Vuoden 2014 lokakuussa tehdyn

Transkriptio

1 Työmarkkinatutkimus 2014 PALKOISSA maltillista nousua Vain 9 prosenttia työssä olevista vastaajista keskustelee palkasta säännöllisesti esimiehensä kanssa. teksti Tuunia Keränen Diplomi-insinöörin keskipalkka vakituisessa työsuhteessa oli vuoden 2014 lokakuussa euroa ja mediaanipalkka euroa. Vuoden 2014 lokakuussa tehdyn työmarkkinatutkimuksen mukaan vakituisessa työsuhteessa olevan diplomi-insinöörin keskipalkka oli euroa ja mediaanipalkka euroa kuukaudessa. Vuoden 2014 aikana valmistuneiden diplomi-insinöörien keskipalkka oli ja mediaanipalkka euroa. Diplomi-insinöörin keskipalkka nousi edellisestä vuodesta 1,7 prosenttia ja mediaanipalkka 1,1 prosenttia. Eri tutkimuslaitosten ennusteiden mukaan keskimääräinen nimellispalkkojen nousu oli vuonna 2014 noin 1,3 1,4 prosenttia. Näin ollen diplomiinsinöörien palkat kehittyivät suunnilleen samaan tahtiin kaikkien palkan saajien kanssa. Arkkitehtien ja maistereiden palkat nousivat suhteellisesti enemmän, mutta tätä selittää osaltaan vastaajarakenteen muutos kyseisissä ryhmissä. Toisaalta vuonna 2013 kehitys oli näissä ryhmissä negatiivista eli palkat hieman laskivat. Vastaajamäärältään pienissä ryhmissä myös tulosten epävarmuus kasvaa ja keskipalkkojen luottamusvälit ovat suurempia. Jatkotutkinnon suorittaneiden keskipalkka puolestaan laski hieman edellisestä vuodesta, sillä työmarkkinatutkimukseen vastanneet tohtorit ja lisensiaatit olivat hieman nuorempia ja työskentelivät useammin yliopistossa tai valtiosektorilla kuin vuonna 2013 vastanneet. 64 prosentilla palkka noussut edellisvuodesta Vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa olleista 64 prosenttia kertoi, että palkka oli noussut edellisvuodesta. Noin joka neljännellä vastaajalla palkka oli pysynyt ennallaan, ja noin neljällä prosentilla palkka oli laskenut. Tavallisin syy palkankorotukseen oli yleiskorotus, jonka kertoi saaneensa 62 prosenttia niistä vastaajista, joilla palkka oli noussut. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen oli saanut puolestaan 28 prosenttia. Tyypillinen yleiskorotus oli työllisyysja kasvusopimuksen mukainen 20 euroa. Meriittikorotuksen saaneiden kuukausipalkka nousi vuoden aikana mediaanilla mitattuna keskimäärin 200 euroa. Uusi asema tai tehtävä saman työnantajan palveluksessa toi palkkaa lisää keskimäärin 445 euroa, ja siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen 600 euroa kuukaudessa. Uuden työnantajan palvelukseen siirtyminen tarkoittaa usein samalla myös vaativampiin työtehtäviin siirtymistä. Vain 9 prosenttia vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa olleista kertoi keskustelevansa palkasta säännöllisesti esimiehensä kanssa. Satunnaisesti palkasta keskusteli esimiehensä kanssa 65 prosenttia vastaajista. Joka neljäs vastaaja kertoi, ettei keskustele palkasta esimiehensä kanssa koskaan. Palkasta keskustellaan yleensä työntekijän omasta aloitteesta. Toimiasema ja työkokemus vaikuttavat palkkaan Palkat olivat totuttuun tapaan yksityisellä sektorilla muita sektoreita korkeammat. Kaikkien vakituisessa kokopäivätyössä olevien mediaanipalkka yksityisellä sektorilla oli euroa kuukaudessa. Yliopistoissa mediaanipalkka oli 4 630, valtiolla ja kunnalla euroa. Sektoria suurempi vaikutus palkkaan on kuitenkin toimiasemalla. Palkat olivat suurimmat johtotehtävissä ja pienimmät toimihenkilötehtävissä. Yhteys ei kuitenkaan ole aivan suoraviivainen, vaan erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä mediaanipalkka oli korkeampi kuin alemman keskijohdon tehtävissä. 22 TEK 1/2015

2 työmarkkinatutkimus DI-palkat valmistumisvuosittain ARKKITEHTIpalkat valmistumisvuosittain /kk % /kk % keskiarvo mediaani % % 10 % keskiarvo mediaani 25 % TEK ry TEK ry n = Valmistumisvuosi n = 265 Valmistumisvuosi Palkkakuvioiden merkinnät n = vastaajien lukumäärä 10 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista 25 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 % vastaajista Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on luku määräisesti yhtä paljon. 75 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 25 % vastaajista. 90 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista. Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelinetu 20 /kk) ja kuukausittain maksettavat erät, kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Palkkakuvioissa ei ole mukana tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita. TEK 1/

3 FM-palkat valmistumisvuosittain Myös työkokemusvuodet vaikuttavat palkkaan voimakkaasti, kuten palkkakuvioista näkyy. Tässäkään yhteys ei ole aivan suoraviivainen, vaan palkka kehitys on yleensä nopeinta uran alkupuolella ja tasaantuu sitten. Tulospalkkausta eniten teollisuudessa Noin kuusi kymmenestä kokopäivätyössä olleesta kertoi olleensa tulospalkkauksen piirissä. Tulospalkkausta käytettiin eniten teollisuudessa, jossa useampi kuin kolme neljästä vastaajasta oli tulospalkkauksen piirissä. Tulospalkkausjärjestelmän piirissä olleista noin 75 prosenttia oli saanut tulospalkkiota viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Mediaanilla mitattuna tulospalkkion keskimääräinen suuruus oli kuusi prosenttia vuosiansioista. Selvästi käytetyin tulospalkkauksen mittari oli liiketaloudellinen tulos. Useimmiten tulospalkkio perustui yrityksen tulokseen, mutta usein myös osaston, tulosyksikön tai henkilön oman työn tuloksiin. Oma tulospalkkausjärjestelmä tunnettiin melko hyvin; noin kolme neljästä tulospalkkauksen piirissä olleesta kertoi tuntevansa oman tulospalkkausjärjestelmänsä erittäin hyvin tai melko hyvin. Sen sijaan tulospalkkausjärjestelmää ei pidetty kovin kannustavana; alle puolet vastanneista piti omaa järjestelmäänsä erittäin tai jonkin verran kannustavana. /kk n = Valmistumisvuosi 75 % keskiarvo mediaani 25 % TEK ry Lähes vastaajaa Työmarkkinatutkimuksen tiedonkeruu tehtiin lokakuussa Kohderyhmänä olivat työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet. Vastauksia kertyi kaikkiaan lähes , ja vastausprosentti oli noin 28. Suurin osa vastanneista (77 prosenttia) oli miehiä. Mediaani-ikä oli 40 vuotta. Valtaosa vastaajista (87 prosenttia) oli kokopäivätyössä. Päätoimisia yrittäjiä oli kaksi prosenttia, ja työttömänä oli kuusi prosenttia vastanneista. Kokopäivätyössä olleista vastaajista noin 80 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla, ja heistä yli puolet teollisuuden palveluksessa. Työssä olleista 64 prosenttia työskenteli asiantuntijatehtävissä ja noin kolmannes johtotehtävissä. Yhdeksällä kymmenestä vastaajasta työsuhde oli vakituinen. Suuri kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! VASTAAJIEN YLIN SUORITETTU TUTKINTO 9 % 6 % 3 % 3 % 79 % Diplomi-insinööri Arkkitehti tai maisema-arkkitehti Matem.-luonnont. maisteritutkinto Tohtori tai lisensiaatti Muu 24 TEK 1/2015

4 työmarkkinatutkimus PALKANKOROTUKSEN SYY VASTAAJILLA, JOILLA PALKKA NOUSSUT Yleiskorotus 61,6 % Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva korotus (meriitti) 28,1 % Uusi asema tai tehtävä (saman työnantajan palveluksessa) Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen Paikallinen/yrityskohtainen korotus (yli yleiskorotuksen menevä) Työn vaativuuden arviointiin perustuva muutos Lisätutkinto tai -pätevyys Muutos luontoiseduissa 12,9 % 8,3 % 6,6 % 6,3 % 3,1 % 2,0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % VAKITUISESSA KOKOPÄIVÄTYÖSSÄ OLLEIDEN VASTAAJIEN KUUKAUSIPALKKA (MEDIAANI) TOIMIASEMAN MUKAAN, Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilö Lisää työmarkkinatutkimuksen tuloksia seuraavissa TEK-lehdissä sekä TEKin jäsensivuilla päätoimen kuukausiansio 1 lokakuussa 2014 Mediaani-ikä Mediaanipalkka, Keskipalkka 2, Mediaanipalkan muutos 3, % Keskipalkan muutos 3, % Kaikki vastaajat ± 44 1,1 1,5 Diplomi-insinöörit ± 51 1,1 1,7 Arkkitehdit ± 123 2,7 4,2 Matem.-luonnont. maisteritutkinto ± 135 2,5 2,7 Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto ± 134-1,9-0,6 1) säännöllisen työajan kuukausiansio kokopäivätyössä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 2) 95 %:n todennäköisyyttä vastaava luottamusväli 3) ansiotasoa on verrattu lokakuun 2013 rakennekorjaamattomiin lukuihin 4) ei tieteellistä jatkotutkintoa TEK ry TEK 1/

5 Työmarkkinatutkimus 2014 TEKSTI TUUNIA KERÄNEN JA KIRSTI LEVANDER TYÖTTÖMYYS painaa eniten ikääntyviä Tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttöminä on tällä hetkellä noin viisi prosenttia. Ikääntyminen lisää työttömyysriskiä, ja työttömyyden kesto pitkittyy iän myötä. Ikääntyvät myös arvioivat työllistymismahdollisuutensa heikoiksi. Tekkiläisten työttömien taustoja ja näkemyksiä selvitettiin TEKin työmarkkinatutkimuksessa lokakuussa Tutkimukseen vastanneiden työttömien tekniikan akateemisten mediaani-ikä oli 47 vuotta. Suurin osa, joka kolmas, kuului ikäryhmään vuotiaat. Joka viides työtön oli vuotias. Ikääntyneen työttömyys pitkittyy Kolmannes vastanneista oli ollut työttömänä alle puoli vuotta. Joka viidennellä työttömyys oli kestänyt 6 12 kuukautta. Yli vuoden työttömänä olleita oli yhteensä 44 prosenttia, ja heistä 41 prosentilla työttömyys oli kestänyt kaksi vuotta tai enemmän. Ikääntyminen vaikuttaa selvästi työttömyyden kestoon. Vanhimmassa ikäryhmässä yli vuoden työttömänä olleita oli 61 prosenttia. Nuorimmassa ikäryhmässä työttömyys oli kestänyt yli vuoden vain 18 prosentilla. Työttömyyden arvioitiin myös kestävän sitä pidempään, mitä enemmän vastaajalla oli ikää. Vanhimmassa ikäryhmässä puolet uskoi työttömyytensä kestävän kaksi vuotta tai enemmän. Työttömyyden syyt olivat erilaisia eri ikäryhmissä. Nuorilla työttömyys johtui usein määrä aikaisen työsuhteen päättymisestä, kun taas vanhemmilla työttömyyteen oli johtanut useimmiten irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Usko työllistymiseen koetuksella Kyselyyn vastanneista työttömistä vain 44 prosenttia uskoi työllistyvänsä osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Lähes yhtä moni arvioi, ettei pääse tulevaisuudessa tekemään kykyjään vastaavia töitä. Luottamus uuden työpaikan löytymiseen oli heikointa vuotiailla: vain joka kymmenes uskoi, että töitä vielä löytyisi omaa osaamista vastaavissa tehtävissä. Toiveet työllistymismahdollisuuksista karisivat edelleen työttömyyden pitkittyessä. Toisaalta vanhimmassa ikäryhmässä oltiin muita harvemmin sitä mieltä, että työllistyäkseen täytyy kehittää omaa osaamistaan vuotiaat työttömät olivat myös vaativia sen suhteen, millaisiin tehtäviin olisivat valmiita työllistymään. He olivatkin selvästi muita haluttomampia tinkimään työn vaativuudesta tai kiinnostavuudesta. Useimmat kyselyyn vastanneista työttömistä kuitenkin tinkisivät myös työn vaativuudesta, jos vain saisivat töitä. Sen sijaan työn kiinnostavuudesta pidettiin tiukemmin kiinni, vaikka huomattava osa vastanneista oli valmis joustamaan siinäkin. Työn sisältöä pidetään selvästi asemaa tärkeämpänä. 34 TEK 2/2015

6 Työttömien osuus kaikista työmarkkinatutkimukseen vastanneista ikäryhmittäin Uskon työllistyväni omaa osaamistani vastaaviin tehtäviin Täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa olevien osuus ikäryhmittäin LISÄÄ TYÖMARKKINA- TUTKIMUKSEN TULOKSIA JA PALKKATIETOA JÄSENSIVUILLA % 11,6 % 70 % 60 % 63,9 % 52,8 % 54,3 % 10 % 8 % 6 % 2 % 3,8 % 4,3 % 7,9 % 6,0 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 12,0 % 44,2 % vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 0 % 0 % kaikki Lähde: TMT 2014 Houkuttaako muutto tai yrittäjyys? Neljä kymmenestä työttömästä oli valmis muuttamaan työn perässä kotimaassa. Lähtöhalukkuus ulkomaille oli hieman vähäisempää. Nuoret olivat vanhempia innokkaampia muuttamaan työn takia. Lähes joka kolmas työtön piti yrittäjyyttä varteenotettavana vaihtoehtona itsensä työllistämiseksi. Yrittäjämyönteisimpiä olivat vuotiaat. Työttömyys puraisee alalla kuin alalla Eniten työttömiä tekniikan akateemisia oli ictalalla, elektroniikkateollisuudessa ja tietojenkäsittelypalveluissa. Neljä kymmenestä oli työskennellyt näillä aloilla ennen työttömyyttään. Kuusi kymmenestä työttömästä oli ollut asiantuntijatehtävissä ennen työttömyyttä. Johtotehtävissä työskennelleitä oli 30 prosenttia vastanneista. Suuri osa vastanneista oli toiminut tuotekehityksen tai tutkimuksen ja kehittämisen parissa, mutta tavallisia tehtäviä olivat myös myynti tai markkinointi, projektitoiminta, tietojenkäsittely ja ict-tehtävät sekä tuotanto-, valmistus- ja ylläpitotehtävät. Kyselyyn vastasi lähes 700 työtöntä, heistä yli 80 prosentilla oli diplomi-insinöörin tutkinto. 50 v. Älä silti luovuta! Varmista, että työnhakutekniikkasi on kunnossa. Jos tulosta ei tule, selvitä, mikä mättää ja tee tarvittavat korjausliikkeet. Hyvät vinkit löytyvät esimerkiksi TEKin verkkosivuilta kohdasta Urapalvelut. Hae töitä riittävän laajalla skaalalla. Mieti, mihin kaikkeen osaamisesi sopii ja riittää. Ole kuitenkin realisti: ei pidä hakea mitä tahansa. Älä hätiköi, vedä henkeä. Mieti, millaisissa tehtävissä työ- ja elämänkokemuksesta on hyötyä. Sellaisissa päihität nuoremmat hakijat. Ilmiselvästi parhaiten parikymppiselle istuvaan tehtävään on turha hakea. Muista, että lyhytkin työsuhde on tyhjää parempi. Puolen vuoden pesti on varteenotettava vaihtoehto työttömyydelle. Kannattaa myös katsastaa, olisiko sopivaa työtä tarjolla vuokratyöfirmoissa. Ole valmis kehittämään itseäsi. Pätevöityminen johonkin uuteen tehtävään saattaa moninkertaistaa mahdollisuutesi. Osaamisen kasvattaminen on hyvä sijoitus vielä 50 ikävuoden jälkeenkin; työuraa on jäljellä reilusti, ja töitä voi tehdä vaikka osa-aikaisesti vielä eläkeiässä. Katsele rajojen taakse. Voisitko lähteä töihin ulkomaille? Suomalaisia tekniikan osaajia ja myös iän tuomaa kokemusta arvostetaan maailmalla. Neuvot antoi yksikönjohtaja Sari Taukojärvi TEKin Urapalveluista. TEK 2/

7 Työmarkkinatutkimus 2014 PALKASTA PUHUMINEN 1. Palkoista ei keskustella ollenkaan tai vain satunnaisesti Keskusteletko palkastasi esimiehesi kanssa? Kenen aloitteesta palkastasi yleensä keskustellaan? 26 % 9 % 1 % 26 % Omasta aloitteestani Lähimmän esimiehen aloitteesta 65 % Satunnaisesti En koskaan 65 % Luottamusmiehen aloitteesta Henkilöstöosaston/HR:n aloitteesta Säännöllisesti Jonkun muun aloitteesta Harvempi kuin joka kymmenes tekkiläinen keskustelee palkastaan säännöllisesti esimiehensä kanssa. Useimmiten palkka-asiat ottaa puheeksi työntekijä. 2. Henkilökohtaisista palkankorotuksista ei puhuta työpaikoilla Puhutaanko työpaikallasi: Yleiskorotuksista ja niiden toteutumisesta Henkilökohtaisista palkankorotuksista Usein 2 % 41 % Satunnaisesti 60 % Ei lainkaan 52 % En osaa sanoa 31 % 5 % Vain joka kymmenes keskustelee palkastaan säännöllisesti esimiehensä kanssa. Palkkatasosta 9 % 53 % 3 Muista palkkaan liittyvistä asioista 5 % 27 % 40 % 28 % Näin kysely tehtiin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100% Yleistä keskustelua työpaikoilla käytiin eniten yleiskorotuksista ja palkkatasosta. Sen sijaan henkilökohtaisista palkankorotuksista puhuttiin vähemmän. Yli puolet vastaajista kertoi, ettei näistä puhuta lainkaan. Palkoista puhumisesta kysyttiin osana TEKin työmarkkinatutkimusta. Kyselyyn vastasi lähes työmarkkinoilla olevaa TEKin jäsentä lokakuussa TEK 3/2015

8 kannattaa Palkoista puhutaan työpaikoilla liian harvoin, selviää TEKin työmarkkinatutkimuksesta. Teksti JA TILASTOT Tuunia Keränen 3. Palkkauksesta ei tiedetä riittävästi Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Olen tyytyväinen palkkaani kokonaisuudessaan. Tiedän mistä saan tietoa palkkaukseeni liittyvistä kysymyksistä. Luotan työnantajaani palkkaukseeni liittyvissä kysymyksissä. Pidän organisaationi palkkarakennetta oikeudenmukaisena. Työpaikallani kaikki tietävät toistensa palkat. 13 % 53 % 2 10 % 25 % 5 15 % 13 % 46 % 28 % 11 % 8 % 8 % 39 % 23 % 28 % 6 12 % 12 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100% Salamyhkäisyys palkka-asioissa vaivaa tekkiläisillä työpaikoilla, mikä näkyy vastauksissa. Työkavereiden palkoista ei juurikaan tiedetä, ja kolmannes ei ole tyytyväinen palkkaansa. Vaikka enemmistö vastaajista luottaa työnantajaansa palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä, lähes kaksi viidesosaa on päinvastaista mieltä. Mielipiteet organisaation palkkarakenteen oikeudenmukaisuudesta jakautuvat lähes tasan. Miksi palkoista kannattaa puhua? Vinkkejä palkkakeskusteluun Avoin keskustelu palkoista on sekä työnantajan että työntekijän etu. Työnantajalle palkkaus on tärkeä osa johtamisjärjestelmää. Jotta se toimisi, henkilöstön pitää olla tietoinen palkkauksen perusteista. Jos palkkauksen perusteet ovat epäselvät, koetaan palkkaus helposti epäoikeudenmukaisena ja vaikuttamismahdollisuudet omaan palkkaan vähäisinä. Lisäksi huhut ja väärät luulot lisääntyvät. Hyvällä palkitsemisella osoitetaan arvostusta, lisätään sitoutumista, parannetaan motivaatiota ja rakennetaan luottamusta organisaatioon. Samalla hyvien työsuoritusten määrä lisääntyy. Keskustele palkastasi säännöllisesti esimiehesi kanssa esimerkiksi kehityskeskustelun yhteydessä. Voit myös sopia ajan erilliseen palkkakeskusteluun. Valmistaudu keskusteluun hyvin. Mieti palkkatoiveesi ja sekeät perustelut sille, miksi olet ansainnut palkankorotuksen. Kerro esimerkkien avulla, miten tehtäväsi ovat muuttuneet vaativammiksi, osaamisesi on lisääntynyt ja suorituksesi parantuneet. Ota esiin esimerkiksi onnistuneesti läpiviedyt projektit ja solmitut sopimukset. Myös muutokset tehtävissä, kuten uudet tai vaativammat tehtävät, ovat peruste palkankorotukselle. Kannattaa tutustua myös oman alansa palkkatilastoihin. Tekkiläisenä sinulla on käytössäsi TEKin Palkkanosturi ja muut palkkatilastot osoitteessa palkat. Voit ottaa yhteyttä myös palkkaneuvontaan. Lisäksi muut tahot, kuten Tilastokeskus ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisevat palkkatilastoja. Hyviä vinkkejä palkkakeskusteluun löydät Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n julkaisemasta Paranna palkkaasi -oppaasta osoitteesta TEK 3/