Palkat nousivat NIUKASTI

Transkriptio

1 Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi euroon. Mediaanipalkka oli euroa kuukaudessa. 26 TEK 2/2012

2 Tyypillinen diplomi-insinööri on 38-vuotias ja tienaa noin euroa. TEKin työmarkkinatutkimuksen 2011 mukaan keskipalkka kohosi 1,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Luvuissa ovat mukana vain vastaajat, joiden ylin tekniikan alalta suoritettu tutkinto on diplomiinsinöörin tutkinto. Aiempina vuosina joukosta ei ole karsittu vastaajia, joilla on lisäksi jokin ylempi tutkinto. Jos he olisivat edelleen mukana, kaikkien diplomi-insinöörien keskipalkka olisi euroa (muutos edellisestä vuodesta 1,8 prosenttia) ja mediaanipalkka euroa. Uuden määritelmän täyttävien diplomi-insinöörien mediaaniikä on 38 vuotta. Asiantuntijoita on 59 prosenttia, keskijohtoa 28 prosenttia ja ylempää johtoa 14 prosenttia. Naisvastaajia oli tällä kertaa vain 17 prosenttia. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevistä diplomi-insinööreistä enemmistö eli 54 prosenttia työskentelee edelleen teollisuuden palveluksessa. Teollisuuden keskipalkka on euroa, ja se kehittyi samaa tahtia muiden DI-palkkojen kanssa, 1,9 prosenttia vuodessa. Teollisuuden palkkojen mediaani on euroa kuukaudessa. Nuoret painavat keskipalkkoja Diplomi-insinöörien alkupalkkojen keskiarvo on nyt ja mediaani 3150 euroa kuukaudessa toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa. Keskipalkka laski edellisestä vuodesta peräti 5,2 prosenttia. Vuosi 2010 ei kuitenkaan ollut normaali vertailuvuosi, sillä tutkinnonuudistuksen vauhdittamana valmistui tuplasti normaalivuotta enemmän diplomi-insinöörejä, osa tavanomaista kokeneempia. Alkupalkkatilastoista yritettiin tuolloin tuoreeltaan puhdistaa selvimmät tapaukset pois, mutta se ei ilmeisesti täysin onnistunut, sillä ikiteekkareista siivottuun tilastoonkin verrattuna keskipalkka nousi tänä vuonna vain 0,7 prosenttia. Se on tavanomaista huomattavasti vähemmän. Vuosi 2010 oli poikkeuksellinen, mutta valmistuvat vuosikurssit ovat toki muutenkin olleet jo pitkään huomattavasti suurempia kuin ammattivuosiltaan kokeneimpien vuosikurssit. Lisäksi netissä tehtäviin palkkakyselyihin vastaavat aktiivisimmin juuri nuorimmat. Vastausaktiivisuus on suurimmillaan vuosina valmistuneiden keskuudessa. Tänä vuonna tämä ilmiö korostui jostain syystä erityisen voimakkaasti. Jos sama kehitys jatkuu, tulevina vuosina on syytä ottaa käyttöön painokertoimet, mikäli koko ammattikunnan palkkakehityksestä halutaan julkistaa jotain keskilukuja. Muussa tapauksessa koko keskipalkka on ehkä syytä heittää sivuun ja tarkastella mieluummin valmistumisvuoden ja muiden muuttujien mukaan piirrettyjä graafeja. Turvallisin mielin voinee sentään edelleen sanoa, että tyypillinen diplomi-insinööri on 38-vuotias ja tienaa noin euroa. Reaaliansiokehitys sittenkin plussalla? Vuoden 2011 keskimääräinen inflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan 3,4 prosenttia. Äkkiseltään näyttäisi siltä, että palkkakehitys on jäänyt pahasti jälkeen. Työnantajien käyttämää henkilöidenttistä palkkakehitystä lähinnä vastaava valmistumisvuosi-identtinen kehitys oli toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa työskentelevillä diplomiinsinööreillä kuitenkin 6,0 prosenttia. Tämä luku saadaan, kun kuvitellaan, että koko ammattikunta on saanut vuoden lisää kokemusta eikä vastavalmistuneita oteta huomioon. Ehkä parhaiten todellista tilannetta kuvaa tällä kertaa ammattivuosi-identtinen palkkakehitys, joka oli diplomi-insinööreillä 3,2 prosenttia. Ammattivuosi-identtinen muutos kertoo, miten palkat olisivat muuttuneet, jos vuoden 2011 vastaajilla olisi takana keskimäärin sama määrä ammattivuosia valmistumisen jälkeen kuin edellisen vuoden vastaajilla. Näin kiepautettuna reaaliansiokehitys olisi jo aavistuksen plussan puolella. Arkkitehtien palkat laahaavat jäljessä Arkkitehdit ja maisema-arkkitehdit tulivat mukaan työmarkkinatutkimukseen vasta pari vuotta sitten. Heiltä saatiin tänä vuonna 254 vastausta, lähes sata vähemmän kuin vuosi sitten, jolloin osallistumisessa oli vielä uutuudenviehätystä. Vastausosuus ei sinällään romahtanut muita ryhmiä alhaisemmaksi, mutta absoluuttinen lukumäärä on kovin pieni hienojakoiseen tarkasteluun. Arkkitehtivastaajien keskipalkka oli euroa ja muutos viime vuodesta 2,1 prosenttia. Myös mediaanipalkka lähestyy vihdoin euron maagista rajaa, mikä ei tosin ole kovin paljon ottaen huomioon, että arkkitehtien mediaani-ikä on 44 vuotta, kuusi vuotta diplomi-insinöörejä korkeampi. lehti.tek.fi TEK 27

3 Vastaajat tutkinnon mukaan Jatkotutkinto (TkL, TkT, FL tai FT) 9 % Filosofian maisteri 6 % Arkkitehti 3 % Muu tutkinto 2 % Diplomiinsinööri 81 % Vastaajat ylimmän tutkinnon mukaan (n = 9 589) lkm % Diplomi-insinööri Arkkitehti Filosofian maisteri Jatkotutkinto (TkL, TkT, FL tai FT) Muu tutkinto Yhteensä Vastaajat toimiaseman mukaan Asiantuntijatehtävät 19 % Ylin johto 5 % Johto 8 % Vastaajat toimiaseman mukaan (n = 9 255) lkm % Ylin johto Johto Vaativat asiantuntijatehtävät 30 % Ylempi keskijohto 19 % Alempi keskijohto 6 % Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Yhteensä Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 13 % 28 TEK 2/2012

4 Vastaajat työnantajan mukaan Yliopistot 7 % Valtiosektori 8 % Kuntasektori 7 % Vastaajat työnantajan mukaan (n = 9 421) lkm % Teollisuus Suunnitteluala Muut palvelualat Teollisuus 47 % Yliopistot Valtiosektori Muut palvelualat 22 % Kuntasektori Yhteensä Suunnitteluala 10 % Ikäero selittyy sillä, että arkkitehtien koulutusmäärät ovat pysyneet diplomi-insinöörejä tasaisempina. Arkkitehtien hidas palkkakehitys ei siis johdu siitä, että ammattikunnan ikärakenteessa olisi tapahtunut muutoksia: myös edellisen vuoden tulosten kanssa ammattivuosi-identtiseksi tasattu palkkakehitys oli noin 2 prosenttia. Arkkitehdeista lähes puolet (49 prosenttia) työskentelee suunnittelualalla, enimmäkseen pienehköissä insinööri- ja arkkitehtitoimistoissa, ja 34 prosenttia kuntasektorilla. Näiden alojen palkat ovat diplomi-insinööreilläkin esimerkiksi teollisuutta heikommat. Yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta arkkitehdista työskentelee toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa. Maisterit työllistyvät softayrityksiin Tekniikan alalla työskentelee diplomi-insinöörien ja arkkitehtien ohella myös alati kasvava joukko muita akateemisia, pääasiassa filosofian maistereita, jotka ovat opiskelleet matematiikkaa, fysiikkaa, tietojenkäsittelytiedettä tai suunnittelumaantiedettä. Heistä 644 vastasi tänä vuonna huutoon ja kertoi omasta työmarkkinatilanteestaan. Kyselyyn vastanneiden filosofian maistereiden keskipalkka oli toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa euroa. Muutos edellisestä vuodesta oli suurempi kuin muilla tekniikan akateemisilla, keskipalkka nousi 3,1 prosenttia ja mediaani saman verran. Tyypillinen tekniikan alalla työskentelevä filosofian maisteri on samanikäinen kuin DI-serkkunsakin, 38-vuotias. Maistereista 33 prosenttia työskentelee teollisuudessa ja muutama prosentti suunnittelualalla, mutta eniten heitä työllistää muu yksityinen sektori (39 prosenttia), muun muassa tietotekniikan palvelualan yritykset. Maistereiden palvelualojen palkat eivät jää jälkeen teollisuuden maistereiden palkoista. Myös valtion leipiin on päätynyt kohtalaisen moni maisteri (12 prosenttia). Tohtorit ylenevät nopeasti Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit suorittivat tieteellisiä jatko-opintoja ahkerasti jo 1990-luvun lamavuosina. Suoritettujen jatkotutkintojen määrä suhteessa muutaman edeltävän vuoden aikana valmistuneisiin diplomi-insinööreihin ja arkkitehteihin ei ole noussut enää noista vuosista, pikemminkin hieman laskenut. Jatkotutkinnon suorittaneiden kokonaismäärä on silti kasvanut huimasti diplomi-insinööritutkintojen vanavedessä, ja nykyään lähes kaikki jatkotutkinnot ovat suoraan tohtoritutkintoja. Tohtoreita alkaa siis olla paljon. Kaikista näistä lisensiaateista ja tohtoreista 853 henkilöä vastasi tällä kertaa TEKin työmarkkinatutkimukseen. Toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa työskentelevien keskipalkaksi saatiin euroa, reilut 500 euroa enemmän kuin diplomi-insinööreillä. Tohtorien ja lisensiaattien työura vie muita useammin valtion leipiin (22 prosenttia) ja yliopistoon (16 prosenttia), joten he tienaavat palkkansa aloilta, jotka muutoin tiedetään keskivertoa kitsaammiksi palkanmaksajiksi. Riemua onnistuneista palkkaneuvotteluista hillitsee kuitenkin tieto, että tämän porukan mediaani-ikä on 45,5 vuotta eli heillä on lehti.tek.fi TEK 29

5 Vastaajien palkat joulukuussa 2011 ( /kk) Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Määräaikaisten osuus (%) Keskiarvo Mediaani 75 % fraktiili 90 % fraktiili Keskiarvo Mediaani 75 % fraktiili 90 % fraktiili Diplomi-insinööri* % Yksityinen sektori % Teollisuus % Suunnitteluala % Muut palvelualat % Yliopistot % Valtiosektori % Kuntasektori % Arkkitehti* ** 3 % Filosofian maisteri* % Tieteellinen jatkotutkinto % (TkL, TkT, FL tai FT) * ei jatkotutkintoa ** liian vähän havaintoja TEK ry Vastaajien alkupalkat 2011 ( /kk)* Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Määräaikaisten Keskiarvo Mediaani 75 % fraktiili 90 % fraktiili Keskiarvo Mediaani 75 % fraktiili 90 % fraktiili osuus (%) Diplomi-insinööri % Yksityinen sektori % Teollisuus % Suunnitteluala ** 15 % Muut palvelualat ** 13 % Yliopistot ** ** % Valtiosektori ** ** ** 82 % Kuntasektori ** ** 55 % Arkkitehti ** ** ** 25 % Filosofian maisteri ** 33 % * vuoden 2011 aikana valmistuneiden palkat joulukuussa 2011 ** liian vähän havaintoja TEK ry takana myös enemmän työvuosia kuin muilla. Lisäksi he kuuluvat muita useammin organisaation ylempään johtoon (21 prosenttia). Palkkaero diplomi-insinööreihin selittyykin pääasiassa ammattivuosien määrällä ja toimiasemalla. Jatkotutkintoa ei näiden lukujen valossa kannata tehdä, jotta saisi parempaa palkkaa nykyisestä työstään, varsinkaan yksityisellä sektorilla. Tohtoroituminen voi kuitenkin olla hyvä investointi, jos tavoittelee nopeaa urakehitystä etenkin julkisella sektorilla ja yliopistomaailmassa. Tarkistus laskentaperusteisiin Tutkimuksen tulokset kuvaavat vastaajien päätoimen työtilannetta ja kuukausiansiota bruttona joulukuussa Vastauksia saatiin kaikkiaan kappaletta eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaiskuukausiansio sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon ja kuukausittain maksettavat muuttuvat erät, kuten esimerkiksi myyntiprovisiot ennen ennakonpidätystä. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pitemmältä ajalta. Keskipalkan ilmoittamisperusteita on muutettu hieman edellisestä vuodesta kaikissa vertailuryhmissä (diplomi-insinööreissä, arkkitehdeissa ja filosofian maistereissa) siten, että tekniikan alan tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneet on siivilöity vastaajien joukosta erilleen omaksi ryhmäkseen. Lukuja on luonnollisesti verrattu edellisen vuoden aineistosta samoilla periaatteilla laskettuihin lukuihin. Muutoksen syy on jatkotutkinnon suorittaneiden määrän kasvu vuosien saatossa riittävän suureksi, jotta heidän palkoistaan on mahdollista ja järkevää ilmoittaa tietoja myös erikseen. Palkkakäyrissä ovat mukana edellisten vuosien tapaan sekä vakituisten että määräaikaisten kokopäiväistä työtä tekevien palkat. Määräaikaisia on vajaat kahdeksan prosenttia. Lisää työmarkkinatutkimuksen tuloksia on luvassa huhtikuun TEK-lehdessä ja TEKin jäsensivuilla. Kiitokset kaikille vastaajille! 30 TEK 2/2012

6 Palkkakuvioiden merkinnät n = vastaajien lukumäärä 10 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista. 25 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 % vastaajista. Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon. 75 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 25 % vastaajista. 90 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista. Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelinetu 20 /kk) ja kuukausittain maksettavat erät kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Palkkakuvioissa ei ole mukana tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita vastaajia, ellei toisin mainita. lehti.tek.fi TEK 31