26.4.2016
Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN
Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin työskennellään tiedon kanssa ja työ perustuu sekä yhdessä tekemiseen ja verkostoissa toimimiseen että teknologian hallintaan. Tällöin tarvitaan itseohjautuvuutta ja yhteisvastuuta sekä entistä enemmän vuorovaikutuksen ja oppimisen taitoa, ajattelua, ongelmanratkaisua, soveltamista ja luovuutta.
Oppilas on utelias ja aktiivinen. Oppilaalla on uuden oppimisesta iloa. Oppilas ajattelee, opiskelee ja toimii. Oppilas tekee kysymyksiä ja kyseenalaistaa. Oppilas on vuorovaikutteinen. Oppilas etsii monipuolisin menetelmin uutta tietoa.
Perusopetus on koulutusjärjestelmän kivijalka ja samalla osa esiopetuksesta alkavaa koulutusjatkumoa. Perusopetus tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden laajan yleissivistyksen perustan muodostamiseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen. Se antaa valmiudet ja kelpoisuuden toisen asteen opintoihin. Se ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuutta oppimisen keinoin.
Opetussuunnitelma luo yhteisen perustan ja suunnan päivittäiselle koulutyölle. Se on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa opetuksen järjestäjän toimintaa sekä koulujen työtä. Opetussuunnitelma liittää koulujen toiminnan muuhun paikalliseen toimintaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada kaikkina koulupäivinä opetussuunnitelman mukaista perusopetusta (perusopetuslaki 30 1 mom.). Opetuksen järjestäjä huolehtii tämän oikeuden toteutumisesta, ja jokainen oppilaiden kanssa työskentelevä toteuttaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja noudattaa muita työtä ohjaavia normeja.
Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman järjestämisestä ja sen kehittämisestä (perusopetuslaki 15 1 mom.). Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa koulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Kaikki oppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen opetussuunnitelman varaan ( : 16 a, 17, 17 a). Lukuvuosisuunnitelmalla täsmennetään, miten opetussuunnitelmaa toteutetaan koulussa lukuvuoden aikana. Perusopetusasetus velvoittaa tiedottamaan oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä lukuvuosisuunnitelmassa päätetyistä asioista.
Arvoperusta Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia Kulttuurinen moninaisuus rikkautena Kestävän elämäntavan välttämättömyys
Oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa. Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta. Minna Lintonen
Tavoitteena laaja-alainen osaaminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto ja viestintäteknologinen osaaminen Työelämätaidot ja yrittäjyys Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Toimintakulttuuri Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Hyvinvointi ja turvallinen arki Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus Osallisuus ja demokraattinen toiminta Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen
Oppimisympäristöt Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllisen tiedon rakentamista. Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Kehittämisessä otetaan huomioon eri oppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista.
Arviointi on vahvuuksia korostava. Arviointi on osa oppimista. Arviointi on summatiivista ja formatiivista. Todistuksessa oppiaineiden arvosanoissa huomioidaan myös monialaiset oppimiskokonaisuudet ja työskentelytaidot. Nivelkohdissa (esi-1, 2-3, 6-7, 9- ) aina yhteistyö- ja ohjaustilaisuus.
Mitä uutta? Koodaus! Kieltenopetuksessa siirtymää alemmille vuosiluokille. B1-kielen opetus varhennetaan alkamaan 6.luokalla. Ympäristöoppia 6.vuosiluokan loppuun. Uskontoa 1 vvt vähemmän. Historia alkaa jo 4.luokalla. Biologia, maantieto, fysiikka ja kemia alkavat erillisinä oppiaineina vasta 7-9 luokilla. Musiikkia ja kuvataidetta yksi tunti enemmän, liikuntaa kaksi tuntia enemmän. Laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet!