MRL:n ajankohtaiset Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus 14.6.2016 Maija Neva, ympäristöministeriö
Hallitusohjelman viisi strategista painopistettä Työllisyys ja kilpailukyky Koulutus ja osaaminen, Hyvinvointi ja terveys Biotalous ja puhtaat ratkaisut Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen Työllisyys ja kilpailukykyä koskevan osion kärkihankekokonaisuudet: Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla Työn vastaanottamista estävien kannustinloukkujen purkamien ja rakenteellisen työttömyyden alentaminen Paikallisen sopimisen edistäminen ja työllistämisen esteiden purkaminen Työvoimahallinnon uudistaminen työllisyyttä tukevaksi Asuntorakentamisen lisääminen 2
Hallituksen normitavoitteet pelkistetysti Keskustan eduskuntaryhmän pj. Matti Vanhasen tiivistys KIRA-foorumissa 17.11.2015: Kaavoituksen ja rakentamisen uudistamisen tavoitteena on 1) helpottaa 2) yksinkertaistaa 3) sallia 4) edistää markkinoiden toimivuutta Esittäjän nimi alatunnisteeseen 3
Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä Toimikausi: 1.10.2015 31.5.2016 Tehtävä: Hallitusohjelman edellyttämän kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamiseen tähtäävän lainvalmistelun ohjaus Kokoonpano: YM, ELY, Kuntaliitto, RAKLI, RT, MTK, SLL, Kaupan liitto, Kauppakamari Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4
Valmisteluprosessista Työryhmä kokoontui yhteensä 10 kertaa Tavoiteaikataulu: työryhmän ehdotus valmis 6/2016 > lausuntokierros 6/2016-8/2016 > HE-luonnos valmis 10/2016 HE eduskuntaan 11/2016 > MRL-muutos voimaan 3/2017 (?) MRL-muutosesitysten lisäksi työryhmä kokosi muistioon tavoitetta tukevia ehdotuksia kuntien ja valtion toimintakäytäntöjen parantamiseksi ja seurasi myös työtä sivuavia muita hankkeita (esim. väestönsuojat, esteettömyys). Työryhmän valmisteluaineistot ovat YM:n julkisella verkkosivulla www.ym.fi/mrlmuutokset -> valmisteluaineistot Esittäjän nimi alatunnisteeseen 5
Työryhmän osahankkeet Yleiskaava rakennusluvan perusteena Hajarakentamisen helpottaminen Lomarakennusten käyttötarkoitusten muuttaminen ELY:jen roolin muuttaminen konsultoivaksi, ELY:jen valitusoikeuden rajoittaminen kaavapäätöksissä Päätösprosessien lyhentäminen Kaupan laatuluokituksesta luopuminen ja suuryksikkösääntelyn keventäminen keskustatoimintojen alueella Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittaminen sekä kevennetty kaavamenettely Pienimuotoinen piharakentaminen sekä aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen luvitus Puiden kaataminen/yleiskaavan toimenpiderajoitukset 6
Työryhmässä muutetut/lisätyt MRL:n pykälät (1) 18 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät 38 Kiellot yleiskaavaa laadittaessa 42 Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena 50 Asemakaavan tarkoitus 52 Asemakaavan hyväksyminen 57 Asemakaavamääräykset 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 64 Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (kumotaan) 66 Viranomaisneuvottelu 71 a Vähittäiskaupan suuryksikkö 71 b Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle 71 c Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen 71 e Vähittäiskauppaa koskevat asemakaavamääräykset (kumotaan) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7
Työryhmässä muutetut/lisätyt MRL:n pykälät (2) 73 Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset 77 Viranomaisneuvottelu (kumotaan) 126 a Toimenpideluvanvaraiset toimenpiteet 128 Maisematyölupa 129 a Rakennusjärjestyksen määräys vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttamisesta (uusi) 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella 137 a Alueellinen päätös rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella (uusi) 179 Määräys kadunpitovelvollisuuden toteuttamiseksi (kumotaan) 191 Valitusoikeus kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä 192 Valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä sekä maisematyölupa- ja purkamislupapäätöksestä 193 Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta Siirtymäsäännökset Esittäjän nimi alatunnisteeseen 8
Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena ja hajarakentamisen helpottaminen Hallitusohjelman kirjauksia Etätyömahdollisuuksien parantuminen, liikenteen päästöjen väheneminen ja älykkäiden sähköverkkojen kehittäminen mahdollistaa työn tekemisen ja asumisen koko maassa. Helpotetaan haja-asutusalueiden rakentamista muun muassa suunnittelutarvealuesäännöstöä lieventämällä. Rakentamismahdollisuuksia haja-asutusalueilla lisätään mm. siten, että yleiskaava voisi nykyistä laajemmin toimia rakentamisen perusteena. Vapaa-ajan asuntojen muuttamista pysyvään asuinkäyttöön joustavoitetaan. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9
Hajarakentaminen ja yleiskaavoitus Järjestelmän kehittäminen Säilytetään suunnittelutarvealueet, mutta kehitetään lupaedellytyksiä Kehitetään yleiskaavoitusta ja laajennetaan yleiskaavan käyttöä rakennusluvan perusteena myös alueille, joilla on merkittävää rakentamispainetta Joustavoitetaan ranta-alueilla sijaitsevien kylien kaavoitusta sekä maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista Luodaan suunnittelutarveratkaisuihin uusi alueellinen menettely Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10
Erilaisia mahdollisuuksia yleiskaavoituksen käyttöön maaseutualueiden rakentamisen ohjaamisessa Perinteinen kyläosayleiskaava Yleispiirteinen yleiskaava ja alueellinen suunnittelutarveratkaisu Esimerkkejä Jyväskylän yleiskaavoista
Pykäläluonnoksia / hajarakentaminen 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Määräys ei voi koskea aluetta, jolla maankäytön ohjaustarve edellyttää asemakaavan laatimista. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle 2) ei aiheuta yhdyskuntateknisten verkostojen tai liikenneväylien toteuttamisen taikka liikenneturvallisuuden tai palvelujen saavutettavuuden kannalta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen sekä jo olevaan maatilaan kuuluvan maa- ja metsätalouden harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen. Rakennuslupa voidaan 1 momentin estämättä myöntää myös rakennuksen korjaamiseen tai asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 12
Pykäläluonnoksia / hajarakentaminen 137 a Alueellinen päätös rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella Jos kyläalueella tai muulla maaseutualueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, kunta voi tehdä päätöksen 137 :n 1 momentissa säädettyjen rakennusluvan erityisten edellytysten olemassa olosta samalla kertaa useamman kuin yhden rakennuspaikan osalta. Tällainen päätös voidaan tehdä alueella, joka oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on osoitettu kyläalueeksi tai muutoin rakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Päätös voi olla voimassa enintään kymmenen vuotta. Alueellinen päätös ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Alueellista päätöstä tehtäessä noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemisessa sekä päätöksessä ja siitä ilmoittamisessa, mitä 173 ja 174 :ssä säädetään poikkeamismenettelystä. 73 Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset Uusi 2 mom.: Laadittaessa kaavaa alueelle, johon kuuluu olemassa olevaa kyläaluetta, ei kyläalueella sovelleta mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään edellyttäen, että virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys otetaan huomioon. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 13
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rooli Hallitusohjelman kirjaukset: ELY -keskusten rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa muutetaan konsultoivaksi. ELY -keskusten valitusoikeutta kaavapäätöksistä rajoitetaan. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 14
ELYjen valitusoikeuden rajoittaminen kaavapäätöksistä Tausta: ELY-keskukset ovat käyttäneet valitusoikeuttaan maltillisesti ja valituksissa on keskitytty vain kaikkein merkittävimpiin asioihin. ELY-keskusten tekemät valitukset ovat myös menestyneet hallintotuomioistuimissa hyvin. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 15
Valitusoikeuden rajoittaminen: Mitkä ovat sellaisia asioita, joiden osalta valvontaa voidaan keventää ja mitkä ovat asioita, joissa valitusoikeus on tärkeä säilyttää? MRL:n mukaan ELYllä valitusoikeus kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymisestä, maisematyöluvasta, rakennuksen purkamisluvasta, rakennusluvasta (jos rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän rakennuksen purkamista), poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta + oikaisukehotus kaava-asiassa Esittäjän nimi alatunnisteeseen 16
Lähde: Hertta/YM 10.6.2016 Ympäristöministeriö 17
Lähde: Hertta/YM kpl Valitusherkkyys, yleiskaavat 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Yleiskaavoja yhteensä Valitusyleiskaavoja 10.6.2016 Ympäristöministeriö 18
ELY:n valitukset suunnittelutarveratkaisuista Esittäjän nimi alatunnisteeseen 19
Pykäläluonnoksia / ELYt 18 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää ja ohjaa kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on erityisesti valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset siten kuin tässä laissa säädetään. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huolehtii sille elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 3 :n mukaan kuuluvista tehtävistä. 191 Valitusoikeus kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä Sen lisäksi, mitä kuntalain 92 137 :ssä säädetään valitusoikeudesta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa oikeus valittaa kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Valitusoikeus on myös maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä tai rakennusjärjestyksellä on vaikutuksia. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 20
Pykäläluonnoksia / ELYt 192 Valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä sekä maisematyölupa- ja purkamislupapäätöksestä Valitusoikeus maisematyölupaa ja rakennuksen purkamislupaa koskevasta päätöksestä on: 1) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa; 2) kunnan jäsenellä; sekä 3) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa.; sekä 4) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella. Jos rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän rakennuksen purkamista, valitusoikeus rakennusluvasta on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella. Valitusoikeus rakennuksen purkamista koskevasta päätöksestä on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella silloin, kun rakennus on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä. Jos rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista, valitusoikeus rakennusluvasta on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella. 193 Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä sekä ja kunnan viranomaisen suunnittelutarveratkaisusta suunnittelutarveratkaisua koskevasta 137 ja 137 a :n mukaisesta päätöksestä on: 1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla; 2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa; 3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa; 4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa; 5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa; 6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; 7) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella; sekä 8 7) muulla viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 21
HO:n kirjaukset vähittäiskaupan ohjauksen keventämisestä Kaupan laatuluokituksesta luovutaan kaavoituksessa. Keskustatoimintojen alueella kevennetään suuryksikkösääntelyä. 22
Vähittäiskauppaa koskevien säännösten muutosehdotukset: Nostetaan vähittäiskaupan suuryksikön rajaa -> Nyt 2000 kerrosneliömetriä, uusi ehdotus on 4000 kerrosneliömetriä Poistetaan suuryksikkösääntely keskustatoimintojen alueelta Kaupan laatua koskeva huomioon ottamisen edellytys sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle korvataan palvelujen saavutettavuudella Täsmentävä määräys vähittäiskaupan laatua ja kokoa koskevista asemakaavamääräyksistä kumotaan 23
Ehdotetun rajan alle jäävät nykyiset vähittäiskaupan suuryksiköt Suuryksikön koko k-m 2 Toimiala alle 3000 alle 4000 alle 5000 Päivittäistavarakauppa 88 % 96 % 96 % Tavaratalokauppa 26 % 40 % 54 % Erikoiskauppa 83 % 100 % 100 % Tilaa vaativa kauppa 60 % 75 % 84 % Autokauppa 54 % 81 % 92 % Kaikki 55 % 71 % 79 % Lähde: Maakuntakaavojen palveluverkkoselvitysten yhteydessä tehdyt liiketilakartoitukset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajan nostaminen 4 000 kerrosneliömetriin jättäisi tarkastelun mukana olleista vähittäiskaupan suuryksiköistä enää alle kolmanneksen sijainnin ohjauksen piiriin. Päivittäistavarakaupan osalta vähittäiskaupan suuryksikköjen sijainnin ohjauksen ulkopuolelle jäisi 96 % selvitykseen sisältyneistä suuryksiköistä. 24 10.6.2016
Pykäläluonnoksia / kauppa 71 a Vähittäiskaupan suuryksikkö Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli 2 000 4 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. 71 b Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle ---------- Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella riittävällä tarkkuudella. 71 c Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen ole perusteltu. 71 e Vähittäiskauppaa koskevat asemakaavamääräykset Kumotaan. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 25
Hallitusohjelman kirjaukset asemakaavoituksen keventämisestä ja pienimuotoisesta piharakentamisesta Rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia ja täydennysrakentamista sujuvoitetaan ottamalla käyttöön kevennetty kaavamenettely Maankäyttö- ja rakennuslakiin luodaan edellytykset nykyistä selvästi laajemmille mahdollisuuksille pienimuotoiseen piharakentamiseen ja erilaisten toimenpiteiden kuten aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen toteuttamiseksi ilmoitusmenettelyllä. Korjausrakentamisen helpottamiseksi luodaan alueellisten poikkeuslupien menetelmä.
Selvitysten perusteella tehtyjä keskeisiä johtopäätöksiä asemakaavoituksesta Toimijoilta ei (juurikaan) ole tullut konkreettisia ehdotuksia siitä, miten maankäyttö- ja rakennuslakia tulisi muuttaa asemakaavoituksen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslaki on joustava. Erot kaavaprosessien kestoissa selittyvät pitkälti kuntien erilaisilla toimintatavoilla. Maankäyttö- ja rakennuslaki mahdollistaa tarkkuudeltaan erilaisten kaavojen laatimisen sekä suoraviivaisen kaavaprosessin. Tarpeettoman yksityiskohtaiset asemakaavat ovat ongelmallisia hankkeen toteuttamisen näkökulmasta ja ne saattavat turhaan johtaa asemakaavan muutoksiin ja poikkeamistarpeisiin Kaavoituksen piikkiin laitetaan paljon - mistä oikeasti puhutaan, kun puhutaan kaavoituksen keventämisestä?.
Pykäläluonnoksia / asemakaavoitus 42 Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan Uusi 4 mom.: Jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, asemakaava voidaan perustellusta syystä laatia tai muuttaa sisällöltään 1 momentin säännöksestä poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä 39 :ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista. 50 Asemakaavan tarkoitus Uusi 2 mom.: Asemakaavan muutos voidaan laatia myös vaiheittain. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 28
Pykäläluonnos / vapaa-ajanasunnon muuttaminen pysyvään asumiseen 129 a Rakennusjärjestyksen määräys vapaa-ajanasunnon käyttötarkoituksen muuttamisesta Kunta voi osoittaa rakennusjärjestyksessä alueet ja edellytykset, joilla vapaaajanasunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellytä poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ennen rakennuslupaa. Rakennusjärjestyksen määräys voi koskea sellaisia alueita, joilla käyttötarkoituksen muutos ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 29
Pykäläluonnos / aurinkopaneeli 126 a Toimenpideluvanvaraiset toimenpiteet Edellä 126 :n mukainen toimenpidelupa tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti: 13) kaupunkikuvaan tai ympäristöön merkittävästi vaikuttavan aurinkopaneelin tai -keräimen asentaminen tai rakentaminen. Jos 1 momentin 1 10, 12 tai 13 kohdassa tarkoitettu toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan tai katusuunnitelmaan taikka maantielain tai yleisistä teistä annetun lain (243/1954) mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan toimenpidelupaa ei tarvita. Kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, että toimenpidelupaa ei kunnassa tai sen osassa tarvita 1 momentin 1 10, 12 tai 13 kohdassa tarkoitettuun toimenpiteeseen, jos toimenpidettä voidaan pitää vähäisenä. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 30
Pykäläluonnos / maisematyölupa 128 Maisematyölupa Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus): 1) asemakaava-alueella; 2) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään; 23) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, lukuun ottamatta puiden kaatamista yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella; eikä 34) alueella, jolla on voimassa 53 :ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 31
Poikkeamispäätökset Maankäyttö- ja rakennuslain 1.4.2016 voimaan tullut muutos (196/2016) ELY-keskuksille kuulunut poikkeamistoimivalta siirrettiin kokonaan kunnille Alueellisen poikkeamisen soveltamisalaa laajennettiin Viranomaisten kuulemista koskeviin säännöksiin tehtiin vähäisiä muutoksia Poikkeamista koskeviin pykäliin tehtiin lakiteknisiä ja kielellisiä muutoksia Poikkeamistoimivallan sisältöä ei muutettu alueellisen poikkeamisen soveltamisalan laajentamista lukuun ottamatta Poikkeamisen edellytyksiä ei muutettu, vaan ne säilyivät ennallaan
Toimivalta myöntää poikkeus siirtyi ELYkeskuksilta kunnille seuraavissa asioissa: Uuden rakennuksen rakentaminen ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa MRL 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta Vähäistä suurempi poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta kokonaisrakennusoikeudesta tai vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittaminen alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta Poikkeaminen rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä Poikkeaminen MRL 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta
Alueellisen poikkeamisen soveltamisalan laajentaminen Alueellisen poikkeamisen soveltamisalaa laajennettiin koskemaan asuinrakennusten lisäksi myös liike- ja toimistorakennuksia, eli: Kunta voi erityisestä syystä päättää, että tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta voidaan poiketa laajemmalla kuin yhden rakennuspaikan käsittävällä alueella silloin, kun kysymys on asemakaava-alueella olemassa olevan asuin-, liike- tai toimistorakennuksen tilojen muuttamisesta asuinkäyttöön tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön Myös alueellista poikkeamista koskeva toimivalta siirtyi kokonaan kunnille
Viranomaisten kuulemista koskevat muutokset Poistettiin säännös, jonka mukaan ELY-keskuksen lausunto on pyydettävä aina, kun poikkeaminen koskee aluetta, jota koskevat erityiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kunnan on pyydettävä ELY-keskuksen lausunto aina, kun poikkeaminen koskee mm. rakennussuojelun kannalta merkittävää kohdetta tai aluetta; tai Lyhennettiin viranomaisten poikkeamista koskevan lausunnon määräaikaa kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen
Poikkeamistoimivallan siirtoon liittyvä opas Uudenmaan ELY-keskuksessa on valmisteltu yhteistyössä ympäristöministeriön ja muiden ELY-keskusten kanssa opas MRL:n mukaisten poikkeamispäätösten laatimisen tueksi päätösten valmistelijoille ja päättäjille Lopullinen taitettu versio oppaasta valmistui 16.5. Opas löytyy: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-314-463-7 Toimivallan muutoksesta järjestettiin myös koulutuskierros
Kohti uuden sukupolven VATteja Vaikuttavammin, rajatummin ja täsmällisemmin - VATteja uudistetaan vaikuttavimmiksi siten, että ne koskevat nykyistä rajatummin keskeisimpiä valtakunnallisia näkökohtia, ja ovat nykyistä täsmällisempiä Yhteistyössä yhteiset tavoitteet vuonna 2017 - Tavoitteet valmistellaan yhteistyössä ministeriöiden ja maakuntien liittojen sekä muiden asian kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa. Käsittely eduskunnassa ennen valtioneuvoston päätöstä. - Käynnistystilaisuus pidettiin 8.2.2016
Uudistettavana valtioneuvoston päätökset 30.11.2000 Tavoitteet on jaettu kuuteen kokonaisuuteen: -Toimiva aluerakenne -Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu -Luonto- ja kulttuuriympäristö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat -Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto -Helsingin seudun erityiskysymykset -Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 13.11.2008 (osittainen tarkistus) -Vastattiin alueidenkäytön uusiin haasteisiin, erityisesti ilmastonmuutokseen -Painopisteenä kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne ja liikennemäärien hillintä, energiakysymykset, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä Helsingin seudun erityiskysymykset -Tavoitteiden sanamuotoja täsmennettiin
VATtien uudistamisen tarpeita MRL:n toimivuusarviointi: VATit tulee uudistaa/ajantasaistaa siten, että ne vastaisivat entistä vaikuttavammin alueidenkäytön valtakunnallisiin haasteisiin Hallitusohjelma: VATtien ohjausvaltaa selkeytetään kuntien alueidenkäyttövallan ja - vastuun lisäämiseksi Eduskunnan vastaus MRL:n muutokseen: Vahvistamismenettelyn eli jälkivalvonnan poistuminen korostaa maakuntakaavoituksessa maakuntien vastuuta maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaisesti huolehtia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta ja edistämisestä.
KÄYNNISTYSTILAISUUS MISTÄ ASIOISTA TAVOITTEITA TARVITAAN? Liikennejärjestelmän toimivuus Valtakunnallinen ja kansainvälinen saavutettavuus, valtakunnalliset yhteystarpeet ja solmukohdat Energiatuotannon valtakunnalliset tarpeet Energiaturvallisuus, sähkönsiirtoverkko, hajautettu ja keskitetty tuotanto, uusiutuvat, energiatehokkuus Maanpuolustuksen tarpeet Kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne Kaupungistuminen, valtakunnallisen aluerakenteen kehittäminen, ilmastonmuutos, arjen sujuvuus, elinkeinojen edellytykset. Kasvavien kaupunkiseutujen kasvun kestävä hallinta, myös väestöltään vähenevät alueet tulisi huomioida! Kehittämiskäytävät ja toiminnalliset alueet Ekosysteemipalveluiden toimivuus - Hiilinielujen turvaaminen, hiilivarastot - Luonnon monimuotoisuutta turvaavat alueet ja niiden kytkeytyneisyys - Vesiensuojelun tehostaminen - Luonnonvarojen kestävä käyttö, biotalouden toimintaedellytykset, ruokahuollon turvaaminen.. Rakennetut kulttuuriympäristöt/ maisemat - Valtakunnallista merkitystä omaavat Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Merkittävien ympäristöhaittojen välttäminen, mm. ilmastonmuutokseen sopeutuminen 40
Merialuesuunnittelua koskevat säännökset MRL:iin Direktiivi merten aluesuunnittelun puitteista Ensimmäisten merialuesuunnitelmien määräaika 31.3.2021 Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisätään uusi merialuesuunnittelua koskeva 8 a luku. Merialuesuunnittelu maakunnan liittojen tehtäväksi Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta on hyväksytty eduskunnassa, presidentti vahvistanee lain 17.6. Ympäristöministeriö Tiina Tihlman 41
Ehdotus merialuesuunnitelmaalueiksi Merialuesuunnitelmat kattaisivat aluevedet ja talousvyöhykkeen 3 merialuesuunnitelmaaluetta Ahvenanmaalla toimivalta sille kuuluvilla aluevesillä 42
3Dkiinteistönmuodostus Lainsäädäntötyöryhmä (MMM) 6.8.2015 31.12.2016 YM mukaan 17.12.2015 Tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus kolmiulotteisen kiinteistönmuodostamisen edellyttämistä lakimuutoksista Kolmiulotteisella (3D) kiinteistöllä tarkoitetaan sellaista maanpinnan ylä- tai alapuolista kiinteistöä, jonka ulottuvuus määritellään kokonaisuudessaan sekä vaaka- että pystysuunnassa. Kysymys on omistuksen ja vaihdannan kohteesta, johon voi toimia peruskiinteistön tapaan saatavan vakuutena ja kiinteistökiinnityksen yksikkönä. Linkki maankäyttö- ja rakennuslakiin 3DK sallittuja vain asemakaava-alueella, sekä maan alla että maan päällä 3DK sallittu vain sitovan tonttijaon alueella niin, että tonttijaossa on osoitettu 3D-kiinteistörajat Maanalaisten tilojen tonttijako uusi kysymys 3D-tonttia eivät koske 2D-tonttien vaatimukset kulkuoikeuksien järjestämisestä (tonttijako, rakennuslupa) Yhdessä rakennuksessa voi olla monta kiinteistöä (kiinteistön ja rakennuksen käsitesuhteet muuttuvat) Samassa rakennuksessa olevat 3D-kiinteistöt joutuvat sopimaan monista rakentamisen, käytön ja ylläpidon asioista yhdessä mahdollista tukeutua rakennusvalvonnan vahvistamiin yhteisjärjestelyihin ja rakennusrasitteisiin Tarve käsitteiden selventämiseen (esim. naapuri, tontin rajan välitön läheisyys) 43
YVA: uusi direktiivi ja kaavoitus Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen sekä eräiden muiden säädösten uudistamista valmisteleva työryhmä 16.3.2015 30.9.2016 Taustalla YVA-direktiivin muutos, sen täytäntöönpano viimeistään 16.5.2017 Tehtävä 1: YVA-direktiivin muutosten toimeenpano Tehtävä 2: YVA-menettelyn yhteensovittaminen kaavoituksen ja lupamenettelyiden kanssa Aikataulusta. HE lausunnoilla 2.6.2016 asti Linkki maankäyttö- ja rakennuslakiin Rakentamisen luvat direktiivin vaatimusten kohteena Vain, jos lupaa tarvitaan YVA-hankkeen toteuttamiseksi Uusina vaatimuksina näihin lupamenettelyihin Hakemusten sähköinen yleinen tiedottaminen Viranomaisten nykyistä laajempi kuuleminen YVAn ja osallistumisaineiston kuljettaminen lupaan ja lupatiedotukseen Hankekaavoituksen ja YVAn yhteensovittaminen Mallina joko ajallinen yhteensovitus + kuulemisvaiheiden yhdistäminen (A) tai YVAn integroiminen kaavamenettelyyn (B) - kaavoittaja johtaa prosessia, YVA-o ja -s kulkevat mukana, ELY antaa edelleen YVA-lausunnot 44
Konsulteilta tilattu selvitys yhden luukun periaatteen toteuttamisvaihtoehdoista Suomessa 2.11.2015 31.5.2016 Ohjausryhmä eri ministeriöiden edustajista Syksyllä 2016 asetettaneen jonkinlainen hanke jatkovaiheita varten (lainsäädäntöhanke) Yhden luukun periaate Linkki maankäyttö- ja rakennuslakiin Hankekaavoitus voitaisiin osaltaan mieltää luvaksi, jota yhdessä luukussa haetaan ja hoidetaan MRL:n lupamenettelyt lähes aina ajankohtaisia, kun haetaan muitakin ympäristöllisiä lupia Rakentamisen lupien lisäksi poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveasiat osa kokonaisuutta 45
Valitusluvat käyttöön ympäristöasioissa Eri ministeriöt valmistelevat hallitusohjelman mukaisesti valituslupajärjestelmän käyttöönottoa rakentamis- ja ympäristöasioissa Lähtökohtana: kaikki päätösmenettelyt, joissa 2 muutoksenhakuastetta, siirretään valituslupajärjestelmän piiriin HaO vaihe normaali KHO muutoksenhaussa KHO ratkaisee ensin esikysymyksenä, saako asiassa valitusluvan Perusteet valitusluvan myöntämiselle ja muut järjestelmän yleissäännöt HLL:ssa Maankäyttöja rakennuslaki Valmistelussa pidemmällä oleva YSL/VL/MAL-valitusluvan käyttöönoton HE:n valmistelu toimii hyvänä mallina MRL -muutosten tarpeet vähäisiä, jos mennään mallin mukaan (nojataan pitkälti HLL yleissäännöksiin) Uudistus MRL osalta syksyn 2016 aikana? 46
Kaavojen merkintöjen ja määräysten kehittämiseen liittyvä hanke (KAMMI) Hanke on käynnistymässä syksyllä, konsultti valittiin kesäkuun alussa Hankkeen tarkoituksena on selvittää kaavamerkintöihin ja -määräyksiin liittyviä hyviä käytäntöjä eri kaavatasoilla; muodostaa kokonaiskuva kaavoitukseen liittyvien merkintöjen ja määräysten kehittämistarpeista ottaen huomioon koko kaavajärjestelmän näkökulman sekä tulevaisuuden tarpeet; ottaa huomioon digitalisaation vaikutukset sekä kaava-aineiston saavutettavuuteen ja hyödynnettävyyteen liittyvät tarpeet; tehdä tältä pohjalta perusteltu ehdotus kaavamerkintöjä koskevan asetuksen tarkistamisesta sekä sen nojalla laadittujen eri kaavatasojen merkintöjä ja määräyksiä koskevien oppaiden kehittämisestä.