TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA

1 TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2019 Käsittelyaikataulu: Pelastuslautakunta 11.10.2016 43, liite 7 Hallitus 31.10.2016 Valtuusto 21.11.2016 Lapin pelastuslaitos Hallinto Koskikatu 61 96100 Rovaniemi www.lapinpelastuslaitos.fi

2 PELASTUSLAKI 379 / 2011 Tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. ALUEEN PELASTUSTOIMEN JA PELASTUSLAITOKSEN TEHTÄVÄT Alueen pelastustoimi (pelastuslautakunta) vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sinne säädetyistä tehtävistä (PeL 29 ) Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan (PeL 29 ) 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus ja vaaratilanteissa sekä onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa 2) pelastustoimen valvontatehtävistä 3) väestön varoittamisesta vaara ja onnettomuustilanteissa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä 4) pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä Edellä säädetyn lisäksi pelastuslaitos 1) voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos niistä on alueen sairaanhoitopiirien kanssa sovittu 2) tukee kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu 3) huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä Pelastuslaitoksen tehtävänä on edellä säädetyn mukaisesti ylläpitää pelastustoimen tehtäviä varten pelastustoimen järjestelmää tilastointijärjestelmää huolehtia pelastustoimen alaan kuuluvasta turvallisuusviestinnästä ja neuvonnasta toimia asiantuntijana pelastustointa koskevissa asioissa huolehtia valvontasuunnitelman mukaisesti onnettomuuksien ehkäisystä ja vahinkojen rajoittamisesta sekä palotarkastuksista huolehtia osaltaan väestönsuojeluun kuuluvista tehtävistä ja ylläpitää niiden edellyttämää valmiutta yhteen sovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa pelastustoimessa huolehtia osaltaan pelastustoimen henkilöstön kouluttamisesta

3 laatia yhteistyössä kuntien ja muiden osapuolten kanssa väestön suojaamista koskevat suunnitelmat, suunnitelmat väestön tai sen osan siirtämiseksi pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamiseksi turvalliselle alueelle huolehtia oman organisaation valmiudesta väestönsuojelutehtäviin huolehtia, että alueella on väestön varoittamiseen tarvittava hälytysjärjestelmä huolehtia pelastustoiminnasta vesialueilla ottaen lisäksi huomioon mitä meripelastuslaissa (1145/2001) säädetään meripelastustoimesta huolehtia öljyvahinkojen torjunnasta huolehtia vaarallisten aineiden valvonnasta osallistua meripelastustoiminnan tehtäviin antaa toimialaansa soveltuvaa virka-apua muille viranomaisille toimia asiantuntijana maankäytön suunnittelussa sekä rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa sen mukaan kuin siitä kunnan kanssa sovitaan tuottaa ensihoito ja ensivastepalveluja jos niistä on sairaanhoitopiirin kanssa sovittu. järjestää väestönsuojelu ja suuronnettomuusharjoituksia Pelastuslaitos voi huolehtia myös muista toimialalle soveltuvista tehtävistä, jos siitä ei ole ilmeistä haittaa pelastuslaissa säädettyjen tehtävien hoitamiselle. Pelastuslautakunta on päättänyt kuntia kuultuaan jatkaa palvelutasopäästöstä vuoden 2018 loppuun. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Päätöksessä selvitetään alueella esiintyvät uhat, arvioidaan niistä aiheutuvat riskit, määritellään toiminnan tavoitteet ja voimavarat sekä palvelut ja niiden tasot. Palvelutasoa määriteltäessä otetaan huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Uhkien arviointi ja niistä aiheutuvat riskit esitetään palvelutasopäätöksessä ja siihen sisältyy myös kansallisesti merkittävät uhat. Uhkien arviointi ja riskianalyysi päivitetään vuosittain. Erityisiä riskiä aiheuttavat kohteet ja tapahtumat kirjataan riskianalyysiin ja niistä teh- TOIMINTAYMPÄRISTÖMUUTOKSET Pelastustoimen uudistus Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana maakuntauudistusta samassa aikataulussa ja samalla aluejaolla sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa. Pelastustoimen järjestämisestä vastaavat jatkossa samat viisi yliopistollista keskussairaalaa ylläpitää maakuntaa, jotka vastaavat ensihoidon järjestämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa on vuoden 2019 alusta alkaen viisi pelastuslaitosta. Hallituksen linjauksen mukaisesti maakunnat tekevät järjestämisvastuussa olevan maakunnan (Pohjois-Pohjanmaa) kanssa yhteistyösopimuksen, jossa sovitaan maakunnille (ml. Lapille) tuotettavan pelastustoimen palvelutasosta, tavoitteista, käytettävistä voimavaroista, investoinneista ja henkilöstöstä. Käytännössä yhteistyösopimuksessa maakunnat sopivat miten pelastustoimen palvelut rahoitetaan ja tuotetaan.

4 Pelastustoimen uudistuksessa on neljä osahanketta, joiden alle on perustettu 14 valmistelutyöryhmää. Jokaisessa valmistelutyöryhmässä on edustaja Pohjois-Suomesta ja kolmessa ryhmässä on Lapin edustaja. Pelastustoimen järjestämislakiluonnos on lähtenyt lausuntokierrokselle elokuussa yhtä aikaa sote ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen esitysten kanssa. Pelastustoimen uudistamisessa ei ole kyse vain hallinnon uudistamisesta, vaan samalla kertaa uudistetaan pelastustoimen sisältöä ja toimintatapoja. Pelastustoimen varsinaisen sisältölain eli pelastuslain uudistaminen alkaa syksyllä. Viime vuosien tilinpäätöstietojen mukaan pelastustoimen yleiskustannukset, joihin pelastuslaitos ei omin toimenpitein voi vaikuttaa, nousevat noin kaksi prosenttia. Valtion toimesta toteutetaan lähivuosina pelastustoimen ICT-hankkeita, jotka nostavat kustannuksia. Tulot eivät riitä menojen kattamiseen eikä menoleikkauksia saada aikaan ilman rakenteellisia muutoksia. Luonnononnettomuuksien ja onnettomuuksien, joissa kansainväliset pelastustoimet ovat tarpeen, voivat koskettaa myös Lapin pelastuslaitosta. Avunpyyntöjen ja tehtävien määrä sekä toimintakykyvaatimukset lisääntyvät myös Barentsin alueella. Lähialueillamme on kohteita, joissa sattuvat onnettomuudet tai häiriöt voivat vaikuttaa myös Lapissa. Erityisesti Kuolan alueen vanhentuneet ydinvoimalat säilyvät riskikohteina pitkään. Säteilyonnettomuuden voivat aiheuttaa myös vanhentuvat ja heikkokuntoiset ydinkäyttöiset alukset ja ydinaseet sekä ydinjätteiden käsittely. Sisäiset tekijät Pelastustoimeen vaikuttavia tekijöitä ovat väestö ja aluerakenteen muutos ja yhteiskunnan haavoittuvuus häiriötilanteissa (esim. tietoverkot, sähkön-, veden ja lämmönjakelun häiriöt), joita on paikallisesti ja alueellisesti koettu eri puolilla maakuntaa. Riippuvuus teknisestä infrasta lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Kehittyvä tekniikka antaa myös uusia mahdollisuuksia riskien hallintaan. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen vaikuttaa pelastustoimen palvelujen tarpeeseen, kysyntään ja järjestämistapaan. Palvelujen tarve kasvukeskuksissa lisääntyy ja palvelujen turvaaminen harvaan asutuilla alueilla vaikeutuu. Ikääntyvälle väestölle tyypilliset onnettomuusriskit kasvavat. Maakunnan erityispiirteet (teollisuus, kaivostoiminta, matkailualueet ja matkailun kausivaihtelut, maa-, ilma ja vesiliikenne sekä etäisyydet ja olosuhteet) suhteessa pelastustoimen resursointiin asettaa erityisiä haasteita palvelutason ylläpitämiselle. Luonnononnettomuuksien, kuten myrskyjen, rankkasateiden, jäätävien sateiden, tulvien ja metsäpalojen riskin arvioidaan kasvavan. Palokuntien tehtävämäärät ovat lisääntyneet viimeisen kymmen vuoden aikana, mutta tehtävämäärien kasvu on taittunut ja näyttäisi asettuvan noin 4300 (+/- 100) tehtävän tasolle. Tehtävämäärät vuosina 2004 2017 Vuosi 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Tehtävät 3130 3734 3832 3966 4049 4494 4329 Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tehtävät 4361 4097 4243 4450 4188 n. 4300 n. 4200 Lähde: Pronto

5 Maastopalojen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Tehtävämäärät ja tehtävien kestot (erityisesti maastopaloissa) vaikuttavat henkilöstömenoihin. Sopimuspalokunnat hoitavat noin 60 % kaikista kiireellisistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen on valvottava lain säännösten noudattamista vahvistetun valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvontasuunnitelmassa määritellään palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä kuvataan, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan. Menoleikkauksia on haettu hankintojen ja palveluiden kilpailuttamisella sekä toimintoja tehostamalla riskianalyysi ja palvelutasopäätös huomioiden. Virkarakenteen, varallaolojärjestelyjen ja työtehtävien uudelleen tarkastelu suunnitelmakauden aikana ovat keinoja tehostaa toimintaa. Palvelutasopäätös on keskeisin toimintaa ohjaava asiakirja. Pelastustoimen hallinnon ja sisällön uudistaminen tulee vaikuttamaan kaikkeen valmistelutyöhön: seurataan ja osallistutaan maakunta ja sote uudistuksen valmisteluun osallistutaan pelastustoimen hallinnon uudistuksen valmisteluun osallistutaan pelastustoimen sisällön uudistamiseen osallistutaan yhteistyösopimuksen valmisteluun käynnistetään palvelutasopäätöksen laadintaan vuosille 2019 2022 uuden hallinnon johdolla toimitaan valvontasuunnitelman mukaan ja kehitetään valvontatoimintaa varallaolotarpeet ja järjestelyt arvioidaan osana pelastustoimen uudistusta osallistutaan uuden palotarkastusohjelmiston valmisteluun ja käyttöönottamiseen pelastuslaitoksen tietoverkko-, ohjelmistot ja palvelut sekä viesti-, paikannus ja hälytysjärjestelmät toimivat moitteettomasti valmistaudutaan valtakunnallisen ICT palveluiden käyttöönottoon turvallisuusviestintää ja neuvontatyötä tehostetaan sopimuspalokuntien toimintaedellytykset turvataan (riittävä, riskeihin mitoitettu ja riittävä koulutettu henkilöstö) perus ja täydennyskoulutus toteutetaan koulutussuunnitelman mukaisesti pelastustoimen henkilöstön osaamiseen, työkykyyn ja saatavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota evakuointi-, paloturvallisuus ja öljyvahingontorjuntasuunnitelmat on laadittu ja hyväksytty

6 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 Vuoden 2017 keskeisimmät toiminnalliset tavoitteet, joissa huomioidaan sekä laadulliset että mitattavat tekijät ovat seuraavat: palvelutasopäätöksen toteuttaminen / mittari: pelastuslautakunta arvioi toimintakertomuksessa toteutumista huolehditaan pelastustoimen palvelujen ja tehtävien turvaamisesta pelastustoimen uudistamisessa / edunvalvonta tulevissa muutoksissa valmistaudutaan järjestämislain mukaiseen väliaikais- / muutoshallintoon osallistutaan pelastustoimen uudistamiseen valtakunnallisissa ja maakunnallisissa työryhmissä valvontasuunnitelman mukaiset kohteet tarkastetaan / mittari: tarkastusprosentti erikseen määritellyissä kohteissa on 100 % sopimuspalokuntien perus ja täydennyskurssit järjestetään koulutussuunnitelman mukaisesti (toteutaan täydet kurssit) mittari: koulutettavat päivät ja kustannukset / kurssi sopimuspalokuntien koulutuksen ja hälytystehtävien seurantajärjestelmä käytössä / mittari: arviointijärjestelmä Tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyä ja tehokasta pelastustointa arvioidaan seuraavilla tunnusluvuilla valvontakohteiden tarkastusmäärän muutos (Pronto ja Merlot) palotarkastuskohteiden tarkastusmäärän muutos (Pronto ja Merlot) pelastussuunnitelmien määrä muutos (Pronto) valistus ja neuvontatilaisuuksien ja osallistujien määrä (Pronto) tulipalojen määrän muutos (Pronto) ensivastetehtävien määrän muutos (Pronto) onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen arvon muutos (Vakes) pelastustoimen kustannukset euro/asukas (Pronto) TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017 2019 Lapin liiton valtuusto hyväksyy pelastuslaitokselle seuraavaksi vuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä hyväksytään myös taloussuunnitelma kolmeksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Vuoden 2019 osalta uudet voimaan tulevat järjestämislait vahvistavat menettelytavat. Tämän uudistuksen takia monista taulukoista on vuosi 2019 jätetty kokonaan pois. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään pelastuslaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio sekä taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset pelastuslaitoksen tehtävien hoitamiseen turvataan. Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous ja tuloslaskelmaosa sekä investointi ja rahoitusosa.

7 Taloussuunnitelma on valmisteltu laadintaohjeen mukaan niin, että jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu vuonna 2017 on 0 %. Jäsenkuntien maksuosuuksilla katetaan käyttötalousmenoja 15 992 983. Investointimääräraha jäsenkunnilta on 3,50 / asukas, eli 632 968. Taloussuunnitelman mukaan seuraavien vuosien kasvu on 0 %, mikä edellyttää talouden ja toiminnan sopeutusohjelmaa. Säästötoimet tulevat kohdistumaan kaikkeen toimintaan ja koskevat kaikkia toimipaikkoja. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET Kuntien pelastustoimen maksuosuudet peritään maakuntaliiton perussopimuksen mukaisesti. Perussopimuksen muutos on hyväksytty 1.1.2011 ja maksuosuudet määräytyvät sen mukaisesti. TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE 2017 Käyttötalous 15 050 035 15 682 722 15 857 645 15 992 983 15 992 983 Investointi 642 320 639 954 638 943 659 591 632 968 Alla olevassa taulukossa on esitetty erikseen jäsenkuntien käyttötalouden ja vuokrien kustannuskehitys. TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE 2017 Käyttötalous 3,53 4,00 1,12 0,85 0,00 Vuokrat 15,03 19,80 5,60 1,32 0,41 Pelastuslaitoksen arvioitu tehtävämäärä vuodelle 2017 on noin 4 200 tehtävää, jonka mukaan määrärahat ja tuloarviot on määritelty talousarvioon. Talousarvion laadinnassa on tarkasteltu vuoden 2015 tilinpäätöstä ja sekä toteumaa ajalla 1.1. 30.6.2016. Talousarviossa on tarkasteltu myös valvontasuunnitelmaa vuodelle 2017. Kunta-alan kilpailukykysopimuksen mukaan palkkoja ei sopimuskaudella (1.2.2017 31.8.2018) koroteta ja lomarahoja leikataan 30 %, mikä on huomioitu talousarvioesityksessä. Vakinaisen henkilöstön palkkamääräraha on varattu heinäkuun 2016 tehtäväkohtaisen palkan mukaan ilman palkankorotusvarausta. Sopimuspalokuntien koulutus ja hälytystuntikorvaukset on tarkistettu vastaamaan nykyisiä palokuntasopimuksia ja hälytystehtävien määrää. Määräraha on varattu käytössä koulutusseurantajärjestelmän tuottaman tiedon perusteella. Talousarvioesityksen toimintakulujen kasvu vuonna 2017 on 0,23 %. (v. 2016 kasvu on 1,34). Kiinteistöjen vuokrien korotuksiin ei ole varauduttu. Kunnille on esitetty, että taloussuunnitelmakaudella kunnat pidättäytyisivät paloasemakiinteistöjen vuokrien korotuksilta.

8 Avoimiksi tulevista viroista lautakunta päättää joka kerta erikseen. Lomasuunnitelmat on tehtävä huolellisesti ja sijaisten käyttöä rajoitetaan, ja sijaisten määrä vähenee. Ylitöihin ja vapaavuoron hälytyksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Menoleikkaukset tarkoittavat, että vuorovahvuudet ajoittain pienenevät (pidetään toimintavalmiusohjeen mukaisena), tehokkaan pelastustoiminnan alkaminen voi viivästyä, omaisuusvahingot voivat kasvaa, kuntakeskuksissa voi olla miehittämättömiä asemia myös virka-aikana, eli menoleikkauksilla vaikutetaan myös palvelutasoon. TOIMINTATUOTOT Toimintatuotot muodostuvat myyntituotoista, korvauksista, maksuosuuksista, tarkastus, ja valvonta ja muista palvelumaksuista, vuokratuloista ja käyttöomaisuuden myyntivoitoista. Jäsenkuntien maksuosuudet säilyvät vuoden 2016 tasolla. Toimintatuotot on arvioitu vuoden 2015 tilinpäätöksen ja vuoden 2016 ensimmäisen kuuden kuukauden toteuman perusteella. Erheellisten tehtävien maksu on otettu käyttöön 1.7.2012. Erhe-maksujen tuloarvio oletetaan pienenevän. Erityiskohteiden valvontamaksu (tarkastusmaksu) on otettu käyttöön 1.1.2013 alkaen. Maksun tuotto on otettu talousarviossa huomioon valvontasuunnitelman mukaan. Tuotto on arvioitu tarkastettavien kohteiden lukumäärän minimiveloituksen mukaan, koska tarkastusten kestoa / tarkastettava kohde ei voida tässä vaiheessa luotettavasti arvioida. Ensivastetehtäviä on arvioitu olevan noin reilut 760 tehtävää. TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Henkilöstökulut muodostuvat vakinaisten, määräaikaisten, sijaisten ja sopimuspalokuntalaisten palkoista, palkkioista, erilliskorvauksista, eläkekuluista ja henkilöstösivukuluista. TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE 2017 TS 2018 10 744 628 10 732 254 10 770 594 10 975 796 11 014 446 11 014 446 Hälytysmäärät vaikuttavat suoraan henkilöstömenoihin. Virkarakenteen tavoitetilan mukaan vakinaisen henkilöstön määrä ei kasva. Henkilöstörakenteessa voidaan toteuttaa tarpeellisia muutoksia palvelutasopäätöksen mukaisesti ja toimintavalmius huomioiden. Perussopimuksen mukaan pelastushenkilöstön varhaiseläkemaksut olivat kuntien vastuulla vuoden 2008 loppuun saakka, jonka jälkeen ne siirtyivät täysimääräisinä työnantajalle, eli vuodesta 2009 alkaen eläkemaksut ovat kasvaneet. Kustannusvaikutus talousarviovuodelle on 93 095 euroa.

9 Palvelujen ostot Palvelujen ostot koostuvat mm. posti ja pankkipalveluista, viestiliikenne ja atkohjelmistopalveluista, vakuutuksista, kaluston kunnossapidosta, työterveyshuollosta, koulutuspalveluista ja yhteistoimintasopimuksista (palokuntasopimukset). TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE 2017 TS 2018 1 861 225 1 834 093 1 899 305 1 918 842 1 918 842 1 918 842 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineet, tarvikkeet ja tavarat koostuvat toimistotarvikkeista, vaatteistosta, henkilökohtaisista suojavarustuksista, poltto ja voiteluaineista, pienkalustosta, työkaluista ja välineistä, varaosista ja korjaustarvikkeista. TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE 2017 TS 2018 1 107 260 1 312 361 1 076 534 1 159 154 1 159 154 1 159 154 Muut toimintakulut Muista toimintakuluista kiinteistöjen vuokran osuus on 97,32 %. Perussopimuksen mukaan pelastuslaitos vuokraa ensisijaisesti kunnilta tarvitsemansa tilat. TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE 2017 TS 2018 38 254 30 350 72 736 61 710 72 598 72 598 2 314 701 2 534 259 2 722 732 2 648 414 2 637 526 2 637 526 Tilankäyttöä tehostetaan ja ulkopuolisilta käyttäjiltä peritään korvaus tiloista. PELASTUSTOIMEN TALOUSARVION KULURAKENNE TOIMINTAKULUT % TOIMINTAKULUISTA TP 2015 % TOIMINTAKULUISTA TP 2016 % TOIMINTAKULUISTA TP 2017 Henkilöstökulut 64,21 65,47 65,55 Palvelujen ostot 11,89 11,45 11,42 Aineet ja tarvikkeet 7,91 6,91 6,90 Vuokrat ja muut kulut 15,99 16,17 16,13

10 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos Talousarvio ja suunnitelma vuosille 2017-2019 TULOSLASKELMA TP 2015 TA 2016 TAE 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 17 046 987 16 807 464 16 841 062 0,20 16 841 062 16 841 062 Tuet ja avustukset 19 708 16 052 16 467 2,59 16 467 16 467 Muut toimintatuotot 63 222 41 700 45 100 8,15 45 100 45 100 TOIMINTATUOTOT 17 129 917 16 865 216 16 902 629 0,22 16 902 629 16 902 629 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -10 813 025-10 975 796-11 014 446 0,35-11 014 446-11 014 446 Palvelujen ostot -2 002 165-1 918 842-1 918 842 0,00-1 918 842-1 918 842 Ostot tilikauden aikana -1 331 591-1 159 154-1 159 154 0,00-1 159 154-1 159 154 Muut toimintakulut -2 692 495-2 710 124-2 710 124 0,00-2 710 124-2 710 124 TOIMINTAKULUT -16 839 276-16 763 916-16 802 566 0,23-16 802 566-16 802 566 TOIMINTAKATE / JÄÄMÄ 290 641 101 300 100 063-1,22 100 063 100 063 Rahoitustuotot ja -kulut 28 0 0 0 0 0 VUOSIKATE 290 669 101 300 100 063-1,22 100 063 100 063 Poistot -135 225-129 188-135 224 4,67-142 496-142 496 Satunnaiset erät 0 Poistoeron muutos 27 888 27 888 35 161 0 42 433 42 433 Varausten lisäys -145 452 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 37 880 0 0 0 0 Alla olevassa taulukossa on jäsenkuntien maksuosuudet käyttötalouteen ja investointihankkeisiin vuodelle 2017. Jäsenkunta Käyttötalous Investointi Jäsenkunta Käyttötalous Investointi Enontekiö 279 811 6 514 Ranua 357 235 14 067 Inari 694 134 23 786 Rovaniemi 4 419 791 216 423 Kemi 2 144 262 76 146 Salla 340 756 13 045 Kemijärvi 694 512 27 206 Savukoski 162 080 3 714 Keminmaa 507 886 29 379 Simo 309 427 11 326 Kittilä 788 486 22 449 Sodankylä 747 919 30 713 Kolari 464 442 13 472 Tervola 271 305 11 186 Muonio 277 311 8 278 Tornio 2 038 221 77 676 Pelkosenniemi 187 530 3 343 Utsjoki 176 527 4 368 Pello 349 911 12 677 Ylitornio 423 832 15 043 Posio 357 605 12 163 YHTEENSÄ 15 992 983 632 968

11 INVESTOINTISUUNNITELMA 2017 2018 Raskaan kaluston hankintoihin ei valtionavustusta saada. Palosuojelurahasto on muuttanut avustuskäytäntöjään pitkälti asukaslukuperusteiseksi ja Lapin pelastuslaitoksen avustus kaikkiin hankkeisiin on noin 125 000 euron tasolla. Investointeja varten vuodelle 2017 varataan 3,50 / asukas perussopimuksen mukaisesti. Investointisuunnitelmassa esitetään palosuojelu ja öljynsuojarahaston avustukseen oikeutetut kalustohankkeet. Vuoden 2019 osalta uudet voimaan tulevat järjestämislait vahvistavat menettelytavat. Tämän uudistuksen vuoksi investoinneista on jätetty vuosi 2019 pois kokonaan. Palosuojelurahaston avustuksella rahoitettavat ensisijaiset investointihankkeet: Investointivuosi 2017 Investointivuosi 2018 Sammutusauto, sijoituspaikka Rovaniemi Erica, Kejo ja Varanto investoinnit Virve päätelaitteet 100 kpl Sammutusauto, sijoituspaikka Kemi Säiliöauton päällirakenne v. 2017 hankitulle alustalle Hälytysjärjestelmien uusinta Miehistö- / Evy-auto, sijoituspaikka mahdollisesti Tervola Miehistö- / Evy-auto, sijoituspaikka Itäinen toimialue Säiliöauto, sijoituspaikka Ranua 3-akselinen säiliöauton alusta Virve päätelaitteet 100 kpl Säiliöauto Omarahoitteiset ensisijaiset investointihankkeet: Investointivuosi 2017 Investointivuosi 2018 Sammutusasut 100 kpl Paineilmalaitteet 15 kpl Paineilmapulloja 15 kpl Hydraulisia pelastusvälinesarjoja Maastopelastuskalustoa: Mönkijät, moottorikelkat Johtoyksiköiden vaihdot Paineilmalaitteet 15 kpl Sammutusasut 50 kpl Paineilmapulloja 15 kpl Maastopelastuskalustoa: Mönkijät, moottorikelkat Tarkastusautojen vaihdot Johtoyksiköiden vaihdot

12 Hankintatiimi on yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa selvittänyt ensisijaiset investointikohteet. Yllä olevat esitykset eivät ole hankintajärjestyksessä. Ajoneuvojen osalta hankintatiimi tekee kierrätyssuunnitelman, joka perustellaan erikseen Palosuojarahastolle osoitetussa hakemuslomakkeissa kun avustushakemus tehdään rahastolle. Pelastuslautakunta päättää käyttötaloussuunnitelman yhteydessä hankintajärjestyksen, ja päättää Palosuojelurahaston avustuksen hakemisesta. Hankinnoista voidaan toteuttaa ne investoinnit, joihin myönnetään Palosuojelurahaston avustus. Omarahoitteisista hankinnoista pelastuslautakunta päättää käyttötaloussuunnitelman yhteydessä ja varaa investointimäärärahan ensisijaisesti Palosuojelurahaston rahoittamille hankkeille. Muut investoinnit toteutetaan tärkeysjärjestyksessä, mitä investointirahaa on käytettävissä. Öljynsuojarahaston avustuksella rahoitettavat ensisijaiset öljyntorjuntakaluston investointihankkeet: Investointivuosi 2017 R Investointivuosi 2018 R A-luokan öljyntorjuntavene, Kittilä 70 % A-luokan öljyntorjuntavene, Tornio 50 % Puomikontti, 500m 900FOB, Kemi 100 % Puomikontti, 500m 900FOB, Kemi 100 % Pikapuomia, Ke To 100 % Öljyntorjuntavälinekontti, varusteet 30 henkilölle, Kemi 100 % Öljyntorjuntakontti, Rovaniemi 100 % Imeytysainekontti, Kemi 100 % C-luokan öljyntorjuntavene, Kemi 80 % Veneluokan öljynkeräyssäiliöt 20 m³, Sodankylä, Inari 100 % Veneluokan öljynkeräyssäiliöt 20 m³, Kemi 100 % Puomiperäkärry ja 300 m 500FOB, Kemi, Tornio, Rovaniemi, Inari 100 % Vaihtolava, Kemi 100 % Venemiehistön asusteet, Kemi, Tornio 50 % Voimayksikkö, Kemi 100 % Trukki 3500 kg, Rovaniemi 100 % Sivukeräysjärjestelmän uusiminen, D-lk, Kemi 100 % Investointivuosi 2019 Ankkurointikalusto, Kemi 100 % Puomikontti, 500m 900FOB, Sodankylä 100 % Venemiehistön kansipuvut, Kemi, Tornio 50 % C-luokan keulakerääjä, Kemi 100 % Painepesuri, Kemi 50 % A-luokan öljyntorjuntavene, Tervola 50 % Aitapuomin keräyslaite, Kemi 100 % C-luokan öljyntorjuntavene, Tornio 80 % Keräyskalustokontti, Kemi 100 % Öljyntorjuntakaluston investointihankkeet sisältyvät pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelmaan ajalle 2017 2021. Omarahoitteinen osuus öljyntorjuntakaluston hankinnoissa on 56 500 vuonna 2017 27 500 vuonna 2018 60 000 vuonna 2019.