Luonnossa MieliHyväksi



Samankaltaiset tiedostot
Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila

Psykologi Kirsi Salonen Luontosuhteen mittaaminen ja sen merkitys kuntoutuksessa ja terapiassa

Luonnosta hyvinvointia

Luonnosta hyvinvointia

Luonnon hyvinvointivaikutukset

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Vesiluonnon erityispiirteet; hyvinvointivaikutukset

Metsän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset

Luonnon hyvinvointivaikutukset

Luonnon hyvinvointivaikutukset

reen Care -laatumerkki; yvinvointivaikutukset Green Care oiminnassa ja luontointerventiossa

Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila Psykologi Kirsi Salonen

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Luonto ja lapsi Luonto ja lapsi / Leena Lahtinen 2011

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Luonnon- ja maisemanhoidosta hyvinvointia

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Luonto päihdesosiaalityön tukena. Päihdealan sosiaalityön päivä Kaisa Mesimäki

Metsamielimenetelma Metsämieli

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Luonto työvälineenä ja -kumppanina Tampereella syksyllä Eko- ja ympäristöpsykologian perusteet sekä luontoavusteiset Green Care -menetelmät.

Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

Kohti kokonaisvaltaisen luontokokemuksen mittaamista

Terveysmetsä luonto hyvinvoinnin edistäjinä

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Metsän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset tutkimusten mukaan. Eira-Maija Savonen Metsäntutkimuslaitos/ Parkano

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Luonto ja vapaaehtoistoiminta

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

VOIMIA LUONNOSTA-KURSSI: Kevät-syksy 2006 Tampere/Vesilahti

Luonnon merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille

hyvinvointivaikutukset näkyviksi?

Metsän aineettomat arvot. Leena Sikkilä Tietometsä-hanke

Mielenterveys voimavarana

Viherympäristön hyvinvointivaikutukset. Virkistystä viherympäristöstä hoivakodissa, Dos. Erja Rappe

Psyykkinen toimintakyky

Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin

GREEN CARE KÄSITTEET. Arja Jääskeläinen Green Care koulutuspäivä PoLut -hanke AJ 2017

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Metsien hyvinvointivaikutuksista. Terttu Konttinen Pori

LUONTO JA HYVINVOINTI -MITEN NIIN? Liisa Tyrväinen, professori Luonnonvarakeskus. Helsinki

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt

Luontosuhde turvaa hyvinvointia

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Puutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Metsamielimenetelma Metsämieli

Luonnollisesti töissä -hankkeen toimenpiteitä

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Lea Konttinen

Katjamaria Halme & Reeli Karimäki

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

KYSELY TYÖSKENTELYSTÄ LUONNONLÄHEISISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ. PORI / ULVILA 2014 (Porin kuntakokeilu / Mikko Kataja). 16 vastaajaa.

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

Edistävätkö viheralueet asukkaiden terveyttä?

Luonto tutkimuksista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen käytäntöihin

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Suomen Mielenterveysseuran Hyvän mielen metsäkävelyt

LUONNON- VOIMAA OPETUKSEEN. KUINKA LUONTOAVUSTEISUUS AUTTAA OPPIMAAN? Minna Wasenius Psykologi, psykoterapeutti, ratsastusterapeutti

Edistävätkö viheralueet ihmisen terveyttä?

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

GREEN CARE INFOPÄIVÄ Susanne Hämäläinen Lehtori Savonia ammattikorkeakoulu

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

OSALLISTUJIEN KOKEMUKSET LUONTOAVUSTEISESTA INTERVENTIOSTA

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Mielekästä ikääntymistä

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Luontoalueiden vaikutus ihmisen terveyteen

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

YRITTÄJÄN KOKEMUS GREEN CARE LUONTOVOIMA LAATUMERKKI, NATUREFULNESS-HYVINVOINTIPALVELUT. Nina Pyykkönen, Mind Dynamics Oy, Hyvinkää

Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen. MMT, dos. Erja Rappe , Jyväskylä

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Luontoliikunnasta terveys-ja hyvinvointipalveluja

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Aktiivisena eläkkeellä

Työnilo ja läsnäolon taito klo Henry ry, Tampere.

University of Tampere University of Jyväskylä

Luonto liikuttamaan - Kokemuksia ja kumppanuutta. Kati Vähäsarja, LitM, väitöskirjatutkija Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 7.4.

Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Green Care -toimintatapa

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Transkriptio:

Psykologi Kirsi Salonen Luonnossa MieliHyväksi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi

Psykologi Kirsi Salonen Elämää maaseudulla eläin-ja Elämäntapa ihmisperheen kanssa PsM, laillistettu psykologi, n.20v työkokemus, tohtorikoulutettava, mindfulness, Gestaltpsykoterapia, NLP, hypnoosi Kirjat: Mielen luonto (2010) Mieli ja maisemat (2005) Väitöskirja: luonnon hyvinvointivaikutukset

Luonto psykologin työssä Oma yritys vuodesta 1998: Psykologipalvelut Hyvän MielenTila Psykologiliiton eko- ja ympäristöpsykologian työryhmän pj vuodesta 2003, Green care f:n hallituksen jäsen. Terapiaistuntoja luonnossa Luonto työpaikkana Vastaanotto Luonto sisätiloissa, vastaanottohuoneessa kasveja, luontokuvia, kiviä, käpyjä Mielikuvaharjoitukset, rentoutuminen ja luontokokemukset Luontointerventioita; yksilö ja ryhmä; mielipaikkaharjoitukset

Havainnot luonnon vaikutuksista psykologin työssä Aluksi vaikutukset mm. Luonnon avautumiseen, ryhmäytymiseen, vaikutukset ilmapiiriin, ryhmiin ja kontaktiin kontaktiin Kokeiluja sisätiloissa ja ulkona; esim. muutokset kriisin prosessointiin (toivo) n. 99% mielikuvaharjoituksissa mielipaikka luonnossa; mukaan prosessiin Menneisyyden luontomielipaikka ollut mielenterveyttä tukevia Vaikutukset prosessiin ja tervehtymiseen

Ympäristön vaikutus tutkimuksissa Tutkimuksissa vertaillaan luontoympäristöä rakennettuun ympäristöön Fyysinen terveys; Liikkumisen lisääntyminen Luonnossa terveysvaikutukset vahvistuvat mm.verenpaine, stressihormonitaso (kortisolitaso), immuniteettitaso (tappajasolujen lisääntyminen), sairausoireiden väheneminen Yhteys näkyi mm. sepelvaltimotaudissa, astmassa, migreenissä ja diabeteksessä. Suojaava vaikutus aivohalvaukseen. Lisää pitkäikäisyyttä. Hyödyt sairauksien ehkäisemisessä.

Ympäristön vaikutus tutkimuksissa Psyykkinen terveys: Psyykkiset voimavarat, vaikutukset mielialaan (kaikki mielialan osa-alueet), koettu elvyttävyyden tunne (mm.kiukun, murheiden lievittyminen, itsetunto, elinvoimaisuus) Luonto parantaa kognitiivisia toimintoja (mm.keskittyminen, ADHD-oireet) ja mielenterveyttä (erit.depressiossa ja ahdistuneisuudessa) Luontosuhde ja luontoliikunta edistää psyykkistä hyvinvointia

Ympäristön vaikutus tutkimuksissa Sosiaalinen hyvinvointi ja sosioekonomiset tekijät: Mahdollisuus yksityisyyteen ja sosiaalisuuteen (kontakti/vetäytyminen) Osallisuuden kokemus (luonto, yhteisö, yhteiskunta) Asuinympäristön viheralueiden määrä ja koettu yksinäisyys

Luontovaikutukset Affektiiviset tunteet herää välittömästi (200ms; tiedostamattomia, nopeita) Fysiologiset vaikutukset; verenpaine, stressihormonitaso, sydämen syke jne.(muutama minuutti) Mieliala, elinvoimaisuuden tunne (n. 20min, yli 15min)) Kognitiiviset (esim.tarkkaavuuden palautuminen n.40min) Terveys, terapeuttiset vaikutukset: vähintään pari tuntia viikoittain; muutokset solutasolla Vaikuttaa menetelmiin; luontokokemuksen ajalla on merkitystä. Tärkeää tulla tietoiseksi vaikutuksista.

Luontomielipaikoista terveyttä Elpymisen lisäksi myös terveysvaikutuksia. Tutkimus: "Mielipaikkatutkimuksissa on todettu, että etenkin luonnossa sijaitsevassa mielipaikassa ihminen pystyy säätelemään olotilaansa terveyttä edistävään suuntaan" (Korpela & Ylen, 2007).

Teoriataustaa ART (attention restoration theory); (Rachel ja Stephen Kaplan) Tarkkaavuuden elpymisen teoria; rakennetussa ympäristössä tarkkaavuus kuormittuu, luontoympäristössä elpyy. Ihmiskäsitys: informaation käsittelijä Stressiteoria Kuormituksesta aiheutuvan stressin psykofyysinen elpyminen luonnossa (Roger Ulrich) * Luotomielipaikat psyykkisessä itsesäätelyssä (Kalevi Korpela) * Kokonaisvaltaisia näkemyksiä:brymer, Cuddihy & Sharma-Brymer, 2010) syviä reflektioita ja luontaisia yhteyksiä (innate connection; esimerkiksi ekopsykologian näkemys siitä, että ihminen on osa luontoa; mm. Winter & Koger, 2004) sekä syvempää tietoisuutta ja yhteyden kokemusta luontoon (Sahlin, Matuszczyk, Ahlborg, & Gran, 2012).

Kokonaisvaltaiset näkemykset; mm. psyykkinen itsesäätely, ihminen on osa luontoa Stressin säätely Tarkkaavuuden säätely

Koettu vaikutus (väitöskirja, n=534) ELPYMINEN (52,4%) Rentoutuminen, rauhoittuminen, virkistyminen, mielialan kohoaminen Emotionaaliset (41,6%), emot+kognit (8,1%) +kognit (0,6%). Yksin tai yhdessä luonnossa. TERVEYS/HYVINVOINTI(35%) Luonnolla merkittävä osa omaa hyvinvointia ja terveyttä, luonnossa säällä kuin säällä. Erityistä vahva luontoyhteys ja hyväksyvä läsnäolo (turvallisuus/itsensä hyväksyminen Yksinoleminen saattaa tukea läsnäoloa. Luonnolla myönteinen vaikutus sosiaaliseen ilmapiiriin. RISTIRIITAINEN VAIKUTUS (7,3%) Sekä kielteisiä ja myönteisiä, mm. lieviä ja voimakkaita pelkoja (myös traumoja ja fobioita).

Mittarin kehittäminen (väitöskirja, n=534 ja validointi n=346) Arvioi seuraavia tuntemuksiasi luontoympäristössä, mittari sisältää 25 väittämää. Kaikkia väittämiä arvioidaan asteikolla 0 (ei yhtään) 5 (paljon) * Turvallisuutta arvioidaan yhdellä väittämällä: Mielipaikassani luonnossa koen olevani turvassa * Hyväksyttynä olemisen kokemusta arvioidaan 5:llä väittämällä (esim. Luonnossa ei tarvitse ajatella, mitä muut minusta odottavat ). * Kokonaisvaltaista kokemuksellisuutta kuvaa 7 väittämää (esim. Luonnon äänimaisema rauhoittaa minua ). * Jatkuvuutta arvioidaan viidellä väittämällä (esim: Tunnen olevani yhtä luonnon kanssa ). * * Luontoympäristön fyysisiä elementtejä kuvaa 2 väittämää (esim. Puut ja vihreä kasvillisuus ovat minulle tärkeitä ). Etäisyyttä kuvaa 2 väittämää (esim. Pidän siitä, että näen luonnossa kauas ). Suojaavuutta ja tilantuntua kartoitetaan 3:lla väittämällä (esim. Mielipaikkani on kuin piilopaikka ).

Luonnollinen oleminen luonnossa, LULU Hyväksyvä läsnäolo, luontoyhteys, tilantuntu, umpikuja moniaistisuus Minuus jatkuu luontoon Tilaa ympärillä epämiellyttä vä olo sema Hyväksyntä Läsnäolo ääni- mai- Luonto jatkuu minuun Luontoyhteys luontokohde lähellä Tilantuntu riittämä ttömyys Umpikuja kiire jatkuu vihreä kasvillisuus ideoita turvallisuus Luontokohde etäällä tekemätön työ mielessä

Tervehtyjien luontokokemus Luontoyhteys Tervehtyjät Hyväksyvä läsnäolo Tilantuntu

Matala ja korkea hyvinvointi ympäristössä Korkea hyvinvointi LULU: Koettu terveys: Hyväksyvä läsnäolo, tilantuntu ja umpikuja Psyykkinen hyvinvointi (RAND 36): Umpikuja Sosiaalinen ympäristöön, toiminta (Stigsdotter & Grahn 2002, 2003) Matala hyvinvointi LULU: Psyykkinen hyvinvointi (RAND 36): Luontoyhteys ja hyväksyvä läsnäolo Koettu terveys: Umpikuja Fyysinen ympäristö, emotionaalisuus (Stigsdotter & Grahn 2002, 2003)

Elonmerkkejä etsimässä Yksilö Ryhmät Havainnot tärkeitä, peesaaminen, kontakti, aitous Vaikutus ohjausprosessiin, Tietoisuuden lisääminen, Kontakti itseen, ympäristöön ja terapeuttiin/psykologiin Luonto ei pelkästään ponnahduslauta, luontosuhteen arvostaminen Mielipaikkaharjoitus, luontointerventiot, luontokohde yhdistää, helpottaa kontaktia ihmisten välillä. Kontakti itseen, ympäristöön, ryhmään

Mielipaikkaharjoitus (Kirsi Salonen) Tunnistaa ravitseva ympäristö, tulla siitä tietoisemmaksi, säilyttää yhteys itseen/maisemaan myös vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. 1. Vaihe (yksilö). Tietoinen läsnäolo luonnossa (kehomielen yhteys): Anna aistihavaintojen ohjata tässä maisemassa itselle sopivaan kohtaan. 2. Vaihe (parityöskentely). Jakaminen (kontakti itseen, paikkaan, toiseen): kylään kutsu. Kokemus jaetaan toisen kanssa, myös fyysisen ympäristön tuki. 3. Pienryhmä. Osallisuuden kokemus, kontakti itseen,, maisemaan ja ryhmään: ryhmiin jakautuminen mielipaikkaelementtien mukaan. Keskustelu, tietoisuuden lisääntyminen.