MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TOIMIHENKILÖT Kysely lähetettiin sähköpostitse 2 000:lle esimiesasemassa työskentelevälle Suomen Ekonomiliiton jäsenelle. Sähköiseen kyselyyn saatiin yhteensä 185 vastausta. Ristiintaulukoinneissa: Työpaikan koko alle 500 (N=110) Työpaikan koko yli 500 (N=72) 1. Onko itselläsi esiintynyt mielenterveysongelmia? Kyllä 21% Ei 79% Viidenneksellä esimiehenä työskentelevistä toimihenkilöistä on itsellään esiintynyt mielenterveysongelmia. Alle 500 henkilön yrityksissä mielenterveysongelmia on esiintynyt 24 %:lla ja yli 500 hengen yrityksissä 18 %:lla. 2. Vaikuttiko mielestäsi sairastumiseesi: (voi vastata useamman) Työpaikkakiusaaminen 13% Työuupumus 69% Työn jatkumisen epävarmuus 13% Henkilökohtaiset muut syyt 51% En osaa sanoa 3% Jokin muu syy, mikä 3% Työuupumus (69 %) ja henkilökohtaiset muut syyt (51 %) ovat eniten vaikuttaneet sairastumiseen. Työpaikkakiusaamisen ilmoittaa syyksi 13 % vastaajista. Alle 500 hengen yrityksissä 73 % ilmoitti syyksi työuupumuksen, kun yli 500 hengen yrityksissä vastaava luku oli 62 %. 3. Onko sairautesi diagnosoitu? Kyllä 54% Ei 46% Yli puolella mielenterveysongelmista kärsivistä sairaus on diagnosoitu. Yleisimmin diagnoosina on ollut: masennus tai keskivaikea masennus. 4. Oletko ollut sairauslomalla poissa työstä mielenterveysongelman takia? En ole ollut sairauslomalla 46% Alle kuukauden 26% Kuukauden tai yli 23% 6 kk tai yli 3% 1
Vuoden tai yli 0% Yli 2 vuotta 3% Mielenterveysongelmista kärsivät jäävät harvemmin sairauslomalle pienissä, alle 500 hengen yrityksissä (58 % ei ole jäänyt sairauslomalle). Sen sijaan yli 500 hengen yrityksissä työskentelevät jäävät herkemmin sairauslomalle (23 % ei ole jäänyt sairauslomalle). 5. Oletko törmännyt työyhteisössäsi mielenterveysongelmiin? Kyllä 71% En 29% 70 % vastaajista on törmännyt työyhteisössään mielenterveysongelmiin. 6. Mitä seuraavista mielenterveysongelmista arvelet esiintyvän työpaikallasi? (voi vastata useamman) Lievä masennus 83% Vakava masennus 32% Työuupumus (burn out) 83% Kaksisuuntainen mielialahäiriö 17% Skitsofrenia 5% Jokin muu, mikä 9% Muina ongelmina listattiin yleisimmin paniikkihäiriö. 7. Vaikuttiko työtoverin sairastumiseen: (voi vastata useamman) Työpaikkakiusaaminen 6% Työuupumus 67% Työn jatkumisen epävarmuus 18% Henkilökohtaiset muut syyt 79% En osaa sanoa 14% Jokin muu, mikä 10% Yleisimpiä syitä työtoverin sairastumiseen ovat henkilökohtaiset syyt (79 %) ja työuupumus (67 %). Työn jatkumisen epävarmuus aiheutti enemmän mielenterveysongelmiin isoissa yli 500 hengen yrityksissä (24 % vastauksista) kuin alle 500 hengen yrityksissä (15 % vastauksista). Avoimia vastauksia: Liian paljon huonosti organisoitua työtä Äärettömän suoritusmotivoitunut henkilö, jolla on itsenäinen työtehtävä. Samalla hoidettavana suuri perhe ja ongelmat kieltävä asenne = burn out. Työuupumus ja masennus tuntuu liikkuvan laumana; kun yksi sairastuu, pian sairastuu toinenkin Uupunut ihminen vie lähiympäristön henkisiä voimavaroja Maanisessa vaiheessa oleva kollega on tietenkin todella häiritsevä ja sitä kautta vaikutti negatiivisesti ilmapiiriin. 2
Henkilö purki pahaa oloaan muihin työyhteisön jäseniin Keskeneräisten töiden loppuun saattaminen kuormitti muita työntekijöitä Aiheuttaa epävarmuutta myös muissa omasta tilastaan Ailahteleva käytös ja ennakoimattomat poissaolot lisäsivät toisten työkuormaa, mistä seurasi luottamuksen puutetta ja negatiivisia reaktoita Kun henkilö itse kiistää ongelmien johtuvan yksityiselämän puolelta ja sanoittaa ne työperäisiksi ja vaatii työtehtävien ja vaatimustason vähentämistä, alkaa se luonnollisesti kalvaa muidenkin mieltä Muut joutuvat olemaan varpaillaan; kestääkö se, mitä se kestää, voiko kysyä. Motivaatio loppuu koko työpaikalla, jos johtavassa asemassa olevalla henkilöllä on työuupumusta tai masennusta 8. Vaikuttiko työtoverin mielenterveysongelma työyhteisön ilmapiiriin? Ei vaikuttanut millään tavalla 6% Vaikutti jonkin verran negatiivisesti 58% Vaikutti todella negatiivisesti 23% Vaikutti positiivisella tavalla 3% En osaa sanoa 11% Työtoverin mieltenterveysongelma vaikuttaa negatiivisesti koko työyhteisön ilmapiiriin (81 %). Työtoverin mielenterveysongelma vaikutti työyhteisön ilmapiiriin hieman enemmän pienemmissä, alle 500 hengen yrityksissä (vaikutti todella tai jonkin verran negatiivisesti 85 %) kuin yli 500 hengen yrityksissä (72 %). 9. Miten työyhteisössä työtoverin sairastumista käsiteltiin? (voi vastata useamman) Asiaa ei käsitelty millään tavalla 29% Työtoverin sairastumisesta liikkui huhuja 38% Asiasta kerrottiin avoimesti 15% Myös muille työntekijöille tarjottiin tukea 1% Asiasta keskusteltiin 34% Muuten, miten 21% Alle 500 hengen yrityksissä työtoverin sairastumisesta liikkui selvästi enemmän huhuja (44 %) kuin yli 500 hengen yrityksissä (28 %). Muuten miten: Esimiestehtävissä toimiville järjestettiin tunnista mielenterveysongelmat -koulutuspäivä Henkilöstölle järjestettiin tyky-päivänä ohjattua keskustelua Perustelut: Sairaslomaa pidennettiin aina viikko kerrallaan, joten saimme aina viikon lopussa tietää, että sairauslomaa pidennetty. 3
Asiasta olisi voinut kertoa jo aiemmin. Alussa asiaa ei käsitelty millään tavalla, mutta kun huhut lisääntyivät, asia kerrottiin avoimesti. Käytettiin mahdollisuutta työhön palaamiseen osa-aikaisella sairaslomalla, joka on erinomainen keino kuntoutua takaisin työhön Työhön paluun järjestäminen pehmeästi ja organisoidusti. Yhteistyötä tehtiin työterveyshuollon kanssa ja järjestettiin säännölliset keskustelut Johdolla on vastuu hyvinvoinnista työpaikalla Tilanteesta olisi pitänyt kertoa enemmän. Sairastuneen tukeminen oli mahdotonta, koska hän teki niin paljon vahinkoa työyhteisölle 10. Kuinka yrityksen johto toimi tilanteessa (ongelmasta kertominen, sairastuneen tukeminen). Anna kouluarvosana 4-10. 4 14% 5 9% 6 15% 7 25% 8 24% 9 9% 10 4% 11. Vastaa väittämiin:, [Sairastuneen työtoverin yksityisyyttä suojeltiin työyhteisössä hyvin] Täysin samaa mieltä 49% Osittain samaa mieltä 31% Osittain eri mieltä 11% Täysin eri mieltä 3% En osaa sanoa 5% 11. Vastaa väittämiin:, [Minun oli helppo suhtautua työtoverin sairastumiseen] Täysin samaa mieltä 23% Osittain samaa mieltä 48% Osittain eri mieltä 20% Täysin eri mieltä 4% En osaa sanoa 6% Lähes 25 % ilmoittaa, että työtoverin sairastumiseen oli vaikea suhtautua (täysin tai osittain eri mieltä siitä että työtoverin sairastumiseen oli helppo suhtautua). Isommissa yli 500 hengen yrityksissä työtoverin sairastumiseen oli helpompi suhtautua (16 % täysin tai osittain eri mieltä siitä että työtoverin sairastumiseen oli helppo suhtautua). Pienemmissä yrityksissä suhtautuminen oli vaikeampaa (28 % täysin tai osittain eri mieltä siitä että työtoverin sairastumiseen oli helppo suhtautua). 11. Vastaa väittämiin:, [Muiden oli helppo suhtautua työtoverin sairastumiseen] Täysin samaa mieltä 10% Osittain samaa mieltä 42% Osittain eri mieltä 28% 4
Täysin eri mieltä 7% En osaa sanoa 14% Isommissa yli 500 hengen yrityksissä muiden oli helpompi suhtautua työtoverin sairastumiseen (26 % täysin tai osittain eri mieltä siitä että työtoverin sairastumiseen oli helppo suhtautua). Pienemmissä yrityksissä suhtautuminen oli vaikeampaa (40 % täysin tai osittain eri mieltä siitä että työtoverin sairastumiseen oli helppo suhtautua). 12. Haitko itse tietoa työtoverisi sairaudesta, hoidosta tai lääkityksestä? Kyllä 26% En 74% Isommissa, yli 500 hengen yrityksissä työtoverin sairaudesta haettiin enemmän tietoa (30 %), kuin alle 500 hengen yrityksissä (24 %). Työtoveria yritettiin myös auttaa hieman enemmän isommissa yrityksissä (82 %) kuin pienemmissä (77 %). Koin että olisi pitänyt havaita merkit aiemmin (lahjakkailla, sitoutuneilla ihmisillä riski joutua kierteeseen on olemassa). Tyky-toimintaan kannattaa ottaa myös henkisen kuormituksen tunnistamiseen liittyviä asioita säännönmukaisesti. Hain tietoa, koska mielestäni tarvitsin edes perustiedot asiasta, jotta pystyin asiallisesti keskustelemaan sairastuneen kanssa hänen tilanteestaan. Burnout-tapauksen kassa keskustelin iltakausia puhelimessa, kunnes huomasin, että se johtaa vain ilta-yökierteeseen 13. Yrititkö auttaa työtoveriasi jollain tavalla? Kyllä 79% En 21% Huomattava osa on pyrkinyt eri tavoin keskustelemaan sairastuneen kanssa. Osa kävi itse työpsykologilla kysymässä kuinka pitäisi toimia. 14. Jäikö työtoverisi sairauslomalle? Kyllä 80% Ei 11% Työtoveri jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 8% 15. Pidettiinkö sairastuneeseen työtoveriin yhteyttä sairausloman aikana? Kyllä, minä pidin 37% Kyllä, esimiehet pitivät 39% Kyllä, jotkut työtoverit pitivät 48% Kukaan ei pitänyt yhteyttä 7% Sairastunut työtoveri ei halunnut häneen pidettävän yhteyttä 16% En osaa sanoa 17% 5
Pienemmissä yrityksissä viidesosa sairastuneista ei halunnut häneen pidettävän yhteyttä (21 %), kun isommissa yrityksissä vain 9 %:ssa tapauksissa sairastunut ei halunnut häneen pidettävän yhteyttä. 16. Palasiko työtoveri sairauslomalta takaisin samaan työpaikkaan? Kyllä 74% Ei 11% Työtoveri on edelleen sairauslomalla 15% 17. Sujuiko työtoverin töihinpaluu hyvin? Kyllä, hän pääsi nopeasti takaisin työkuvioihin 35% Hänellä oli joitain vaikeuksia töihin palaamisessa 51% Työtoverilla oli suuria vaikeuksia palata työelämään 11% En osaa sanoa 3% Isommissa yli 500 hengen yrityksissä sairaslomalta palaava pääsi nopeammin takaisin työkuvioihin (42 %), suuria vaikeuksia ilmoitettiin olevan 6 %:lla työtovereista. Pienemmissä alle 500 hengen yrityksissä vain 30 % pääsi nopeasti työkuvioihin mukaan ja suuria vaikeuksia on 15 %:lla. 18. Oletko vielä tekemisissä sairastuneen työtoverisi kanssa? Kyllä 69% En 31% 19. Mitkä seikat helpottaisivat mielenterveysongelmaisen töihin paluuta sairausloman jälkeen? Mahdollisuus osa-aikaiseen sairauslomaan Normaalit työelämän arkirutiinit auttoivat tilanteen parantumista, etenkin kun sairastumisen syynä olivat yksityiselämän murheet Yhteisen paluusuunnitelman tekeminen, johon molemmat osapuolet sitoutuvat Aina pitäisi tutkia, vaikuttiko työyhteisö ja sen ilmapiiri sairastumiseen ja puuttua asiaan, jotta tilanne ei pääse uusiutumaan Avoimet keskustelut ja avoimuus ylipäätään työyhteisössä! Työnohjaus, jotta henkilö muuttaisi myös omaa toimintatapaansa, jos se vaikuttaa työssä jaksamiseen Työterveyshuollon rooli voisi olla suurempi esimiehen tukemisessa Mielenterveysongelma ei saisi olla tabu Esimiesten koulutus Osa-aikaisuus, kevennetyt työtehtävät 20. Miten työelämässä olisi mahdollista pysyä paremmin mukana psyykkisen sairauden kanssa? Tärkeää olisi, että sairastunut saisi selvitettyä itselleen perimmäisen syyn miksi sairastui Pitkiäkin sairaslomia tunnutaan määrättävän melko helposti. Molempia osapuolia motivoiva vaihtoehto voisi toisinaan olla selkeä työvelvoitteiden pudottaminen ja työajan lyhentäminen täydellisen irrottautumisen sijaan Esimiehet eivät ole psyykkisten sairauksien asiantuntijoita, joten tietoa näistä asioista tarvitaan lisää Hyvä johtaminen, eli selkeät suunnitelmat ja odotukset 6
Työyhteisön tulisi tunnistaa oireet ajoissa ja saada ihminen hakeutumaan hoitoon ennen kuin oireet ovat liian vakavia Kyse on asenteesta. Fyysiset sairaudet hyväksytään helpommin, kun mielenterveyteen liittyvät. enemmän tietoa, enemmän keskustelua, enemmän suvaitsevaisuutta. Oikealla lääkityksellä ja sopivalla työkuormituksella Vaaditaan täydellistä asennemuutosta tehokkuusajatteluun Psyykkisen sairauden ei pitäisi olla sen kummempaa kuin fyysisenkään (somaattisen) sairauden Hyvän työtiimin merkitys on korvaamaton. Uskollinen tiimi venyy yhden avuksi siinä missä yksi venyy tiimin avuksi tarvittaessa Psyykkisiin sairauksiin ja myös avun hakemiseen näissä asioissa suhtaudutaan yhä tänä päivänä merkillisen ennakkoluuloisesti, myös työterveyshuollossa. Sukupuoli Nainen 60% Mies 40% Asemasi työelämässä: Ylin johto 18% Keskijohto 62% Muu esimiesasema 15% Asiantuntija tai vastaava 5% Muu, mikä 1% Syntymävuosi: 1940-49 4% 1950-59 28% 1960-69 45% 1970-79 22% 1980-89 1% Työpaikan koko: Alle 10 henkeä 3% 10-50 15% 50-100 10% 100-500 31% 500-1 000 10% Yli 1 000 29% Työpaikkakunnan asukasluku: Alle 1 000 1% 1 000-5 000 2% 1 001-10 000 4% 10 001-30 000 7% 30 001-100 000 17% 7
Yli 100 000 70% Työpaikan sijainti: Uusimaa 67% Varsinais-Suomi 4% Satakunta 1% Häme 3% Pirkanmaa 5% Kaakkois-Suomi 4% Itä-Suomi 3% Keski-Suomi 2% Pohjanmaa 7% Pohjois-Suomi 3% 8