Kuntakaavoitus Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista, seminaaripäivä Rovaniemi Ylitarkastaja Katri Nuuja Ympäristöministeriö/Rakennetun ympäristön osasto
Esityksen sisältö Maankäytön suunnittelujärjestelmä MRL:ssa Kunnan tehtävät maankäytön suunnittelussa Kuntakaavoitus: yleiskaava, asemakaava Kaavan laatimistarve ja ajantasaisuus Menettely ja päätöksenteko kunnassa Kaavojen sisältövaatimukset Kaavojen oikeusvaikutukset Suunnittelutarvealueet, kaavallista harkintaa sisältävät luvat Suunnittelutarveratkaisu Poikkeuslupa (toimivalta osin AYK:lla) Oikeustapauksia
Maankäyttöja rakennuslain mukainen kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto hyväksyy Maakuntakaava Maakunnan liitto hyväksyy, ympäristöministeriö vahvistaa Yleiskaava Kunta laatii ja hyväksyy Kuntien yhteinen yleiskaava: kuntien yhteinen toimielin hyväksyy, YM vahvistaa Asemakaava Kunta laatii ja hyväksyy Ranta asemakaava: kunta tai maanomistaja laatii, kunta hyväksyy
Kunnan rooli maankäytön suunnittelussa MRL 20 Kunnan tehtävät 1 mom Kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Kunnalla tulee olla käytettävissään tehtäviin riittävät voimavarat ja asiantuntemus. Kunnalla keskeinen rooli maankäytön suunnittelussa alueellaan Yleis ja asemakaavoitus Rakennusjärjestys Lupapäätökset MRL korostaa kunnan päätäntävaltaa ja vastuuta
Maankäytön suunnittelun tavoitteista ja kaavaprosessista Avoin ja vuorovaikutteinen prosessi, osallistumismahdollisuuksien turvaaminen Tiedottaminen, kaava aineiston nähtävillä pito Viranomaisneuvottelut Asiantuntemus (pätevyysvaatimukset) Kaavaratkaisun vaikutusten arviointi Riittävät tutkimukset ja selvitykset
Yleiskaava MRL 35 Yleiskaavan tarkoitus Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa alueittain. Yleiskaava on kunnan tai kunnan osan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka voidaan laatia eri tarkkuudella ja eri tarkoituksia varten Strateginen, yleispiirteinen yleiskaava Aluevarausyleiskaava Suoraan rakentamista ohjaava yleiskaava Kuntien yhteinen yleiskaava (MRL 6 luku)
Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena (MRL 44 ) Yleiskaava voi toimia suoraan rakentamista ohjaavana kaavana Ranta alueilla (MRL 72 ) Kyläalueilla (MRL 44 2 mom) (voimaan 1.1.2009)
Kyläyleiskaava, MRL 44 2 mom Yleiskaavaan voidaan ottaa suoraan rakennuslupaan oikeuttava määräys Edellytykset Kyläalue (rajaus) Ei merkittävä rakentamisen paine, arviointi? Ei lievealueilla, joilla asemakaavoituksen tarve Yleiskaavan riittävä ohjausvaikutus Voimassa enintään 10 vuotta Maanomistajien tasapuolinen kohtelu MRL 44 2 mom Rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan.
Asemakaava MRL 50 Asemakaavan tarkoitus Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaava on suunnitelma, jolla säännellään yksityiskohtaisesti kunnan rakentamista ja muuta maankäyttöä Rakennusjärjestys ohjaa yleisesti kunnan tai kunnan osan alueella, asemakaava yksityiskohtaisesti tietyllä rajatulla alueella Asemakaava ensisijainen, rakennusjärjestys voi kuitenkin täydentää asemakaavaa
Kaavan laatimistarve ja ajantasaisuus Kaavan laatimistarpeen ja ajantasaisuuden arviointi Joustavat normit Arviointi on kuitenkin oikeusharkintaa, ei tarkoituksenmukaisuusharkintaa (vapaasti kunnan harkittavissa) Tarpeeseen vaikuttavia seikkoja Kunnan odotettavissa oleva yhdyskuntakehitys Erityiset luonnon ja kulttuuriarvot, jotka vaativat laajemman alueen yleispiirteistä suunnittelua Valtakunnalliset alueiden käyttöä koskevat intressit MRL 36 Yleiskaavan laatimistarve Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. MRL 51 Asemakaavan laatimistarve Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. MRL 60 Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi 1 mom Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi.
Kaavan sisältövaatimukset Oikeudelliset vaatimukset muodostavat kaavan laadun minimitason, sen alittava kaava on lainvastainen Kunta voi laatia vaatimustasoa paremman kaavan Vaatimukset muodostavat pohjan kaavaratkaisun lainmukaisuuden arvioinnille tuomioistuimessa Yleiskaava MRL 39, asemakaava MRL 54, ranta alueita koskevat erityiset sisältövaatimukset MRL 73 Yhdenvertaisuus (PL 6 )
Asemakaavan sisältövaatimukset (MRL 54 ) Asemakaavan on luotava edellytykset: Terveelliselle Turvalliselle Viihtyisälle elinympäristölle Palvelujen alueelliselle saatavuudelle Liikenteen järjestämiselle Rakennettua ja luonnonympäristöä tulee vaalia Puistoja tai niiksi soveltuvia alueita on oltava riittävästi Yleiskaava ja maakuntakaava on otettava huomioon Kenenkään elinympäristön laatua ei saa ilman perusteltua syytä merkittävästi heikentää Maanomistajalle ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa (jos haitan välttäminen johtaisi kaavan vaatimusten syrjäytymiseen, kaavan vaatimukset eivät jousta, vaan kohtuullisuus) Jos oikeusvaikutteinen yleiskaava puuttuu, myös yleiskaavan vaatimukset tulevat mukaan
Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) Maakuntakaavan ohjausvaikutus Otettava huomioon mm. yhdyskuntarakenteen toimivuus ja olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Maanomistajalle ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa
Kaavaprosessi Aloitusvaihe Päätös kaavan laatimisesta Osallistumis ja arviointisuunnitelma (OAS), vireilletulosta ilmoittaminen Kaavoitustarve Kaavan lähtökohdat ja tavoitteet Selvitystarpeet Vaikutusten arvioinnit Osalliset Valmisteluvaihe Kaavaluonnoksen valmistelu Kaavaluonnos nähtäville Tavoitteiden tarkentuminen Osallistuminen ja viranomaisyhteistyö OAS:n mukaan (mielipiteet, lausunnot) Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen valmistelu Kaavaehdotus nähtäville Muistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksesta, viranomaisyhteistyö Hyväksymisvaihe Kaavan hyväksyminen (MRL 37, 52 ) Uudelleen nähtäville asettaminen (MRA 32 ), jos olennaisia muutoksia ehdotukseen
Kaavan hyväksyminen Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto (MRL 37 ) Ei mahdollista delegoida kh:lle tai lautakunnalle Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto, muun kuin vaikutukseltaan merkittävän asemakaavan hyväksyminen voidaan johtosäännöllä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle (MRL 52 ) Kuntien yhteisen yleiskaavan hyväksyy kuntien yhteinen toimielin (MRL 47 1 mom)
Kaavan muuttaminen Kaavaa muutettaessa toimitaan vastaavasti kuin uutta kaavaa laadittaessa ja hyväksyttäessä Osallistuminen ja vuorovaikutus, menettely Selvitykset ja vaikutusten arviointi Sisältövaatimusten täyttyminen Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Hyväksyminen Tarkoituksenmukainen suunnittelukokonaisuus
Yleiskaavan oikeusvaikutukset (1) Ohjausvaikutus asemakaavoitukseen Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa (MRL 42 1 mom) Viranomaisvaikutus Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei yleiskaavan toteutumista vaikeuteta (MRL 42 2 mom)
Yleiskaavan oikeusvaikutukset (2) Ehdollinen rakentamisrajoitus Rakennuslupaa ei saa myöntää niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (MRL 43 1 mom) Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä haittaa korvata tai aluetta lunasteta
Yleiskaavan oikeusvaikutukset (3) Rakentamisrajoitus Yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei alueella saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (MRL 43 2 mom.) Tämä rakentamisrajoitus ei ole MRL 43 :n 1 momentin tapaan ehdollinen. Sen vuoksi tällaisesta rajoituksesta voi aiheutua kunnalle (tai eräissä tapauksissa valtiolle) lunastustai korvausvelvollisuus (MRL 101 ) Suojelumääräys Yleiskaavassa voidaan antaa rakentamista tai muita toimenpiteitä koskevia suojelumääräyksiä alueille, joilla on suojeltavia erityisarvoja (MRL 41 2 mom.) Kaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa
Yleiskaavan oikeusvaikutukset (4) Suunnittelutarve rannoilla ja kyläalueilla Yleiskaavaa voidaan erityisen määräyksen perusteella käyttää suoraan rakentamiseen oikeuttavana kaavana ranta alueella (MRL 72 1 ja 2 mom) ja kyläalueella (MRL 44 2 mom) Toimenpiderajoitus Yleiskaavassa voidaan määrätä maisemaa muuttavat toimenpiteet luvanvaraisiksi (MRL 43 2 mom) Purkamisen luvanvaraisuus Yleiskaavassa voidaan määrätä rakennuksen purkaminen luvanvaraiseksi (MRL 127 1 mom)
Yleiskaavan oikeusvaikutukset (5) Vähittäiskaupan suuryksikkö Yleiskaavassa keskustatoimintoja varten osoitetulla alueella vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen ei edellytä erityistä osoittamista asemakaavassa (MRL 58 3 mom.) Lunastus Ympäristöministeriö voi myöntää kunnalle luvan eräiden alueiden lunastamiseen yleiskaavan perusteella (99 3 mom.) Yleiskaava voidaan laatia myös kokonaan tai tietyn alueen osalta oikeusvaikutuksettomana. Tällaistakin yleiskaavaa koskee 99 :n 3 momentin mukainen lunastusmahdollisuus.
Asemakaavan oikeusvaikutukset (1) Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa Muissa ympäristön muutostöissä asemakaava otettava huomioon siten kuin erikseen säädetään esim. lupien edellytykset MRL 135 2 mom.,138, 139 ja 140 maantielain 13 ja 17, vesilain 2 luvun 4 Asemakaava alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle tai ovat ympäristövaikutuksia koskevien kaavamääräysten vastaisia
Asemakaavan oikeusvaikutukset (2) Asemakaavassa voidaan osoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö sijoitettavaksi keskusta alueen ulkopuolelle Asemakaavassa voidaan määrätä kaavan toteuttamisen ajoittamiseksi rakennuskielto enintään 3 vuodeksi kunta voi pidentää kieltoa 3v. kerrallaan Asemakaavan laatimisen tai muuttamisen vuoksi kunta voi määrätä rakennuskiellon. Kieltoaika on voimassa enintään 2 vuotta kerrallaan. Kunta voi pidentää kieltoa, niin että se kestää enintään kahdeksan vuotta. Asemakaava on ohjeena laadittaessa tonttijakoa (MRL 79 )
Asemakaavan oikeusvaikutukset (3) Asemakaava alueella tarvitaan rakennuksen purkamislupa (MRL 127 ) Asemakaava alueella on voimassa maisematyölupaa edellyttävä toimenpiderajoitus (MRL 128 ) Asemakaavassa osoitettu ratkaisu voi poistaa toimenpideluvan tarpeen (MRA 62 2 mom.)
Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeaminen turvaavat voimassaolevien kaavojen toteutumista sekä tulevaa kaavoitusta Suunnittelutarveratkaisu Asemakaavoittamattoman alueen esikaavallinen harkinta muualla kuin rannoilla (ranta alueilla oma suunnittelutarve suoraan MRL 72 :n nojalla, kaavatta tapahtuva rakentaminen vaatii poikkeamispäätöksen) Suunnittelutarvealue, MRL 16 Poikkeamispäätös MRL mahdollistaa poikkeamisen MRL:n piiriin kuuluvasta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta normista tai kaavasta tai muusta MRL:n nojalla tehdystä päätöksestä
Suunnittelutarvealueet (MRL 16 ) Liittyy asemakaava alueen ulkopuolella olevien alueiden rakentamisen ohjaamiseen Alueet, joilla on kaavallisen suunnittelun tarve Alue, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin Osa alueista suunnittelutarvealueita suoraan lain nojalla, voidaan myös määrätä yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä
Suunnittelutarveratkaisu Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (MRL 137 1 mom) Rakennusluvan yleisten edellytysten (MRL 136 ) lisäksi tulevat arvioitavaksi hankkeen kaavalliset vaikutukset yksittäistapauksessa Yleisin hanke, jota suunnittelutarveratkaisut koskevat, on omakotitalon rakentaminen
Suunnittelutarveratkaisu, edellytykset Edellytyksenä on rakennusluvan edellytysten lisäksi, että hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö tai muita vaikutuksia (vrt. poikkeamisen edellytykset) Poikkeukset, ei tarvetta st ratkaisulle olemassa olevaan asuntoon tai maatilaan liittyvät talousrakennukset rakennuksen korjaaminen ja vähäinen laajentaminen
Haitta kaavoitukselle? Kaavan sisältövaatimukset täyttävän kaavoituksen mahdollisuus, suunnitteluvaran turvaaminen Yhdenvertaisuus, maanomistajien tasapuolinen kohtelu Kaavojen sisältövaatimukset MRL:ssa Asemakaava (MRL 54 ): terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, palvelujen alueellinen saatavuus ja liikenteen järjestäminen, rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön vaaliminen, virkistysalueiden ja puistojen riittävä määrä kaavalla ei saa perustelemattomasti heikentää elinympäristön laatua kohtuullisuus maanomistajaa kohtaan
Milloin rakentaminen on ratkaistava kaavalla eikä suunnittelutarveratkaisulla? Oikeuskäytännössä kaavan tarpeeseen vaikuttaneita tekijöitä ovat olleet mm. rakentamisen määrä ja sijoitus, rakennuspaikkakoko vesihuollon tarve tie tai virkistysalueratkaisujen tarve
Poikkeaminen Säännökset MRL 23 luvussa Poikkeamistoimivalta mahdollistaa poikkeuksen myöntämisen kaikista MRL:n piiriin kuuluvista rakentamista tai muita toimenpiteitä koskevista normeista tai MRL:n nojalla tehdystä päätöksestä, esim. kaavapäätös MRL:n tai MRA:n säännös, rakentamismääräyskokoelma, rakennusjärjestys jne. Kaava ja sen määräykset Muu määräys tai kielto MRL:n nojalla tehdyssä päätöksessä
Poikkeaminen Tyypillisimpiä tilanteita, joissa poikkeamispäätös Hanke poikkeaa asemakaavasta tai sen määräyksestä Hanke vaikeuttaa yleiskaavan toteuttamista (rakentamisrajoitus) Alueella on rakennuskielto, josta poiketaan Hanke poikkeaa rakennusjärjestyksestä, asetuksesta, sitovista rakentamismääräyksistä Kyseessä uudisrakentaminen kaavoittamattomalle ranta alueelle/rantavyöhykkeelle
Poikkeamisen edellytykset Poikkeaminen ei saa (MRL 172 ) Aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö tai muita vaikutuksia Poikkeamiseen on oltava erityinen syy (MRL 171 1 mom) objektiivinen arvio maankäytölliset syyt
Toimivallan jako (st ratkaisut ja poikkeamispäätökset) KUNTA Kaikki suunnittelutarveratkaisut Kaikki poikkeamiset, poislukien MRL:ssa erikseen AYK:n toimivaltaan kuuluviksi määritellyt asiat (pääsääntönä kunnan toimivalta) (vähäinen poikkeaminen rakennusluvan yhteydessä, ei erillistä poikkeamispäätöstä) ALUEELLINEN YMPÄRISTÖKESKUS (AYK) Kaavoittamattoman ranta alueen uudet pääasiassa asuin ja lomarakennukset + rakentaminen rantayleiskaavan M, V tai S alueelle (alueet, joita ei kaavassa tarkoitettu rakentamiseen) Vähäistä suurempi poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta Poikkeaminen rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä Poikkeaminen lainvoimaa vailla olevan asemakaavan rakennuskiellosta
Rannan suunnittelutarve (MRL 72 ) Rantarakentamisen on pääsääntöisesti perustuttava kaavoitukseen Ellei kaavaa ole, uuden rakennuksen rakentamiseen tarvitaan poikkeamispäätös Suunnittelutarve ei koske mm. saunan rakentamista vanhan lomarakennuksen yhteyteen
Rantojen suunnittelun tavoitteista Rantojen kaavoitusta koskevat erityiset säännökset (MRL 73 ) (sisältövaatimukset) Rakentamisen ja muun maankäytön sopeuttaminen maisemaan ja muuhun ympäristöön Luonnonsuojelun, maisema arvojen, virkistystarpeiden ja vesihuollon järjestämisen huomioon ottaminen Vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteiden huomioiminen Riittävän yhtenäisen rakentamattoman alueen turvaaminen Maanomistajien rakentamismahdollisuudet ja tasapuolinen kohtelu
OIKEUSTAPAUKSIA
Oikeustapauksia, KHO Yleiskaava, rakennuslupaan oikeuttava määräys (Kemi) Suunnittelutarveratkaisu (Kuusamo) Poikkeamispäätös (Vaarala, Rovaniemi)
Yleiskaava, rakennuslupaan oikeuttava määräys, rakentamisen laatu/ RHaO 16.11.2007 342/06/4102 Kemin kaupunginvaltuusto hyväksyi Kemin pohjoisten alueiden yleiskaavan 24.4.2006 Yleiskaavassa oli määräys, jonka mukaan liitekarttaan merkityillä kolmella pientalovaltaisella alueella (A 3) yleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan perusteena MRL 72 1 momentin mukaisesti Kaavaselostuksen mukaan ko. alueilla on vähäinen rakentamispaine ja jo olemassa olevaa väljää maaseutumaista asutusta, jonka luonne halutaan säilyttää Kolmesta A 3 alueesta kaksi oli kaavaselostuksessa merkitty asemakaavan laajennusalueeksi
A 3 alueet 2 ja 3, jotka on merkitty kaavaselostuksen kartassa asemakaavan laajennusalueiksi
Rakennuslupaan oikeuttava määräys, rakentamisen laatu AYK valitti valtuuston päätöksestä siltä osin kuin siinä oli hyväksytty kaavamääräys, jonka mukaan yleiskaavaa voidaan käyttää MRL 72 :n 1 momentin mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena Perustelunaan ympäristökeskus viittasi siihen, että MRL 72 1 momentin tarkoituksena ei ole ratkaista kaupunkimaisten yhdyskuntien maankäyttökysymyksiä huomioon ottaen ranta alueiden sijainti kaupunkirakenteessa, yleiskaavassa osoitettu rakennusoikeus ja yleiskaavan yleispiirteisyys, asemakaavan laatiminen on tarpeen eikä ole mahdollista käyttää MRL 72 1 momentin tarkoittamaa määräystä rakennusluvan perusteena Rovaniemen hallinto oikeus hyväksyi ympäristökeskuksen valituksen ja kumosi valtuuston päätöksen em. osin
Rakentamiseen oikeuttava määräys, rakentamisen laatu RHaO:n mukaan Kemin pohjoisosien yleiskaavan tavoitteena ei A 3 alueiden osalta ole pääasiassa loma asutuksen järjestäminen, vaan olemassa olevaa asutusta täydentävä pientalorakentaminen Alueet sijaitsevat asemakaavan lievealueella ja niiden toteuttaminen rakentamisen määrä ja tiiviys huomioiden edellyttää yleiskaavaa tarkempaa suunnittelua Yleiskaava ei voi poistaa MRL 72 1 momentissa tarkoitetulla tavalla suunnittelutarvetta A 3 alueilta Alueiden toteuttaminen edellyttää asemakaavoitusta, mikä on alueiden 2 ja 3 osalta mainittu myös kaavaselostuksessa Osa alueista sijaitsee rantavyöhykkeen ulkopuolella Asutuksen laatu A 3 alueilla ei ole luonteeltaan rantaan tukeutuvaa loma asutusta Lainvoimainen Ks. myös RHaO 16.11.2007 392/06/4102 koskien Kemin eteläisten alueiden oikeusvaikutteista yleiskaavaa
Kuusamo, kaksi st ratkaisua Kaksi 5 asuntoista rivitaloa (kerrosala yhteensä 599 k m 2 ) noin 500 m etäisyydellä kuntataajaman (Kuusamo) asemakaava alueen rajasta merkitsi sitä, että alue oli st aluetta eikä edellytyksiä myönteiselle ratkaisulle ollut ilman laajempaa kaavallista tarkastelua, tasapuolisuuskin huomioon ottaen KHO 29.10.2002, T.2744 KHO 29.10.2002 / 2744 ja KHO 15.7.2003 /1664, Kuusamo
Oikeustapauksia Kuusamo, kaksi st ratkaisua Saman tilan 1,2 ha suuruiselle määräalalle haetuille 6 yksiasuntoisen omakotitalon, à 250 k m 2 rakentamiselle ei ollut edellytyksiä, kyseessä oli A res alue ja kunta oli hylännyt hakemuksen (Kuusamo), kyseessä oli keskustaajaman lievealue, rakentaminen edellytti kaavallista tarkastelua. (KHO 15.7.2006 T. 1664) Oulun HaO: kun alueella oli vesi ja viemäriverkosto ja maanomistaja oli rakentanut tiestön, alue ei ollut toimenpiteiden tarpeessa eikä siten ollut edes st aluetta! Kunnan valituksen johdosta KHO kumosi HaO:n päätöksen ja pysytti kunnan kielteisen ratkaisun. KHO 29.10.2002 / 2744 ja KHO 15.7.2003 /1664, Kuusamo
Oikeustapauksia Kuusamo, kaksi st ratkaisua rivitalohanke omakotitalot KHO 29.10.2002 / 2744 ja KHO 15.7.2003 /1664, Kuusamo
Oikeustapauksia, Kuusamo, kaksi st ratkaisua omakotitalot KHO 29.10.2002 / 2744 ja KHO 15.7.2003 /1664, Kuusamo
Oikeustapauksia Kuusamo, kaksi st ratkaisua KHO 29.10.2002 / 2744 ja KHO 15.7.2003 /1664, Kuusamo
Poikkeamispäätös, Rovaniemi Lapin AYK oli hylännyt hakijan poikkeamishakemuksen 300 m 2 asuin ja 70 m 2 talousrakennuksen rakentamiseksi määräalalle (poikkeaminen MRL 72 1 mom kiellosta, rakentaminen rantavyöhykkeelle ilman kaavaa) Haettu rakennuspaikka sijaitsee Vaaralassa Kemijoen rannalla, rakennus sijoittuisi n. 25 m päähän rantaviivasta
Poikkeamispäätös, Rovaniemi Alueella on voimassa 18.6.2007 hyväksytty Vaaralan yleiskaava (ei suoraan rakentamista ohjaava) Kaavassa tilalle osoitettu asuinrakennuksen rakennuspaikka (AP) Tila sijoittuu alueelle, joka on osoitettu asemakaavoitettavaksi Tilan alue osoitettu myös maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi (ma) MRL 116 : rakennuspaikan tulee olla tarkoitukseen sovelias ja rakentamiseen kelvollinen Huomioon mm. tulvan vaara Rakennuspaikalla alin sallittu rakennuskorkeus edellyttäisi rakennuspaikan pengertämistä
Poikkeamispäätös, Rovaniemi AYK katsoi, että rakennuspaikkaa ei voida pitää 116 mukaisesti rakentamiseen soveltuvana Alueen maankäyttö tulisi ratkaista asemakaavalla Maisema arvot Riittävät yhtenäiset rakentamattomat alueet Tulvan vaaran huomioiminen Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Poikkeaminen aiheuttaisi haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön järjestämiselle
Poikkeamispäätös, Rovaniemi RovHaO kumosi hakijan valituksesta AYK:n päätöksen HaO katsoi, että rakennuspaikka on tulvauhanalainen, mutta se voidaan pengertää siten, että se täyttää MRL 116 :ssä asetetut vaatimukset HaO:n mukaan rakentaminen on sopivaa myös maisemalliselta kannalta HaO:n mukaan hanke ei ollut MRL 171 ja 172 :n vastainen AYK:n päätöksessä mainituilla perusteilla
Poikkeamispäätös, Rovaniemi AYK valitti KHO:en, joka kumosi RovHaO:n päätöksen ja hylkäsi poikkeamishakemuksen KHO: Poikkeamisella ei voida myöntää lupaa sellaiseen rakentamiseen, jota ei voitaisi kaavassakaan osoittaa MRL 54 mukaan asemakaavalla laadittaessa hulehditaan siitä, että luodaan edellytykset terveelliselle ja turvalliselle elinympäristölle tarkoittaa mm. tulvariskin huomioon ottamista Tulvariskistä saadun selvityksen perusteella ei voida varmuudella sanoa, että rakennuspaikka voitaisiin kaavalla osoittaa rakentamiseen
Poikkeamispäätös, Rovaniemi KHO: Hanketta ei pidä ratkaista poikkeamisella, vaan sen toteuttamismahdollisuudet tulee ratkaista alueen asemakaavoituksen yhteydessä, jossa voidaan huomioida tulvariskin ohella maisema arvoihin ja maanomistajien tasapuoliseen kohteluun liittyvät seikat Hankkeen toteuttaminen aiheuttaisi MRL 172 1 momentissa tarkoitettua haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle Poikkeamisen myöntämiseen ei siten ole ollut edellytyksiä ja AYK:n on tullut hylätä hakemus