Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014
Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten kotona asuvien ikäihmisten palvelujen käyttö, omaishoito ja kuntoutus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 131 1. Vuonna 2014 julkaistussa väitöskirjassa oli tutkittu Kelan kuntoutusjaksojen kustannusvaikuttavuutta iäkkäisiin ihmisiin. 2. Kohteena eivät olleet muistisairaat mutta tuloksena saatiin, ettei kaavamainen kaikille samanlainen lyhyt liikuntajakso ole ikäihmisillä vaikuttavaa. 3. Merkittävämmäksi todettiin aiempiin tutkimuksiin vedoten riittävän ajoissa aloitettu kodin arjen toimintojen sujumista tukeva liikunta. (Yamada M, Arai H, Sonoda T, Aoyama T. Community-based exercise program is cost-effective by preventing care and disabilit y in Japanese frail older adults. JAMDA 2012; 13: 507 511)
The Effects of Midlife Diet on Late-Life Cognition Keski-iän ruokavalion yhteys myöhäisiän kognitiolle - Marjo Eskelisen väitöskirja 2014 - Terveellinen ruokavalio keski-iässä voi vähentää myöhäisiän dementian riskiä. Pehmeiden, tyydyttymättömien rasvojen käyttö näyttää suojaavan dementialta, samoin muutaman kahvikupillisen juominen päivässä - Tähän mennessä on löydetty vain joitakin dementian riskitekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa aikaisella hoidolla tai ennaltaehkäisyllä. Monet näistä riskitekijöistä ovat samoja kuin sydän- ja verisuonitaudeissa, kuten kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli ja tyypin 2 diabetes. Useat riskitekijät liittyvät myös elintapoihin, kuten vähäinen liikunta tai ylipaino. Ravitsemuksen yhteydestä dementiariskiin on kuitenkin ollut ristiriitaista tietoa, eikä terveellisen ruokavalion yhteyttä dementiaan ole tutkittu aiemmin Suomessa. - Tutkimus osoitti, että runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti maitotuotteista ja leipärasvoista keski-iässä oli yhteydessä heikentyneeseen suoriutumiseen muistitesteissä sekä lisääntyneeseen lievän muistihäiriön riskiin myöhemmällä iällä. Runsaalla monityydyttymättömien rasvahappojen saannilla ja kalan käytöllä vaikutti puolestaan olevan yhteys parempaan muistiin. Mitä suurempi oli ruokavalion monityydyttymättömien rasvojen osuus suhteessa tyydyttyneisiin rasvoihin, sitä parempi oli suoriutuminen toiminnanohjausta ja psykomotorista nopeutta mittaavissa testeissä.
The Effects of Midlife Diet on Late-Life Cognition Keski-iän ruokavalion yhteys myöhäisiän kognitiolle - Lisäksi tutkimus osoitti, että kohtalainen kerta- ja monityydyttymättömien rasvahappojen saanti leipärasvoista keski-iässä vähentää muistisairauden riskiä myöhemmällä iällä. Kohtalainen tyydyttyneiden rasvahappojen saanti taas lisää riskiä erityisesti Alzheimerin tautiin liittyvän geneettisen riskitekijän (Apolipoproteiini E ε4 alleeli) kantajilla. Keski-iässä kahvia 3-5 kuppia päivässä nauttivilla henkilöillä oli pienempi riski sairastua dementiaan myöhemmällä iällä kuin alle 3 kupillista päivässä nauttivilla. Teen juonnin ja dementiariskin välillä ei löydetty yhteyttä. - Väitöskirjatyössä selvitettiin lisäksi terveellisen ruokavalion yhteyttä dementiariskiin terveellisiä ja epäterveellisiä komponentteja sisältävän indeksin avulla. Terveellisen ruokavalion piirteitä olivat muun muassa kasvisten, hedelmien, marjojen ja kalan käyttö ja epäterveellisiä piirteitä esimerkiksi makkaroiden, makeisten ja sokeripitoisten juomien käyttö. Terveellinen ruokavalio keski-iässä oli yhteydessä pienentyneeseen myöhäisiän dementiariskiin.
Muistisairauksien ehkäisy: FINGER seurantatutkimus - Tutkimuksen päätarkoituksena on saada selville, voidaanko monipuolisella elintapaohjelmalla ehkäistä muisti- ja ajattelutoimintojen heikkenemistä ikääntyvässä väestössä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään elintapaintervention vaikutusta mm. osallistujien toimintakykyä, elämänlaatua, masennusoireita, terveyspalveluiden tarvetta sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. - Tutkimuksen osallistujat on koottu Kansanterveyslaitoksen väestötutkimuksiin aiemmin osallistuneista henkilöistä, joiden riski sairastua muistisairauksiin on kohonnut. He olivat tutkimuksen aloittaessaan 60 77-vuotiaita. Kokonaisuudessaan tutkimuksessa on noin 1 260 osallistujaa. Tutkimusta tehdään kuudella eri paikkakunnalla: Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Seinäjoella, Turussa ja Vantaalla. - Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään: toiselle ryhmälle annettiin tavanomaista elintapaneuvontaa ja toiselle tehostettua elintapaohjausta kahden vuoden ajan. Tehostettuun elintapaohjaukseen sisältyi ravitsemusneuvontaa, liikuntaharjoittelua, muistiharjoittelua sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaa. Tehostetun elintapaohjelman tavoitteena oli kohentaa osallistujien elintapoja monipuolisesti ja saada aikaan kokonaisvaltainen muutos.
Muistisairauksien ehkäisy: FINGER seurantatutkimus Alustavia välituloksia (http://www.thl.fi/fi/-/merkittava-lapimurto-muistihairioiden-ehkaisyssa): - Tarjoamalla elintapaohjausta ja kiinnittämällä monipuolisesti huomiota terveellisiin elintapoihin, muistiharjoitteluun sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaan voidaan pienentää muistihäiriöiden riskiä ja parantaa iäkkäiden henkilöiden muisti- ja ajattelutoimintoja - Tutkimusryhmien välillä ollut ero oli huomattava jo kahden vuoden intervention jälkeen. Tehostetun elintapaohjauksen hyödyt olivat havaittavissa niin muistin kuin muidenkin ajattelutoimintojen kohdalla. Osallistujien kokemukset ohjauksesta olivat erittäin positiivisia. - Kokonaisvaltainen lähestymistapa olennaista: jo kahden vuoden elintapainterventio paransi merkittävästi muistitoimintoja, ja tämä näkyi myös vanhemmissa ikäryhmissä. Ennaltaehkäisy ei ole koskaan liian myöhäistä. Jatko: - FINGER-tutkimus jatkuu siten, että tähän mennessä mukana olleita kahta verrokkiryhmää seurataan vielä viiden vuoden ajan. Jatkoseurannan aikana selvitetään erityisesti intervention vaikutuksia Alzheimerin taudin ilmaantumiseen sekä muun muassa elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Lisäksi tehdään kustannusvaikuttavuusanalyysi - Tutkimus tarjoaa myös käytännönläheisen mallin, jota voi tulevaisuudessa soveltaa muistisairauksien ehkäisyssä
Kotona annetulla, asiakkaan tarpeista lähtevällä räätälöidyllä kuntoutuksella voidaan hidastaa muistisairaiden fyysisen toimintakyvyn (FIM mittari) heikkenemistä merkitsevästi kuitenkaan lisäämättä sosiaalija terveyspalveluiden kokonaiskustannuksia Kuolemanvaara pieneni kotikuntoutusryhmässä Ryhmäkuntoutuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannusten säästöt olivat merkittävät, joskaan muutokset toimintakyvyssä eivät tilastollisesti merkitseviä. Ryhmäkuntoutuksessa näkyi myös vähenemistä neuropsykiatrisista oireista ärtyneisyydessä ja mielialan vaihteluissa puolen vuoden kuntoutuksen jälkeen Kuntoutettavat sitoutuivat kuntoutukseen erittäin hyvin ja kuntoutus oli turvallista Kaatumiset vähenivät molemmissa interventioryhmissä kuntoutus vähentää kaatumisia Omaisten elämänlaadussa tai muissa mittareissa ei ollut merkitseviä eroja interventioryhmien ja vertailuryhmien välillä Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus satunnaistettu vertailututkimus, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125. 2013