajaa neljäsosa (23 %) isistä. Keskimääräinen isyyskuukauden pituus oli 11,2 arkipäivää. Äiti käytti hoitovapaata keskimäärin 9,3 kuukautta ja isä 7,2 kuukautta. Hoitovapaita käyttäneitä äitejä oli 61 ja isiä 13. Vastaajista neljäsosa ilmoitti, että perheessä oli käytetty osittaista hoitovapaata. Yleensä osittaisella hoitovapaalla oli äiti osittaisella hoitovapaalla olleita isiä oli kaksi. Ollessaan osittaisella hoitovapaalla äidit tekivät keskimäärin 76 % työajasta. Tilapäistä hoitovapaata käytti kolmasosa vastanneiden perheistä. Perheen sisällä tilapäisen hoitovapaan käyttö jakautui siten, että vajaan kolmasosan tilapäisestä hoitovapaasta piti isä ja loput äiti. Lähes viidesosa (18 %) vastanneista ei osannut sanoa, miten tilapäisen hoitovapaan käyttö perheessä jakautui. Äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaan jälkeen kolme viidestä (58 %) jatkoi samassa, 6 % entistä vastaavassa tehtävässä ja 6 % siirtyi ylemmän tason tehtäviin. Perhevapaan jälkeen alemman tason tehtävissä jatkoi 5 % vastanneista. Vastaajista 7 %:lla työsuhde joko päättyi ennen perhevapaata tai perhevapaa johti työsuhteen päättymiseen. Vastaajista 64 %:lla työsuhteen ehdot, kuten palkka, pysyivät ennallaan äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaan jälkeen. Työsuhteen ehdot heikkenivät 5 %:lla, paranivat kymmenesosalla (11 %) ja viidesosa ei osannut sanoa muuttuivatko työsuhteen ehdot perhevapaan jälkeen asiantuntija 9
10 "Meistä tuli muurareita, taksikuskeja, suutareita..." Anssi Kelan laulua 1972 voi siteerata myös specialaisittain, sillä Specian jäsenistön ammattinimikkeitä on peräti 846! Liiton jäsenten yleisimmät ammattinimikkeet ovat suunnittelija, projektipäällikkö, toiminnanjohtaja, koulutussuunnittelija, ylitarkastaja, tekninen kirjoittaja, HR-Manager, työvoimaneuvoja, kouluttaja ja kehittämispäällikkö. Todellista osaamista ja erityisasiantuntijuutta specialaisilta siis löytyy, ja jäsenistö on todella heterogeeninen. Lehtemme uranumeron tämän jutun kautta haluamme antaa kasvot muutamille näistä jäsenistöllemme tyypillisimmistä ammateista. Yhdeksän Specian jäsentä vastasi seuraaviin kysymyksiin: 1) Missä työskentelet (työpaikka ja tehtävänimike)? 2) Mikä on koulutuksesi? 3) Mitä työhösi kuuluu? 4) Mikä on parasta työssäsi? 10 asiantuntija
11 MERJA HANHELA MARIA IHO 1) Työskentelen pääsihteerinä Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitossa ja opintojohtajana liiton ylläpitämässä TJS Opintokeskuksessa. Toimihenkilöjärjestöjä ovat AKAVA ja STTK. 2) Peruskoulutukseltani olen filosofian maisteri. Pääaineeni oli venäjän kieli ja kirjallisuus. Lisäksi olen opiskellut aikalailla muun muassa talous-, johtamis- ja aikuiskasvatustieteitä. 3) Lyhyesti tiivistettynä tehtäväni on TJS:n toiminnan ja talouden johtaminen, kehittäminen ja valvominen. Käytännössä se tarkoittaa ennen kaikkea TJS:n palvelujen rakentamista akavalaisen ja sttk:laisen toimintakentän tarpeisiin. 4) Parasta on yhteiskunnallisesti tärkeä, aktiivinen ja kehittyvä toimintakenttä, jonka tukeminen antaa työllemme TJS Opintokeskuksessa päämäärän ja merkityksen. Lisäksi minulla on johdettavana ammattitaitoinen asiantuntijaorganisaatio, mikä laittaa koko ajan kehittämään myös itseään. 1) Olen Senior Technical Writer Nexstim Oy:ssä Helsingissä. 2) Olen filosofian maisteri pääaineena englantilainen filologia, sivuaineina romaaninen filologia (ranskan kieli) ja kasvatustiede. 3) Työhöni kuuluu Nexstimin aivotutkimuslaitteiden käytön ja huollon ohjeistaminen, koulutus- ja markkinointimateriaalin tuottaminen sekä projektinhallinta. Kirjoitan englanniksi, ja tarvittaessa dokumentteja käännätetään muille kielille. 4) Pidän työstäni todella paljon! Parasta teknisessä viestinnässä on monipuolisuus: itsenäisyys ja ryhmätyö; kirjoittaminen ja projektinhallinta; tekstin tuottaminen ja kuvittaminen; tuotteen tuntemus ja käyttäjän ymmärtäminen. Nexstimin laitteet ja monikulttuurinen käyttäjäkunta asettavat omat haasteensa työni onnistumiselle. Joka päivä opin jotain uutta, se pitää työn mielenkiintoisena. LEENA HELMINEN 1) Työskentelen Nokian sisäisille työntekijöille koulutusta järjestävässä yksikössä Nokia Learning Centerissä. Tehtävänimikkeeni on Learning Services Portfolio Manager. 2) Tällä hetkellä olen kasvatustieteen kandidaatti. Valmistun kasvatustieteiden maisteriksi kesäkuussa ) Vastaan maailmanlaajuisesti matkapuhelin- ja verkkoteknologioihin liittyvistä koulutusratkaisuista. Olennainen osa työtäni ovat kontaktit paikallisiin Nokia Learning Centereihin ja yksikköön, joka koordinoi kurssien valmistamista. Tärkeä osa työtäni ovat myös suhteet kurssisisältöjä ja koulutusta tarjoaviin yrityksiin. 4) Työni on monipuolista asioiden organisointia. Haasteellista ja mukavaa siinä ovat kehittyvien teknologioiden seuraaminen sekä kansainväliset kontaktit Nokian sisällä ja ulkopuolella asiantuntija 11
12 TIMO LAMPIKOSKI 1) Työskentelen kahdella työmaaperällä, konsulttina 4L Training & Consulting Oy:ssä ja uraohjaaja/projektipäällikkönä HAAGA-ammattikorkeakoulussa. 2) Olen valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi (aikuiskasvatustiede) Helsingin yliopistosta. 3) Työhöni kuuluu monipuolisia tehtäviä: muun muassa koulutusta, konsultointia, ohjausta, kirjoittamista, verkkosivujen muokkaamista ja opiskelijoiden urasuunnitelmien arviointia. 4) Parasta on yhteistyö ihmisten kanssa, haastavat ja vaihtelevat työtehtävät se että saa auttaa ihmisiä toteuttamaan tavoitteitaan. MARJA TARSA RUUT PYLVÄNÄINEN 1) Tehtävänimikkeeni on työvoimaneuvoja. Työskentelen Hämeenlinnan Seudun työvoimatoimistossa toimipaikkanani Hämeenlinna. 2) Olen valmistunut hallintotieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta. Opiskelin työn ohessa. 3) Lyhyesti kerrottuna työhöni kuuluu työnvälityksen asiakaspalvelutehtävät työnhakija-asiakkaille: muun muassa työnhakijoiden haastatteluja, palvelutarpeen mukaisten suunnitelmien laatimista, työllistymis- ja koulutusvaihtoehtojen selvittämistä, työttömyysturva-asioita, päätöksentekoa työmarkkinatoimenpiteistä ja niihin kuuluvista etuuksista. Yhteistyötä teen myös työnantajien ja kouluttajien kanssa. Toimin lisäksi tiiminvetäjänä toimialoilla rakennusja teollisuuspalvelut. Työmarkkinoiden tunteminen ja työvoimatoimiston ja palveluiden kehittäminen kuuluvat myös toimenkuvaani. Työvoimaneuvojan täytyy tuntea lainsäädäntö ja osata soveltaa sitä. Toimin myös työpaikallani työhallinnon Ura-tietojärjestelmän kouluttajana. 4) Työni on mielenkiintoista, vaativaa ja haasteellista. Jokainen päivä on erilainen. Onnistumisen tunnetta kokee silloin, kun asiakas ilmoittaa saaneensa työpaikan tai on päässyt hakemaansa koulutukseen tai saanut muun ratkaisun elämäntilanteeseensa ja on siitä iloinen. Tässä työssä ei pysty jämähtämään paikoilleen, siitä pitävät huolen useasti muuttuvat lait ja asetukset sekä muutokset työmarkkinoilla. 1) Työskentelen kehittämispäällikkönä opetusministeriössä. 2) Olen Jyväskylän yliopistosta valmistunut kasvatustieteiden maisteri. Sivuainevalintani eivät ehkä ole tavanomaisimpia: saksan kieli, yrityshallinto ja markkinointi. Lisäksi olen opiskellut muun muassa aikuiskasvatusta, psykologiaa ja kulttuurienvälistä pedagogiikkaa. 3) Virkaani sisältyvät opetusministeriön henkilöstön kehittämiseen ja henkilöstökoulutukseen sekä työyhteisön ja johtamisen kehittämiseen liittyvät tehtävät. 4) Parasta työssäni on ihmisläheisyys ja konkreettisuus. Tehtävänäni on kehittää käytännöllisiä ratkaisuja ja toimintamalleja, jotka toimiessaan vaikuttavat sekä organisaation tuloksellisuuteen että yksilöiden viihtyvyyteen ja hyvinvointiin. 12 asiantuntija
13 VESA ROUHIAINEN 1) Työskentelen suunnittelijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Mikkelissä. 2) Olen valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta. Pääaineeni oli suunnittelumaantiede. 3) Työhöni kuuluu maaseutututkimukseen ja maaseudun kehittämiseen liittyvien hankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen. Kyseessä ovat sekä kotimaisella rahoituksella (esimerkiksi ministeriöt) että EU-rahoituksella (esimerkiksi ESR) toteutettavat projektit. Suunnitteilla on myös GIS-asioiden (maantieteelliset paikkatietojärjestelmät) edistäminen Ruralia-instituutissa. 4) Parasta ovat mielenkiintoiset ja monipuolista osaamista vaativat projektit, työn vapaus ja itsenäisyys sekä hyvä työilmapiiri. Työ myös vastaa koulutustani. KATI JÄRVINEN 1) Olen Global Human Resource Manager Ekahau Inc:ssä. 2) Olen kasvatustieteiden maisteri. 3) Työhöni kuuluu henkilöstö- ja taloushallintoa sekä erilaisia henkilöstön kehittämisprojekteja, jotka liittyvät palkitsemiseen, sitouttamiseen, esimiestyöhön ja organisaation toiminnan kehittämiseen. 4) Parasta on itsenäinen, vastuullinen, haastava ja mielenkiintoinen työ kansainvälisen langattoman teknologian keihäänkärkiyrityksessä, jossa joka päivä oppii uutta. HELI SALONEN 1) Toimin verkkotiedottajana Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksessa CIMOssa. 2) Olen valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta ja informaatikoksi TKK:lta. Lisäksi olen suorittanut verkkopalvelujen suunnittelu ja toteutus -koulutuksen Tampereen TYTissä sekä paljon muuta sekalaista. 3) Vastaan CIMOn verkkopalvelujen kehittämisestä ja sisäisestä viestinnästä. Työhön kuuluu muun muassa intranetin ylläpito, erilaisissa verkkopalvelun kehittämiseen tähtäävissä työryhmissä työskentely ja päivittäjien neuvonta. Toimin myös CIMOn akavalaisten pääluottamusmiehenä kolmatta kautta ja henkilökunnan edustajana CIMOn johtokunnassa. 4) Parasta on silloin kun yhteistyö toimii ja saadaan asioita eteenpäin. Pienistäkin asioista voi iloita, kun on mukavia työtovereita asiantuntija 13
14 asiantuntijatehtäviin Simon Huldén kehittää Speciaa Specian toimistoa on vahvistettu alkuvuodesta perustetun kehittämispäällikön toimen myötä. Kiinnostus Speciaan ja sen uuteen asiantuntijatehtävään oli melkoinen, sillä paikkaa haki peräti 38 korkeatasoista kiinnostunutta. Heidän joukostaan tehtävään valittiin valtiotieteiden maisteri Simon Huldén. Hän aloitti työnsä heti pääsiäisen jälkeen. Hauska tutustua, Simon! Teksti Tuija Heikkilä Kuva Markku Saarinen Simon Huldén on hoikka ja pitkänhuiskea 31- vuotias suomenruotsalainen. Olen syntynyt Helsingissä. Nykyisin asun Maunulassa, opiskeluaikana Kalliossa. Kävin ruotsinkielistä koulua ja menin heti lukion jälkeen armeijaan, Simon kertoo vaiheistaan. Specia ja specialaiset pääsevät nauttimaan tuoreen kehittämispäällikkönsä monipuolisesta koulutuksesta, työkokemuksesta ja kielitaidosta. Armeijan jälkeen luin kansanopistossa Karjaalla PR:ää ja viestintää. Sitten olin välillä töissä ja opiskelin puoli vuotta espanjaa paikan päällä Granadassa ja muutin Ruotsiin, missä opiskelin Tukholman yliopistossa sosiologiaa. Sosiologia säilyi Simonin pääaineena, kun hän jatkoi kotoisemmissa ympyröissä Helsingissä vaihdettuaan opinahjonsa Svenska Social- och kommunalhögskolaniksi. Monen opiskelijan tapaan työkokemustakin karttui jos jonkinlaista. Ajoin taksia, toimin polkupyörälähettinä ja olin Siljalla lähtöselvittäjänä. Sitten siirryin Kuntaliittoon projektisihteeriksi arvioimaan arviointeja. Toimittajana työskentelin freelancerina muun muassa SAK:n Löntagaren-lehdelle ja alkuvuodesta 2003 Yleisradion ruotsinkielisen YLE Radio Extrem -kanavan iltapäiväohjelmassa. Kaksi vuotta sitten Simon Huldén valmistui valtiotieteiden maisteriksi. Jo ennen valmistumistaan hän oli aloittanut projektitehtävissä CERENillä eli Helsingin yliopiston Etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksessa. Tehtäviä amanuenssilla oli keskuksen hallinnosta, taloudesta ja projekteista, tiedotuksesta sekä kansainvälisten yhteistyöverkostojen kehittämisestä. Kuulostaa mielenkiintoiselta. Oli se kivaa. Ainoa ongelma oli, että työ ei lopulta ollut kovinkaan haastavaa. Niinpä hain tätä Specian paikkaa, ja olen tosi iloinen, että sain näin haastavalta vaikuttavan työn. 14 asiantuntija
15 Etukäteen Simonilla ei ollut kuvaa ja tarkkaa tietoa tulevasta työpaikastaan, mutta tiesi hän kuitenkin Specian nimeltä. Muutama kaverini on Specian jäsen. Jo liiton nimi herättää mielenkiintoa, se on ensivaikutelmaltaan houkuttelevampi kuin moni muu. Mutta eihän liittoa pysty hahmottamaan, ellei sitä tunne. Tutkimustieto palvelemaan liiton toimintaa ja jäsenistöä Kehittämispäällikön tehtäväalueita ovat ennen kaikkea opiskelija- ja tutkimustoiminta. Koska tehtävä on uusi, muotoutuu työnkuva pikkuhiljaa valitun osaamisen perusteella. Simonilla tuntuu olevan jo hyvä ote tuleviin haasteisiinsa. Haluan alusta alkaen painottaa jäsenten samastumista liittoonsa. Sitä pidän hyvin tärkeänä. Sen on oltava jotakin muuta kuin pelkkä jäsenyys, parhaimmillaan tunnetason yhteyttä, Simon pohtii. Uskon myös vahvasti siihen, että lähes jäsenen liitto on niin heterogeeninen, että jäsenistöä ei voi lähestyä yhdellä ja samalla suurella sanomalla. Jäsenpohja tulee GRADUPANKKI ON TEHOKAS JA HYÖDYLLINEN SEKÄ OPISKELI- JOILLE ETTÄ MEILLE. kartoittaa ja tutkia, jotta voimme palvella ryhmiä juuri näiden tarvitsemilla tavoilla. Tutkijakokemuksellaan Simon osaa kehittää ja luotsata Speciaa eteenpäin entistä parempaan tulevaisuuteen. En ole vielä niin perehtynyt asioihin täällä, että olisin asiasta varma, mutta olisin ajatellut tutkimustiedon hankinnan ja käyttämisen olevan täällä kehittyneempää kuin se näyttää olevan. Jäsenistä voisi kerätä nopeasti tietoja tilastojen pohjaksi jo liittymisvaiheessa. Lyhyet, helposti vastattavat kysymyksetkin antaisivat helposti kerättävää tietoa liiton toiminnan avuksi. Myös opiskelijatoiminnan Simon näkee hyvin tärkeänä ja kiinnostavana. Specian opiskelijoille tarjoama erikoisuus, gradupankki, kirvoittaa häneltä kiitokset hienosta ajatuksesta. Gradupankki on mielestäni hyvin tehokas ja hyödyllinen sekä opiskelijoille että meille. Graduissa heitetään niin hirveästi energiaa ja tietoa hukkaan. Opiskelija panostaa lopputyöhönsä keskimäärin puolitoista vuotta ja sitten gradun lukee korkeintaan kolme ihmistä. Specian gradupankin tarjoama apu merkitsee opiskelijalle paljon. Liiton maksama korvaus kuluista on pieni, mutta henkinen panostus sitäkin merkittävämpi. Sillä on suuri vaikutus motivaatioon, kun joku on monesti ikävän työprosessin aikana oikeasti kiinnostunut siitä mitä teet, Simon vakuuttaa. Simon näkee myös opiskelijajäsenyyden edut selkeästi merkittävinä. Jos voi yleistää, nykyopiskelijat ovat huonosti perehtyneet ammattiyhdistystoimintaan. Niinpä perusasioita joutuu tiedottamaan heille, mutta kun jäsenyyden tärkeys aukeaa, ei kynnyksen liittymiseen pitäisi mielestäni olla korkea. Yhteydet on vain luotava tiedottamisella. Aionkin olla heti tulevaisuudessa yhteydessä ainejärjestöihin. Ihmiset luovat työpaikan hengen Viikko uudessa työpaikassa on vielä kovin lyhyt aika sanoa siitä sitä tai tätä. Työhuone ainakin järjestyi mukavasti hyvästä paikasta, aivan Specian toiminnanjohtajan Markku Saarisen työhuoneen vierestä, ja Simonin hommat ovat käynnistyneet tarvikkeiden hankinnalla. Olen päässyt hyvin sisään. Specian hallituksen olen toki jo tavannut, mutta olin heti mukana myös Majvikissa Akavan Erityisalojen työmarkkinaseminaarissa, jossa pääsin tutustumaan muidenkin sen jäsenyhdistysten aktiiveihin. Vaikka Specian toimisto on väkimäärältään sangen pieni, on työyhteisö Akavan Erityisalojen ja usean muun liiton yhteydessä jo mittava ja kirjava. Olen viihtynyt hyvin. Kivoja ihmisiä nämä näyttävät olevan. Käytävillä raikaa nauru, eikä täällä briljeerata turhalla vakavuudella ja tärkeydellä. Kukin on oma itsensä, ja niinhän sen pitääkin olla. Sellainen olisi kumma työyhteisö, jossa netistä luetut vitsit olisivat mukavampia kuin vierellä olevat työkaverit. Työpaikkaa vaihtaville on tuttua se ikävä puoli, että uuden valitessaan monesti menettää odotetun kesäloman. Yliopistolta lähtiessään Simon joutui pitämään tienaamansa kolmen viikon lomat lomina ja käväisi ennen Speciaan tuloaan Egyptissä. Suomen kesä on kuitenkin aina Suomen kesä. Mielelläni pitäisin palkatonta lomaa, sillä minun kesääni kuuluu olennaisena osana oleilu mökillä Hangon pohjoispuolella ja tyttöystävän mökillä Korppoossa. Simon ei tunnusta kuuluvansa niihin, joi- HALUAN PAINOTTAA JÄSENTEN SAMASTUMISTA LIITTOONSA, TUNNETASON YHTEYTTÄ. den on koko ajan puuhailtava lomallaan jotakin. Energiaa kyllä kuluu, sillä miehen harrastuksiin kuuluu kaikenlainen urheilu, kuten tennis, salibandy ja jalkapallo. Himolukijalla on myös aina useita kirjoja kesken yhtä aikaa. Mitäs minä nyt olenkaan viimeksi lukenut Niin, Egyptissä Staffan Bruunia, John Grishamia ja Dan Brownia. Äh, toivoisin voivani sanoa, että olen juuri lukenut Dostojevskia, mutta en ole, Simon huokaa. Specian kehittämispäällikön Simon Huldénin tavoittaa numerosta ja sähköpostilla simon.huldén@specia.fi asiantuntija 15
16
KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007
KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme
LisätiedotPalkkatasotutkimus 2015
Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä
LisätiedotYKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotYKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä
LisätiedotKYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista
1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik
LisätiedotJULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006
JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-4172 Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes
LisätiedotVALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007
VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9255 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä
LisätiedotKasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt
Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat
LisätiedotPALKKAKYSELY PALKKAKYSELY
1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan
LisätiedotRIL-PALKKAKYSELY 2017
RIL- 8.3.2017 PALKKAKYSELY 2016 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin loka-marraskuussa 2017 työmarkkinatutkimus. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,
LisätiedotKasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus
Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat AE ry ja Specia Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä sektorilla
Lisätiedot@TEK_akateemiset Tuunia Keränen
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2017 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9200, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,
LisätiedotTradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry
Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden
LisätiedotTampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015
Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset
LisätiedotKouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018
Kouluttautuminen ja työurat Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 1 Aineiston piirteet Akava selvitti akavalaisten näkemyksiä työuralla kouluttautumisesta ja tulevaisuuden työurista toukokuussa
LisätiedotPerustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa
1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...
LisätiedotYTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016
YTN-datan esittely Esityksen sisältö Taustaa Palkkaus Tulospalkkaus Työaika, ylitöiden korvaaminen, matkapäivät ja matka-ajan korvaaminen Työsuhteen varmuus Yt-neuvottelut ja etujen leikkaus TAUSTAA Mikä
LisätiedotNuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014
Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)
LisätiedotDI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen
LisätiedotToimihenkilöbarometri 2013
Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko
ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
Lisätiedotvirhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.
28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin
LisätiedotKotimainen kirjallisuus
Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotKuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010
Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-20-7 (nid.) ISBN 978-952-5927-21- (pdf) Painopaikka Libris Oy,
LisätiedotYlityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille.
Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 2 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 Sisällys Lukijalle... Taustatietoja vastanneista... Palvelussuhde... Määräaikaiset palvelussuhteet...
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotHistorian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet
Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan
Lisätiedotliikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat
liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma
Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotHistorian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet
Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.8.2016 31.1.2018 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan
LisätiedotVuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot
Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko
LisätiedotAkavan kirkollisten jäsenkysely 2010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi
Julkaistu Crux 3/010 Akavan kirkollisten jäsenkysely 010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi Kati Niemelä Nuoret pappisnaiset ovat kiinnostuneita kirkkoherran virasta ja muista esimiestehtävistä. Naispiispaa
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.
LisätiedotJyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016)
Jyväskylän yliopistosta vuonna 11 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 16) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 4 valmistuneista) Vastaajien
LisätiedotTekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014
Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)
LisätiedotTYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä
TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä
LisätiedotPron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa
TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen
LisätiedotLiikuntatieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille
Liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.4.2018 31.3.2020 Liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat AE ry ja
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotPk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri
Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468
LisätiedotYliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010
Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-18-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-19-1 (pdf) Painopaikka Libris
LisätiedotTohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta
Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja
LisätiedotUraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta
Opintopalvelut Suunnittelija Outi Suorsa Uraseuranta 18 tuloksia vuonna 13 valmistuneiden uraseurannasta Uraseuranta 18 toteutettu syksyllä 18 valtakunnallisena kysely lähetetty kaikille vuonna 13 päättyvän
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4
LisätiedotS P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D. Speciassa jo 4000 jäsentä! sivu3. Tutkittua tietoa specialaisista! sivu6
S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D asiantuntij asiantuntiia O T E 2 2 0 0 4 Speciassa jo 4000 jäsentä! Tutkittua tietoa specialaisista! f sivu3 f sivu6 pääkirjoitus VEIKKO SOMERPURO Harrastuksesta tuli
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
LisätiedotSijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla
Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut
LisätiedotYksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008
Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä
LisätiedotYliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011
TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa
LisätiedotProjektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland
Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon
LisätiedotHenkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK
Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotKasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017
Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Specia Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä sektorilla
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotTohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta
Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotVuokratyöntekijätutkimus 2014
Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu
LisätiedotYmpäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotTyöolobarometri 2017: Miltä työelämä näyttää palkansaajien silmin?
Action Grant 2017 - Support to the European Quality Assurance in Vocational Education and Training National Reference Points (EQAVET NRP) Decision number - 2017-0842/001-001 Project Nr 586540-EPP-1-2017-1-FI-EPPKA3-EQAVET-NRP
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotSegregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot
Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotJaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.
LisätiedotYksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010
Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-10-8 (nid.) ISBN 978-952-5927-11-5 (pdf) Painopaikka Libris
LisätiedotPalkat nousivat NIUKASTI
Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.
LisätiedotJytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013
Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.
Lisätiedotvaltio- sektorin työmarkkina tutkimus
valtio- sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009
LisätiedotTYÖTTÖMYYSKASSA - MITÄ VÄLIÄ?
TYÖTTÖMYYSKASSA - MITÄ VÄLIÄ? Varmista työttömyyskassan jäsenyys ajoissa. Kassaan kannattaa liittyä samalla kun haet ammattiliiton jäseneksi. Anna Zibellini, lakimies Jos käyt työssä jo opiskeluaikana,
Lisätiedot4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus
Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotPorvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+
1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotJaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotNäytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011
Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto
LisätiedotPoolian palkkatutkimus 2011
Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä
LisätiedotTradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta
Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
Lisätiedot