Kainuun maakunta kuntayhtymä Liite nro Oulun lääninhallitus Sosiaali- ja terveysministeriön kirje 4.1. 2005 ASIA: VALTION AVUSTUS LASTEN- JA NUORTENPSYKIATRISEEN HOITOON JA KUNTOUTUKSEEN Esitämme, että Oulun lääninhallitus myöntää Kainuun maakunta kuntayhtymäl le Perhepalvelujen tulosalueen yhteisten palvelujen lasten- ja nuorisopsykiatrian tulosyksiköille lasten- ja nuortenpsykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen 75.526 eu roa oheisen suunnitelman mukaan. Kainuun maakunta kuntayhtymä tulee vas taamaan 20%:n omavastuuosuudesta, joka on 18.12624 euroa. Kainuun maakunta kuntayhtymä Helena Ylävaara Perhepalvelujen johtaja Perhepalvelujen tulosalue Pertti Varimo Helena Karsikas Anne Ritoharju Vastuualuepäällikkö Nuorisopsykiatrian ylilääkäri Lastenpsy kiatrian ylilääkäri
Johdanto Vuoden 2005 alusta Kainuussa toteutuu maakuntahallinto kokeilu. Sen myötä lasten- ja nuorisopsykiatrian vastuualueiden toiminta on irrotettu psykiatrian tulosalueen toiminnasta ja siirretty perhepalveluiden alaisuuteen. Nyt Kainuussa saman hallinnon alaisuudessa toi mivat mm. sosiaali- ja terveyspalvelut sekä keskiasteen oppilaitokset. Lasten- ja nuorisopsykiatrian tulosyksiköt toimivat sosiaali- ja terveystoimen alaisessa perhepalveluiden tulosalueella osana sen yhteisiä palveluita. Perhepalvelujen tulosalueelle on koottu keskei siä toimijoita lasten ja nuorten mielenterveystyön alalta: opiskelija- ja kouluterveydenhuol to, perheneuvola, perheiden sosiaalityö ja lastensuojelutyö ja erikoissairaanhoidosta lastentaudit, naistentaudit ja synnytykset sekä lasten- ja nuorisopsykiatria. Perhepalveluissa tulee toimimaan kolme seutukunnallista yksikköä sekä yhteisten palvelujen yksikkö. Uu den organisaation myötä mahdollistuu todennäköisesti joustava yhteistyö lasten ja nuorten mielenterveystyön toimijoiden kesken. Muista meneillään olevista lasten ja nuorten mielenterveyshankkeista: Kainuussa on toteutettu myös varhaisen puuttumisen hanketta sosiaali- ja terveysministe riön lasten ja nuorten syrjäytymisen estämiseen tarkoitetulla rahoituksella. Nyt kevään 2005 aikana sen puitteissa toteutuu Kainuun lukioita koskeva oppilashuoltotyön kehittä mishanke, Kainuun ammattiopiston oppilashuoltotyöryhmille traumakoulutus ja peruskou lun 7-9 luokan opettajille suuntautuva koulutus oppimisvaikeuksista. Sosiaali- ja terveysmi nisteriön sosiaalialan kehittämishankkeena toteutetaan myös varhaisen puuttumisen jatko hanketta (Varpu 2), jonka puitteissa toteutetaan verkostokonsultti ja läheisneuvonpito kou lutukset ja suunnitelmissa on myös varhaisen vuorovaikutuksen koulutuksen jatko. Osana kyseistä hanketta on myös toimiva perhe osahanke, jonka kohderyhmänä ovat lapsiper heet, joissa vanhemmilla on psyykkistä häiriötä. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti v 2005 lasten- ja nuorten psykiatrian palveluihin myönnettävää määrärahaa saa käyttää lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidos ta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. 2
Lastenpsykiatria Lastenpsykiatrian toimintaa on kehitetty Kainuussa ylimääräisen valtionavun turvin vuon na 2003 aloittamalla polikliininen lastenpsykiatrinen kriisi- ja kotihoitotoiminta (KOTILO-Projekti) sekä vuonna 2004 2005 ostamalla psykoterapiapalveluja (yksilöterapia, musiikkiterapia, psykoterapeuttinen ratsastusterapia) lapsille ja varhaisnuorille Kelan lopetettua 5-15 v lasten ja nuorten harkinnanvaraisen psykoterapiakuntoutuksen. Sekä lastenpsykiatrisen yksikön työntekijöillä että kotihoitoon osallistuneilla perheillä se kä yhteistyökumppaneilla on ollut hyviä kokemuksia vuonna 2003 aloitetusta KOTI- LO-hankkeesta ja valtionavun loppumisen jälkeen toimintaa on rahoitettu lastenpsykiatrian yksikön omasta budjetista ja siihen on saatu rahoitusta myös VARPU-projektista. Liittees sä on kuvaus KOTILO-hankkeen toiminnasta ja vanhempien, yhteistyökumppaneiden ja hankkeeseen osallistuneiden työntekijöiden kokemuksista (ks. liite 1). Hankesuunnitelma 1 / 2005 Hankkeen tarkoituksena on lastenpsykiatrisen kotihoidon edelleen kehittäminen sekä yhteistyön lisääminen ja kehittäminen ehkäisevän mielenterveystyön näkökulmasta perusta son (päiväkoti, neuvola- ja kouluterveydenhuolto, sosiaalitoimi) kanssa : Hankkeen tavoitteena on kotiin suuntautuvan lastenpsykiatrisen hoitotyön kehittäminen Kainuussa palkkaamalla jo toimivalle sairaanhoitajalle työpari, tehtävänä tehostaa kotihoi toa ja parantaa ja lisätä yhteistyötä perustason toimijoiden kanssa. Kotiin suuntautuvasta lastenpsykiatrisesta hoitotyöstä on nyt Kainuussa n. 1,5 vuoden kokemus ja työtapa on osoittautunut perheiden kannalta inhimilliseksi ja voimavaroja säästäväksi hoitomuodoksi, jonka on koettu auttavan jokapäiväisen elämän kasvatus- ja hoitokysymyksissä. On myös selvästi havaittu, että tällaisen toimintatavan avulla pienten lasten psyykkisen kasvun ja kehityksen ongelmiin päästään puuttumaan intensiivisemmin jo varhaisvaiheessa ja joidenkin lasten kohdalla on vältetty osaston tutkimus- tai hoitojakso tä män työtavan avulla. Näin hanke on myös vähentänyt potilasjonoja lastenpsykiatriselle osastolle ja toiminut sekundaaripreventiona mielenterveystyössä. Kuten edellä olevasta kuvauksesta käy ilmi, kotona tapahtuva työ kuormittaa työntekijää eri tavalla kuin sairaalassa, jossa psyykkistä kuormaa voidaan jakaa työkaverin kanssa. Tässä hankkeessa sairaanhoitaja on tehnyt osan kotikäyntejä yksin ilman työparia. Näin on toimittu, kun tapaamiset ovat olleet viikoittaisia joidenkin perheiden kohdalla, kun on tarvittu paljon ohjausta ja tukea. Perheterapeutit ovat olleet työpareina ajoittain sekä mu kana verkostoneuvotteluissa. Lääkäri on osallistunut hoidon suunnitteluun ja hoitoneuvot teluihin. Nyt saadun kokemuksen perusteella on tullut selkeästi esiin työparin tarve. Työ pari auttaa työntekijän kuormituksen vähentämisessä sekä antaa enemmän mahdollisuut ta perhekäynnin muokkaamiseen kunkin hetkisen tilanteen mukaan ja lapsen ja vanhem pien 3
tarpeen mukaan (yhdessäolo- lapsi ja vanhemmat erikseen). Kotilo-projektin tavoitteena oli myös tehdä yhteistyötä lapsen ja perheen lähiviranomaisverkoston kanssa. Tästäkin toiminnasta on saatu positiivista palautetta ja perustason työntekijät ovat kaivanneet yhteistyötä lisää. Toisen kokopäiväisen työntekijän avulla on mahdollisuus lisätä tukea perustason työntekijöille. Budjetti lasten psykiatrian osalta: Budjetti Tulot Maakunta kuntayhtymän rahoitus 9.063 Valtion avustus 37.763 Yhteensä 46.826 Menot Sairaanhoitajan palkka (1 v 3 kk) 32.500 Matkat 4.563 Koulutuskustannukset 700 Henkilökunnan työaikaa 9.063 Yhteensä 46.826 20% oma osuus kertyy perheterapeutin ja lastenpsykiatrin osallistumisesta perheiden hoitoon. Esitämme, että valtionavustuksesta maksettaisiin kotiin suuntautuvan lastenpsykiatrisen hoitotyön hankkeeseen 1.8.2005 alkaen vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin yh den työntekijän (sairaanhoitaja) palkkauksesta aiheutuvat kustannukset, toiminnasta ai heutuvat matkakustannukset sekä tämän toiminnan kehittämisestä aiheutuvat koulutus kustannukset. Yhteystiedot Vs. ylilääkäri Anne Ritoharju lastenpsykiatria, puh. 08-61562523 Vastuualuepäällikkö Pertti Varimo, puh. 08-61562439 Perhepalvelujen johtaja Helena Ylävaara, puh. 08-6802424 Osoite Kainuun maakunta kuntayhtymä 4
Sotkamontie 13 87140 Kajaani Sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@kainuu.fi Nuorisopsykiatria Nuorisopsykiatrian osasto on perustettu Kainuun keskussairaalaan vuonna 2001. Se on toiminut 10-paikkaisena vuoteen 2004 asti. Tämän vuoden alusta paikkaluku on 8. Ylimääräisten valtionapujen turvin Kainuussa on toiminut vuonna 2001 2002 lasten- ja nuorten erityistyöryhmä (Lanu ). Sen toiminta jatkui edelleen valtionavustusten turvin painottuen nuorten mielenterveystyön välimaaston toimintaan, jota toteutti kaksi sairaanhoitajaa. 1.11.2004 lähtien kyseinen toiminta on jatkunut nuorisopsykiatrian poliklinikan omana toimintana, virat tähän toimintaan on siirretty nuorisopsykiatrian osastolta. Vuosien 2004 2005 aikana valtion ylimääräisen apurahan turvin myös nuorten osalta on voitu psykoterapiapalveluja taata alle 16-vuotiaille nuorille psykoterapiahankkeen kautta. Vuoden 2005 painopistealueena on nuorisopsykiatrisen kuntoutuksen kehittäminen. Hankesuunnitelma 2 / 2005 Osahankkeet (1) hoitoketju ja (2) kuntoutus Osahanke 1 Nuorten mielenterveystyön hoitoketju Kainuussa Hankkeen tavoitteena on toimivan yhteistyön edelleen kehittäminen perustason (opiskeli ja ja kouluterveydenhuollon ja lääkärien vastaanottotoiminnan sekä perheneuvolan) väli maaston (Lanu-työryhmä) ja erikoissairaanhoidon (nuorisopsykiatrian osaston ja poliklini kan) kanssa. Tavoitteena on, että hoitotakuu saadaan saumattomasti toteutumaan nuor ten 5
mielenterveystyön ja nuorisopsykiatrisen hoidon osalta Kainuussa. Hoitotakuun työrukkasena tulee toimimaan välimaaston Lanu-työryhmä. Tavoitteena on seutukunnallis ten yhteistyömuotojen hiominen ja perustason toiminnan vahvistaminen yhteistyötä teh den. Toteutus: Hankerahoilla tullaan palkkaamaan ulkopuolinen nuorisopsykiatrian asiantunti ja, joka yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa tekisi kehittämistyötä yhteisten koulu tusten ja konsultaatioiden avulla. Nuorten mielenterveystyötä tekeville järjestetään kaksi yhteistä koulutus- ja neuvottelupäivää, ja sitten kolmelle seutukunnalle sekä lisäksi suu rimman koulukaupungin Kajaanin keskiasteen oppilashuoltotyötä tekeville omat neuvotte lu-, koulutus-, ja konsultaatiopäivät. Työskentely toteutuisi syksyn -05 ja kevään -06 aika na kyseisiä neuvottelu- ja koulutuspäiviä olisi 8-10. Osahanke 2 Nuorisopsykiatrisen kuntoutuksen kehittäminen Kainuussa Osahankkeen tarkoituksena on selvittää nuorisopsykiatrisen kuntoutuksen nykytilanne Kainuussa ja työstää strateginen ja toimenpidesuunnitelma. Toteutus: Kainuussa on eri toimijoiden järjestämiä nuorten kuntoutushankkeita, mutta riittävää tietopankkia ei päivitetysti ole käytettävissä. Tietopankki kootaan ja päivityskäytän tö luodaan hankeen aikana. Tällä hetkellä Kainuun alueella ei toimi nuorisopsykiatrista kuntoutusyksikköä alle 18-vuotiaille. Palvelut joudutaan ostamaan Kainuun ulkopuolelta mm. Oulun ja Iisalmen seudulta. Hankkeen aikana yhteisen maakuntahallinnon tuomat mahdollisuudet kehittää nuorisopsykiatrista kuntoutusta esim. yhteistyössä paikallisten koulujen, niiden oppilashuoltotyön ja asuntolapalvelujen kanssa. Tavoitteena on selvittää, perustetaanko mahdollinen nuorisopsykiatrinen kuntoutusyksikkö maakunnan omana toimintana, vai hankitaanko palvelut jatkossakin ostopalveluina. (Selvitys liittyy osaltaan myös nuorisopsykiatrian pitkän tähtäimen suunnitteluun siltä osin, mitä palveluita nuorisopsykiatrian osalta on tarkoituksenmukaista ylläpitää maakunnassa, ja mitä tullaan ostamaan muualta). Hankkeen aikana nuorisopsykiatrian poliklinikan ja osaston potilastyössä huomioidaan ja omaksutaan kuntoutuksellinen näkökulma. Valtion avustusmäärärahoilla on tarkoitus palkata yksi työntekijä (esim. kuntoutukseen perehtynyt sairaanhoitaja) tekemään selvitys, suunnittelu ja kuntoutustyötä n. vuoden ajaksi. Budjetti Tulot Maakunta kuntayhtymän rahoitus 9.063 Valtion avustus 37.763 Yhteensä 46.826 6
Menot Työntekijän palkkaus 24.763 Asiantuntijapalkkiot 8.000 Matkakulut 5.000 Henkilökunnan työaikaa 9.063 Yhteensä 46.826 20% oma osuus kertyy koulutuksiin ja konsultaatioihin osallistuvien työntekijöiden työajasta. Yhteystiedot Ylilääkäri Helena Karsikas nuorisopsykiatria, puh. 08-61562832 Vastuualuepäällikkö Pertti Varimo, puh. 08-61562439 Perhepalvelujen johtaja Helena Ylävaara, puh. 08-6802424 Osoite Kainuun maakunta kuntayhtymä Sotkamontie 13 87140 Kajaani Sähköpostiosoite LIITE 1 etunimi.sukunimi@kainuu.fi Kuvaus KOTILO -toiminnasta KOTILO projekti (KOTIin suuntautuva Lastenpsykiatrinen hoitotyö) toimi ajalla 1.8.2003-31.6.2004 Kainuun keskussairaalassa lastenpsykiatrian yksikössä. Projektin toimintaan osallistui kolme sairaanhoitajaa sekä lastenpsykiatrian erikoislääkäri. KOTILO projektin yksi lähtökohta oli Kainuun kuntien esittämä toive lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon kehittämisestä. Projektin toteuttamisen mahdollisti sosiaali- ja terveysministeriön lasten- ja nuorisopsykiatriaan myönnetty erityis-valtionavustus. KOTILO projekti toimi Kainuun keskussairaalan psykiatrian (lapset, nuoret ja aikuiset) tulosalueella lastenpsykiatrian yksikössä normaalin palvelujärjestelmän ohessa. Toiminta oli maksutonta palvelua kunnille projektityöntekijän työpanoksen suhteen. KOTILO -projekti selvitteli kotiin suuntautuvan hoidon tarvetta sekä suunnitteli ja toteutti hoitoa yhdessä perheiden, erikoissairaanhoidon työntekijöiden ja peruspalveluverkostojen kanssa. Erityisesti KOTILO projektia hyödynnettiin pienten lasten ja heidän perheidensä kohdalla. Tarkoituksena oli kokeilla tarpeenmukaista, joustavaa ja kokonaisvaltaista työtapaa. 7
Projektin tavoitteina olivat: Lapsen ja perheen pääseminen nopeampaan ja joustavampaan alkuselvittelyyn sekä tutkimukseen lapsen pääseminen hoitoon kohtuullisessa ajassa Kotiin suuntautuvan lastenpsykiatrisen hoitotyön aloittaminen Työskentelymallin arviointi sekä kehittäminen Kainuun tarpeita vastaavaksi Palaute projektista Kotiin tehtävää lastenpsykiatrista hoitotoimintaa arvioitiin koko työskentelyn ajan sekä huomioitiin kulttuurisyntonisuus toimintaa suunnitellessa Kainuun tarpeita vastaaviksi. Projektissa mukana olleet perheet ja mukana olleet yhteistyötahot antoivat palautekeskuste lussa oman arvionsa toiminnasta toukokuussa 2004. Haastattelussa käytettiin tähän tar koitukseen suunniteltua lomaketta ja palaute projektista esitetään palautelomakkeen mu kaisesti. Mukana on lisäksi suoria lainauksia perheiltä sekä yhteistyötahoilta. Alkuun perheitä pyydettiin kuvailemaan kokemuksia alkutilanteesta, jolloin he tulivat KOTI LO -perheeksi. Pääsääntöisesti kaikki perheet olivat pitäneet kotiin tehtävää lastenpsykiat rista hoitotyötä juuri heidän perheelleen parhaana vaihtoehtona. Muutama perhe kertoi ett eivät muista tarjottiinko heille muita vaihtoehtoja. Nämäkin perheet pitivät KOTILO työs kentelyä hyvänä heidän perheelleen. Yksi perhe olisi toivonut tiiviimpiä tapaamisia aivan alkuvaiheessa. mukavalta tuntui kun tultiin kotiin, täällä näkyy ne vähemmän mukavat hetket myös, kun täältä ne ongelmat myös tulevatkin ÄITI varmaankin paras vaihtoehto, perheinterventiota myös tarjottiin mutta se ei käytännössä onnistunut ÄITI Kotiin tehtävä lastenpsykiatrinen hoitotyö koettiin askeleena kohti perhelähtöistä työtä, jo ka oli lapsen parhaaksi. Vanhemmat toivat palautekeskustelussa usein esiin myös kotona puhumisen helppouden. Tämän myötä ongelmista puhuminen ja niiden työstäminen koet tiin helpommaksi. Vanhemmat pitivät tärkeänä, että työntekijät näkivät perheen arjen ja heidän huolensa otettiin tämän myötä tosissaan. Lisäksi lapsen sisarusten huomiointi koti käynneillä oli perheistä tärkeää. Hyväksi koettiin myös se, että kotityöskentelyllä pystyttiin ehkäisemään osastotutkimusjakso. se oli niinkun askel meihin päin nämä kotikäynnit ISÄ ihan hyvä juttu, paljon mieluummin näin, kotona osaa puhua paljon paremmin kuin sairaalassa ja arki on näyttäytynyt luonnossa työntekijöille ÄITI tuntui hyvältä, ettei lapsi joutunut osastolle terapeutti hyvä että sisko myös nähnyt kuinka veljeä hoidetaan ÄITI 8
Tapauskohtaisesti sovittu verkosto perheen tueksi koettiin hyvänä asiana. Joidenkin perheiden kohdalla verkosto oli laaja ja joidenkin kohdalla puolestaan muutamasta henkilöstä koostuva. Perheet olivat tyytyväisiä verkoston laajuuteen sen koosta riippumatta, sillä he tunsivat tarvinneensa kaikkia mukana olleita. Erityisen paljon kiitosta sai hyvä yhteistyö päiväkodin kanssa. Perheet olisivat kaivanneet KOTILO työskentelyn lisäksi vertaistukea ja mahdollisuutta keskustella muiden vanhempien kanssa samankaltaisista ongelmista. Projektissa mukana olleet perheet olivat tyytyväisiä saamaansa apuun. Viranomaisia ei oikeestaan muita kaivattu, mutta päiväkodin yhteistyö oli tosi tärkeää ÄITI kaikkia on tarvittu, joita mukana on ollut ÄITI vertaistukea olisin kaivannut että olisi saanut jutella muiden vanhempien kanssa, joilla samanlaisia ongelmia ÄITI apu oli oikeata ja silloin kun hätä oli suurin pystyi soittamaan työntekijälle ÄITI joskus ihan ootti että työntekijät tulevat, sai puhua niistä asioista jotka viikon aikana jäi ihmetyttämään ISÄ lapsi on mennyt eteenpäin ÄITI Perheiltä saadun palautteen mukaan oli hyvä asia, että työntekijöillä oli kokemusta vanhemmuudesta johon perhe pystyi puolestaan peilaamaan omaa vanhemmuuttaan. Äidit pitivät siitä, että oli naistyöntekijä ja pystyi puhumaan kuten äiti toiselle. Toisaalta isät koki vat tärkeänä miestyöntekijän tapaamiset ja isä-asioiden miettimiset. Miestyöntekijää olisi tahdottu tavata useamminkin. Arjen toiminnoissa mukana oleminen koettiin hyvänä asiana ja vanhemmuuteen he ovat saaneet tukea. Myös konkreettiset ja perheen oman lähtökoh dan mukaiset neuvot hankalien tilanteiden selvittämiseksi saivat kiitosta. hyvä että oli naistyöntekijä, pystyi puhumaan niinku äiti-äidille ÄITI miestyöntekijä oli tärkeetä sai miettiä niitä isä asioita, oisin halunnut tavata useamminkin ISÄ se että kummallakin työntekijällä on lapsia oli tärkeää, pystyi peilaamaan omaa vanhemmuuttaan ÄITI ootte onnistunu olemaan arjessa rinnalla ÄITI on ollut tukena, varsinkin keväällä ootti työntekijöiden tuloa ÄITI neuvoja on saatu ja opeteltu kiinnipitoa joka auttanut ÄITI Yhteistyö perheen ja KOTILO työntekijöiden välillä oli toiminut kaikkien perheiden mieles tä 9
hyvin. Päiväkodin työntekijät kertoivat palautekeskustelussa huomanneensa lapsista positiivisen asenteen KOTILO työntekijöitä kohtaan ja tämä kuvasi heistä hyvin yhteis työn toimivuutta. He kertoivat myös kokeneensa erityisen hyviksi KOTILO projektin puit teissa tehdyt päiväkotivierailut. Lastensuojelun työntekijä kertoi yhteistyön sujuneen hyvin työnjaon selvennyttyä. Palvelujen suhteen yksi perhe olisi toivonut saavansa paremmin somaattisen puolen tutkimuksia ja erään lapsen opettaja olisi toivonut saavansa sairaala koulun konsultaatiota tukikäyntien lisäksi. Perheiden mielestä edettiin tarpeenmukaisesti ja heidän toiveensa tapaamisten suhteen tulivat kuulluksi. riittävästi tavattiin ja aikaisempi pkl-työskentely pohjusti hyvin tähän työskente lyyn ja päästiin heti aloittamaan ISÄ yhteistyö mukavaa ollut, on voinut puhua kaikkea ÄITI erityisen hyvältä tuntunut päiväkotivierailut, niitä voisi lisätäkin PÄIVÄKOTI Perheiden mukaan perhelähtöisyys oli KOTILO työskentelyssä sitä, että edettiin heidän tarpeidensa mukaan, eikä ollut valmista kaavaa tai ratkaisuja. Perheistä KOTILO työnte kijät ovat ymmärtäväisesti ja hyväksyvästi suhtautuneet vanhempiin, myös heidän heik kouksiin, eikä heitä ole tuomittu. Päiväkoti antoi positiivista palautetta siitä, että pystyi sa maan vahvistusta omille toiminnoilleen ja ajatuksilleen. tasan tarkkaan on perheen mukaan on menty, ei ole ollut suoria valmiita ratkaisui ta ÄITI meidän miettimistä asioista on puhuttu, ei valmista kaavaa miten toimitaan, vaan perheen tarpeiden mukaista ISÄ Pääsääntöisesti perheillä oli ollut tunne hoidon jatkuvuudesta ja heillä oli tieto seuraavista tapaamisista. Perheistä oli hyvä asia että asiat etenivät koko ajan, eikä tarvinnut kerrata asioita. Tärkeää oli myös mahdollisuus saada työntekijä kiinni, mikäli tuli yllättävä hätä. Pari perhettä kertoi olleensa huolissaan toiminnan jatkuvuudesta projektin jälkeen. Lähes kaikki perheet olivat tyytyväisiä tapaamistiheyteen. Yhden perheen mielestä olisi voitu tavata harvemminkin ja puolestaan yksi perhe olisi tahtonut tapaamisia olevan useammin. nimenomaan jatkuvuus on ollut se juttu tässä hommassa ISÄ välillä mietitytti, että miten käy kun projekti loppuu, jatkuuko käynnit ÄITI välillä vastaan hangottelin, kun tuntu että liikaa käytiin mutta nyt jälkikäteen huomasin että oli ne silloinkin tarpeeseen tosissaankin ÄITI tiiviimmin tapaamisia olisi voinut olla ISÄ toivottavasti työskentely jatkuu, se on ollu tarpeellista ÄITI Palautteen mukaan perheet kokivat tulleensa autetuiksi ja heillä oli tunne hoidon jatkumi- 10
sesta. Perheet pitivät työntekijöiden ja heidän välistä luottamusta tärkeänä. Oma turvalli nen kotiympäristö, jossa työntekijät kävivät ja näkivät tilanteen koettiin merkitykselliseksi. Myös perheen tieto työntekijän tavoitettavuudesta lisäsi turvallisuuden tunnetta, kun tiedet tiin että voidaan soittaa mikäli tarvetta ilmeni. Kotiin suuntautuva työskentely koettiin per heelle sopivana, koska esimerkiksi pitkiä ja raskaiksi koettuja matkoja lastenpsykiatriseen yksikköön ei tarvinnut tehdä. Tässäkin korostui toisaalta perheen yksilölliset toiveet. Muun muassa yksi perhe toivoi tapaamisten olevan välillä myös sairaalassa. Kotiin tehtävän hoitotyön edut Perheet, jotka saapuivat ensimmäistä kertaa lastenpsykiatrian poliklinikalle ja osallistuivat KOTILO projektiin, saivat alkutilanteen kartoituksen ja tutkimuksen nopeammin sekä lyhyemmässä ajassa. Näiden perheiden kohdalla tarpeenmukainen hoito onnistui hyvin. Perheiden hoidossa oli alusta alkaen mukana perheiden määrittelemä verkosto, kuten esimerkiksi neuvolan terveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, luokanopettaja sekä päiväkodin hoitajia. Tavanomaiseen poliklinikkatyöhön verrattaessa näytti KOTILO toimivan parhaimmillaan aivan pienten lasten sekä monilapsisten perheiden kohdalla, kun hoidon vaikutus ulottui tehokkaammin myös perheen muihin lapsiin. Lisäksi perheet, joissa vanhempien ja laps(i)en välisessä vuorovaikutuksessa oli pulmia, antoivat positiivista palautetta uudesta työskentelytavasta. Itse lähetteen kohteena olevan lapsen lisäksi KOTILO projektilla voi tiin tukea ennaltaehkäisevästi myös perheen muiden lasten kasvua ja kehitystä. Varsinkin monilapsissa perheissä vanhemmat kokivat hyvänä sen, että perheen muutkin lapset tuli vat huomioiduksi. Kotiin suuntautuva lastenpsykiatrinen hoitotyö tavoitti paremmin perhekeskeisyyden, kos ka perheen vuorovaikutuksen tarkkailu tapahtui kotona, jossa vuorovaikutus oli perheelle normaalimpaa kuin vieraassa ympäristössä. Eli ei pelkästään kuunneltu mitä puhutaan vaan nähtiin mitä tapahtuu. Tällöin mahdollistui perheen ongelmallisissa vuorovaikutusti lanteissa asioiden käsittely välittömästi niiden esille tultua. Tilanteet käytiin alusta loppuun lävitse perheen kanssa, mallittaen ja vaihtoehtoisia ratkaisumalleja puntaroiden. Tilanne pyrittiin luomaan positiiviseksi ja vanhempien voimavaroja tukevaksi. Tällainen työskente lytapa, jossa eletään perheen arjessa mukana vaatii erityistä ammattitaitoa työntekijältä. Toimiminen toisten kotona edellyttää kunnioitusta perheen omaa elämää kohtaan, varsin kin tilanteissa joissa joudutaan kyseenalaistamaan perheen vakiintuneita toimintatapoja. Perheen toiveiden mukainen työskentely vaati toiminnalta joustavuutta. Koska kyseessä oli pienten päiväuni-ikäisten lasten perheet, ajoittuvat kotikäynnit pääsääntöisesti aamu päivään sekä myöhäiseen iltapäivään. Tämän myötä työpäivät venyivät projektityöntekijäl lä pitkiksi. Kyseisen kaltainen toiminta vaatikin onnistuakseen vuosityöajan, joka mahdol listi projektityöntekijän joustavan aikataulullisen työskentelyn. Perheiltä saadun palautteen mukaan he olisivat halunneet tavata enemmän projektityöntekijän työparina toimineita poliklinikan sairaanhoitajia. Tämä ei kuitenkaan ol lut 11
mahdollista, sillä kyseiset sairaanhoitajat toimivat projektissa oman polikliinisen työnsä ohessa. Tapaamisista noin 40 % tehtiin ilman työparia. Muutama perheistä ei halunnut kunnallista työparia projektityöntekijälle ja tämä osaltaan lisäsi myös yh den työntekijän varassa tehtyjä kotikäyntejä. Varsinkin monilapsisissa perheissä työpari toi kuitenkin selkeyttä tapaamisiin ja mahdollisti tehokkaamman ajankäytön. Näytti myös siltä, että niissä perheissä joissa nais- ja miestyöntekijä muodostivat työparin, olivat isät enemmän mukana työskentelyssä kuin kahden naisen muodos tamassa työparissa. Useampi perhe toivoi saavansa vertaistukea vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Vanhemmat haluaisivat vaihtaa ajatuksia toisten vanhempien kanssa, kuinka nämä ovat ratkaisseet hankalat tilanteet kotona ja kuinka omaa jaksamista voisi tukea. Tämän toiveen pohjalta päädyttiin järjestämään projektissa olleille perheille yhteinen toimintapäivä lastenpsykiatrian osastolla. Tämä tapahtuu osaston sulkuviikonloppuna kun osastolla hoidossa olevat lapset ovat lomalla. Tapaamisen yhteydessä kartoitetaan perheiden toiveita sekä mahdollisuuksia osallistua jatkossa vastaavanlaiseen vertaistukitoimintaan. Kokonaiskustannuksiltaan kotona tapahtuva hoito on edullisempaa kuin osastohoito. Puhumattakaan kotona tehtävän hoidon eettisistä sekä inhimillisistä säästöistä. Kuitenkaan pelkät kustannussyyt eivät saa olla syynä valittaessa kotihoito työmuodoksi. On aina valit tava perhekohtaisesti soveltuvin hoitomuoto, sillä kaikkien lapsipotilaiden kohdalla kotona tapahtuva lastenpsykiatrinen hoito ei ole paras tai edes mahdollinen vaihtoehto. Toiminta jatkossa KOTILO projektissa hyödynnettiin tarpeenmukaista ja tapauskohtaista työryhmätyöskentelyä, verkostoneuvotteluja sekä huomioitiin perheen ja yhteistyötahojen tarpeet. Projekti mahdollisti uuden hoitotavan tarjoamisen lastenpsykiatrian poliklinikalle lähetetyille per heille. Projektin avulla voitiin tehdä tavallista laaja-alaisempi lapsen tilanteen kartoitus, esi merkiksi tarkkaillen lasta päiväkoti tai koulu ympäristössä. Työskentelyn jatkon kannalta olisi erityisen tärkeää saada toinen säännöllisesti kotiin hoitotyötä tekevä hoitaja toimintaan mukaan, jotta mahdollistuu tehdyt kotikäynnit sillä tiiviy dellä ja kestolla joka on tarpeen. Projektista saatujen kokemusten pohjalta voitaisiin toi mintaa lähteä intensiivisemmin jatkossa kehittämään myös lastenpsykiatrian osastolle. Osastolla hoidossa olevien lasten keski-ikä on laskenut viime vuosina ja tämän myötä lap sien perheiden sekä kotien kanssa työskentelyyn on tullut uusia ulottuvuuksia ja haasteita. Yhdistettäessä perinteistä osastohoitoa kotiin tehtävään lastenpsykiatriseen hoitoon mahdollistuu myös varsinaisten osastohoitoaikojen lyheneminen, joka varsinkin pienten lasten kohdalla olisi tärkeää. Hyväksi koetut perheiden yhteiset vertaistuki tapaamiset vaativat myöskin siinä määrin henkilöresursseja, ettei niitä voitu järjestää niin tiheästi kuin hoidon kan nalta olisi ollut tarpeen. Toisen työntekijän panoksella tätäkin toimintaa voitaisiin tehostaa. 12
Kotona tapahtuva lastenpsykiatrinen hoitotyö kuormittaa työntekijää eri tavalla kuin sairaalaoloissa tehtäessä. Esimerkiksi kotona tilanteet ovat sinällään arvaamattomia, joihin ei voi valmistautua. Tämä asettaa erityisvaatimuksia työntekijäl le, kuten kykyä sietää muuttuvia tilanteita ja kaaosta sekä toisaalta myös luovuut ta työskennelläkseen perheen kanssa näiden arjessa esiintyvien pulmatilanteiden ratkaisun löytämiseksi. Imu perheiden ongelmallisiin vuorovaikutus kuvioihin on huomattavasti suurempi työntekijää kohtaan ja havainnoitavia asioita on enem män perheen kotona kuin sairaalassa. Perheissä työskennellessä edellytys hy välle ja laadukkaalle hoidolle on mahdollisuus käyttää työparia mm. havainnoi maan sekä reflektoimaan perheen vuorovaikutustilanteissa. 13