Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus Akavan Erityisalojen selvityksiä

Transkriptio

1 Akavan Erityisalojen selvityksiä

2

3 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä

4 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä Sisältö Lukijalle... 3 Perustietoa jäsenistä... 4 Näin tutkimus tehtiin... 4 Jäsenkunnan kuvaus... 5 Kolmannes alle 30 hengen yrityksissä... 5 Määräaikaisuus yleistä myös yksityisellä sektorilla... 6 Lokakuun yleiskorotus näkyi jo palkoissa... 7 Keskiansio 2960 euroa kuukaudessa... 8 Työsuhteen ehdoista epätietoisuutta... 9 Toteutunut viikkotyöaika yli sovitun... 9 Matkustaminen työasioissa...10 Korvauksettomat ylityöt kasvussa...10 Työaikapankki auttaa jaksamisessa...11 Yli kolmannes voi edellisvuotta huonommin...11 Puolella vastaajista työuupumusoireita...11 Työhyvinvoinnin tekijät...12 Tasa-arvosuunnitelmat yleistyvät hitaasti...13 Liitteet...14 Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Painotalo Auranen, Forssa 2008 ISBN ISSN X

5 Lukijalle Tässä tutkimuksessa on selvitetty Akavan Erityisalojen yksityissektorilla työskentelevien jäsenten työehtoja. Tutkimus on osa Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n tutkimusta ja se toteutettiin nyt 19. kerran peräkkäin. Tiedot kerättiin sähköpostikyselynä loppusyksystä Liiton yksityissektorin jäsenille on ominaista työskentely henkilöstömäärältään pienissä yrityksissä tai yhteisöissä. Jäsenet työskentelevät yleisemmin palvelualalla kuin teollisuudessa. Muita huomionarvoisia asioita ovat naisvaltaisuus, runsas toimihenkilöiden osuus sekä määräaikaiset työsuhteet. Nämä tekijät vaikuttavat siihen, että yksityisellä sektorilla työskentelevän jäsenistön keskimääräinen kuukausiansio lokakuussa 2007 jäi hieman alle 3000 euron. Huolestuttavaa on, että jäsenten työpaikoilla jo vuosia tutkimuksissamme näkyneet epäkohdat eivät ole juuri vähentyneet. Tasa-arvosuunnittelu takkuaa edelleen ja korvauksettomat ylityöt ovat jopa kasvussa. Puolella on jonkin asteisia työuupumusoireita. Ilahduttavaa on, että selkeästi useampi kuin aikaisemmin tietää, minkä työehtosopimuksen piirissä itse on. Tietoa lisäsi varmasti viime syksyn vilkas ja paljon esillä ollut liittokierros. Haastetta riittää silti tässäkin: 17 prosentilla ei ole vielä tietoa omasta sopimuksesta. Monet kiitokset kaikille tutkimukseen vastanneille sekä aineiston analysoineelle VTM Jukka Vänskälle. Liitto saa tästä tutkimuksesta erittäin tarpeellista tietoa edunvalvonnan taustaksi. Helsingissä 24. huhtikuuta 2008 Arja Ahola asiamies Akavan Erityisalat Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2007, yksityissektori 3

6 Perustietoa jäsenistä Naisten osuus 83 % Keski-ikä 39,7 vuotta, naisilla 39,3 ja miehillä 41,8 vuotta Tutkinnon suorittamisesta keskimäärin 11,9 vuotta, naisilla 11,7 ja miehillä 13,3 vuotta Määräaikaisessa työsuhteessa kokoaikaisista 15 % Työssä pääkaupunkiseudulla 54 % Yrityksissä 65 %, yleishyödyllisissä yhteisöissä 29 %, muulla työnantajalla 5 % 32 % työssä alle 30 hengen yrityksissä Vähintään alempi korkeakoulututkinto 82 %:lla Näin tutkimus tehtiin Tiedonkeruu toteutettiin sähköpostikyselynä Tutkimuksen perusjoukon muodostivat kaikki yksityisellä sektorilla työssä olevat liiton jäsenet (N=7 286) Tiedonkeruu käynnistettiin lähettämällä kyselylomake jäsenelle Yhden uusintakyselyn jälkeen tiedonkeruu lopetettiin , jolloin kyselyyn oli vastannut 1820 jäsentä (vastausprosentti 36,4) Aineiston edustavuutta parannettiin tekemällä kaikki laskelmat perusjoukon sukupuoli- ja ikäjakaumatiedoin painotettuina Aineiston analysoinnista vastasi VTM Jukka Vänskä, Real Stats Oy 4 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2007, yksityissektori

7 Jäsenkunnan kuvaus Kaksi kolmesta jäsenyhdistystemme jäsenistä yksityisellä sektorilla työskentelee jonkin yrityksen palveluksessa, vajaa kolmannes yleishyödyllisissä yhteisöissä ja vain harva jollakin muulla työnantajalla. Palvelualat työllistävät lähes kolme neljäsosaa jäsenistä ja teollisuus vastaavasti vain yhden neljänneksen. Naisten osuus yksityisen sektorin jäsenistä on 83 %. Naiset ovat keski-iältään hieman nuorempia kuin miehet ja koulutus asteessa on myös jonkin verran eroja. Lähes joka toisella kyselyyn vastanneista oli ylempi korkeakoulu tutkinto, miehistä hieman naisia useammalla. Miehistä myös naisia suuremmalla osalla oli tutkijankoulutus tai ulkomailla suoritettu tutkinto. Miesten ryhmässä keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurempi, kun taas naisista miehiä suurempi osa oli suorittanut alimman korkea-asteen tai alemman korkeakouluasteen tutkinnon. Yksityisen sektorin jäsenistön sijoittumisessa eritasoisiin tehtäviin on eroa miesten ja naisten välillä. Toimiasemaa kuvaava muuttuja tosin mittaa vastaajien subjektiivista käsitystä omasta asemastaan organisaation hierarkkisessa rakenteessa. Selvästi suurimman ryhmän kuitenkin muodostavat toimihenkilöinä toimivat, 40 % kaikista vastaajista. Naisten keskuudessa toimihenkilöiden osuus oli selvästi suurempi kuin miehillä. Toiseksi yleisintä oli toimiminen asiantuntijatehtävissä, yli 30 % vastaajista. Miehistä 45 % ilmoitti sijoittuvansa johtotason tehtäviin, naisista vajaat 20 %. Kuvio 1 Yksityisen sektorin jäsenet sukupuolen ja toimiaseman mukaan, % Miehet Naiset Kaikki 20,3 24,7 32,7 8,2 10,3 10,3 12,8 30,8 31,1 16,8 5,5 44,8 40,0 5,9 5, Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Muu, ei tietoa Kolmannes alle 30 hengen yrityksissä Jäsenistöllemme on ominaista työskennellä pienissä yrityksissä tai yleishyödyllisissä yhteisöissä. 17 % vastaajista toimi alle kymmenen hengen työyhteisöissä, lähes kolmannes alle kolmenkymmenen hengen yrityksissä. Toisaalta kuitenkin yli kolmentuhannen hengen yrityksissä työskenteli 14 % vastaajista. Kuvio 2 Yksityisen sektorin jäsenten työnantajayritysten henkilöstömäärä, % ,9 15,2 17, ,3 9,3 7,8 6, , Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2007, yksityissektori 5

8 Määräaikaisuus yleistä myös yksityisellä sektorilla Määräaikaisuuksista on totuttu puhumaan yleisesti vain julkisella sektorilla, mutta työmarkkinatutkimuksemme osoittaa, että niitä on myös yksityisellä sektorilla. Vastaajista 14,1 % ilmoitti työskentelevänsä määräaikaisessa kokoaikatyössä ja määräaikaisessa osa-aikatyössä 1,6 %. Pysyvä kokoaikatyö oli 77,1 %:lla ja pysyvä osa-aikatyö 4,2 %:lla. Yhteensä 15 prosenttia siis työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa, miehet (13 %) hieman naisia (16 %) harvemmin. Alimman korkea-asteen tai keskiasteen suorittaneiden joukossa määräaikaiset työsuhteet olivat harvinaisia, kun taas ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista joka viides työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. Työntekijän iällä näyttäisi myös olevan merkitystä työsuhteen pysyvyyden kannalta: mitä nuorempi työntekijä oli, sitä todennäköisemmin hänen työsuhteensa oli määräaikainen. Alle 30-vuotiaista määräaikaisina työskentelee 35 %. Alemmilla asematasoilla määräaikaisuudet olivat yleisempiä: toimihenkilöistä ja asiantuntijoista vajaa viidennes työskenteli määräaikaisina. Myös johdon keskuudesta yhdellä kymmenestä oli määräaikainen työsuhde. Kuvio 3 Työmarkkina-asema lokakuussa 2007, % Myös työnantajayrityksen koko vaikuttaa työsuhteen pysyvyyteen. Mitä pienempi yritys, sitä enemmän määräaikaisia työsuhteita. Alle 10 henkilön yrityksissä joka neljäs työntekijä oli määräaikaisessa työsuhteessa, yli hengen yrityksissä vain noin 6 8 %. Kuvio 4 Määräaikaisten työsuhteiden osuudet, % Kaikki Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste Määräaikainen kokoaikatyö 14,1 % Toimihenkilö 18 Asiantuntija 17 Pysyvä osa-aikatyö 4,2 % Määräaikainen osa-aikatyö 1,6 % Muu, ei tietoa 3,0 % Keskijohto Johto 6 10 Nainen Mies Pysyvä kokoaikatyö 77,1 % Kuvio 5 Määräaikaisten osuus työnantajan yrityksen henkilöstömäärän mukaan, % Kaikki Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2007, yksityissektori

9 Lokakuun yleiskorotus näkyi jo palkoissa Kokonaispalkka oli noussut 69 %:lla vastaajista lokakuusta 2006 lokakuuhun Palkkataso oli pysynyt samana joka viidennellä ja noin kaksi prosenttia vastaajista ilmoitti palkan laskeneen vuoden aikana. Kuusi prosenttia vastaajista ei ollut työssä vuoden 2006 lokakuussa. Kyselyssä tiedusteltiin, mikä oli aiheuttanut muutoksen kokonaisansioissa. Vastaajista 60 %:lla palkka oli oman ilmoituksen mukaan noussut yleiskorotuksen verran. Henkilökohtainen palkankorotus, siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen, uusi asema tai tehtävä, yrityskohtainen korotus sekä työn vaativuuteen perustuva muutos olivat muita yleisimpiä palkannousun syitä. Erillisellä kysymyksellä kysyttiin myös, sisältyykö lokakuun 2007 yleiskorotus ilmoitettuun kokonaispalkkaan ja mikä oli yleiskorotuksen suuruus. Joka toinen vastaaja ilmoitti saaneensa yleiskorotuksen lokakuussa Pienimmissä, 10 %:n fraktiilin mukaisissa palkoissa korotusten suuruus oli 55 euroa, mediaanipalkoissa eli 50 %:n fraktiilissa 91 euroa, keskiarvopalkoissa 102 euroa ja suurimmissa, 90 %:n fraktiilin mukaisissa palkoissa 152 euroa. Vastaavasti prosenttikorotukset olivat F10 palkoissa 2,5 %, F50 palkoissa 3,4 %, keskiarvopalkoissa 3,5 % ja F75 palkoissa 4,4 %. Kyseessä eivät tällä kertaa olleet samat henkilöidenttiset vastaajat kuin vuoden 2006 työmarkkinatutkimuksessa, joten tarkkaa ansiotason vuosimuutosta ei voi tällä perusteella ilmaista, mutta jos palkkavertailua halutaan tehdä, on korotusta keskiansioissa vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna 4,2 %:n verran. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2007, yksityissektori 7

10 Keskiansio 2960 euroa kuukaudessa Kaikkien vastanneiden yksityissektorin jäsenten keskiansio lokakuussa 2007 oli 2960 euroa (2840 euroa vuonna 2006) ja mediaanipalkka 2771 euroa (2659 euroa vuonna 2006). Joka kymmenennellä kuukausiansiot ylsivät yli 4175 euron, joka kymmenes taas ansaitsi enintään 2000 euroa. Miesten keskiansio oli 3456 euroa ja palkkahajonta oli suurta: eniten ansaitseva kymmenes tienasi vähintään 5500 euroa, vähiten ansaitseva kymmenes sen sijaan alle 2000 euroa. Naisilla keskiansio oli 2856 euroa ja palkkahajonta oli pientä: eniten ansainnut kymmenes tienasi yli 3848 euroa ja vähiten ansaitseva kymmenes vähemmän kuin 2008 euroa. Naisten palkka oli 83 % miesten keskipalkasta. Vuonna 2006 vastaava prosentti oli 80, joten tällä hetkellä ero näyttäisi olevan pienenemään päin. Mediaanipalkalla mitattuna naisten ja miesten välistä palkkaeroa oli noin 450 euroa. Suurin selittäjä sukupuolten väliselle palkkaerolle löytynee kuitenkin erilaisesta sijoittumisesta työelämään. Ikäryhmittäisissä vertailuissa nähdään, että palkkataso on voimakkaasti yhteydessä henkilön ikään. Myöskin palkkaero vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevien välillä on huomattava, keskimäärin 550 euroa. Toisin sanoen vakituinen työ antoi 24 % paremman ansion. Asemataso ja yrityksen koko vaikuttivat myös sekä keskiansioihin että palkkahajontaan. Johdon tehtäviä hoitavilla palkkahajonta on suuri, 80 % johdon palkoista sijoittui 2458 ja 5123 euron välille. Toimi henkilöiden keskuudessa palkkahajonta oli pienempi ja keskipalkka sekä mediaani jäivät euroon. Yrityksen koko vaikutti myös siten, että mitä suurempi yritys, sitä paremmat ansiot. % Keskipalkka F10 F50 F90 Kaikki (N=6 539) Kuvio 6 Kokonaispalkka eri taustamuuttujien mukaan, euroa/kk mies nainen Vakituinen Määräaikainen Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Muu, ei tietoa Yrityksen koko: Yrityksen koko: Yrityksen koko: Palkkakuvion ja taulukon merkinnät: N = vastaajien lukumäärä % = prosenttiosuus vastaajista Keskipalkka = palkkojen aritmeettinen keskiarvo F10 F50 F90 F10 = 10 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista F50 = mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka F90 = 90 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista Keskipalkka on ilmoitettu taulukossa, fraktiilit näkyvät sekä kuviossa että taulukossa 8 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2007, yksityissektori

11 Työsuhteen ehdoista epätietoisuutta Vastaajista 17 % ilmoitti työsuhteen ehtojen määräytyvän Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n työehtosopimuksen mukaan. Yrityskohtainen työehtosopimus oli 13 %:lla ja 35 % ilmoitti työsuhteen ehtojen määräytyvän jonkin muun työehtosopimuksen mukaan. Sen sijaan lähes viidennes (18 %) ilmoitti, ettei työnantaja noudata mitään työehtosopimusta ja lähes sama määrä (17 %) ei tiedä, määritelläänkö työ suhteen ehdot jonkin työehtosopimuksen mukaan. Edellisessä, vuoden 2006 työmarkkinatutkimuksessa, 14 % vastaajista ilmoitti työnantajan toimivan ilman työehtosopimusta ja 29 % ei tiennyt, mikä oli tilanne sopimuksen suhteen. Todennäköisesti sopimusneuvotteluvuosi on hiukan lisännyt tietämystä työehtosopimuksista ja saanut vastaajatkin kiinnostumaan omasta tilanteestaan ja siitä, minkä ehtojen mukaan työsuhteessa eletään. Kuvio 7 Työsuhteen ehtojen määräytyminen, % YTN:n työehtosopimus Yrityskohtainen työehtosopimus 17,4 12,7 Joku muu tes 34,9 Eivät määräydy minkään tes:in mukaan 18,0 En tiedä 17, Toteutunut viikkotyöaika yli sovitun Kokopäivätyössä olleiden työntekijöiden sopimuksenmukainen viikkotyöaika oli keskimäärin 37,6 tuntia. Sen sijaan toteutunut viikkotyöaika ylitti sen 2,2 tunnilla ollen keski määrin 39,8 tuntia. Pisin toteutunut viikkotyöaika oli johtajilla, 42,7 tuntia/viikko. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2007, yksityissektori 9

12 Matkustaminen työasioissa Suurin osa vastaajista (60 %) matkustaa työasioissa kotimaassa, yli kolmasosa (35 %) myös ulkomailla. Keskimäärin matkatyöpäiviä kertyy vuodessa noin 13 sekä kotimaassa että ulkomailla. Joka kymmenennellä matkatyöpäiviä kertyi 30 tai enemmän. Yleishyödyllisissä yhteisöissä työskentelevillä kotimaan matkatyöpäiviä oli enemmän, kun taas yksityisissä yrityksissä matkustettiin enemmän ulkomailla. Miehistä joka viides teki työmatkoja kotimaassa, naisista joka kymmenes. Naisia useampi mies matkusti myös ulkomailla. Eniten matka päiviä kertyi keskijohdossa työskenteleville, vähiten taas toimihenkilöille. Matkustamiseen työasioissa säännöllisen työajan ulkopuolella kului kuukausitasolla keskimäärin 12,7 tuntia. Useammalla kuin joka toisella matkustaneella matkoihin käytettyä aikaa ei korvattu, vaan sen katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. Vuonna 2006 vastaava osuus oli 48 % ja vuonna 2005 peräti 58 %. Joka viidennellä matka-aika korvattiin nyt vapaana ilman korotuksia (1:1). Vain harva sai matka-ajasta rahallista korvausta. Kuvio 8 Matka-ajan korvaaminen, % Matka-aikaa ei korvata, sisältyy peruspalkkaan 51,1 Ilman korotuksia vapaana (1:1) 19,4 Ei tiedä Ilman korotuksia osittain vapaana Ilman korotuksia rahana (1:1) Korvataan muuten Korotettuna vapaa-aikana Korotettuna rahana Ilman korotuksia osittain rahana 7,1 6,0 5,6 4,9 3,4 1,5 0,8 Kiinteä kuukausikorvaus, arvio 0, Korvauksettomat ylityöt kasvussa Noin 14 % vastaajista ei tee lainkaan ylitöitä. Niistä, jotka teki vät ylitöitä, lähes puolet sai tekemistään ylitöistä korvauksen ilman korotuksia vapaa-aikana ns. 1:1 mallin mukaisesti. Osuus on sama kuin edellisenäkin vuonna. Työaikalakien tai työehtosopimusten mukaisen korvauksen korotettuna rahana tai vapaa-aikana sai alle 15 % vastanneista. Lähes 16 % ilmoitti, että ylitöistä ei makseta korvauksia tai niiden katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. Vuonna 2006 vastaava prosenttiosuus oli 12. Kuvio 9 Ylityöt ja niiden korvaaminen, % Ilman korotuksia vapaa-aikana (1:1) Ylitöitä ei korvata tai niiden katsotaan sisältyvän peruspalkkaan Työaikalakien tai tes:in mukaisesti korotettuna vapaa-aikana Työaikalakien tai tes:in mukaisesti korotettuna rahana Ilman korotuksia osittain vapaa-aikana Ilman korotuksia rahana (1:1) Ylityöt korvataan muuten Ilman korotuksia osittain rahana Erillisenä kiinteä kuukausittainen rahakorvaus 4,9 3,9 3,6 1,2 1,0 15,5 14,8 13,5 44,9 En tee ylitöitä 14, Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2007, yksityissektori

13 Työaikapankki auttaa jaksamisessa Työaikapankki oli käytössä joka neljännen vastaajan työpaikalla ja näistä useampi kuin kolme neljästä oli sitä myös itse käyttänyt. Näistä lähes kolmannes (31 %) katsoi sen merkittävästi lisäävän omassa työssä jaksamista ja 47 % arvioi työaikapankin toimineen jossain määrin työssä jaksamisen tukena. Yli kolmannes voi edellisvuotta huonommin Vastaajilta kysyttiin, oliko työhyvinvointi lisääntynyt, vähentynyt vai pysynyt ennallaan viimeisen vuoden aikana itsellä, yrityksen johdolla, ylemmillä toimihenkilöillä ja muilla työn - tekijöillä. On luonnollista, että kysymykseen osattiin vastata parhaiten omalla kohdalla. Vastauksista ilmenee, että omalla kohdallaan työhyvinvoinnin katsoo lisääntyneen vajaa viidennes (19 %) vastaajista ja 42 % vastaajista ilmoittaa sen pysyneen ennallaan. Sen sijaan yli kolmannes (34 %) on sitä mieltä, että työhyvinvointi on vähentynyt viimeisen vuoden aikana. Vajaa 5 % ei ota kantaa asiaan. Puolella vastaajista työuupumusoireita Vastaajia pyydettiin arvioimaan omia mahdollisia työuupumus oireita asteikolla 1 10, missä asteikon arvo 1 tarkoitti ei ongelmia ja arvo 10 tarkoitti vakavia ongelmia. Kaikkien vastausten keskiarvo tällä asteikolla oli 4,4 (mediaani 4). Jos vastauksia tarkastellaan ryhmissä 1 3, 4 6 ja 7 10, nähdään, että kaikista vastanneista vajaa puolet (45 %) valitsi asteikolta arvon yhdestä kolmeen, ei ongelmia. Yli puolella esiintyi jonkinasteisia oireita. Kuvio 10 Työuupumusoireiden aste omalla kohdalla, % arvio asteikolla 1 = ei ongelmia - 10 = vakavia ongelmia Määräaikainen kokoaikatyö Pysyvä kokoaikatyö 41,2 35,3 45,2 29,7 23,5 25,1 Toimihenkilö Asiantuntija Keskijohto Johto 49,0 29,9 42,3 31,9 34,2 32,2 46,0 27,9 21,1 25,7 33,6 26, ,3 31,2 48,9 27,3 44,0 29,5 40,8 36,8 25,5 23,8 26,6 22,4 Nainen Mies 43,9 30,8 48,0 29,7 25,3 22,3 Kaikki 44,6 30,6 24, Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2007, yksityissektori 11

14 Työhyvinvoinnin tekijät Tutkimuksessa selvitettiin myös muutamien annettujen tekijöiden merkitystä työhyvinvoinnin kannalta. Kuviosta nähdään, että näistä viisi tärkeintä tekijää ovat: työn mielekkyys, työpaikan ilmapiiri, työn organisointi, vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön ja työpaikan henkilösuhteet. Toisaalta viisi työhyvinvointiin vähiten vaikuttavaa tekijää vastaajien mielestä ovat: etätyömahdollisuudet, kehityskeskustelut, työpaikan arvot, urakehitysmahdollisuudet ja uusien ideoiden esilletuonti. Työn mielekkyys Työpaikan ilmapiiri Työn organisointi Vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön Työpaikan henkilösuhteet Tehtävien priorisointi Esimiehen antama tuki Vuorovaikutus kollegoiden kesken Osaamisen ylläpito Palkkaus Tavoitteiden selkeys Työaikajärjestelyt Työvälineet Palaute Uusien ideoiden esilletuonti Urakehitysmahdollisuudet Työpaikan arvot Kehityskeskustelut Etätyömahdollisuudet Kuvio 11 Työhyvinvointiin vaikuttavat asiat, vastausten keskiarvot 1 = Erittäin tärkeä 5 = Ei lainkaan tärkeä 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 12 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2007, yksityissektori

15 Tasa-arvosuunnitelmat yleistyvät hitaasti Kolmena viime vuonna työmarkkinatutkimuksen yhtey dessä on tiedusteltu tasa-arvosuunnitelmien yleistymistä jäsenten työpaikoilla. Tasa-arvolakihan on jo vuodesta 1995 lähtien velvoittanut yli 30 henkeä säännöllisesti työllistävät työpaikat laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Vuonna 2005 uudistettu laki vielä täsmensi suunnitelman sisältöä. Vuoden 2005 työmarkkinatutkimuksen mukaan niistä vastaajista, jotka työskentelivät yli 30 henkeä työllistävissä yrityksissä, viidesosa (19 %) kertoi, että heidän työpaikallaan oli tehty tasa-arvosuunnitelma ja neljä viidesosaa työskenteli työpaikoilla, missä suunnitelmaa ei ollut. Vuoden 2006 työmarkkinatutkimuksen mukaan reilu neljäsosa (28 %) vastaajista ilmoitti työskentelevänsä yrityksessä, jossa tasa-arvosuunnitelma oli tehtynä ja vastaajista 7 %:n työpaikoilla se oli tekeillä. Vajaa viidesosa (18 %) tiesi kertoa, että suunnitelmaa ei ollut. Sen sijaan lähes puolet (48 %) vastaajista ei tiennyt tai osannut sanoa, oliko omalla työpaikalla tasa-arvosuunnitelmaa. Nyt, vuoden 2007 tutkimuksessa, lähes kolmannes (31 %) niistä vastaajista, jotka työskentelivät yli 30 henkeä työllistävissä yrityksissä, ilmoitti suunnitelman jo olevan olemassa ja 5 %:n työpaikoilla se oli tekeillä. Kuitenkin edelleen 17 % ilmoitti, ettei suunnitelmaa ollut ja samoin kuin edellisenäkin vuonna lähes puolet (48 %) vastaajista ei tiennyt suunnitelman olemassaolosta. Myös suunnitelman sisältöä kysyttiin. Niistä, joiden työpaikalla tasa-arvosuunnitelma oli tehty tai tekeillä, 95 % vastasi sen sisältävän selvityksen työpaikan tasa-arvotilanteesta. Sen sijaan palkkakartoituksen mainitsi vain 73 % vastanneista. Kuvio 12 Onko työpaikalla tehty tasa-arvosuunnitelma? Yrityksen henkilömäärä ,9 78,3 1,0 17, ,6 16,9 4,6 47,9 Kaikki 22,1 35,6 3,5 38, Kyllä Ei On tekeillä En tiedä Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2007, yksityissektori 13

16 Liitteet Sukupuoli N % Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Mies Nainen Ikä, KAIKKI Työnantajan koko N % Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F En tiedä 4 0 Ikä, MIEHET Yhteensä Työnantajan koko En tiedä 4 0 Ikä, NAISET Yhteensä Tutkinto, KAIKKI Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Ulkomailla suoritettu tutkinto Ei tietoa Tutkinto, MIEHET Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Ulkomailla suoritettu tutkinto Ei tietoa Yhteensä Tutkinto, NAISET Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Ulkomailla suoritettu tutkinto Ei tietoa Yhteensä Toimiasema Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Muu, ei tietoa Työmarkkina-asema lokakussa 2007 Pysyvä kokoaikatyö Määräaikainen kokoaikatyö Toimiala, teollisuus Elintarviketeollisuus Tekstiiliteollisuus Metsäteollisuus Kemian teollisuus Metalliteollisuus Energia-ala Rakentaminen Muu jalostus/teollisuus Yhteensä Toimiala, palvelu Kauppa Kuljetus- ja varastointi Tietoliikenne Rahoitusala Vakuutusala Kiinteistö- ja vuokrauspalvelut Tietojenkäsittelypalvelut Tutkimus ja kehittäminen Insinööri- ja suunnittelutoimistot Tilintarkastus- ja kirjanpitoala Konsultointiala Graafinen ala Julkinen hallinto Koulutus/opetusala Majoitus- ja ravitsemisala Kulttuuri- ja taideala Terveydenhoito Sosiaalipalveluala Käännösala Järjestötoiminta Lentoliikenne Matkailu Liikunta Asianajo Mainonta Viestintätoimistot Museot Työvoiman vuokraus Muu palveluala Yhteensä Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2007, yksityissektori

17 Työssäkäyntialue N % Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Ulkomaat, ei tietoa Työkokemus yli Ei tietoa Tehtävänimike N % Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Amanuenssi Asiantuntija Assistentti Johdon assistentti Johdon sihteeri Johtaja Kehityspäällikkö Kielenkääntäjä Kielenkääntäjä/tulkki Konsultti Koordinaattori Kouluttaja Koulutuskoordinaattori Koulutuspäällikkö Koulutussuunnittelija Kääntäjä Lentäjä Markkinointiassistentti Markkinointipäällikkö Museonjohtaja Myyntiassistentti Myyntineuvottelija Myyntipäällikkö Myyntisihteeri Ohjaaja Osastosihteeri Projektiassistentti Projektikoordinaattori Projektipäällikkö Projektisihteeri Projektityöntekijä Sihteeri Suunnittelija Tekninen kirjoittaja Tiedottaja Toimintaterapeutti Toimistopäällikkö Toimistosihteeri Toimitusjohtaja Tuotepäällikkö Tuottaja Tutkija Vientiassistentti Vientisihteeri Viestintäpäällikkö Viittomakielen tulkki Muu nimike, mikä Yhteensä Jäsenyhdistys Arkistoalan ammattiyhdistys ry Blue 1 Pilots Association ry Hallintonotaarit ry Kuntien asiantuntijat KUMULA ry Kääntäjien ammattijärjestö ry Museoalan ammattiliitto ry Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry SPECIA asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Suomen Restonomit SURE ry Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Suomen Urheilujärjestöjen Johtavat Toimihenkilöt ry Suomen Viittomakielen Tulkit SVT ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry Tiedotusalan ammattijärjestö ry Tradenomi HSO Sihteerit ry Muu jäsenyhditys Ei tietoa Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2007, yksityissektori 15

18

19